-
Antidootti on uudistunut!
Blogi sisältää Juhani Knuutin keskeisimmät yleistajuiset blogikirjoitukset viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tänne ovat siirtyneet myös Turun Sanomien blogialustan Terveys & Tiede -kirjoitukset Tervetuloa uudistuneeseen Antidoottiin!
-
Miksi asiantuntijoiden tulkinnat eroavat?
(kuva muokattu hieman ja päivitetty 13.1.2022 klo 14.55) Viime päivinä on erityisen selvästi tullut esiin ilmiö, jossa asiantuntijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden esittämät kannat epidemiaan liittyen eroavat huomattavasti toisistaan. Tällä hetkellä suurimmat erot ovat olleet sinä, millä tavalla omikronin leviämiseen liittyviä haittoja tulisi torjua. Tulisiko koulut sulkea? Tulisiko oireettomia lapsia testata rutiininomaisesti pari kertaa viikossa? Jos koululuokassa…
-
Kuinka monta lääketiedettä on olemassa?
Kirjoittajat Juhani Kellosalo ja Juhani Knuuti Sairauksien hoitoa ja ehkäisyä ja varsinkin niin sanottua hyvinvointia käsittelevässä informaatiossa vilahtaa monesti sana: lääketiede. Kirjoituksissa mainitaan mm. kiinalainen lääketiede, vaihtoehtoinen ja täydentävä, funktionaalinen, ja integratiivinen lääketiede. Toisaalta virallista lääketiedettä kutsutaan koululääketieteeksi. Näiden keskellä voi hämärtyä käsitys siitä, mitä lääketiede oikeasti on. Tiede on menetelmä, jonka säännöillä toimimalla saadaan…
-
Kun viestisi leikataan asiayhteydestään
Viestin irrottaminen asiayhteydestään on klassinen disinformaation toimintamalli. Malliesimerkki tässä on 9.12. 2021 Rumble-alustalla tietyn nimimerkin julkaisema video, johon on koottu iso kattaus korona- ja rokotusdenialistien viestejä. En tarkoituksella nyt jaa tuon videon linkkiä, sillä se sisältää pääasiassa virheellistä tietoa. Video alkaa infektiotautiopin emeritusprofessori Heikki Peltolan haastattelun videokaappauksella. Videossa on lainattu Heikki Peltolan kommentti, jonka hän…
-
Koronarokotteet eivät lisää koronaan liittymättömiä kuolemia mutta estävät koronakuolemat
Rokotteiden teho koronan aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan on toistaiseksi pysynyt hyvänä. Rokotteen suoja deltavariantin aiheuttamaa infektiota vastaan on heikompi kuin aikaisempia valitsevia variantteja vastaan mutta suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on säilynyt. Omikron variantin osalta ei tätä kirjoitettaessa ollut luotettavaa tietoa rokotteiden tehosta saatavilla. Pääsääntöisesti asiantuntijoiden kanta on kuitenkin ollut, että rokotteen suoja ei…
-
Onko sydänlihastulehduksen pelko hyvä syy jättää Covid-rokotus ottamatta?
Tutkimukset ovat toistuvasti varmistaneet, että covid-rokotus lisää sydänlihastulehduksen esiintyvyyttä. Rokotuksen aiheuttama sydänlihastulehdus on kuitenkin harvinainen. Rokotuksen aiheuttama esiintyvyys on ollut tutkimuksissa alle yhdestä tapauksesta kolmeen tapaukseen 100 000 rokotettua kohti. Tapaukset ilmaantuvat lähinnä nuorille miehille. Tyypillisesti sydänlihastulehdus voi ilmaantua muutaman päivän kuluessa rokotuksesta, on lähes aina lievä ja paranee muutamassa päivässä itsekseen. Jos haluaa välttyä sydänlihastulehdukselta,…
-
Lääketieteen ulkopuoliset hoidot Suomessa
Keskustelu lääketieteen ulkopuolisista hoidoista harhautuu nopeasti kiistelyyn näiden hoitojen nimistä ja termeistä. Viimeksi elokuussa 2021 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla käytiin jälleen kiistelyä siitä, millä nimellä näitä hoitoja tulisi kutsua. Olen itse aiemmin ehdottanut tutkimusnäyttöön perustuvaa jakoa. Tuorein analyysini aiheesta löytyy tästä. Mutta nyt olisi jo aika päästä eteenpäin nimitysten kiistelystä, sillä se ei vie keskustelua hyödylliseen…
-
Onko rokotevastaisuus ja rokote-epäröinti todellinen uhka Suomessa?
WHO on nimennyt rokote-epäröinnin yhdeksi kymmenestä tärkeimmästä globaalista terveysuhasta. Meneillään olevan epidemian aikana rokotevastaisuus on noussut poikkeuksellisen näkyväksi ilmiöksi, etenkin somessa. Mutta kuinka suuri osuus suomalaisista on todellisuudessa rokotevastaisia? Entä rokote-epäröijiä? Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että suoranaisesti rokotevastaisia on vain 1–2 prosenttia väestöstä. Tämä pieni vähemmistö on kuitenkin hyvin aktiivinen toiminnassaan ja viestinnässä ja saa…
-
Rahoittaako Suomen Akatemia huonoa tiedettä?
Viimeisen viikon aikana mediassa on esitetty monia kannanottoja, joissa on kyseenalaistettu Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä tietyille esiin nostetuille hankkeille. Ideana kannanotoissa lienee ”turhien” hankkeiden karsinta Akatemian rahoituksen uhkaavan vähenemisen vuoksi. Kyseenalaistuksen perusteena on ollut vain hankkeen otsikko ja mahdollisesti sen julkinen kuvaus. Itse hankesuunnitelmat eivät ole julkisesti saatavilla. Tosiasia on kuitenkin, että edes ammatikseen tiedettä tekevän…
