Avainsana: sepelvaltimotauti
-
Kansantauteja ei voida seuloa ja ehkäistä genomitiedon avulla
Juhani Knuuti ja Juha Kere* Helsingin sanomissa julkaistiin 10.4. 2020 uutinen, jossa väitettiin, että ”Kansantautien riskiryhmät löytyvät perimästä – monia tauteja voisi ehkäistä genomitiedon avulla.” Vastaavan sisältöinen uutinen julkaistiin myös Mediuutisissa 17.4. Uutiset perustuivat Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa oli analysoitu suomalaisten genomitietoa kartoittavaa FinnGen-tutkimusta [1]. Tutkimustuloksia uutisoitiin kansantautien ehkäisyyn liittyvin väittein: Genomitiedon avulla…
-
Monigeeniset riskimittarit eivät ratkaise sepelvaltimotaudin seulontaa
Yleisten sairauksien kuten sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja syövän periytyminen ei perustu yksittäisiin geeneihin vaan vaikuttamassa on suuri määrä väestössä tavallisia, vaihtelevia perimän kohtia, joilla kullakin yksittäin on vain häviävän pieni vaikutus sairausriskiin – kullakin yksittäin selvästi vain prosentin murto-osan verran. Tämän vuoksi on pyritty kehittämään monigeenisiä riskimittareita, joissa hyödynnetään jopa miljoonien geenimuunnosten tietoa. Viimeisen…
-
Sepelvaltimotaudin uudet eurooppalaiset ohjeet korostavat elintapojen muuttamista
Reilu viikko sitten julkaistiin uudet Euroopan kardiologisen seuran (ESC) ohjeet rintakipupotilaan diagnosoinnista ja sepelvaltimotaudin hoidosta. Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä elintapoihin kohdistuvat toimet ovat keskiössä. Ne ovat keskeisiä myös silloin, kun tauti on jo päässyt kehittymään. Toki sepelvaltimotautia sairastavilla useimmiten tarvitaan myös lääkehoitoa ja toimenpiteitä, mutta elintavoilla on niin suuri merkitys, että ne ovat aina hoidon perusta. Etuna…
-
Tulehdus ja sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudissa suonen paikallinen tulehdus on laajalti tunnettu ilmiö. Tulehdus on mukana suonen seinämän plakin syntymisessä ja sen mahdollisessa repeämisessä. Sepelvaltimotaudin osalta tavallisimmat riskitekijät ovat hyvin tunnettuja. Veren korkea kolesterolitaso on niistä yksi riskitekijä ja sitä alentamalla voidaan tunnetusti riskiä pienentää. Toisaalta on jo kauan aikaa tiedetty, että kehon yleinen matala-asteinen tulehdustila liittyy lihavuuteen, diabetekseen ja…
-
Pitäisikö sepelvaltimotautia seuloa?
Sairauksien ennaltaehkäisy on terveydenhuollon perusta. Tavallisin ennaltaehkäisyn keino on tiedon tarjoaminen terveyttä edistävistä elintavoista. Tällaisia ovat mm. ravitsemussuositukset, suositukset liikunnan määristä sekä tunnettujen riskitekijöiden vähentämisestä. Viime mainittuihin kuuluvat mm. tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen. On ilmeistä, että tällä rintamalla on saatu paljon aikaiseksi. Esimerkiksi kansantautimme sepelvaltimotaudin osalta on saatu noin 80% ikävakioitu vähenemä esiintyvyydessä….
-
Missä iässä sepelvaltimotaudin ehkäisy tulisi aloittaa?
Juhani Knuuti ja Olli Hartiala Oireinen sepelvaltimotauti on iäkkäiden sairaus. Suurin osa kolesterolimittauksista tehdään keski-ikäisille tai vanhemmille ja heihin kohdistetaan ennaltaehkäiseviä toimia. Nuorten käydessä lääkärin vastaanotolla pohditaan harvoin mahdollisia valtimotaudin riskitekijöitä tai mitataan veren rasva-arvoja. Tiedämme, että valtimotauti vaatii pitkän ajan kehittyäkseen. Vaikka oireinen tauti alkaakin vanhemmalla iällä, taudin kehittyminen alkaa jo nuoruudessa. Tutkimuksissa…
-
Sairauksien ennaltaehkäisy
Kohu mediassa johtaa tyypillisesti potilaiden pelkoihin ja hoitomyöntyvyyden heikkenemiseen, erityisesti ennaltaehkäisevässä hoidossa. Edellisessä kirjoituksessa käsittelin medikalisaatiota ja sivusin myös samalla sairauksien ennaltaehkäisyä. Sairauksien ennaltaehkäisy ei mielestäni ole medikalisaatiota mutta sitä on arvosteltu samoilla argumenteilla. Luonnollisesti toiminta, joka pyrkii ennaltaehkäisemään sairauksia, tulee perustua tutkittuun tietoon ja todistettuun hyötyyn. Sairauksien ehkäisyn mielekkyyteen vaikuttavat kuitenkin lisäksi monet…
-
Sydänkuolleisuuden väitetty kasvu on täyttä puppua, osa 2
Iltalehti uutisoi kaksi viikkoa sitten diplomi-insinööri Leino Utriaisen tekemiä tilastoja. Artikkelit löytyvät tästä ja tästä. Uutisessa väitettiin, että sydänkuolleisuus on rajusti noussut ja syynä ovat statiinit. Viikko sitten toin blogissani esiin näiden kohulaskelmien karkeita virheitä. Tein myös oikaisupyynnön Iltalehteen. Sen sijaan, että Iltalehti olisi oikaissut virheensä, se julkaisi toisen artikkelin, jossa samaa väitettä sydänkuolleisuuden…
-
Sydänkuolleisuuden väitetty kasvu on täyttä puppua
Hiljattain saimme lukea Iltalehdestä: ”Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot paljastavat, että sydänperäiset kuolemat ovat lisääntyneet statiinien aikakaudella 30-40 prosenttia. ” Artikkeli perustui jyväskyläläisen diplomi-insinööri Leino Utriaisen tekemiin tilastoihin. Luvut olivat peräisin Tilastokeskuksesta. Luvuissa käsitellään kokonaiskuolleisuutta eri sairauksiin. Tämä luku kertoo kuinka monta ihmistä kuoli kyseisenä vuonna tiettyyn sairauteen. Sekä Iltalehden että Utriaisen artikkelissa kuolleisuuden lisääntyminen oli pantu statiinien…
-
Kun potilaalla on rintakipua
Aikaisemmassa kirjoituksessani pohdin sitä miten arvioidaan oireettoman henkilön riskiä saada äkillinen sydän- tai aivotapahtuma. Tuon arvioinnin lähtökohtana oli se, että henkilö on oireeton. Kun henkilöllä on verisuonisairauden oireita, riski saada äkillinen sydän- tai aivotapahtuma on huomattavasti suurempi. Kun kysessä on ns. vakaa rintakipuoire, eli oireita on ollut samanlaisina jo jonkin aikaa, jatkotutkimusten ja hoidon tarve…
