Antidootti

Tutkitun tiedon puolesta

Kuinka monta lääketiedettä on olemassa?

Kirjoittajat Juhani Kellosalo ja Juhani Knuuti

Sairauksien hoitoa ja ehkäisyä ja varsinkin niin sanottua hyvinvointia käsittelevässä informaatiossa vilahtaa monesti sana: lääketiede. Kirjoituksissa mainitaan mm. kiinalainen lääketiede, vaihtoehtoinen ja täydentävä, funktionaalinen, ja integratiivinen lääketiede. Toisaalta virallista lääketiedettä kutsutaan koululääketieteeksi. Näiden keskellä voi hämärtyä käsitys siitä, mitä lääketiede oikeasti on.

Tiede on menetelmä, jonka säännöillä toimimalla saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Tieteessä esitetään hypoteesi tai väite, joka pyrkii kumoamaan nykyisen tulkinnan asiasta. Tämän väitteen testaamiseksi kerätään havaintoja ja tehdään mittauksia. Saatuja tuloksia analysoidaan huolellisesti tilastollisia menetelmiä hyödyntäen.

Sen jälkeen saatuja tuloksia tarkastellaan suhteessa aikaisempaan tietoon asiasta ja tehdään johtopäätöksiä. Lopuksi käytetyt menetelmät, tulokset ja johtopäätökset julkaistaan, jolloin muut voivat niitä arvioida ja kritisoida ja haastaa uusilla tutkimuksilla.

Tämän perusteella on vaikea kuvitella, että olisi vaihtoehtoinen tiede. Mille se olisi vaihtoehto? Jätettäisiinkö jokin noista vaiheista pois? Olisiko olemassa vaihtoehtoista matematiikkaa, geologiaa tai fysiikkaa? Vaihtoehtoja tieteen vaatimukset täyttäville oppirakennelmille ei ole, sillä jokaista tieteenalaa on lopulta vain yksi.

Tämä koskee myös lääketiedettä. Sen piiriin kuuluu kaikki tieteen kriteerit täyttävä tieto ihmisen psykofyysisestä rakenteesta ja toiminnasta, sen sairauksien syntymekanismeista, ehkäisystä ja hoitamisesta. Kaikkea ei vielä tiedetä, ja tiedon käytäntöön soveltaminen on inhimillistä toimintaa omine puutteineen. Silti lääketieteen ydin ja ohjenuora on luotettavaan näyttöön perustuva harkittu toiminta – joskus toimimatta jättäminen.

Jos on vain yksi omana tieteenalanaan erottuva, mitä sitten kaikki muut lääketieteeksi nimitetyt ovat? Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin käännösvirheestä. Näiden muualla, usein rapakon takana, syntyneiden hoitokäsitysten nimikyltit on suomennettu niin, että englannin sana medicine on tulkittu yksioikoisesti lääketieteeksi. Sitä se ei läheskään aina tarkoita, vaan sen merkityksiä ovat myös esimerkiksi lääke, rohto, hoito, hoitosysteemi. Tiukasti ottaen lääketiede on englanniksi medical science.

Usein, ja varsinkin puheena olevissa tapauksissa, sanan medicine oikeita käännöksiä ovat hoito tai lääkintä. Traditional Chinese medicin on kiinalaista kansanlääkintää tai perinteistä kiinalaista lääkintää, antroposophic medicine on antroposofista lääkintää jne.

Tämä ei sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi kansanlääkinnän hoitokeinoissa voisi olla toimivia, jotka tutkimusnäytön jälkeen voitaisiin hyväksyä lääketieteen piiriin. Tällaisia on löytynytkin, mutta tämä ei tee kansanlääkinnästä kokonaisuudessaan tiedettä. Monet sen hoitoyritykset pohjaavat primitiivisiin vaikutusoletuksiin, vaikkapa virtsalöylyssä istuminen keltataudin hoitokeinona.

Lääketiede ei vaadi lisämääreitä kuten virallinen, eikä ole syytä nimittää sitä koululääketieteeksi.

Toinen esimerkki virheellisestä tulkinnasta on väittää lääketieteen olevan vain lääkkeiden tiedettä, suomen kielen lääke-tiede mukaisesti. Suomenkielisestä termistä huolimatta lääketiede sisältää pääosin lääkkeisiin liittymättömät ilmiöt ja hoidot. Esimerkiksi toimenpiteet, ehkäisevät toimet ja terapiat kuuluvat lääketieteeseen vaikka niissä ei käytetä lääkkeitä.

Viestinnän yksi periaatteista on, että kielen erottelu- ja nimeämiskyvystä kannattaa pitää kiinni. Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja käytetään; on hyvä punnita, lisäävätkö ne selkeyttä vai hämärtävätkö asioita. Monista lääketieteistä puhuminen ei kirkasta sitä, mitä tarkoitetaan.

Hämäryyttä voidaan käyttää myös tarkoitushakuisesti. Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja kauppaavat tai puolustelevat esittävät mieluusti näkemyksensä tieteenaloina. Tällä hamuamallaan mandaatilla he pyrkivät lavastamaan asiantuntijoiden toteamukset siitä, että vaikutusmekanismit ovat kuviteltuja eikä tutkimusnäyttöä ole, pelkiksi mielipiteiksi ja keskustelun asiasta tieteilijöiden välisiksi näkemyseroiksi.

Tutkimusnäytön avulla mistä tahansa hoidosta voi tulla osa lääketiedettä.

————————-

Juhani Kellosalo, LKT, Lääketieteen termit -sanakirjan aikaisempi päätoimittaja

Juhani Knuuti, LT, professori (blogin ylläpitäjä)

8 vastausta artikkeliin “Kuinka monta lääketiedettä on olemassa?”

  1. Irene Perämäki avatar
    Irene Perämäki

    Kuinka monta lääketiedettä on olemassa? Hyvä kysymys ja olisi mahtavaa jos tätä avattaisiin mediassa laajemmin, etenkin terveyden-, hyvinvoinnin- ja myös kauneudenhoitoon keskittyvien lehtien parissa. Oppisivat lukijatkin medialukutaitoa ja analysoimaan lähteitä.

    Nyt on pitkän aikaa Koronan ohella palloteltu myös cannabiksen hoidollista merkitystä, jopa parantaviksi väitettyjä. Valitettavasti keskustelu mediassa ei keskity juuri siihen vaan aina on mukana muita, eri tutkimuksiin perustuvia näkökulmia, lakipykäliä ja politiikkaa. Niistä kaikista lukiessaan, ja usein vain otsikkotasolla, ihmiset muodostavat käsityksensä asiasta.
    Mielelläni lukisin valtamediasta vain ja ainoastaan sitä hoidollista merkitystä verrattuna hoidon haittoihin ilman muita näkökulmia. Sellaisia saattaa löytyä vain lääkärilehdistä joissa usein myös lähdetiedot? Asia kiinnostaa koska suvussani esiintyy näkövammaisuutta monen sukupolven ajalta ja nykyään tiedetään sen olevan glaukoomaa. (Mistäkö tiedän että monen sukupolven ajalta? Kirkonkirjoista se selvisi sukututkimusta tehtäessä, niistä löytyi pappien merkintöjä muutamien esivanhempien nimien kohdalla eri aikakausina : Synskadad. Viimeisin tiedetty on yhä elossa oleva ja häntä edeltänyt oli viime sodan aikana syntynyt). Cannabiksesta on joissakin tutkimuksessa osoitettu olevan apua silmänpaineen alentamiseen mutta onko se esim. Timololia parempi vai samanarvoinen, niin siitä en tiedä. Jos ovat samanarvoisia niin sitten on syytä perata haitat.
    Kommentillani halusin vain tuoda esiin sen, että nk. tavalliset ihmiset tarvitsisivat myös sitä rajatusti cannabista käsittelevää informaatiota vertailuun, sitten vasta poliittiset ja lainopillisen vaikutukset omina artikkeleinaan.

  2. KM avatar
    KM

    Todella mielenkiintoista että Ivermektiini sai Nobelin Lääketieteessä oliko vuosi 2015, mutta miksi sitä ei mainita asiayhteyksissä tai sen mahdollisuuksista voittaa muita vaarallisia tartuntatauteja ja Ivermektiini ei ole patentoitulääke mutta miksi Koronaan käytettävät lääkkeet ovat , eikö tämä ole tauloudellista politiikkaa ?.Rohkenen sanoa että se ” taloudellinen politiikka on ajanut ihmisiä käyttäytymistieteellisesti erittäin hankalaan ahdinkoon ja maksettava hinta siihen on vasta tulossa.Aivot ovat siis jätetty”narikkaan” monella länsimaalaisella

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Nobel-palkintoja ei myönnetä lääkkeille. Kehittäjälle sen sijaan voidaan myöntää. Mutta ei se, että kehittäjälle olisi myönnetty Nobe-palkinto liitty pätkääkään siihen, tehoaako Ivermektiini koronainfektioon. Kyseinen lääkehän on matolääke ja siihen se myös tehoaa ja sen vuoksi se on käytössä.
      Ei tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko lääke patenttisuojattu vai ei. Parempihan se olisi jos olisi patenttivapaa niin on halvempi. Mutta pointti on tässä se, että patenttisuojasta riippumatta lääkeken pitää olla turvallinen ja tehokas. Tämä nyt on vain tuon ivermektiinien laajamittaisen käytön esteenä kun nöyttö tehosta puuttuu. Mielestäni ivermektiinin vaatiminen käyttöön ilman näyttöä tehosta on juuri sitä aivojen narikkaan heittämistä. Tämän on historia meille opettanut.

      1. KM avatar
        KM

        Viiden päivän annos Remdesiviiriä maksaa 2 340 dollaria ja sen valmistus maksaa yhdeksän dollaria.Kuuri ivermektiiniä maksaa 6 centtiä.Lääkeyhtiöt takovat huimia voittoja koronalääkkeillä –Lääkärit ilman rajoja vetoaa, ettei patentteja haettaisi. Mutta Pfizerin koronalääke Paxlovid näyttää tepsivän myös omikroniin – Yhtiö julkisti 3 tutkimuksen tuloksia Eli jopa kolme tulosta ja lääke hyväksytty käyttöön ja hinta muuten 3000e kuuri ja ylen uutisissa suomalainen lääkealanammattilainen sanoi samasta lääkkeestä että ei potilas sitä maksa vaan veronmaksaja eli aika tyhminä meitä pidetään , voitko kertoa mitä lääkefirmat ovat oppineet historiassa jos tuo KOLMEN TUTKIMUKSEN TEHO on niin vakuuttava? Otteet ovat mediuutisista paitsi Ivermektiinin hinta on DR J Campbell tiedoista jolla on muuten aika paljon tutkittua tietoa ivermektiinista maailmalla.

        1. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Olenko kertaakaan puolustanut Remdesiviiriä tai Paxlovidia? Olenko suositellut niitä tai ottanut kantaa niiden hintaan? En ole.
          Onko sitä Suomessa käytetty ja suositeltu? Hinnan vuoksi ei ole, vaikka tuoreissa tutkimuksissa onkin osoitettu sen olevan lumehoitoa tehokkaampi. Kustannus-hyöty-suhde ei välttämättä ole riittävän hyvä vaikka firma saisikin sille myyntiluvan. Yritysten tehtävä ja velvollisuus on tuottaa voittoa. Varmaan tiedostat, että valmistushinta ei ole myyntihinnan peruste vaan siihen tietenkin tulee huomioida myös mm. tuotekehitys. ja tutkimuskustannukset. Meidän taas tulee veronmaksajina varmistaa, että verorahoilla kustannettu lääke on riitävän tehokas kustannuksiin nähden.

          Mitä tulee tutkimusnäyttöön FDA ja EMA vaativat ainakin kaksi kaksoissokkotutkimusta, joissa on riittävä potilasmäärä. Tutkimuksia jatketaan vielä luvan jälkeenkin.

          Tottakai Ivermektiini olisi parempi vaihtoehto, jos se toimisi, sillä hinta on minimaalinen. Mutta ei pieni hinta tee silti siitä toimivaa, ennen kuin on osoitettu sen toimivan. Ensiksi pitää siis varmistaa, että toimii, sitten vasta hintakeskustelu on mielekästä.

  3. JW avatar
    JW

    Aikaisemmin erilaisia hörhöyksiä on perusteltu kokonaisvaltaisuudella eli koska ihminen on psyko-fyysis-sosiologis-henkinen-olento – mitä nuo mikin sitten tarkoittavatkaan – , niin siksi milloin minkäkin kummallisen hoidon on toimittava, vaikka sille ei löydy edes järkevää mekanismia. Mekanismin ei siis tarvitse olla tieteellinen, koska ainahan se voi olla henkinen tai ”energiaa”.

    Nyt ainakin koronan suhteen tulee mukaan myös poliittisuus. Tietyt poliittiset piirit suosivat rokottamattomuutta ja sellaisia lääkkeitä ja hoitoja, joita tieteelliset tutkimukset eivät tunnista tehokkaiksi. Ei ehkä yllätys, että nämä samat piirit kieltävät myös muidenkin alojen vahvoja tieteellisiä konsensuksia, esim. ilmastoasioiden suhteen.

    Aina jostain löytyy joku lääkäri, joka on valmis lähtemään mukaan ja määräämään esim. invermektiiniä koronaan. Koska jutussa on mukana lääkäri, niin meidän taviksien silmissä se saadaan näyttämään siltä, että se olisikin jotain tieteellistä ja tehokasta ja että jossain porukassa tämä sairaus kuuluu hoitaa näin.

    Ei kai meille on syntymässä, ei varmaan koskaan tieteenä, mutta hoitona kuitenkin, erilaisia ”poliittisesti korrekteja” lääkinnällisiä käytäntöjä?

  4. Tarja Kaltiomaa avatar
    Tarja Kaltiomaa

    Kiitos artikkelista. En ole lääketieteen vastainen ja hyväksyn nuo kaikki lääketieteet hoitokeinoina, kun niistä on ihmisille apua ja niiden avulla ihminen voi parantua. Lääketiede kohtaa ihmisen yleensä, kun ihmisellä on häntä vaivaava oire. Aikaa oireen tarpeeksi vaivaavasta hetkestä ihmisen tultua lääkärille, on ihmisen omaa omalla vastuulla olevaa aikaa, joka nykyään jää kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle. Lyhyesti sanoen virallinen lääketiede kaiken aikaa hylkii ihmisen käyttäytymistietoa. Koska tuota tietoa ei ole, lääketiede voi väittää, että ei tiedä mistä johtuu syöpä, keliakia (erilaiset monioireiset suolistosairaudet), diabetes (sokeritauti, joka oireiden nimitys kertoo mistä on kyse) jne. Olen tehnyt julkisissa kirjoituksissani useita tiede- ja lääketiedekriittisiä tutkimuspyyntöjä nimillä Mittausvirhe, Mittausvirhe II, Mittausvirhe III, Mittausvirhe IV ja Mittausvirhe V. Olisi hyvä, että kirjoituksissani pyydetyt tutkimukset tehtäisiin, Suomi saisi näistä kansainvälistä meriittiä. Olen havainnut, että medikalisaatio, vaikka se taloudellisesti hyödyttää terveysalan toimialaa rahallisesti paljon, on menossa liian pitkälle, koska terveiksi luokiteltavia ihmisiä ei kohta sen etenemisen vuoksi olisi. Väestössä tulisi aina olla runsaimmin terveitä ihmisiä, joiden tilaan sairaat vertautuvat. Ihminen on biologinen nisäkäslaji ja sen hyvinvoinnin suhteen noin sadassa vuodessa on tapahtunut ja tehty paljon. Hyöty kannattaa pitää ja hillitä medikalisaatiota, jotta terveitäkin ihmisiä voi olla ja elää. Rahoitusasia pitää irtauttaa sairauksien tuottamisesta ja tehtailusta erilleen ja sallia ihmisten elävän terveinä ihmisinä. 9.1.2022 Tarja Kaltiomaa

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Kiitos kommentista. Kannattaa nyt kuitenkin erottaa vielä kaksi kokonaan eri asiaa: Lääketiede ja terveydenhuolto. Vain ensimmäinen on tiedettä. Jälkimmäinen hyödyntää lääketieteen havaintoja mutta on kokonaan eri ala, jota ohjataan taloudellisesti ja poliittisesti.
      Uskallan kyllä väittää että lääketieteessä myös tutkitaan käyttäytymistietoa sairauksiin liittyen. Se, että se ei ole siirtynyt osaksi terveydenhuoltoa ei tarkoita, että tuota tietoa lääketiede hylkisi.

error

Pidätkö blogistani? Viesti tästä muille.

LinkedIn
LinkedIn
Share
Instagram
RSS
Follow by Email