Antidootti

Tutkitun tiedon puolesta

Voiko syöpää ennaltaehkäistä?

Vuoden 2015 tammikuussa Tomasetti ja Vogelstein julkaisivat Science-lehdessä tutkimuksen, jossa arvioitiin suurimman osan syöpätapauksista olevan vain huonoa onnea.
Kirjoittajien tulkinta oli, että valtaosa eli kaksi kolmasosaa liittyisi vain siihen kuinka usein solut jakautuvat eri kudoksissa. Tämä tarkoitti myös sitä, että vain pieni osa syöpätapauksista olisi ympäristö- tai perintötekijöiden aiheuttamia ja valtaosa vain sattumaa.
Tämä tutkimus ja se sen tulkinta nosti kohun ja myös vastalauseiden ryöpyn. Kritiikille oli myös selkeästi perusteitakin mutta uskoakseni suurin syy kohuun oli se, että tutkimustulos vei pois pohjan syövän ennaltaehkäisevältä työltä.
Jos ympäristötekijät ovat vain pienessä roolissa ja syövän syntyminen olisi vain sattumaa ja huonoa onnea, miksi tekisimme enää massiivisia kampanjoita syövän ennaltaehkäisemiseksi?
 
Syövän esiintyvyys Suomessa
Sairauksien ikävaikoitu kuolleisuus on pienentynyt nopeasti viime vuosikymmeninä Suomessa. Toki selvää vähenemistä on tapahtunut myös syövän osalta mutta kun muiden sairauksien osalta muutos on ollut nopeampi, syöpä on noussut kuolinsyynä jo esim sydän- ja verisuonisairauksien ohi.
 

Kuva 1 Suomalaisten työikäisten ikävakioitu kuolleisuus keskeisiin sairauksiin ja tapaturmiin

 
Näitä kuolleisuuslukuja on käsitelty tarkemmin aikaisemmassa kirjoituksessani Mitä kuolleisuusluvut kertovat vaeston terveydentilasta?
 
Syöpätapausten liittyminen elintapoihin?
Nyt tässä kuussa Song ja Giovannucci julkaisivat JAMA Oncologyssä tutkimuksen, jossa selvitettiin neljän keskeisesti syöpään yhdistetyn ja elintapoihin liittyvän riskitekijän vaikutusta syövän ilmaantumiseen ja syöpäkuolleisuuteen.
Nämä neljä tekijää olivat tupakointi, alkoholi, liikunta ja ylipaino. Tutkimuksessa käytettiin kahta yhdysvaltalaista tutkimuskohorttia, joissa oli yhteensä 135 910 valkoista amerikkalaista. Kohortit koostuvat terveydenhuollon työntekijöistä, joita on seurattu 1976 tai 1986 lähtien.
Kohortin tutkittavilta oli tiedossa nämä neljä elintapoihin liittyvää tietoa. Henkilöt jaettiin kahteen ryhmään: 1) matalan riskin henkilöt, joilla kaikki neljä riskitekijää olivat hyvällä mallilla ja 2) korkean riskin henkilöt, joilla jokin riskitekijä oli pielessä.
Näitä kohortteja verrattiin myös koko Yhdysvaltojen väestöön, jossa vastaavat tiedot ovat karkeasti ottaen tiedossa.
Tuloksena oli, että kun nämä 4 riskitekijää olivat kunnossa (verrattuna siihen ryhmään joilla ei ollut), esiintyi ikävakioidusti 25-33% vähemmän syöpää. Kuolleisuus syöpään oli 44-48% pienempi.
Kun tätä ryhmää verrattiin koko Yhdysvaltojen väestöön, vähenemä oli 41-63% syövän esiintymisessä ja 59-67% syöpäkuolleisuudessa.
Keskeisimmät muutokset tapahtuivat keuhko-, paksu- ja peräsuoli-, haimasyövissä, virtsarakon, munuaisten ja pään ja kaulan alueen syövissä sekä maksa-, rinta-, ruokatorvi-, munasarja- ja eturauhassyövissä. Mukana seurannassa oli 90% syövistä. Eturauhassyövän osalta seurattiin vain kuolleisuutta ja seurannassa ei ollut mukana iho-, imukudos-, aivo- ja verisyöpiä.
 
Miten tuloksia pitäisi tulkita?
Tutkimustulos väittää, että varsin suuri osa syövän ilmaantumisista ja siihen liittyvästä kuolleisuudesta liittyy elintapoihin. Pelkästään näiden neljän valitun tekijän yhteys syöpään on varsin suuri.
Tämä tutkimus sellaisenaan ei kuitenkaan osoita, että juuri nämä neljä tekijää olisivat syy-seuraus-suhteessa syöpään. Tupakoinnin osalta tämän tiedämme varmasti ennestään ja alkoholin osaltakin yhteys on selvä. Mutta ylipainon ja liikunnan osalta syy-seuraus-suhde onkin epäselvempi.
Näiden käytettyjen riskitekijöiden taustalla voi olla muita riskitekijöitä, jotka voivat olla merkittävimpiä syövän riskitekijöitä. Lisäksi ne, joilla nämä neljä valittua riskitekijää oli kunnossa, saattavat muutoinkin elää terveellisemmin mutta tietoa muista riskitekijöistä ei ollut saatavilla.
Ravinnon merkitys jää myös epäselväksi. Matalan riskin henkilöiden ravinnon AHEI-terveellisyysindeksi oli parempi kuin korkeamman riskin ryhmällä. Sitä ei kuitenkaan analysoitu riskitekijänä.
Nyt matalan riskin ryhmässä kaikki 4 tekijää piti olla kunnossa. Niinpä kohortista vajaat 21% kuului matalan riskin ryhmään. Emme pysty arvioimaan mikä on yhden tekijän merkitys kokonaisuudelle. Voimme vain olettaa, että mitä parempi on tilanne kunkin tekijän osalta, sitä pienempi on riski.
Tutkimuskohortit olivat terveempiä kuin muu Yhdysvaltojen väestö ja niinpä riskitekijöiden vaikutus voimistui kun verrattiin koko muuhun väestöön. Tämä liittynee siihen, että terveydenhuollossa toimivat työtekijät ovat keskimääräistä tiedostavampia terveysasioista ja se näkyi myös parempana riskitekijäprofiilina.
Valittujen riskitekijöiden raja-arvot ovat keinotekoisia sillä ne on tehty tutkimusdatan ja aikaisempien tulosten perusteella niin, että niiden vaikutusta kyetään analysoimaan.
Tupakoinnin osalta kriteerit ovat selvimmät mutta esim. ylipainon osalta raja-arvo oli painoindeksi 27,5 ja alkoholin käytön osalta naisilla <1 alkoholiannosta päivässä ja miehillä <2 annosta. Liikunnan osalta kriteerinä oli 75 min viikossa rasittavaa liikuntaa tai 150 min viikossa kohtalaisen rasitustason liikuntaa.
Tästä tutkimuksesta ei voi tehdä sellaista tulkintaa, että juuri nuo käytetyt raja-arvot ovat optimaaliset. Näitä raja-arvoja käytetään tässä tutkimuksessa tilastollisen analyysin tekemiseen ja ne pohjasivat aikaisempiin kriteereihin tai tutkimusdatan jakaumaan. Niitä ei siis tule käyttää uusina raja-arvoina esimerkiksi suosituksissa.
 
Johtopäätökset
Käyttämällä alkoholia kohtuullisesti, välttämällä tupakointia, pysymällä normaalipainoisena ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa, kuulumme väestöryhmään, jossa syöpäriski on huomattavasti muuta väestöä pienempi.
Vaikka syy-seuraus-suhde on vielä osittain selvittämättä, ei kannata jäädä vain odottamaan huonon onnen toteutumista.
 
Lisäys 29.5. klo 14.30.
Lukijan kommentin perusteella korostan, että vaikka tässä analyysissä ruokavalion vaikutusta syöpäriskiin ei analysoitu, ravinnon syöpäriskistä on runsaasti tutkimusnäyttöä. Lisätietoa ruokavaliosta löytyy mm.
http://www.wcrf.org/int/link-between-lifestyle-cancer-risk
http://www.wcrf.org/int/research-we-fund/continuous-update-project-findings-reports
Terveellinen ruokavalio on myös tärkeä syövän ehkäisyssä.
 

33 vastausta artikkeliin “Voiko syöpää ennaltaehkäistä?”

  1. Mie avatar
    Mie

    ”Tatsionin ym. paperi liittyy kontekstiin ad hoc-selitykset, kun RCT-näyttö ei tue omaa näkökantaa. Osa laatikon 1 ja 2 selityksistä voi olla valideja tai ei. Taivas on rajana tämäntyyppisille spekulaatioille.”
    Ja edelleen: jos intervention tavoitteita ei saavuteta ja/tai jos verrokkiryhmä tekee interventioryhmän kaltaisia parannuksia jne. jne., tästä huomauttaminen ei ole ad hoc.
    ”Se, että RCT-näytössä on ongelmia, ei kuitenkaan tarkoita etteikö niitä olisi vielä enemmän havaintotutkimuksissa.”
    Eipä ei. Ei ole kuitenkaan mitään mieltä hehkuttaa yhtä näytön tasoa ja hylätä täysin toinen, etenkin mikäli a) trialien ongelmat pidetään mielessä, b) katsotaan epidemiologisen näytön kokonaiskuvaa (se keskustelun aloittanut meta-analyysien rypäs) ja c) pidetään mielessä myös se, että mekanismeja jotka selittävä terveellisen ruokavalion syöpää ennaltaehkäiseviä vaikutuksia tunnetaan useita.
    ”Annoit nähdäkseni ymmärtää, että intervention teho olisi jotain muuta kun tutkimuksen olosuhteita muutettaisiin ruokavaliomuutosten osalta. Todistustaakka on edelleen sinulla.”
    Eli lähdenkö tästä tekemään RCT:n? No en. Edelleen: vrt. aiemmat huomiot WHI:n ongelmista.
    ”Liittynee alkuperäiseen kommenttiisi. Vihannesten ja kasvisten sekä viljojen suuremmilla käyttömäärillä ei ollut merkitystä ainakaan invasiivisten syöpien osalta mikä ei tue ”perusteltua” kritiikkiäsi tältä osin.”
    Ja edelleen: käyttömäärien MUUTOKSET ja/tai ruokavalion kokonaislaadun MUUTOKSET olivat sitä luokkaa, ettei mitään eroa voinut olettaakaan. Prentice et al. ei tuo tähän tosiasiaan mitään uutta.
    ”Taitaa syöpien uusiutumisen ehkäisykin olla ennaltaehkäisyä.”
    Taitaa olla yleistettävyys ”hiukan” vinoutunut tuonkaltaisessa populaatiossa, hmm?
    ”Jos odotusarvo on, että ruokavaliolla ehkäistään ”varsin merkittävä osa” syöpätapauksista, niin on ymmärettävää, että kun RCT-näyttö ei tätä väitettä tue, niin RCT-näytön täytyy olla väärässä.”
    Ja jos odotusarvo on se, että YKSI trial (sivuutan sen WHELn ym. syystä) jossa ei saavuteta tavoitteita joilla olisi kliinisesti merkittävää hyötyä sivuuttaa näytön kokonaiskuvan – ei ainoastaan parin kolmen syöpätyypin vaan myös KAIKKIEN syöpätyyppien osalta – niin nähdäkseni projisoit Joulupukkijuttujasi. Englanninkielinen termi on ”methodolatry”, saa lukea esim. SBM:n artikkeleita aiheesta.
    ”WCRF/AIRC toteaa Second Expert-raportissaan (sivu xxv): ”Cancers of some sites, notably of the colon, are generally agreed to be greatly or mostly affected by food and nutrition.””
    Niinpä toteaa. Ja listaa keskeisiksi riskiä pienentäviksi ruokavaliotekijöiksi kuitupitoisen ravinnon ja punaisen & prosessoidun lihan saannin pienentämisen. WHI:n interventioryhmä sai n. 18 g kuitua eli aika helvetin kaukana oltiin suositustasosta ja pun. lihan saanti oli jo oletusarvoisesti vähäistä (plus pieneni sitten anekdotaalisesti).
    Mutta eikun ei, vaan JK-joulupukki poimii kirsikoita ja siteeraa valikoivasti.

  2. JK avatar
    JK

    Women’s Health Initiative (WHI)-tutkimuksen (Beresford ym. JAMA 2006;295:643-654) perusteella punaisen lihan vähentäminen sekä vihannesten, hedelmien ja kuitujen lisääminen ei vähentänyt tilastollisesti merkitsevästi syövän ilmaantuvuutta (HR 0,97 95% LV 0,89 – 1,05).
    Interventioryhmässä todettiin 1946 syöpätapausta/19541 naista vs. kontrolliryhmässä 3040 tapausta/29294 naista.
    WCRF/AICR ei jostain syytä siteeraa kyseistä paperia vuonna 2007 julkaistussa raportissaan, vaikka kirjallisuusluettelosta löytyy tutkimuksia, jotka on julkaistu vuonna 2007.

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      WHI on kuitenkin vain yksi tutkimus. Kokonaiskuvahan tulee siitä, että käy läpi kaikki kyseisen taaman tutkimukset. Jos tekee 20 tutkimusta, yhdestä tulee tilastollisista syistä muista poikkeuava tulos vaikka eroa ei olisikaan.

      1. JK avatar
        JK

        WHI ei ole ainoa RCT ruokavalion roolista syövän ehkäisyssä, vaikka liki 50000 potilaan tutkimuksena tietysti keskeisin. Huolimatta siitä, että väestötutkimuksissa ”terveellinen” ruokavalio yhdistyisi pienempään syöpäriskiin, niin WHI:ta ei nyt oikein voi sivuuttaa varsinkaan kun se on ”negatiivinen”.
        Toki Hooperin ym. Cochrane-katsauksessa vuodelta 2012 on yhtenä analyysinä syöpätapaukset, joiden osalta RR oli 0,96 (95% LV 0,91 -1,01, 12 tutkimusta). Osassa tutkimuksia ei tehty muuta kuin justeerattiin rasvan käyttöä.
        Toiseksi suurin tutkimus ko. analyysissä WHI:n jälkeen on WHEL-tutkimus (Pierce JP ym. JAMA 2007;298:289-98), jossa päätetapahtumana oli levinnyt rintasyöpä. Vakioitu HR oli 0,96 (95% LV 0,80-1,14).
        Tarkennatko hieman tätä:
        ”Jos tekee 20 tutkimusta, yhdestä tulee tilastollisista syistä muista poikkeuava tulos vaikka eroa ei olisikaan.”

        1. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Viimeinen lause oli vain yleinen kommentti tilastollisesta todennäköisyydestä, jolla me toimimme. Eli kun eroa testataan tilastollisesti, hyväksymme 5% virheen mahdollisuuden. Kun havaitsemme tilastollisesti merkittävän eron, sen todennäköisyys on 95% (tai enemmän). Siten kun keskimäärin teemme 20 tutkimusta, yksi niistä voi poiketa muista vaikka ilmiö olisi todellinen.
          Syöpä ja ravinto -teemasta lainaan (kopioin) tähän alle Rejo Laatikaisen edelliseen blogikirjoitukseeni kirjoittamaa vastinetta:
          ”Minusta tässä olisi kannattanut ottaa systemaattisempi lähestyminen ruokavalion merkitykseen syövän ehkäisyssä. Miksi käsitellä paria kohorttitutkimusta, kun olemassa paljon suurempi näyttö kymmenistä/sadoista kohorteista (eli meta-analyysejä)? Ainakin olisi voinut mainita, että kyseessä on kapea poiminta massiivisesta kirjallisuudesta, eikä siten edustava kuva tieteellistä kirjallisuudesta.
          Maailman syöpätutkimussäätiö (WCRF) yhdessä Amerikkalaisen syövän tutkimussäätiön (AICR) kanssa tekevät massiiviset meta-analyysit ja niiden perusteella arviot yksittäisten elintapojen (eri ruuat, ruokavaliot, tupakka, lihavuus ja alkoholi) vaikutuksesta syövän riskiin. Joissakin syövissä ruuan vaikutus on yli 50 %, joissakin 0 %. Heidän arviot löytyvät täältä:
          http://www.wcrf.org/int/link-between-lifestyle-cancer-risk
          Ja heidän meta-analyyseihin pääsee syöpätyypeittäin käsiksi täältä (klikkaa syöpätyyppi ja sitten systematic lietrature review oikealta):
          http://www.wcrf.org/int/research-we-fund/continuous-update-project-findings-reports
          Näissä arvioissa WCRF/AICR on näyttänyt parhaan olemassa olevan evidenssin mukaan, että joka kolmas syöpä voitaisiin estää elintavoilla. Ravinnon itsenäinen osuus olisi meta-analyysien mukaan noin 10-25 % keskimäärin, kuten useat meta-analyysit osoittavat.
          Mutta kuten todettu, ravinnon vaikutus vaihtelee suuresti syöpätyypeittäin ollen suurin yläruuansulatuskanavan syövissä, siis selvästi enemmän kuin tuo 10-25 %.
          Summa summarum. Terveellinen ruokavalio malli lienee yhtä tärkeä kuin liikunta syövän ehkäisyssä. Sitä ei pidä väheksyä.
          Kirjoitan tämän kommentin siksi, että kuulen aivan liian usein terveydenhuollon ammattilaisten kommentteja jotka potilaani minulle kertovat syöpäsairaalassa toimiessani, että ”ruokavaliolla ei ole mitään tekemistä syövän kanssa”. Moni potilas haluaisi kokemukseni mukaan kantaa oman kortensa kekoon muuttamalla ruokavaliotaan, ja estää mahdollisesti syövän uusiutuminen siltä osin kun siihen voi ruualla (rajallisesti) vaikuttaa. Tällaiset kommentit eivät kuitenkaan kannusta ihmisiä muuttamaan käytöstään. Sama ruokavaliohan estää myös sydän- ja verisuonisairauksia, muistihäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta, joten on todella sääli potilaan kokoinaisterveyden kannalta. jos ruokavalion merkitys kielletään.
          PS. Suomessa on olemassa ”Kansallinen syöpäsuunnitelma” jonka osassa II suositetaan käytännössä WCRF:n ohjeita ruuan osalta perustuen WCRF:n tutkimusdataan.”

    2. Mie avatar
      Mie

      Kritisoituaan aiemmin tilastollisen merkitsevyyden yksioikoista tuijottamista, nimimerkki JK päättää nyt … no, tuijottaa pelkästään tilastollista merkitsevyyttä.
      WHI:n osalta muutokset ruokavaliossa olivat pieniä eivätkä pelkästään positiivisia: koeryhmä ei nostanut viljatuotteiden saantia eikä kalan saantia, punaisen lihan määrä oli alunperin suht pieni joten muutos siihen oli luokkaa ”ei kliinistä merkitystä”. Tämän ohella E-vitamiinin saanti pieneni (loogista, sillä he vähensivät KAIKEN rasvan saantia), triglyt nousivat, kok. kolesterolin muutos oli minimaalinen yms. yms. Ainoastaan vihannesten ja hedelmien määrä nousi 1,6 annosta – mutta myös verrokkiryhmä nosti omaa saantiaan (sekä paransi lipidiarvoja yms. yms.). Ei tuolta pohjalta voi ihmeitä odottaakaan.
      Mutta ainahan voi poimia yhden trialkirsikan siksi että kyseessä oli suuri trial – ja viis veisata sen sisällöstä.

      1. JK avatar
        JK

        Luepas kommenttini Tervettä skeptisyyttä-blogissa oikeasssa kontekstissa. Tiedeyhteisössä ollaan enemmän tai vähemmän fiksoiduttu tilastollisesti merkitseviin tuloksiin. Kuten John Ioannidis totesi ”Why most published research findings are false”-artikkelissaan, niin tilastollisesti merkitsevän tuloksen positiivinen ennustearvo riippuu useammasta tekijästä kuin pelkästään käytetystä alfatasosta. Toki yhtä lailla tilastollisesti ei-merkitseville tuloksille voidaan laskea negatiivinen ennustearvo mikä on kuitenkin vähemmän mielenkiintoista. Toki riippuen kontekstista.
        Tutkimustulosten tulkinnassa oleellista on kuitenkin fokusoitua luottamusväleihin.
        Annat tutuilla ad hoc-selityksillä ymmärtää, että intervention teho WHI-tutkimuksessa olisi jotain muuta kun tutkimuksen olosuhteita muutettaisiin. Kun RCT-näyttö ei tue havaintotutkimuksia, niin selitykset ovat moninaiset (Tatsioni A ym. JAMA 2007;298:2517-26).
        Todistustaakka on sinulla.
        WHI-tutkimuksessa interventioryhmässä triglyseridit nousivat 0,061 mmol/L ja kontrolliryhmässä 0,012 mmol/L. Muutosten prosentuaalinen ero interventioryhmä vs. kontrolliryhmä kolmen vuoden kohdalla oli 0,6 (95% LV – 3,5 – 4,6). Jos punainen liha menee kategoriaan ”ei kliinistä merkitystä”, niin miksi nostaa esiin triglyseridit ja E-vitamiini, jolla ei ole relevanssia syövän suhteen (Fortmann SP ym. Ann Intern Med 2013; 159: 824-34). Vihannesten ja hedelmien sekä viljojen käyttömäärillä eri alaryhmissä WHI-tutkimuksessa ei ollut eroa interaktiotestin perusteella ainakaan invasiivisten syöpien osalta (Prentice RL ym. J Natl Cancer Inst 2007; 99: 1534-43).
        Liki 50000 potilaan, liki 5000 syöpätapauksen sekä keskimäärin 8,1 vuoden seuranta-ajan RCT tulee laittaa kontekstiin tyypilliset ravitsemustutkimukset eli havaintotutkimuksista johdetut heikot assosiaatiot. Esillenostamassani reilu 3000 potilaan, liki 530 levinneen rintasyöpätapauksen ja keskimäärin 7,3 vuoden seuranta-ajan WHEL-tutkimuksessa lisättiin vihannesten, hedelmien ja kuitujen käyttöä. Vakioitu hasardisuhde oli 0,96 (95% LV 0, 81 – 1,14) levinneen rintasyövän osalta.
        Hooperin ym. vuoden 2012 Cochrane-katsauksessa oli 8 RCT:tä, joissa enemmän tai vähemmän tehtiin muitakin muutoksia ruokavalioon kuin säädettiin rasvan käyttöä sekä raportoitiin syöpätapaukset.
        Eli ei muuta kuin tekemään meta-analyysi näistä 8 RCT:stä. Sitä odotellessa.

        1. Mie avatar
          Mie

          ”Annat tutuilla ad hoc-selityksillä ymmärtää, että intervention teho WHI-tutkimuksessa olisi jotain muuta kun tutkimuksen olosuhteita muutettaisiin. Kun RCT-näyttö ei tue havaintotutkimuksia, niin selitykset ovat moninaiset (Tatsioni A ym. JAMA 2007;298:2517-26).”
          Eli perusteltu kritiikki trialin tehosta on ad hoc koska linkkasit asiaan suoraan liittymättömän E-vitamiinihypeä mielenkiintoisella tavalla käsittelevän artikkelin (tai jos kyse oli samasta kontekstin huomiotta jättämisestä kuin alempana niin lue sieltä)?Jep jep. Ilmeisesti edustat sitä koulukuntaa jonka mukaan trial-näyttöä ei tule alistaa kriittiselle tarkastelulle koska … Niin, miksi?
          Rautalankaa: jos interventiossa on selkeitä ongelmia tavoitteiden saavuttamisessa yms., tästä huomauttaminen ei ole ad hoc.
          ”WHI-tutkimuksessa interventioryhmässä ….”
          Ja tässä kohtaa ”jk” päättää sitten jättää sen kontekstin huomiotta vaikka aloitti kommenttinsa nimenomaan huomauttamalla siitä. Kommenttini ydin oli se, että muutokset interventioryhmän ruokavaliossa olivat pääosin pieniä eivätkä yksinomaan suotuisia YLIPÄÄTÄÄN, eivät syöpäspesifisesti ajatellen kaikkien osa-alueiden osalta, ja myös verrokkiryhmässä tapahtui niitä suotuisia muutoksia.
          ”Vihannesten ja hedelmien sekä viljojen käyttömäärillä eri alaryhmissä WHI-tutkimuksessa ei ollut eroa interaktiotestin perusteella ainakaan invasiivisten syöpien osalta (Prentice RL ym. J Natl Cancer Inst 2007; 99: 1534-43).”
          Eipä ollut, ei. Mitenköhän samasta tutkimuksesta julkaistun toisen tutkimusartikkelin linkkaaminen muuttaa aiemmin esiinnostamiani seikkoja intervention ongelmista?
          ”Esillenostamassani reilu 3000 potilaan, liki 530 levinneen rintasyöpätapauksen ja keskimäärin 7,3 vuoden seuranta-ajan WHEL-tutkimuksessa lisättiin vihannesten, hedelmien ja kuitujen käyttöä. Vakioitu hasardisuhde oli 0,96 (95% LV 0, 81 – 1,14) levinneen rintasyövän osalta.”
          Tämä siis sellaisilla naisilla joilla oli aiemmin todettu & hoidettu invasiivinen rintasyöpä. Mitenkähän tämä liittyy ENNALTAehkäisyyn?
          Kuten WCRF/AIR-katsauksista voi lukea, ovat syöpätyypit sen verran heterogeenisiä riskitekijöiden osalta että taatusti löytyy tutkimusnäyttöä siitä että ”perusterveellinen” ruokavaliomuutos (so. kasvisten yms. lisääminen ruokavalioon, mukana mahdollisesti myös rasvamodifikaatio) ei kovin kummoista jälkeä tuota kaikkien syöpätyyppien osalta. Näin on täysin mahdollista toimia kuin JK eli poimia ne tällaiset esimerkit, ikäänkuin ne kumoaisivat keskeisen pointin siitä, että varsin merkittävä osa syöpätapauksia voitaisiin ennaltaehkäistä ruokavalion avulla.

          1. JK avatar
            JK

            ”Eli perusteltu kritiikki trialin tehosta on ad hoc koska linkkasit asiaan suoraan liittymättömän E-vitamiinihypeä mielenkiintoisella tavalla käsittelevän artikkelin (tai jos kyse oli samasta kontekstin huomiotta jättämisestä kuin alempana niin lue sieltä)?Jep jep. Ilmeisesti edustat sitä koulukuntaa jonka mukaan trial-näyttöä ei tule alistaa kriittiselle tarkastelulle koska … Niin, miksi?”
            Tatsionin ym. paperi liittyy kontekstiin ad hoc-selitykset, kun RCT-näyttö ei tue omaa näkökantaa. Osa laatikon 1 ja 2 selityksistä voi olla valideja tai ei. Taivas on rajana tämäntyyppisille spekulaatioille. Samantyyppisiä selityksiä on kuvattu kirjallisuudessa eri yhteyksissä muun muassa Siontis GC ym. Am Heart J 2009;157:695-701.
            Ei RCT:t ole vailla ongelmia. Kuten olen aiemmin todennut, niin esimerkiksi ongelmat satunnaistamisessa ja sokkouttamisessa yliarvioivat intervention tehoa kun kyseessä on subjektiiviset päätetapahtumat. Tämähän on kuitenkin pienempi huolenaihe ”negatiivisten” tutkimusten osalta. Se, että RCT-näytössä on ongelmia, ei kuitenkaan tarkoita etteikö niitä olisi vielä enemmän havaintotutkimuksissa.
            ”Ja tässä kohtaa ”jk” päättää sitten jättää sen kontekstin huomiotta vaikka aloitti kommenttinsa nimenomaan huomauttamalla siitä. Kommenttini ydin oli se, että muutokset interventioryhmän ruokavaliossa olivat pääosin pieniä eivätkä yksinomaan suotuisia YLIPÄÄTÄÄN, eivät syöpäspesifisesti ajatellen kaikkien osa-alueiden osalta, ja myös verrokkiryhmässä tapahtui niitä suotuisia muutoksia. ”
            Se on J se on K se on JK. Annoit nähdäkseni ymmärtää, että intervention teho olisi jotain muuta kun tutkimuksen olosuhteita muutettaisiin ruokavaliomuutosten osalta. Todistustaakka on edelleen sinulla.
            ”Eipä ollut, ei. Mitenköhän samasta tutkimuksesta julkaistun toisen tutkimusartikkelin linkkaaminen muuttaa aiemmin esiinnostamiani seikkoja intervention ongelmista?”
            Liittynee alkuperäiseen kommenttiisi. Vihannesten ja kasvisten sekä viljojen suuremmilla käyttömäärillä ei ollut merkitystä ainakaan invasiivisten syöpien osalta mikä ei tue ”perusteltua” kritiikkiäsi tältä osin.
            ”Tämä siis sellaisilla naisilla joilla oli aiemmin todettu & hoidettu invasiivinen rintasyöpä. Mitenkähän tämä liittyy ENNALTAehkäisyyn?”
            Taitaa syöpien uusiutumisen ehkäisykin olla ennaltaehkäisyä. Toki WHEL-tutkimus liittynee tämän blogitekstin 1. kommentiin, jossa todettiin:
            ”Moni potilas haluaisi kokemukseni mukaan kantaa oman kortensa kekoon muuttamalla ruokavaliotaan, ja estää mahdollisesti syövän uusiutuminen siltä osin kun siihen voi ruualla (rajallisesti) vaikuttaa. ”
            Eipä ainakaan reilu 3000 potilaan WHEL-tutkimus tätä syövän uusiutumisen ehkäisyä tue rintasyövän osalta.
            ”Kuten WCRF/AIR-katsauksista voi lukea, ovat syöpätyypit sen verran heterogeenisiä riskitekijöiden osalta että taatusti löytyy tutkimusnäyttöä siitä että ”perusterveellinen” ruokavaliomuutos (so. kasvisten yms. lisääminen ruokavalioon, mukana mahdollisesti myös rasvamodifikaatio) ei kovin kummoista jälkeä tuota kaikkien syöpätyyppien osalta. Näin on täysin mahdollista toimia kuin JK eli poimia ne tällaiset esimerkit, ikäänkuin ne kumoaisivat keskeisen pointin siitä, että varsin merkittävä osa syöpätapauksia voitaisiin ennaltaehkäistä ruokavalion avulla.”
            Jos odotusarvo on, että ruokavaliolla ehkäistään ”varsin merkittävä osa” syöpätapauksista, niin on ymmärettävää, että kun RCT-näyttö ei tätä väitettä tue, niin RCT-näytön täytyy olla väärässä. Toki aina on mahdollista, että syömällä esimerkiksi sipulia tai sitruunaa tietyt syöpätapaukset voidaan lähestulkoon hävittää maapallolta.
            WCRF/AIRC toteaa Second Expert-raportissaan (sivu xxv): ”Cancers of some sites, notably of the colon, are generally agreed to be greatly or mostly affected by food and nutrition.”
            WHI-tutkimuksessa hasardisuhde invasiivisen paksu- ja peräsuolisyövän osalta oli 1,08 (95% LV 0,90 – 1,29; 480 tapausta) ja paksusuolisyövän osalta 1,05 (95% LV 0,85 – 1,30; 371 tapausta).
            Vinay Prasadia lainaten: ”This strategy of saying negative data is not good enough is akin to asking someone to prove Santa Clause does not exist. After the person does a census of all people in the world, and finds no Santa Clause, believers note that he didn’t look under the ocean, in all of the deserts, etc. You cannot prove an intervention does not work under ANY circumstances, you must instead show that it can work under SOME circumstances.”
            http://www.vinayakkprasad.com/other-writing/ (siteerattu 23.7.2016)
            Nähdäkseni nimimerkki Mielle on osoitettu, että Joulupukkia ei olemassa. Toki aina saa uskoa.

  3. Lukijasi avatar
    Lukijasi

    Kyllähän ruokavalio jotenkin vaikuttaa syöpiin http://www.telegraph.co.uk/news/2016/03/29/long-term-vegetarian-diet-changes-human-dna-raising-risk-of-canc/ Tällä hetkellä mielenkiintoiselta näyttäisi mm. omega6 -rasvojen suhde muihin rasvoihin.

    1. Mr Pain avatar
      Mr Pain

      Erään nimeltä mainitsemattoman klinikan perustaja on kuuleman mukaan selvittänyt, että seerumista
      voidaan mitata vitamiinitasot, mutta mineraalit ja hivenaineet ehdottomasti
      vain kokoverestä (esim. Mg, Zn, Se, K)
      Rasvahapot, omega 3- ja 6 sarja puolestaan plasmasta.

      1. Juhani Knuuti avatar
        Juhani Knuuti

        Kaikkea voidaan mitata ja jokaiselle mittaukselle on oma tekniikkansa, jota tulee noudattaa. Vaikka sitten mittaisi oikeinkin, tulee kysymys, miten niitä arvoja tulkitaan? Todellisuudessa jokaiselle arvolle on tavallinen raja-arvo +/- 2 standardihajontaa kumpaankin suuntaan. Silloin 95% terveestä väestöstä osuu tähän väliin. Tästä tietenkin seuraa, että 2,5% terveestä väestöstä määritelmän mukaan jää alle raja-arvon ilman mitään puutetta ja vastaavasti 2,5% saa yli rajan menevän arvon.
        Monien eksoottisten mittausten osalta mitään luotettavaa normaaliarvoa ei ole olemassa vaan tulkinta on villiä. Esim olen nähnyt tulkittavan, että kun arvo on esim hieman alle keskiarvon, se tulkitaan niin, että on sen verran vajausta. Tämähän on tietenkin täysin järjetöntä sillä puolet väestöstä on näillä kriteereillä aina jonkin puutteessa.

    2. Mr Pain avatar
      Mr Pain

      Tästä aiheesta käytiin keskustelua toisaalla vähän aikaa sitten seuraavasti;
      Välttämättömät rasvahapot ovat omega-3 sarjan alfalinoleenihappo ja omega-6 -sarjan rasvahappo linolihappo. Muut rasvahapot elimistö osaa itse valmistaa.
      Näitä välttämättömiä on paljon monityydyttymättömissä rasvahapossa, joita ovat mm. kasvirasvat, kala, pellavansiemenöljy. Näiden maine on hyvä, mutta niissä on ketjussa vähintään kaksi hiili-hiili kaksoissidosta.
      Kuitenkin, joillakin ihmisillä on mahdollista, että radikaalien voimakas toiminta katkoo juuri näitä kaksoissidoksia. Monesta katkenneesta kaksoissidoksesta tulee monta uutta radikaalia joka puolestaan lisää inflammaatiota.
      Oliiviöljy on näiden rasvatyyppien välissä. Siinä ovat pääosassa kertatyydyttymättömät rasvahapot eli monotyydyttymättömät. Tämä tarkoittaa, että rasvahappoketjussa on yksi kaksoissidos. Tämä ”voi” olla pienelle osalle käyttäjistä (jos inflammaatiota on paljon) paras, koska niissä, tyydyttyneissä, kaksoissidoksia voi katketa vain yksi.
      Toisaalta oliiviöljyssä ei juurikaan ole esim. alfalinoleenihappoa. Näiden asioiden välillä siis tasapainoillaan. Jos ajatellaan, että tyydyttyneet rasvat ovat elimistölle huonoja ja monityydyttymättömät hajoavat moniksi radikaaleiksi elimistössä, niin silloin päädytään käyttämään kertatyydyttyneitä esim. juuri oliiviöljyä.
      Neljäs rasvatyyppi, josta paljon puhutaan, ovat transrasvat, joita sisältävät vaikkapa munkit, jotkut einesruuat ja margariinit. Maine on huono vaikkei niitä enää juuri ravinnosta saa. Luonnossa näistä esiintyy vain CLA eli konjukoitu linolihappo (wikin KTL:n kyseinen linkki ei muuten toimi) jota on esim. kananmunassa jota pidetään puolestaan hyvänä. Ainakin siis yksi päivässä eräänkin tutkimuksen mukaan ei ole haitaksi.
      Transrasvat on tehty tyydyttymättömistä rasvahapoista vähentämällä niiden kaksoissidoksia ja lisäämällä esim. vetyä (hydraus).
      On huomattava, että osittain kovissa trans-rasvoissa on lisäksi osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttunut trans-rasvaksi eli osa vedyistä siirtynyt toiselle puolelle kaksoissidosta. Yleensä ne ovat samalla puolella cis-rasvoina. Tuloksena tästä on kaksoissidoksia oudoissa paikoissa pitkin hiiliketjua ja vedyt siellä täällä oudolla puolella ketjussa. Näistäkin rasvoista siis syntyy runsaasti radikaaleja mikä voi lisätä inflammaatiota.

      Olisiko rasvojen mahdollisissa haitoissa kyse kuitenkin inflammaation hallinnasta sekä siitä että monissa terveyteen vaikuttavissa tapahtumissa tärkein tekijä on aika? Sairaudet syntyvät pitkän ajan kuluessa.

      1. Juhani Knuuti avatar
        Juhani Knuuti

        Tätä inflammaatioteoriaa kuulee usein.
        Useimmiten noiden kasvirasvojen osalta tulkinta on ollut virheellistä ja perustunut erilaisiin teorioihin. Tulehdus ja rasvat; voisi olla ihan oman kirjoituksensa aihe.
        Ravitsemustieteilijät kyllä ovat siitä asiallista tietoa tarjonneet mutta ei tunnu kelpaavan rasvafanaatikoille.

        1. entäs ne statiinit avatar
          entäs ne statiinit

          Niin ja puhutaan myös kolmos ja kuutos suhteesta ja siitä kuinka kolmonen tasapainottaa kutosen huonoja puolia. Saadaanko tarvittava omega 3 kahdesta rkl:stä vai desilitrasta toista öljyä, vai onko o6/o3 suhde vielä suurempi

          1. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            Zeevi et al (2015) mukaan ruokavalio on rakennettava yksilöllisesti.
            http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26590418
            Tämän tutkimuksen, joka perustui yksilölliseen interventioon, osoitettiin sen avulla merkitsevästi alempaa aterian jälkeistä vastetta, joka lienee toivottavaa. Tämän epäiltiin johtuvan yksilöllisestä suoliston mikrobistosta. Tulokset viittasivat tutkijoiden mukaan siihen, että yksilöllinen ruokavalio voi olla (käytän sanaa) suotuisaa aterian jälkeisiä veren glukoosipitoisuuksia ja että sen metabolisia seurauksia ajatellen.
            Tutkimuksessa penättiin diagnostisia välineitä tämän saavuttamiseksi.
            Pettuleipää syönyt kansa ei tietenkään tätä usko – vaan kaikki mikä näyttää syötävältä, on syötävää kaikille muillekin. Ihme kun ei kelpaa.

          2. entäs ne statiinit avatar
            entäs ne statiinit

            pettuleipää tai ei,
            kumma muuten, että kun rottatutkimuksiisa on syöty sokeria vs kasvirasvaa, niin aletaan kyseenalaistaa tutkimuksia, ilmeisesti kun syödään muutoin, esim kasvirasvaa, jossa omega 3:t on lähes nollassa ja kuutoset huipussa, niin todistaa jotain rypsiöljylle. tasi olla aikoinaan safflori vs rypsi, no kukaan ei tainnut puhua samaan aikaan oliivista.

          3. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            Corleto, 2009., mukaan:
            ”produced varieties with seeds of (safflower) low hull percentage (25%) and high oil (46 to 47%) and protein contents (34%). High linoleic ones reach 67% (Nagaraj, 1993). A large world collection of safflower species and lines is maintained by the USDA in Pullman (Washington). Safflower oil has gained consumer support over the last few years, owing to the fatty acid composition of the high linoleic or high oleic products. Not only it is suitable for dressing both cooked and raw food, but it also shows the highest polyunsaturated/saturated fatty acid or monounsaturated/saturated fatty acid ratio and has positive effects on consumers’ health. The polyunsaturated fatty acids such as linoleic acid and the monounsaturated ones like oleic acid tend to reduce the “bad” cholesterol content or LDL (low density lipoprotein) without affecting the “good” cholesterol content or HDL (high density lipoprotein) (Smith, 1996).”

            DOI: 10.17660/ActaHortic.2009.806.35

          4. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            Niin Suomessa ei viljellä juuri enää rypsiä vaan rapsia..
            Wikissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi%C3%B6ljy
            -viittauksessa Fineli -tietokantaan löytyy rapsin/rypsin vastaavat luvut.
            Ravitsemuksellisuus ja lääketieteellisyysasiantuntijat kertonevat varmaankin, onko näillä eroja?
            Meillä on kasvatettu safloria kuivakukaksi – mutta taimet vaativat esikasvatuksen kasvihuoneessa.
            En tiedä onnistuisiko avomaalla suoraan (lämpösumma ratkaisee) jos siemenet kylvettäisiin esi-idätettynä. Näitä laitteita on Suomessa avomaalle sopivia yhdellä, ehkä kahdella viljelijällä. Käytetään ainakin porkkanan viljelyssä.

          5. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            Taas sivuraiteille. Vähän niin kuin Armanin ohjelmassa Heikkilä esitti hiilihydraattien aiheuttavan diabeteksen ja sit VHH ei aiheuta. No niin.

          6. Entäs ne statiinit avatar
            Entäs ne statiinit

            Safflori, kyseessä taisi olla australialais tutkimus, jossa todettiin, että runsas 0mega6 käyttö lisää syövän riskiä, öljynä taisi olla käytetty safloriöljyä, jossa omega3:n osuus taitaa olla äärimmäisen pieni.
            Eli siinä mielessä aiheen mukainen. Tästähän sitten taidetaan vetää yksisilmäisesti johtopäätös, että kasviöljyt ovat vaarallisia, koska omega 6. niin tai toisaalla, kun possussa on runsaasti oleiinihappoa niin terveellistä, jos taas rypsissä on ehkä jopa enemmän oleiinihappoa niin se ei olekaan terveellistä.

          7. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            Liittyyköhän kasvi(s)rasvojen riskit ennemmin niiden pilaantumiseen?
            Mitä öljypitoisempi esim. siemen on – sitä nopeammin laskee itävyys kehnoissa olosuhteissa. Tästä syystä öljypitoisten siementen oikea säilytyspaikka olisi pakastin. Samoin vastapyydetty kala on syytä pakastaa samoin tein pyytämisen jälkeen.
            Oliiviöljyjen italialainen myyjä, C. Wenning muistaa muistuttaa että pidettävä valolta suojattuna – niinpä myyntipakkaus käsittää oliiviöljypullon lisäksi sanomalehteä…
            En tietenkään väitä että myytävät tuotteet olisivat ikääntyneitä mutta eron saattaa rasvassa huomata jo kahvipaketissa, jos käyttöaika venyy viikoiksi. Ehkä avatun kahvipaketin oikea paikka olisi jääkaappi.
            Jos rasvojen 6/3 suhteella on merkitystä – niin Käyttöä ajatellen laatu voi olla merkittävästi sekoittava tekijä tutkimuksissa?

    3. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Ilman muuta. Jostakin syystä tuo tutkimus keskittyi vain noihin neljään tekijään. Tein myös blogiin lisäyksen sen vuoksi ettei tulisi sellainen käsitys, että vähättelisin ruokavalion merkitystä

  4. Mr Pain avatar
    Mr Pain

    Vastaus otsikkoon varmaankin tulisi olla, että voidaan ennaltaehkäistä sillä näyttöä löytyy myös Radonin ja tupakoinnin osalta?

  5. reilaa avatar
    reilaa

    Minusta tässä olisi kannattanut ottaa systemaattisempi lähestyminen ruokavalion merkitykseen syövän ehkäisyssä. Miksi käsitellä paria kohorttitutkimusta, kun olemassa paljon suurempi näyttö kymmenistä/sadoista kohorteista (eli meta-analyysejä)? Ainakin olisi voinut mainita, että kyseessä on kapea poiminta massiivisesta kirjallisuudesta, eikä siten edustava kuva tieteellistä kirjallisuudesta.
    Maailman syöpätutkimussäätiö (WCRF) yhdessä Amerikkalaisen syövän tutkimussäätiön (AICR) kanssa tekevät massiiviset meta-analyysit ja niiden perusteella arviot yksittäisten elintapojen (eri ruuat, ruokavaliot, tupakka, lihavuus ja alkoholi) vaikutuksesta syövän riskiin. Joissakin syövissä ruuan vaikutus on yli 50 %, joissakin 0 %. Heidän arviot löytyvät täältä:
    http://www.wcrf.org/int/link-between-lifestyle-cancer-risk
    Ja heidän meta-analyyseihin pääsee syöpätyypeittäin käsiksi täältä (klikkaa syöpätyyppi ja sitten systematic lietrature review oikealta):
    http://www.wcrf.org/int/research-we-fund/continuous-update-project-findings-reports
    Näissä arvioissa WCRF/AICR on näyttänyt parhaan olemassa olevan evidenssin mukaan, että joka kolmas syöpä voitaisiin estää elintavoilla. Ravinnon itsenäinen osuus olisi meta-analyysien mukaan noin 10-25 % keskimäärin, kuten useat meta-analyysit osoittavat.
    Mutta kuten todettu, ravinnon vaikutus vaihtelee suuresti syöpätyypeittäin ollen suurin yläruuansulatuskanavan syövissä, siis selvästi enemmän kuin tuo 10-25 %.
    Summa summarum. Terveellinen ruokavalio malli lienee yhtä tärkeä kuin liikunta syövän ehkäisyssä. Sitä ei pidä väheksyä.
    Kirjoitan tämän kommentin siksi, että kuulen aivan liian usein terveydenhuollon ammattilaisten kommentteja jotka potilaani minulle kertovat syöpäsairaalassa toimiessani, että ”ruokavaliolla ei ole mitään tekemistä syövän kanssa”. Moni potilas haluaisi kokemukseni mukaan kantaa oman kortensa kekoon muuttamalla ruokavaliotaan, ja estää mahdollisesti syövän uusiutuminen siltä osin kun siihen voi ruualla (rajallisesti) vaikuttaa. Tällaiset kommentit eivät kuitenkaan kannusta ihmisiä muuttamaan käytöstään. Sama ruokavaliohan estää myös sydän- ja verisuonisairauksia, muistihäiriöitä ja tyypin 2 diabetesta, joten on todella sääli potilaan kokoinaisterveyden kannalta. jos ruokavalion merkitys kielletään.
    PS. Suomessa on olemassa ”Kansallinen syöpäsuunnitelma” jonka osassa II suositetaan käytännössä WCRF:n ohjeita ruuan osalta perustuen WCRF:n tutkimusdataan.

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Kiitos nopeasta kommentista.
      Olet oikeassa siinä, että ruokavalioasiaa ei tuossa viittaamassani tutkimuksessa käsitelty kunnolla. Erikoista siinä on se, että vaikka ruokavaliotietoa oli, sitä ei otettu mukaan tuohon analyysiin. Oletin, että sen merkitys muihin valittuihin/saatavilla oleviin ei ollut niin suuri kuin noiden käytettyjen. Tämä tieto on vielä piilotettu ”supplemental material dokumenttiin” johon ei päässyt käsiksi ellei ole lehden tilaaja.
      Mielestäni tässä tutkimuksessa vahvuutena on se, että sen perusteella voidaan viestittää tavalliselle kansalaiselle yksinkertaisesti kokonaiskuvasta ja siitä että suurin osa syövästä on hankittua ja että riskiin voi vaikuttaa.
      Monissa tutkimuksissa ja niissä joita lainasitkin käsitellään yhtä syöpätyyppiä taikka tiettyjä ravintoaineita. Niistä saadaan toki aivan eri tasoista tietoa mutta kokonaiskuva jää epäselväksi. Esim tuossa viittaamassasi meta-analyysissä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25680825 oli ruokavalion vaikutus syöpään 15% mutta ei käy esiin millä tavalla tämä asia liittyy kokonaistilanteeseen ja mikä osuus oikeasti on ravinnolla suhteessa muihin riskitekijöihin.
      Ehkä ravintoasiasta kannaattaa vielä kirjoittaa lisää ja voin tehdä blogiinkin lisäyksen huomioiden, että ruokavaliuon osuus ei tässä selvityksessä tule kunnolla esiin.

      1. reilaa avatar
        reilaa

        Tuossa linkittämässäsi meta-analyysissä syövän esiintyvyys vakioitiin BMI:n, alkoholin ja liikunnan suhteen (jos nyt oikein luen sitä), joten tulos on niin itsenäinen kuin se epidemiologisessa tutkimuksessa voi olla. Todellisen itsenäisen efektin perkaaminen vaatisi satunnaistettua tutkimusta, sitä ei taida epidemiologisesta tutkimuksesta ikinä saada irti luotettavasti; esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen vs. terveellinen ruokavalio 20 v RCT tupakoivilla miehillä 🙂
        Syöpälääkäreiden yksi perus hokema on, että syöpä on heterogeeninen sairaus. Voisi kai tehdä samanlaista eroa eri syöpien välille kuin läppävian, sydäinfarktin ja aivoinfarktin välille. Se mikä on läppävian tärkein riskitekijä ei ehkä ole sydän- tai aivoinfarktin. Ehkä syöpiä ei pitäisi ajatella yhtenä klimppinä kuten emme ajattele erilaisia sydän- ja verisuonisairauksiakaan.
        Lisäksi voisi todeta vielä, että syömättä ei voi tulla lihavaksi, joten sitäkin kautta ruokavalio vaikuttaa syöpään. Maailman syöpätutkimussäätiön mukaan lihavuus on 11 eri syövän riskitekijä. Sama ruokavalio joka suojaa edellä mainitsemiltani sairauksilta suojaa myös lihavuudelta.
        reilaa= Reijo Laatikainen, laillistettu ravitsemusterapeutti (jostain kummasta blogi keksi tuon reilaa mulle nimimerkiksi)

        1. Mr Pain avatar
          Mr Pain

          Ehkä LinkedIn on vuotanut käyttäjätietojasi…

        2. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Syövät ovat todellakin erilaisia ja myös niihin liittyvät riskitekijät erit. On siis totta, että tällaisella yleistyksellä tehdään väkivaltaa yksityiskohdille. Halusin kuitenkin nostaa esiin tuohon ”syöpä on vain huonoa onnea” kohuväitteeseen liittyvän vastanäytön.
          Tein blogikirjoitukseen lisäyksen kommenttisi perusteella ettei tule sellaista kuvaa, että vähättelisin ruokavalion merkitystä. Kiitos hyvästä kommentista.

    2. Mr Pain avatar
      Mr Pain

      https://www.julkari.fi/handle/10024/116179
      Linkistä löytyy ko. suunnitelma.
      Hevosmiesten tietotoimistossa ihmetteltiin, että miksei aktinomykeettejä mainita suunnitelmassa ollenkaan, vaikka niiden tiedetään aiheuttavan kasvaimia eläimille…

      1. Mr Pain avatar
        Mr Pain

        Niin.. En olisi kirjoittanut tätä jos en tietäisi miten voidaan ennaltaehkäistä. Tarvittava toimenpide on putkistojen biofilmin mekaaninen poisto. Tämä vähentää riskiä säännöllisesti toistettuna.

        1. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Mistä poistat tuota biofilmiä? 😉 Liittykö tämä syöpään?

          1. Mr Pain avatar
            Mr Pain

            https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103043/2006b15.pdf
            Ihmisten syöpiin liittyviin asioihin jätän ymmärrettävistä syistä vastaamatta.

error

Pidätkö blogistani? Viesti tästä muille.

LinkedIn
LinkedIn
Share
Instagram
RSS
Follow by Email