Jo parinkymmenen vuoden ajan on kiistelty ilmiöstä, jota kutsutaan tänään nimellä sähköyliherkkyys. Englannin kielellä oireistosta käytetään nimeä electromagnetic hypersensitivity syndrome (EHS).
Oikeastaan kiista ei ole ollut tutkijoiden taikka lääkäreiden välinen. Kyseessä on oireista kärsivien potilaiden ja heitä hoitaviden terapeuttien luoma käsitys siitä, että kyseessä on fyysinen sairaus, joka aiheutuu sähkömagneettisista kentistä.
Potilaiden oireet voivat olla hyvinkin vaikeita. Ne voivat olla epämääräisiä kuten väsymys, uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat, ruoansulatushäiriöt, unettomuus, sydämentykytykset ja keskittymiskyvyn puute. Lisäksi on esiintynyt pistelyä ja punoitusta kasvoissa sekä käsien kylmyyttä ja kipuja.
Potilas voi kokea oireita tietokoneiden näytöistä, keittiön kodinkoneista ja kännyköistä. Potilaat epäilevät myös matkapuhelinten tukiasemien vaikutuksia. Tilanne voi olla niinkin vaikea, että mitään sähköllä käytettäviä laitteita ei saisi olla lähimaillakaan. Potilaiden elämän laatu on tutkitusti huonontunut.
Kehomme toimii sähköllä
Koko kehomme toimii sähkökemiallisesti. Hermojen impulssit ovat sähköä ja lihassolu alkaa supistua kun se saa sähkökemiallisesti välitetyn viestin. Sydämessä on omat sähköjohtonsa, jotka saavat sen sykkimään säännönmukaisesti. Jokaisessa solussamme on erilaisia sähköisiä jännitteitä kalvojen yli. Lääketieteessä me hyödynnämme näitä ilmiöitä sairauksien diagnostiikassa. Aivosähkökäyrä (EEG) ja sydänkäyrä (EKG) ovat ilmiöitä, joissa mittaamme kehon ulkopuolelta elimistön tuottamia sähkökenttiä.
Tämän perusteella sähkö ei ole elimistölle mitenkään vieras ilmiö vaan kuuluu elämän perusilmiöihin. Toisaalta, koska elimistö toimii sähköisesti, voisiko olla niin, että ulkoiset sähkökentät häiritsisivät tätä sähköistä toimintaa ja aiheuttaisivat sitten hyvin herkille ihmisille oireita?
Kysymys on kuitenkin tässäkin sähkökentän ja sen energian voimakkuudesta. Mikäli sähkökentän energia on hyvin suuri, kyllä se vaikuttaa kudosten toimintaan. Tämä tunnetaan hyvin voimakkaan magneettikentän vaikutuksina kun hoidamme kroonista kipua päähän annetulla ns. transkraniaalisella magneettistimulaatiolla ja kun käännämme sydämen eteisvärinärytmiä kohdalleen defibrillaattorilla.
Näistä laitteista elimistöön siirtyvä energiamäärä on kuitenkin kertaluvultaan aivan eri luokkaa kuin mitä ympäristömme sähkölaitteet tuottavat. Sähkölaitteista tullut elektromagneettinen säteily muuttuu elimistössä lämmöksi, mutta lämmönnousu on niin vähäinen, että se pystytään havaitsemaan vain herkissä koeoloissa, esimerkiksi soluviljelmissä. Ympäristömme laitteet toki siis tuottavat ympärilleen sähkökenttiä mutta niiden suuruus ei ole sellainen, että se erottuisi elimistön omasta sähkökentästä.
Voivatko sähkökentät olla potilaiden oireiden syynä?
Tämänhetkisen lääketieteellisen ja luonnontieteellisen käsityksen mukaan matalatehoiset sähkömagneettiset kentät eivät voi aiheuttaa sellaisia merkittäviä biologisia vaikutuksia, jotka voisivat selittää potilaiden kokemat oireet.
Kun sähköyliherkkyysoireisia ja vertailuhenkilöitä on altistettu sähkö- ja magneettikentille ja matkapuhelimille ja niiden tukiasemien säteilylle, oireista kärsivät eivät ole koeoloissa pystyneet erottamaan, koska he ovat altistuneena sähkömagneettiselle säteilylle. Myöskään biologisissa mittauksissa ei ole löydetty mitään erikoista.
Hiljattain julkaistiin raportti yhdestä vaikeaoireisesta potilaasta, jonka väitettiin havaitsevan kenttien muutokset. Tämäkin potilas tosin sai oireita vaikka kentät olivat pois päältä.
Tänä vuonna julkaistiin mielenkiintoinen tutkimuskooste, jossa selvitettiin tukiaseman vaikutuksia sähköallergisten potilaiden oireisiin. Tutkijat tarkastelivat erikseen avoimien ja sokkoutettujen tutkimusten löydöksiä. Avoimissa tutkimuksissa tutkittavat ja tutkijat tiesivät milloin kenttä on päällä, sokkoutetuissa tutkimuksissa tutkittavat ja tutkijat eivät tienneet onko kenttä päällä vai ei.
Avoimissa tutkimuksissa potilaat saivat oireita selvästi enemmän kun kenttä oli päällä verrattuna tilanteeseen kun se ei ollut päällä. Sokkoutetuissa tilanteissa oireet eivät liittyneet siihen oliko kenttä päällä vai ei.
Tutkimuksessa oli myös toinen mielenkiintoinen ilmiö. Ne tutkimusasetelmat, joissa oli raskas koeasetelma (paljon mittauksia, ym) vaikuttivat voimakkaammin tutkittavien elämänlaatua huonontavasti riippumatta siitä kuinka paljon oli kenttäaltistusta.
Tämä sopii hyvin myös ilmiöön, joka havaittiin voimalinjojen vaikutuksia tutkittaessa. Niillä, jotka asuivat rakenteilla olevan voimalinjan läheisyydessä, raportoitiin lisääntyvästi päänsärkyjä ja kognitiivisia vaikeuksia. Kuitenkin oireet alkoivat jo ennen kuin virta kytkettiin päälle.
Oireet eivät siis kuitenkaan aiheutuneet kentistä vaan ihmisten peloista. Tämä on hyvä esimerkki myös ns. nosebo-vaikutuksesta, jossa pelätty negatiivinen vaikutus laukaisee odotetut haittavaikutukset.
Mikä sitten voisi aiheuttaa sähköyliherkkien oireet?
Tutkimuksissa on havaittu, että monenlaiset muut ympäristöön liittyvät yliherkkyydet esiintyvät usein samoilla henkilöillä. Tästä on johdettu uusi laajempi termi ympäristöyliherkkyys. Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan liity allergioihin, joissa on selvä biologinen mekanismi ja tunnetut tapahtumat.
Viime vuonna julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin kuinka yleistä on haju- ja meluherkkyys sähköyliherkillä potilailla. Sähköyliherkät saivat merkittävästi korkeammat pisteet testeissä, joissa mitattiin haju- ja meluyliherkkyyttä verrattuna kontrolliryhmään. Tämä sopii siihen, että sähköyliherkät ovat ylipäätään herkempiä ympäristön signaaleille. He saavat fyysisiä oireita uskoessaan että sähkömagneettiset kentät vaikuttavat heihin haitallisesti.
Hiljattain julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus, jossa etsittiin mahdollisia geneettisiä markkereita, jotka liittyisivät sähköyliherkkyyteen. Tutkijat löysivätkin tiettyjä geenivariantteja, jotka näyttivät olevan yleisempiä sähköyliherkillä.
Tämä ei luonnollisesti todista sitä, että sähkömagneettiset kentät sinänsä näiden geenivarianttien kanssa aiheuttaisivat jotain biologisia muutoksia, vaan vain sen, että tiettyjä geenivariantteja omaavilla sähköyliherkkyyden oireita on useammin.
Miten sähköyliherkkiin pitäisi suhtautua?
Sähköyliherkkien kokemat oireet eivät ole keksittyjä. Ne ovat näille potilaille aivan todellisia. Tutkimusten mukaan sähköyliherkkyys johtaa huomattavaan elämänlaadun huononemiseen.
Nykytiedon valossa näyttää kuitenkin selvältä, että ne eivät aiheudu itse sähkömagneettisista kentistä vaan kyseessä on monimutkainen tapahtuma, jossa oma vahva käsitys sähkökenttien haitallisista vaikutuksista laukaisee invalidisoivan oirekirjon ja välttämiskäytöksen.
Lääkehoidon ei ole todettu helpottaneen oireilua, joten sitä ei voi suositella. Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Siinä ilmeisesti voidaan onnistua katkaisemaan pelätyn sähkökentän vaikutusten yhteys syntyviin oireisiin.
Ei ole mikään yllätys että amerikkalaiset yritykset ovat haistaneet tässä myös hyvät markkinat. Netistä voi tilata mittareita, verhoja, tapetteja, sängyn päälle ripustettavan teltan ja vaatteita, joilla voi suojautua sähkökentiltä. Valikoimassa on myös kenttiä vähentävä päähine, tosin sitä ei enää kutsuttu foliohatuksi.
Suomessa toimii myös vastaavia yrityksiä, jotka myyvät sähköyliherkille sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä vastaavia suojavälineitä.
Mittarit ja laitteet pikemminkin ruokkivat oireilua kuin poistavat sitä. Mittaamalla ja suojautumalla luodaan illuusio siitä, että kyseessä olisi oireisto, jonka voisi poistaa vähentämällä kenttäaltistusta. Tämä lienee yhteiskuntamme kaupallisen medikalisaation yksi äärimmäisistä esimerkeistä.
143 vastausta artikkeliin “Voiko ihminen olla yliherkkä sähkölle?”
Hei, blogin lukemisasialla en laisinkaan tarkoittanut vähätellä blogiasi, en edes ajatellut sellaista (en ole kunnianhimoinen / väittelyhenkinen niin kuin sinä ilmeisesti olet ja sellaisen ajattelu on tärkeeä sinulle?), enkä mitenkään voisi olla niin lapsellinen, tuollainen ei kuulu minulle, se kuuluu hiekkalaatikoille, vaan sitä, että on mukava, että tätä ketjua ei lue moni, koska ketju on vuosia vanha, ja silloin väittely ei ole niin julkinen ja on sinulle miellyttävämpi.
Uusia bloggauksiasi varmaankin lukee moni, mutta tämä ketju on ikivanha, ja ei varmaankaan näy etusivulla, joten tätä ei oletukseni mukaan kukaan löydä kuin sattumalta hakusanoilla.
Niin, ja ihan tiedoksi, minä ja perheeni käytimme heti hengityssuojaimia emmekä uskoneet viranomaisten höpinöitä.
En lähde toistamaan muuta kuin että mikroaaltojen haitoista julkisesti puhuja todellisuudessa saa kuin spitaalisen leiman, vaikka miten asiaa vääntäisit, vaikka todisteeksi toisi palasen kuusta taivaalta,(poistettu kohta)
Viranomaisethan ovat viime aikoinakin antaneet seuraavia suosituksia:
-voitte ihan huoleta matkustaa Kiinaan, virusepidemia ei ole vaarallinen
-kasvomaskit ovat hyödyttömiä, asiantuntijat vakuuttavat
-kasvomaskit ovat hyödyllisiä, mutta hengityssuojaimet ovat tarpeettomia, asiantuntijat vakuuttavat
-hengityssuojaimet olisivatkin tehokkaampia, asiantuntijat vakuuttavat
ja aikaisemmin:
-hammasröntgentutkimukset ovat turvallisia (aikaisemmalla suurellakin annoksella) vaikka päivittäin tehtynä
-Talidomin, DDT, asbesti ym. ovat turvallisia, ei syytä huoleen ym.
Mistä näitä ”virallisia asiantuntijoita” löytyy?
Kommenttilistauksellasi ei ole mitään tekemistä mikroaaltojen kanssa ja on muutenkin keinotekoinen ja tarkoitushakuinen sekä myös jälkiviisastelua.
Noita väitteitä ei ole yleisesti pidetty totena minään aikana. Kommenteistasi nimittäin puuttuu suhteellisuuden huomioiminen. Periaatteessa kaikissa toimissa on riskinsä. Kysymys on siitä, mikä on hyöty-riski-suhde.
Mitä tulee sitten väitteeseen mikroaaltojen vaarallisuudesta (muuhun kuin lämpövaikutukseen) joka olisi osoitettu jo Neuvostoliiton aikana, totesin jo aiemmin, että väitteet edellyttävät perusteluja ja tutkimusnäyttöä. Poistan sellaiset väitteet sillä olet jo saanut mielipiteesi ilmaista. Nyt olisi jo aika asiallisille perusteille mielipiteiden sijaan.
Jo neuvostoliittolaiset tutkijat aikanaan, Leszczynski nyt ja muut alan neutraalit tutkijat ovat yleisesti seuraavaa mieltä:
-mikroaalloilla on biologisia vaikutuksia
-niitä ei ole tutkittu riittävästi
-eri taajuiset ja eri tavalla moduloidut sekä eri yhdistelmät sekä altistusaika, vaikuttavat aivan eri tavalla; vaikutus voi niistä riippuen olla olematon tai voimakas tai negatiivinen tai positiivinen
-niitä pitäisi tutkia lisää
Jo Neuvostoliiton aikaan edellä mainittujen lisäksi todettiin, että pitkäaikaisen altistuksen turvarajojen määrittäminen ei nykytutkimusmäärin ole mahdollista, koska tietoa ei ole riittävästi, tilanne on edelleen sama. Lyhytaikaiselle altistukselle työssä heillä oli huomattavan alhaiset turvarajat. Lisäksi todettiin, että mikroaalloilla on paljon käyttömahdollisuuksia sairauksien hoidossa ja todettiin myös, että he olivat jo käyttäneet niitä useiden sairauksien hoidossa menestyksekkäästi jo vähäisinkin tiedoin.
Voidaan todeta seuraavaa:
Jos maailmassa toimittaisiin järkevästi, tutkittaisiin mikroaaltojen vaikutukset ja sen jälkeen:
-mobiiliteknologiaa käytettäisiin sellaisin taajuus-, amplitudi- ja modulaatioyhdistelmin, joilla on todettu vähäisempiä haittoja (aivan kuten 50 Hz aikanaan valittiin sähköverkkojen taajuudeksi)
-käytettäisiin mikroaaltoja eri sairauksien hoitoon
Nyt tehdään seuraavasti:
Käytetään sokkona tietämättä vaikutuksia mikroaaltoja mobiiliteknologiassa ottaen riski laajoista haittavaikutuksista ihmisille ja/tai muulle luonnolle sekä siitä että suuri osa miljardi-investoinneista menee myöhemmin hukkaan, kun käyttöä joudutaan rajoittamaan tai teknologiaa muuttamaan, sekä myös laajoista haittavaikutuksista ja kustannuksista muille kuin toikminnanharjoittajille
Lisäksi jätetään hyödyntämättä mikroaaltojen oletettavasti hyvin laajat käyttömahdollisuduet sairauksien hoidossa (neuvostoliittolaisten toteamus)
Onko tuollaisessa toiminnassa yhtään mitään järkeä?
Mitä Juhani, onko oikein, että ihmisiä jätetään nyt hoitamatta, kun mikroaaltojen vaikutuksia ei anneta tutkia, ja toisaalta saatetaan aiheuttaa jopa suuria haittavaikutuksia ihmis- ja/tai muulle eliökunnalle (kyse on hyvä Juhani riskin ottamisesta, ennakoin jo sivuun vieviä kommenttejasi) (kun pelätään, että haittavaikutuksia löytyisi ja pörssikurssit romahtaisivat seuraavalla kvartaalilla ja bonarit menis)?
Kyse on seuraavan kvartaalin bonareista, hyvä Juhani, ei mistään järkevästä toiminnasta.
Yleensä ensin tutkitaan ja suunnitellaan, eikö totta?
Mites nyt tehdään; tehdään vaan ja katsotaan, mitä käy, ja jätetään suuri osa mahdollisuuksista hyödyntämättä.
Huomaatko, että kommenttisi on sisäisesti ristiriitainen. Vaadit, että pitäisi tutkia, koska ei ole tutkittu. Sitten väität, että mikroaaltoja pitäisi käyttää sairauksien hoitoon. Siis ilman tutkimuksia? Ensin pitää tutkia, vasta sitten hutkitaan eikä siihen riitä usko mirkoaaltojen hyödyllisistä vaikutuksista. Nythän olet väittänyt niistä olevan haittaa. Miten ne sitten olisivatkin hyödyllisiä sairauksien hoidossa? Ja minkä sairauksien? Koko ajatus mikroaaltojen käytöstä sairausien hoitoon perustuu vain mielikuvitukseen.
Neuvostoliiton tutkimustoiminta oli sellaista, että sen varaan en kyllä juuri laskisi. Esimerkkinä maataouden tutkimus, jonka seurauksena maatalous ajatui kriisiin. Neutraaleina tutkijoina pitäisin kyllä aivan muita ryhmiä.
Anteeksi, väität, että esittäisin oman näkemykseni irtisanomisen syistä
väitteesi on epätosi, lue, mitä koirjoitin, esitin yleisimmän oletuksen
väitteesi, että minulla olisi tarpeen olla sisäpiirin tietoa asian esittämiseksi täällä, on samoin epätosi, sillä henkilö itse on useassa lehtiartikkelissa suurin kirjaimin ja selkeästi asian itse ilmoittanut. Samaa syytä ovat monet muut julkisuudessa tuoneet esiin.
”Suomen Säteilyturvakeskus (Stuk) sensuroi tiedemiestensä toimintaa, sanoo Stukin entinen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski blogikirjoituksessaan.
”Leszczynski sai lähteä, kun Stuk lopetti reilu vuosi sitten kännyköiden säteilyn biologisten terveysvaikutusten tutkimuksen. Hänen mielestään irtisanominen liittyi sensuuriin, sillä Leszczynski on ahkerasti ottanut kantaa kännyköiden aiheuttaman säteilyn vaarallisuuden puolesta. Hän on myös kritisoinut laajaa Interphone-hanketta, jossa Stuk on ollut mukana.”
toinenkin Ilta-Sanomien juttu:
”Stuk sulki rahahanat kännykkäprofessorilta
Säteilyturvakeskus (Stuk) on päättänyt lopettaa kännyköiden säteilyn biologisten vaikutuksien tutkimuksen. Dariusz Leszczynskin vetämän tutkimuksen rahoitus loppui, vaikka kännyköiden säteilyn vaikutuksia ei vielä tunneta tarpeeksi. ”
Näitä on netti täynnä.
Olet luultavasti nämä huomannut, vai onko tämäkin asia sinulle aivan uusi?
Onneksi tätä blogia ei lue kovin moni, koska en tykkää loata toisten ihmisten mainetta – mutta toivon, että perehtyisit itse asiaan.
Olen itsekin toiminut nuorempana nk. ”huuhaan” sankaripaljastajana, mutta se on aika vaarallista, koska osa asioista on selviä, mutta osa on sellaisia, että niistä ei ole varmaa tutkimustietoa, miten asiat ovat, ja usein sellaisia, että jos kysytään, että onko joku aiheuttanut jotakin, ei kaikkia mahdollisia vaikutusmekanismeja tunneta tai ole tutkittu tai tutkimukset olisi mahdolsita tehdä, mtuta ei ole tehty, tai maksaisivat liikaa, tai asia ei ole niin tärkeä, että kannattaisi tutkia, tai että väitteen todenmukaisuutta ei ole lainkaan mahdollista varmuudella myöhemmin paljastaa -olis vain todennäköisyyksiä – onko joku vaikuttanut johonkin. Usein vastaus olisikin, että todennäköisyys on pieni, on seikkoja, jotka voivat vaikuttaa puolesta ja vastaan, tai että ei voida selvittää, ei tiedetä, tai etenkin: en tunne alaa tarpeeksi hyvin tai en ehdi tutustua alaan riittävän hyvin, että voisin ottaa kantaa.
Lisääntynyt EMF ympäristössämme on kuin muutkin saasteet; Iso-Britanniassa teollisuus värjäsi kaikki paikat msutaksi, sittemmin autojen pakokaasut pilasivat Helsingin kesksutan ilmaa pahasti ym. ym., pientaloalueella puunpoltto aiheuttaa paikoin ja ajoittain ilmanlaatuongelmia, nyt mikroaallot ja EMF ovat samankaltainen asia, ei mitään uutta tai mullistavaa ilmiönä – toiminnanharjoittajien toiminnasta aiheutuu haittoja sivullisille, toiminnasta tulevien hyötyjen ohella. Tietäen tupakat, röntgentutkimukset, Talidomidin, DDT:n ym., ja senkin, että EU:n ehdotus kemikaalien turvallisuuden etukäteisvalvonnasta ei mennyt läpi – ei ole uutta myöskään toiminnanharjoittajien ankara ja epäeettinenkin edunvalvonta.
Matkapuhelinasia on mennyt sellaiseksi, että vain aniharva voi Suomessa puhua siitä täysin rehellisesti omalla nimellään ilman, että joutuisi syrjityksi. (rahoitus, apurahat, työpaikat jäävät saamatta, ja varoittavat esimerkit pitävät asian ihmisillä muistissa, ympäristön liiallisen EMF:n vastustajan leima on heti joku koronamikrosiruihin ja amuletteihin uskovan mastonpolttajan, ja on henkilö, jonka seuraakin on vältettävä, että ei itse joutuisi vain leimatuksi) Kyseessä on kuin koulukiusaaminen, syytä kiusaamiseen ei ole (paitsi alun perin edunvalvonta ja työpaikat, ja joidenkin ihmisten ikävä tyyli häivyttää omaa tylsyyttään olemalla ilkeä toisille), mutta kukaan ei itse halua joutua kiusatuksi (syrjityksi), niin pitää olla kiusaajien puolella tai hiljaa, vain anonyyminä voi kertoa mielipiteitään, ja silloinkin vain harvalla on siihen osaamista, että väitteet olisivat perusteltuja. Erona on, että ei ole opettajaa tai vanhempia, jotka tulisivat puolustamaan kiusattuja. 5G:n kannattajat usein, kuten myös USAssa tunnettu teollisuuden taktiikka joissain asioissa (esim. tupakka) on ollut, poimivat esiin tutkimuksista sopivia ja toisaalta trollaavat (esiintyvät vastustajina ja esittävät typeriä väitteitä) ja poimivat vastustajien väitteistä typeriä sivuuttaen järkevät ja vain kiusaavat ja yrittävät leimata keskustelussa asiallisia ihmisiä.
On hyvin vaarallista, että edellä esitetyn kaltaisella ylimalkaisella leimaamisella, pilkkaamisella ja kiusaamisella estetään keskustelu tärkeästä asiasta.
Puolustukseksesi voin sanoa, että harva voisi julkisesti vastustaa 5G:ta tai muuta mobiiliteollisuuden asiaa. Siihen loppuisi ura. Rahoittajien niin moni asia liitty mobiilijuttuihin ja on tuo kiusaamisilmiö, jota on vaikeaa katkaista – joskushan se sitten katkeaa – kun haitat laajalti tulevat jossain julkisuudessa esille EMF:n edelleen lisääntyessä ja silloin toivon, että nyt jo sinä varhaisessa vaiheessa tutustuisit kunnolla mikroaaltosäteilyn vaikutuksiin ja toisit hieman sitä toistakin puolta esille. Oma nimi olisi sitten 20 vuoden kuluttua paremmalla leimalla. Varallisuutta sinulla lienee jo riittävästi?
Muutenhan asia on niin, että me, jotka asiasta tiedämme, emme uskalla siitä keskustella julkisuudessa ja kuitenkin itse vältämme liiallista altistumista kyseisen teknologian haitoille salassa. Hinta suun aukaisemisesta voi joskus olla kova, mutta positiivisiakin yllätyksiä voi tulla. Esimerkiksi lääkärituttavamme ovat asiasta samaa mieltä kanssamme ja haluavat rajoittaa omaa ja lasten altistumista.
Väitteesi STUKin toimintaan siis perustuivatkin tietoon, mitä olet lukenut sanomalehdistä. Ovatko sellaiset lähteet niin luotettavia, että asiasta voisi saada oikean kuvan? Ensinnäkin lehtiartikkelit perustuvat usein yksipuoliseen haastatteluun. Tässä tapauksessa erityisesti, kun työnantajana toimiva viranomainen ei voi eikä varmaan halua lähteä asiaa julkisuudessa avaamaan yksityiskohtia myöten. Koska aiemmin väitit tietäväsi asiasta, oletin ilman muuta, että sinulla täytyy olla sisäpiiritietoa mutta erehdyin. Pahoitteluni.
Mitä tulee blogin lukemiseen, viime keväänä lukijoita oli yli 100 000. Onko se vähän vai paljon on mielipideasia.
En leiki ”huuhaan sankaripaljastajaa” enkä ole enää edes kovin nuori. Varmaan voit googlaamalla selvittää meriittini ja ikäni.
Minusta on alentavaa verrata kännykkäkenttiä tupakointiin, talidomidiin tai hiilenpolton haittoihin. Ainoastaan tutkittu tieto juuri tästä aiheesta merkitsee. Sen tutkitun tiedon perusteella ei noille vertauksillesi tunnettuihin ympärisön haittoihin ole perusteltua. Toistaiseksi luettelet asioita muka faktoina mutta ne ovat vain puskista nimimerkin takaa huudettuja mielipiteitä, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.
Kommenttisi keskustelun estämisestä on absurdi. Juurihan sitä itsekin (tosin nimimerkin takaa) toteutat ja myös netti on pullollaan huutelijoita, jotka samalla väittävät, että ”mitään ei saa sanoa”.
Kenenkään ura ei lopu siihan, että vastustaisi 5G:tä. Se loppunee siihen, jos nuo väitteet eivät kestä kritiikkiä. Jos väitteet taas perustuisuvat tutkittuun tietoon, niiden esille tuominen ei olisi mikään riski kenenkään uralle.
Minä olen kirjoittanut tuon blogin sähköyliherkkyydestä ja sivunnut luonnollisesti siinä myös näiden EMF-kenttien vaikutuksia. Minusta sinäkään et ole osoittanut siinä olennaisia virheitä vaan halunnut nähdä siinä asioita, joita siinä ei ole. En ole huolissani oman nimen leimasta 20 vuoden kuluttua. Vetoat lopuksi kuulopuheisiin eli jokin anonyymin lääkärituttavan mieliteiseen ja sinun kuulemasi pohjalta. Tämänkö pitäisi olla vakuuttavaa tutkittua tietoa?
Koska olet mielestäni saanut jo mielipiteesi esittää, odotan, että seuraavat viesti esität omalla nimelläsi ja perustelet väitteesi tutkittuun tietoon perustuen. Ellet toimi niin, poistan kommenttisi jatkossa, jos ne toistavat samaa asiaa.
Poistin viimeisen ”tutkija”-nimimerkin kommentin, sillä siinä esitetyt asiat ovat jo aikaisemmisssa kommenteissa esitetty ja kyse oli pitkästä saman asiasn toistamisesta ilman asianmukaista näyttöä. Minusta nimimerkki on saanut jo kertoa oman kantansa.
”Juhani Knuuti sanoo:
21.5.2021 08:09
Dariusz oli STUKin töissä. Käy katsomassa mitä STUK kertoo verkkosivuillaan asiasta. Minun viestini in yksi yhteen sen kanssa. Ei Dariuszkaan ollut oikeasti eri linjoilla sen kanssa mitä tuolla verkkosovuilla lukee. ”
Unohdit Juhani, kertoa olennaisen puolen ja osan asioista, taas.
Dariusz, vaikka tuttavallisesti puhutkin, tuskin on ystäväsi, ja toiseksi, hänet IRTISANOTTIIN STUKista, ja yleisin oletus on, että syy irtisanomiseen oli, että hänen tutkimuksensa, jonka hän oli aloittamassa, olisi johtanut STUKin ja toiminnanharjoittajien kannalta kiusallisiin lopputuloksiin.
Toisekseen, hän on kritisoinut STUKin ohjearvoja, tutkimusta, irtisanomista, tiedottamista ym. ankarasti. Sen varmasti itsekin tiedät, ja asia on yleisesti tiedossa, ja kuka tahansa voi asiat tarkastaa.
Miksi kirjoitat tänne väitteitä vastoin myös omaa parempaa tietoasi?
Tiedät, miten asiat ovat, mutta silti kirjoitat tänne eri lailla. Onko joku muu sinulle tärkeämpää, toinen sidosryhmä, kuin Suomen kansa?
Olen kyllä lukenut hänen kirjoituksiaan. Sinulla tuntuu olevan jonkinlaista sisäpiirin tietoa syistä, jotka johtivat työsuhteen päättymiseen. Minulla ei sellaista ole ja rohkenen epäillä, että väitteesi ovat oman mielikuituksesi tuotosta.
Lisäksi voin kyllä todeta, että esittämäsi kannat sähkömagneettisen säteilyn varmistetuista haitoista eivät perustu asianmukaiseen tutkittuun tietoon. Olen keskustelut asiasta myös monen suomalaisen kyseisen alueen asiantunijan kanssa. Heidän linjansa sopii myös hyvin siihen mitä olen kirjoituksessani tuonut esiin tutkimustiedon osalta.
Hyvä Juhani, kun tekstisi lukee, niputat kaiken mahdollisen sähkö- ja magneettikenttiin / sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvän sähköyliherkkyyden allergian alle.
Kuitenkin k.o. kentät/säteily voivat vaikuttaa keneen tahansa.
Kuitenkin johtopäätöksesi on, että jos sähköallergiaa ei olisi, mitään muitakaan vaikutuksia ei olisi.
Sama kuin, että lähellä räjähtävä kranaatti ei ole vaarallinen, jollei sille ole allergisoitunut, ja kiistät myös sen allergian.
Olet vaarallisilla vesillä, Juhani, kun yrität olla kaiken ”huuhaan kieltäjälähettiläs -supersankari” ja kaikkien alojen erehtymätön superasiantuntija. Mihin maailma enää kaikkia tutkijoita ja tieteenaloja enää tarvitseekaan, kun meillä on tuollainen ylimaallinen erehtymätön superkyky kuin sinä? Ymmärrätkö, että kävelet helposti kaikien muiden alojen oikeiden asiantuntijoiden ylitse?
Väitteesi ei perustuu mihinkään muuhun kuin omaan tulkintaasi.
Jätä myös nuo ad homimen -arvostelut pois, kun itse esiinnyt nimimerkin takaa. Toisekseen, enhän minä edes esiinny kaikkien alojen asiantuntijana vaan tutkitun tiedon asiantuntijana, joka varmisati olen. Välitän vain tutkittua tietoa eikä se riipu minun asiantuntemuksestani. Suosittelen erottamaan mielipiteen tutkitusta tiedosta.
Erikoista, että sähköherkkyyteen liittyy niin paljon mystiikkaa ja epäuskoa, vaikka ilmiö on tunnistettu ja hyvin dokumentoitu jo 1940-luvulla sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa. Sairastuneet olivat etupäässä tutka- ja radioasemien työntekijöitä. Vuonna 1973 WHO järjesti symposiumin kutsuen koolle asiaan perehtyneet tutkijat. Symposiumin tuloksena syntyi raportti “Biological Effects and Health Hazards of Microwave Radiation”, Proceedings on an International Symposium, October, 1973. Siitä löytyy 350 sivua tiukkaa faktaa aiheesta. Tuohon aikaan puhuttiin mikroaaltosyndroomasta. WHOn raportissa kuvataan kaikki nykyajankin sähköherkkien tuntemat oireet: nukkumisvaikeudet, kognitiiviset ongelmat, lihas- ja nivel-kivut, ihottumat, rytmihäiriöt, ja voimakkaasti kohonnut syöpäriski muutamia mainitakseni. Kohonut syöpäriski ei tosin koske sähköherkkiä vaan kaikkia mikroaaltosäteilylle alistuvia.
WHOn raportissa tuotiin esiin myös huoli siitä, mitä tapahtuu sitten, kun mikroaaltosäteily pääsee kaupalliseen käyttöön jokaiselle työpaikalle ja jokaiseen kotiin.
Mikroaaltosyndrooma tunnettiin ainakin vielä 1990-luvulla myös Nokian koulutuksissa.
https://www.osti.gov/etdeweb/biblio/7265219
Kysymys on myös annoksesta. Mikroaallot lämmittävät kudoksia suurina annoksina kuten tiedämme. Sähköherkkyys ei selvästikään liity mikroaaltoihin sillä teho ole sitä luokkaa normaalissa elinympäristössä, että sillä olisi lämmitysvaikutusta. Toisekseen, oireiden saaminen noissa historiallisissa tapauksissa ei välttämättä kerro sitä, että ne olisivat aiheutuneet mikroaalloista. Tuohon aikaan tietenkin asiaa lähdettiin tutkimaan. Mutta ei asian tutkiminen sinänsä tietenkään todista, että oireet olisivat aiheutuneet sähkökentistä taikka mikroaalloista.
Ihmiset itse eivät erota sitä, onko kenttä päällä vai ei mutta saavat oireita, jos heille sanotaan, että kenttä on päällä (olipa se totta tai ei). Monet sähköyliherkät kykenevät toimimaan välillä tilanteissa, joissa on normaali ympäristö ja käyttämään esim kännykkää. Sitten he kuitenkin kertovat saavansa oireita monista sähkölaitteista. Kunnollinen tutkimusnäyttö ei tue sitä, että mikroaallot tai muu sähkömagneettinen säteily ympäristössä olisi sähköyliherkkien oireiden syynä.
Hyvä Juhani, sotket koko ajan kahta asiaa ilmeisen tahallasi, koska olet joutunut selityksenisi täydelliseen solmuun, etkä halua sitä myöntää:
-sähköyliherkkyys, jota ei ole määritelty eikä asiaa tunneta kovin hyvin
-mikroaaltojen tunnetut vaikutukset
Olet varmasti Juhani alasi huippu, sydänjutuissa, mutta nyt kun sinua on kehuttu kovasti huuhaan vastustajaksi, niin olet hieman innostunut itse liikaa kommentoimaan sellaisia asioita, joiden kommentoimiseen osaamisesi ei riitäkään.
Myönnä vain virheesi, olet silti ja erityisesti jos niin teet, sydänalan sankarilääkäri meille kaikille
Me kaikki teemme virheitä
Mielestäni sinä tahallasi sotket asioita. Puhut eri asiasta, kuin mistä kirjoitin.
Mikroaaltosyndrooma on tunnettu aikoja sitten mutta nyt tulee tietyt ”pelkolääkärit” kertomaan jotain ihan muuta. Ymmärrän hyvin, koska yhteiskunnalla ei ole varaa tunnustaa tätä sairautta.
Mikäs se sellainen syndrooma oikein on? En ole kuullutkaan vaikka ”on tunnettu jo aikoja sitten”. Laita vaikka jotain tutkimusnäyttöä tuosta syndroomasta, kiitos.
googlaa ihan itse ”microwave syndrome” löytyy kaikkialta
Googlaamalla ei saa luoettavaa tietoa.
googlaamalla voit löytää esim. Pubmedin tms. vertaisarvioitujen julkaisujen artikkelit, oletko koskaan kuullut sellaisesta mahdollisuudesta, voisit vaikka löytää ihan uutta tietoa.
Tottakai googlaamalla voi löyttä asioita ja tietenkin googlaan mutta googlaamalla löytää paljon artikkeleita, jotka eivät töytä alkeellistakaan luotettavuuden kriteeristöä eikä monia ole millän tavalla vertaisarvioitu tai ylipäätään arvioitu. Luotettavampaa tietoa saa tieteellisistä tietokannoista mutta silloinkin pitää säilyttää lähdekriittisyys.
no hei, kenelle luulet selittäväsi moista perusasiaa?
Leikit ensin tyhmää, sitten alat neuvoa simppeleitä juttuja…
Jos esiinnyt nimimerkin takaa, olet kuka tahansa Jamppa. Tule esiin omalla nimelläsi ja kerro mihin tulkintasi perustuu, niin asiaa voi arvioida. Minusta on raukkamaista huudella puskista.
En jaksa lukea kaikkea tästä mutta voin kertoa itsestäni, että en halunnut millään uskoa kuuluvani ”foliohattuihin” ja kun 10 vuoden migreenin syy selvisi sähköherkkyydeksi se oli sekä ilouutinen että katastrofi koska tiesin ettei minua usko kukaan! Tämä ei ole mikään helppo ratkaisu eristäytyä ja paeta metsään!
Kiitos viestistä. Jos elämäsi tahtoo mennä liian vaikeaksi tuon tulkinnan vuoksi, suosittelen hakemaan apua migreeniin perehtyneiltä lääkäreiltä. Ympäristömme sähkökentät eivät ole migreenin syy. Missään ei ole tällaista havaintoa tullut esiin ja migreeniä on ollut jo ennen kuin sähkö edes tuli yhteiskuntaan. Ihminen ei edes voi aistia tavanomaisia sähkökenttiä.
Voi hyvä tavaton missä ajassa ko. lääkäri elää. Ymmärsin, että Knuutia on käytetty asiantuntijana jopa säteilylain valmistelussa…jossa laissa jopa määritellään, että operaattorit saavat polkaista tukiasemansa minne lystäävät jopa pakkolunastuksen kautta. Että sellainen lääkäri. Maailman laajuisesti asiantuntijat pyrkivät varoittamaan 5G.n terveysvaikutuksista mutta Suomessa lääkärit eivät inahdakaan asiasta. Operaattorikytkökset olisi hyvä tutkia. Terveysvaikutuksia ei ole tutkittu., johon toinen lääkäri Suomessa toteaa, että kaikki on tutkittu….mitään ei tarvitse enää tutkia. Tämä on sitä samaa saarnaa mitä Markku Sainio levittää. Ja sähköherkkien huono tilanne sen kun jatkuu. Rawensburg jopa teki päätöksen, että jättää vähemmän säteileviä alueita sähköherkille 5 G:n aikana. Sveitsi päätti juuri rakentaa asuntoja sähkö- ja säteilyherkistyneille mutta Knuuti vetää kaikelta tältä täysin pohjaa pois. Että semmoinen terveydenhuolto meillä Suomessa. Toivon, että sähköherkistyneet saavat viisampia lääkäreita tulevina aikoina avukseen. Olen niin pahoillani kaikkien teidän sähköherkkien puolesta, että Suomalainen terveydenhuolto on tässä jamassa.
Kerrotko minulle miten selität sen, että sähköherkät eivät tunne sähkökenttää, jos eivät tiedä sen olevan päällä tai pois? He tuntevat sen vain, jos heille kerrotaan, että se on päällä. En vähättele millään tavalla oireita tai niistä aiheutuvaa haittaa, mutta ei ole kenenkään etu, jos oireiden uskotellaan johtuvan sähkökentistä, jos ne eivät johdu. Myöskään apua ei voida tarjota, jos virheellisesti haetaan syytä sähkökentistä ja niitä aletaan välttää.
En ole puhunut mitään 5G turvallisuudesta taikka turvattomuudesta sillä sitä ei ole minulta kysytty. On kysytty vain, johtuvatko sähköallergisten oireet sähkökentistä vai ei. Vastaus siihe on yllä.
Puhut vain yhdestä tutkimuksesta ja siitä ainoasta joka SUOMESSA on tehty. Muunlaisia tutkimustuloksia on pilvin pimein. Potilaiden käytännön kokemus on jotain ihan muuta. Onneksi Suomessa on myös lääkäreitä, joille potilaan kokemus ja potilaan omat keinot asian kanssa selviytmisessä merkitsevät erittäin paljon. Jokainen herkistynyt välttäessään säteilyaltistusta voi yleensä paremmin. Ei taida kukaan herkistynyt kommenttejasi uskoa. Ja herkistyneitä potilaita ei taida näille lääkäreille jonoiksi asti olla.
Tavanomainen perusteeton väittämä on tuo, jonka toit taas esiin. Muka Suomessa olisi jokin erilainen tulkinta kuin muualla. Tiede ja tutkimukset ovat täysin universaaleja eikä ole olemassa suomalaista tiedettä.
Toinen olkinukke, jota vastaan hyökkäät on se, että minä muka vähättelisin ihmisten kokemuksia. Asiahan on juuri päinvastoin. Minusta ihmisten kokemukset ovat tietenkin heille todella tärkeitä. Mutta kokemusten perusteella ei voida tehdä sellaisia päätelmiä, mitä yrität tehdä. Se, että välttämällä oireet lievittyvät, ei ole merkki siitä, että tuo sähkökenttäaltistus aiheuttaisi nuo oireet. Itse asiassa on alentuvaa ja vähättelevää väittää, että sähkökentät olisivat aiheuttamassa noita oireita sillä siitä seuraa tietenkin se, että oireisiin reagoidaan virheellisesti ja elämää aletaan rajoittaa tarpeettomasti. Kyllä olennainen asia on hoitaa syytä eikä oiretta. Sähkökenttä ei ole oireiden syy. Sen on selvästi tutkimuksissa toistetusti todettu.
On tullut tutkimuksissa matkapuhelintukiasemien ympäristössä, esim. Espanjassa. Todella usein migreeni luetellaan oireeksi, oli jo noissa microwave syndrome -oireluetteloissakin ja suurlähetystöjutuissa
Ihme, jos et ole kuullut?
Nythän sitten väität, että sähköyliherkkyys onkin totta.
sähkömagneettisen säteilyn vaikutukset aivan tavallisiin, ei-sähköyliherkkiin, ihmisiin eivät ole mitään sähköyliherkkyyttä, hyvä Juhani.
Miten voit sotkea tavanomaiset vaikutukset ja kysymyksen, onko olemassa sähköyliherkkiä ihmisiä toisiinsa jatkuvasti?
Ainoa joka sotkee nämä kaksi, on sinä. Kirjoitukseni käsitteli sähköyliherkkyyttä. Toki silloin myös sähkökenttien vaikutuksia ihmisiin joutuu sivuamaan.
Ajattelisin, että jos ihmisellä on outoja oireita, joihin ei tunnu löytyvän mistään apua, ja lopulta yllättäen elektromagneettiselta säteilyltä suojautuminen tuntuu helpottavan oireita, niin eiköhän syy ole tavalla tai toisella siinä. Kognitiivisella terapialla tälläisen ”hoitaminen”, kuulostaa oudolta. Toki sillä varmaan saadaan vähennettyä oireiden huomioimista, mutta ei sellainen varsinaista ongelmaa poista. Toki niitäkin varmasti löytyy, jotka uskovat ilman mitään itsenäistä kokeilua ja pohdintaa kaikennäköistä.
Sitä en tiedä voiko elektromagneettinen säteily oikeasti aiheuttaa oireita, ehkä, ehkä ei. Tosi asia on, että osa ihmisistä on hyvin herkkiä. Toisaalta koeolot ovat koeoloja, niissä ihminen jännittää herkästi, ei ole rento, mikä voi vaikuttaa niin mittauksiin, kuin omiin tuntemuksiin ja ajatuksiin. Toivottavasti tutkimuksia tehdään edelleen, ja varmasti riippumattomia. Tälläisessä asiassa raha voi ratkaista.
Mitä tulee epätoivolla ja terveydellä rahastamiseen, niin se on maailman, jossa raha on nostettu tärkeäksi asiaksi, hyvin ikävä puoli. Toivottavasti jonain päivänä asiat ovat paremmin.
Tässähän on nimenomaan kyse siitä, että suojautuminen helpottaa oireita – ei siitä, mikä todella aiheuttaa oireita. Epämääräiset ahdistukset ja pelkotilat helpottavat, kun henkilö kokee olevansa (ei siis välttämättä ole) suojassa niiden (kuvitteelliselta) aiheuttajalta –> kognitiivinen terapia tuntuisi todella loogiselta hoitomuodolta ahdistukseen ja pelkoihin. Kuten Knuuti kirjoitti, oireet ovat todellisia mutta niitä ei tutkimusten perusteella aiheuta sähköyliherkkyys.
Tämä on ihan omaa arvailuani mutta sähköyliherkkyyden oirekuvaukset sopisivat erinomaisesti ainakin paniikkihäiriöön ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Hengenahdistus, sykkeen nopeutuminen, punan nouseminen kasvoille…Joidenkin henkilöiden on varmasti helpompi ajatella, että heidän oireensa johtuvat kiistanalaisesta, lääketieteelle tuntemattomasta allergiasta, johon he eivät itse voi vaikuttaa, kuin ns. mielisairaudesta.
Jos jotain terapiasta puhutaan, niin vilpittömästi toivon, että tuota koirakoulua (kognitiivinen terapia) ei kenelläkään tarjota. Psykodynaaminen terapia toimii parhaiten tukena siinä elämän mullistuksessa, jonka sähköherkistynyt joutuu kokemaan. Myös sähköherkistyneen perhe tarvitsee apua mutta ei koirakoulua eli kognitiivista terapiaa. Koko perhe kohtaa suuren tragdian ja trauman sähköön ja säteilyyn sairastumisen yhteydessä.
Huvittavia nämä pelko, ja paniikkireaktio höpinät. Varmasti niitäkin joillain sähköherkillä on kuten monilla muillakin ihmisillä. Sähköherkillä on myös syöpää, keliakiaa, diabetesta, masennusta, sydämen vajaatoimintaa tms. Ei ole yhtä samanlaista sähköherkkää. Myöskään kaikki sähköherkät eivät pelkää 🙂
Joku toinen on kognitiivisesta terapiasta täysin eri mieltä kuin sinä, kuten myös psykodynaamisesta terapiasta (joka siis tarkoittaa Freudilaista terapiaa).
Sepä surullista, että et arvosta erittäin toimivaa psykodynaamista terapiaa. Tuo Freudilainen lipsahdus aika hyvin palajsti asenteesi. Käyttäytymisterapia ei taida monellekaan herkistyneelle kelvata.
Suosittelen, että et laita suuhuni mitään omia tulkintojasi. Mitä se kertoo sinusta, että kerrot kognitiivisen terapian olevan koirakoulu? Tuo koirakoulu on nimittäin hyvinkin tutkittu ja asiallinen terapiamuoto.
”Freudilaiset lipsahdukset” ovat lähinnä vitsi.
Nykyään, kun matkapuhelinMAKROtukiasemia aikaisemmasta poiketen asennetaan lähes 20 m vauvojen ja lasten makuuhuoneen ikkunoista suoraan kohti, voidaan valitettavasti vaikutusta heihin tarkkailla annos-vaste-tyyppisesti. He eivät itse tiedä noista mitään, joten kyseessä on sokkoasetelma. Vaikutus hyvinvointiin ja käytökseen näkyy selkeästi, jopa rajusti ja annos-vaste on päivänselvä. Ei ole kivaa.
Kiitokset vain teille, asioille naureskelijat.
Lopulta kommenteissasi paistaa läpi motiivisi asiasta keskusteluun. Uskot tutkimustiedon vastaisesti tavallisen meitä ympäröivän sähkömagneettisen kentän olevan vaarallinen.
Smart Balance Wheel
Smart Balance Wheel are wonderful more or less anytime especialy here in Ohio there awesome
Seuraavassa tutkimuksessa vuodelta 2011 esitetään viitteitä siitä, että Parkinsonin tauti voi joissain tapauksissa olla (Juhania lainaten) ”fyysinen sairaus, joka aiheutuu sähkömagneettisista kentistä”:
http://www.doiserbia.nb.rs/img/doi/0352-4906/2011/0352-49061121027G.pdf
”We studied the influence of extremely low-frequency electromagnetic field (ELF EMF) to subcortical structures of a brain, i.e. basal ganglia, of sexually mature rats of Wistar strain. The animals were exposed to nonhomogenous ELF EMF, intensity of 50-500 μT, 50 Hz frequency, 7 hours a day, and 5 days a week during three months. Histological and stereological analysis established a reduction in volume density of ganglia cells in the area of basal ganglia, an increase of their nucleo-cytoplasmatic volume ratio, and presence of an intensive edema of pericellular (perineural) type.”
”It is generally recognized that neuronal cells are very susceptible to oxidative injury and, in addition, some studies have evidenced greater incidence of tumors in human nervous system after exposure to ELF-EMF[…]”
”The results obtained in this study may be significant in the light of evidence that Parkinson’s disease causes reduction in total number of cells in basal ganglia. Nowadays, Parkinson’s disease almost becomes epidemic and cannot be interpreted only by extended life span of human race, but also by drawing attention to the environmental factors, such as electromagnetic fields present in highly urban society.”
Parkinsonin taudin oireet pystytään aiheuttamaan banaanikärpäsellekin eikä siinä ole kyse ”sähköyliherkkyydestä”.
No johan pomppasi. Oireet ovat merkki taudista, ja taudeilla on tunnetusti eri aiheuttajia. Onko sinulla esittää kritiikkiä linkittämääni tutkimusta kohtaan?
Tässä ei ole todettu sähkön vaikuttavan solukalvon rakenteeseen vaan läpäisevyyteen. Läpäisevyys (ts hidastuminen) voi selittää oireet, muttei sitä mikä vaikuttaa solukalvon rakenteen muuttumiseen.
Voin olla väärässä. Mielellään olenkin…
Tässä esitetysssä muodossa tämän blokkauksen otsikko antaa (käsitykseni mukaan) virheellistä tietoa tai ohjaa harhaan. Oikeampi voisi olla muotoa: Voiko sairastunut olla yliherkkä sähkölle?
Vastakysymys taas puolestaan; Onko ilmiön pohdinta tärkeämpää kuin terveysvaarasta tiedottaminen?
(Kaikki oikeudet mielipiteen esittämiseen pidetään..)
Ihan hyviä kysymyksiä. Kuitenkin minusta on tärkeää selvittää asian oikea laita. Ovatko näiden potilaiden oireet sähkön aiheuttamia ja jos ovat, pitäisikö nämä henkilöt sitten eristää sähkökentistä parantumisen edistämiseksi? Ilman sitä tietoa, että näiden ilmiöiden välillä on yhteys, ei tällaista päätöstä voi tehdä. Mielestäni ei ole oikein, että näinkin merkittävästi ihmisen elämänlaatuun vaikuttavat muutokset perustuisivat pelkästään mielikuvitukseen.
Mielestäni nämä tutkimukset kertovat vain mahdollisuudesta että ongelma saattaa ilmeentyä tietyn altisteen/altistuksen jälkeen -se voidaan saada näkyviin- sähkön tai pikemminkin säteilyn seurauksena joissain olosuhteissa. Esimerkiksi tietyillä kasveilla saadaan bakterioosi näkyviin vain suotuisissa olosuhteissa. Kasvatuksessa bakterioosi nähdään, mutta tuotteen päätyessä loppukäyttäjälle – bakterioosia ei enää kyetä havaitsemaan.
En usko että kyse on vain oireesta, se voi tietysti olla sairauden merkki – vaan pikemminkin oikeasta sairaudesta, jota ei puutteellisen tutkimuksen vuoksi ole kyetty paikallistamaan. Sairauden synnyssä sähköllä on tuskin tekemistä vaan altistuksella jollekin ihan muulle tekijälle. Kliinistä taudinkuvaa tai tutkimusta tuskin saadaan ennen kuin tiedetään mistä on kyse.
—
Jos haluaisitte selvittää asiaa, taitaisitte tarvita taitavampia tutkijoita.
Taidan olla jäävi ottamaan asiaan kantaa tämän enempää.
http://vikapalvelu.elenia.fi/kartta/
Autenttisen tutkimusympäristön tarjoaa paikallinen sähköyhtiösi..
Euroopan neuvosto totesi vuonna 2011 seuraavaa:
”While electrical and electromagnetic fields in certain frequency bands have wholly beneficial effects which are applied in medicine, other non-ionising frequencies, be they sourced from extremely low frequencies, power lines or certain high frequency waves used in the fields of radar, telecommunications and mobile telephony, appear to have more or less potentially harmful, non-thermal, biological effects on plants, insects and animals as well as the human body even when exposed to levels that are below the official threshold values.”
http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=13137&lang=en/
Tautiluokitus on ”osoitus siitä, että ympäristölle, muuan muassa sähkömagneettisille kentille herkistyminen tunnistetaan” (Yle).
”Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.” (THL)
Näiden kenttien vaikutuksista – myös muuhun kuin lämpöön perustuvista – on tutkimusdataa, ja lisää tutkimuksia tehdään koko ajan. Mielestäni yrität, Juhani, nyt itse karsinoida hieman kyseenalaisesti. Kuten esimerkiksi edellä osoitin, linkittämäni suomalaistutkimus on kategorian ”sähköyliherkkyys” alla, koska siinä tutkittiin sähkömagneettisen kentän vaikutuksia herkkiin ihmisiin, vaikka se ei sinun mukaasi liittynyt aiheeseen. (Ko. tutkimuksen tekijöiltä on vuonna 2011 julkaistu lisätutkimus aihepiiristä.) Tästä tulee vaikutelma osittain samasta ilmiöstä kuin tupakan ja asbestin riskien kiistäminen.
Turun yliopiston tutkimuksessa, 2011, oli selvitetty että säteily hidastaisi sokeriaineenvaihduntaa. Pohdintaan tulisi siten lisätä aikafaktori.
Jos sokeriaineenvaihdunta hidastuu, antaako tämä hidastuminen lisää aikaa syöpäsolun kiinnittymiseen?
”Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan”
Liittyy Juhanin toiseen blogikirjoitukseen Kännykkä ja (mahdollinen) aivosyöpä mutta laitetaan tämä nyt tänne.
Ensinnäkin – glykotieteiden tutkijat ovat hajallaan kuka missäkin. Toisekseen, tutkimus on kokonaan ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kun kysymys on yhteiskunnallisista asioista, tulisi niitä myös tukea niiden vaikuttavuuden perusteella yhteiskunnallisesti.
Kyse on siis perustutkimuksesta.
Kaikkia soluja verhoaa sokerirakenteet. Tutkijaprofessori Jukka Finne löysi, vuonna 1982 aivojen, solujen pinnalta polysialohappoa. Silloin pääteltiin, että polysialohappo vaikuttaisi solujen liikkumisen ja kontaktien muodostumiseen.
Polysialohapon rakenne muistuttaa aivokalvontulehdusta aiheuttavaa bakteeria (meningkokki B). Kun muille meningkokki -bakteereille oli jo onnistuttu luomaan rokote – ei rokotteet kuitenkaan jostain syystä tehonneet meningkokki B:hen.
Selitykseksi tarjottiin seuraavaa. Meningkokki B:n rakenne oli samanlainen elimistömme oman polysialohapon kanssa eikä immuunipuolustus kyennyt tunnistamaan sitä.
Kun sokerit toimivat eräänlaisena linkkinä omien solujen, että vieraiden mikrobien välillä – ne vaikuttavat myös siihen, mihin ja miten syövät muodostavat etäpesäkkeitä. Nämä kasvaimesta irronneet solut siirtyvät paitsi verenkierron, myös imunesteen mukana muualle elimistöön.
Kuten aiemmin kirjoitin, solut ovat verhoillut sokerilla ja muodostavat siten kudoksen pinnan.
Tartuntamekanismista, esimerkiksi virukset kiinnittyvät solujen pinnalle – tarkemmin sanottuna polysialohappoihin. Bakteerit puolestaan voivat kiinnittyä vain tietyn valkuaisaineen turvin.
Jos tiedettäisiin, miten polysialohappoa säädeltäisiin, voitaisiin vaikuttaa syöpäsolujen kiinnitymiseen.
—
Johtopäätökset tulivat nyt ensin. Valmista vastausta minulla ei ole, on vain mekanismi, millä syöpä kiinnittyisi aivoihin.
Jos pitää arvata jotain, niin säteily saattaisi kumota polysialohapporakenteen pinnassa ”jotain”, ehkä muodon, jonkun pinnan ominaisuuden. Aggressiivisissa syövissä (syöpäsolun ympärillä) on ajateltu olevan paljon polysialohappoa, mutta lasten toiseksi yleisimmässä syöpätyypissä neuroblastoomassa tilanne on täysin päinvastainen.
Täällä on vielä toinen suomalaistutkimus, ”Mobile phone radiation might alter protein expression in human skin”, joka viittaa mahdollisiin molekyylitason muutoksiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuspiirissä:
http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2164-9-77.pdf
Tutkimuksen tekijöihin kuuluva, aiemmin STUKilla tutkimusprofessorina työskennellyt Dariusz Leszczynski on todennut viime vuonna Yliopisto-lehdessä:
”Sähköherkkyyttä täytyy olla olemassa. Muutoin olisi kyse yhdestä ja ainoasta ympäristöfaktorista, jonka vaikutuksille ei olisi olemassa herkemmin reagoivaa alaryhmää. Kaikilla vastaavilla alueilla alaryhmä esiintyy. Miksi sähkömagneettiset kentät olisivat poikkeus? Tarvitsemme tasokasta tieteellistä tutkimusta alaryhmän laajuuden selvittämiseksi ja tietoa siitä, minkä tasoiset sähkömagneettiset kentät oireita aiheuttavat.”
Vuonna 2011 Yle uutisoi niin ikään suomalaisesta, Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin matkapuhelinsäteilyn aiheuttavan aivoissa hermosolujen muutoksia, otsikolla ”Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan”.
Mutta oikeastaan koko tämä keskustelu on hieman erikoista, koska esim. jo Ylen viimevuotisessa uutisessa ”Ympäristöherkkyys sai virallisen tautiluokituksen – sähköherkkyys tunnustetaan nyt Suomessa” todetaan yksiselitteisesti, että ”luokitus on osoitus siitä, että ympäristölle, muuan muassa sähkömagneettisille kentille herkistyminen tunnistetaan”.
Muuten hyvää pohdintaa mutta mielestäni sekoitat monta eri asiaa.
”EMF-kenttien vaikutukset solutasolla” ei ole sama kuin ”sähköyliherkkyys” joka ei ole sama kuin ”ympäristöyliherkkyys”
Esimmänen ilmiö on hyvin tunnettu ja tutkittu eli liittyy lämpövaiktuukseen
Toinen ilomiö on se, jota blogini käsitteli
Kolmas ympäristöyliherkkyys on aivan eri tautiluokituksen määrittely, jollaisen diagnoosin sählöyliherkätkin voivat saada. Tautiluokituksen perusteella ei mitenkään voi kuitenkaan päätellä, että sähköykiherkät saisivat oireensa juuri EMF-kentistä.
Sillä, mitä Dariusz on pohdistellut tai mitä minä pohdiskelen, ei ole tieteellistä todistusarvoa. Ainoastaan tutkimuksilla on.
Linkittämäni suomalaistutkimus liittyy ihmisten herkkyyteen sähkömagneettiselle säteilylle (”electromagnetic intensity changed in the body of the standing test subject”). Sen johtopäätelmissäkin viitataan ”herkkiin henkilöihin”. Siksi kyseinen tutkimus onkin listattu sähköyliherkkyyttä (electromagnetic hypersensitivity) koskevassa tutkimuskoosteessa.
Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa ”Altered cortical excitability in subjectively electrosensitive patients: Results of a pilot study” päädyttiin siihen, että sähkö(yli)herkkyys voi johtua aivokuoren toimintojen keskimääräistä heikommasta sopeutumiskyvystä ympäristövaikutuksiin.
http://www.researchgate.net/publication/6481169_Altered_cortical_excitability_in_subjectively_electrosensitive_patients_Results_of_a_pilot_study
Hei
Tiedätkö onko tehty tutkimusta siitä, miten sähköallergiset tulevat toimeen talossa, jossa on käytännössä ainoastaan 12 voltin tasasähköllä toimivia laitteita (siis ei myöskään inverttereitä!)? Ymmärtääkseni ainakin jotkut ovat saaneet siitä apua.
En kärsi itse sähköallergiasta. Ainoa josta olen itse saanut oireita, on ollut silloin kun olen kulkenut 400kV:n siirtolinjan ali metallisankaiset lasit päässäni. Tällöin tunsin melko pahaa huimausta, joka loppui poistettuani silmälasit päästäni.
Sähkökentät voidaan mitata. Esimerkiksi herkällä mittarilla voidaan todeta että ihmisen vartaloon indusoituu n. puolet käytössä olevasta käyttöjännitteestä eli 115V! Tämän voi todeta myös Matti Meikäläinen seuraavasti. Jos käytössäsi on vahvistin, niin koskemalla sen sisääntulon keski- eli signaalijohtoon, kuuluu kaiuttimista tyypillinen 50Hz pörinä.
Sähkön voiman voi todeta jopa kahdella rautalangalla. Oheisesta linkistä löydät ohjeen.
http://ideaport.edu.hel.fi/taikavarpu.pdf
http://videos.next-up.org/EhsTvNews/EHS_MCS_Appel_de_Paris_Conference_de_Presse/
Tässä linkki videoon äskettäisestä lehdistötilaisuudesta, paikka Royal Academy of Medicine, Brussels, Belgium, May 18th, 2015. Aihe sähköyliherkkyys ja kemikaaliyliherkkyys.
Onko teillä oikeasti pätevyyttä lytätä myös nämä tuktijat? Heidän viestisnä on selvä: sähköyliherkkyys ja kemikaaliyliherkkyys ovat olemassa olevia sairauksia, ne on tunnustettava, biomarkkerit niiden tunnsitamiseksi on jo löydetty, lapsia on suojeltava, wifit pois kouluista ja kiireesti. Siinä sivutaan myös erästä tärkeää seikkaa, tieteen riippumattomuutta.
Sen sijaan, että linkkaa jonkin videon, jossa jotkut kertovat omista mielipiteistään, kaipaisin selviä tutkimuksia. Vain ne oikeasti merkitsevät. Tutkijan tai tutkijaporukan mielipiteillä ilman TUTKIMUSNÄYTTÖÄ ei ole oikeasti mitään painoarvoa.
En ole kiistanyt sitä, etteikö näitä sairauksia olisi olemassa. Kysymys on enemmän siitä, mikä ne aiheuttaa. Se ei ole selvinnyt ja on varsin epätodennäköistä, että ne liittyisivat mitenkään sähkömagneettisiin kenttiin.
Oireet näyttäisi aiheuttavan myeliinitupen vahingoittuminen. Vai tulkitsinko tuon katsauksen jotenkin väärin..
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa on kuitenkin linkitetty moniakin tutkimuksia, jotka tukevat sähköherkkyyttä myös ympäristötekijöiden aiheuttamana fysiologisperäisenä oireyhtymänä. Tässä on yksi, ”Electromagnetic hypersensitivity: evidence for a novel neurological syndrome”:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21793784
Kyseisessä kaksoissokkotutkimuksessa koehenkilössä ilmeni sähkömagneettiselle kentälle altistuksen aikana ohimokipuja, päänsärkyä, lihasnykäyksiä ja sydämen rytmihäiriöitä (”skipped heartbeats”). Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Oireita aiheuttivat pääasiassa kentän vaihtelut (päälle–pois). Koehenkilöllä ei ollut tietoista havaintoa kentästä, koska hän ei kyennyt todenmukaisesti raportoimaan sen päälläolosta.
Tutkijat toteavat, että tulos sulkee pois psykologiset prosessit oireiden aiheuttajina:
”The subject demonstrated statistically reliable somatic reactions in response to exposure to subliminal EMFs under conditions that reasonably excluded a causative role for psychological processes.”
Heidän johtopäätelmänsä on, että herkkyyttä sähkömagneettisille kentille voi esiintyä aitona (”bona fide”) ympäristön aiheuttamana neurologisena oireistona:
”EMF hypersensitivity can occur as a bona fide environmentally inducible neurological syndrome.”
Huomion kiinnittäminen siihen, kykenevätkö koehenkilöt *tietoisesti* erottamaan, milloin he ovat altistuneena sähkömagneettiselle säteilylle, on tästä näkökulmasta harhaanjohtavaa. Kuten tutkimuskoosteessakin todetaan, eri tutkimuksissa havaituilla vaikutuksilla ei ole välttämätöntä yhteyttä tietoiseen herkkyyteen.
Yksi sähköherkkyyttä fysiologisperäisenä oireistona tukevista tutkimuksista on suomalaistutkimus ”FM-radio and TV tower signals can cause spontaneous hand movements near moving RF reflector”:
http://www.pathophysiologyjournal.com/article/S0928-4680%2809%2900010-8/abstract
Tätä mainitsemaasi tutkimusta on jo kommentoitu kirjoituksessani. Kyseessä ei ole varsinainen tutkimus vaan tapausraportti jossa vain yhtä potilasta on altistettu EMF:lle. Koe on muuten erittäin hyvin toteutettu mutta tulkinnassa on otettu vapauksia, joita on vaikea hyväksyä. Potilaalle tuli oireita myös silloin kun kenttä ei ollut päällä. Myöskään kun kenttä oli päällä, ei oireita läheskään aina tullut. Tutkijat luokittelivat oireet niin, että voitiin tehdä sellainen tulkinta, että oireet jotenkin liittyisivät kenttään. Kun tuloksia katsoo yksityiskohtaisesti, on tämä päätelmä enemmän kuin epäilyttävä.
Tämä on siis ainoa tutkimus, jonka on väitetty kontrolloidussa olosuhteissa tukevan sitä että oireet liittyvät EMF-kenttään. Ja tässä on siis vain 1 (yksi kpl) tutkittava. Tämänkään potilaan osalta ei oireet kyllä näytä selvästi liittyvän kenttään. Muissa tutkimuksissa, joissa yhteyttä on pyritty selvittämään, ei ole saatu yhteyttä oireiden ja kentän välille.
Johtopäätökseni on siis edelleen sama eli meillä ei ole minkäänlaista näyttöä siitä että kentät aiheuttaisivat sähköyliherkkien potilaiden oireet.
Kyseisen artikkelin käsittelysi on kovin lyhyt. Tutkimuksen johdosta on vaihdettu tiedejulkaisussa kirjeitä tutkijoiden kesken; tässä on tutkimuksen tekijöiden tiettävästi viimeisin kommentti tutkimuksestaan:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.3109/00207454.2013.775575?journalCode=ines20#.VeqhhJexl38
Kommentissani viittasin lisäksi *useisiin* sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksen tutkimuksiin, joista annoin toisenkin esimerkin: vuonna 2009 tehdyn suomalaistutkimuksen ”FM-radio and TV tower signals can cause spontaneous hand movements near moving RF reflector”.
Olen nähnyt tuon kirjoittajien kommentin. Olen myös lukenut muiden tutkijoiden vastineet, jotka eivät tue kirjoittajien käsityksiä. Olen myös itse näiden linjalla. Luonnollisesti julkaisun kirjoittajat itse haluavat uskoa omaan tutkimukseensa. Olipa tämän tutkimuksen osalta niin tai näin, ei yhden ainoan potilaan mittauksilla voi tehdä mitään kunnollisia tieteellisiä päätelmiä. Yhden tapauksen tutkimuksessa, olipa se tehty kuinka huolellisesti takansa, sattumalla on aina merkittävä vaikutus. Sattumahan tietenkin voi olla kumpaan suuntaan hyvänsä. Jotta asiasta voisi väitellä tieteellisillä argumenteilla, pitäisi olla kunnollisia tutkimuksia, jotka tukisivat väitteitä, että EMF-kentät olisivat potilaiden oireiden taustalla. Sellaisia tutkimuksia ei valitettavasti ole.
Tuo toinen linkkisi suomalaistutkimukseen ei ole sellainen. Ei siinä ole tutkittua sähköyliherkkiä potilaita eikä sitä voisiko oireet aiheutua EMF-kentistä.
Hei Tapio! Juu, voi vain ihmetellä miten tälalistakin julkaistaan. Ja ajatella, professoriksi voi päästä näinkin epäpätevä henkilä Washington State Universitysssä. Mitenköhän näitä epäpäteviä ihmisiä oikein professoreiksi valitaan? Ja tuo Washiington Satte University lienee jonkun pikkukunnan kirjeopisto jossain päin USA:n maaseutua.
Ja ajatella, miten ne lähes kolmekymmentä tutkimusta, johon artikkelissa viitataan, on myös hyväksytty julkaistavaksi tietreellisesti vertaisarvioiduissa lehidssä. Ja monet näistä vertaisarvioiden tekijöistä ja lehtien toitmituskunnista ovat kouluttautuneet vuosia, tohtoreiksi asti, ja tuhraavat hirveästi aikaa tutustuakseen ja käydäkseen artikkelin tieteellistä pätevyyttä läpi – ja koko tämän ajan meillä piskuisessa Suomessa olisi ollut näin pätevä ihminen hetkessä tekemään johtopäätöksen, että huttua!
Jotta tieteestä saadaan kustannustehokasta, ehdotan että nsotat käden ylös ja ilmoittaudut vapaaehtoiseksi tätä mentelmääsi käyttäen vertaisarvioimaan loputkin alan julkaisut, koska muut kuin sinä eivät näy ymmärtävän msitää mitään. Päästään tällaisesta perusteellisesta työstä ja ajan tuhlaamisesta, mitä tuionkin Pallin artikkelin taustalla on tehty.
Onneksi meillä täällä Suomessa on asiat toisin kuin Amerikassa, professoreiksi ei pääse muut kuin tällaiset tehokkaat ja todella pätevät henkilöt. Siunaus :).
Ja tuon emeritusprofessori Blankin Columbian yliopston lääketieteellisen tiedekunnan solu- ja molekyylibiologian laitokselta (mikä lie epäpätevien huttujen laitos koko Columbian yliopsto?) onnsituit samalla tehokkaalla pätevyydelläsi leimaamaan ”huuhaan levittäjäksi”. Voitaisiinkin olla tuonne Columbian yliopsitoon vaikka yhdessä yhteydessä aiheesta ja kertoa, että täältä, piskuisen Suomen Aalto-yliopistosta, löytyi niin pätevä’ proffa, että hän pystyi samantien päättelemään, että teidän emeritusprofessorinne 30 vuoden työ molekyylitutkijana laitoksellanne on täyttä huuhaata ja huttua! Että turha sitä on maailamalle levitellä!
Näin! Hyvä Suomi! Hyvä Suomen lahja tieteelle! Ei voi kuin olla ylpeä meistä!
Lue luonnos tarkasti vielä kerran läpi. Ymmärrtänet varmastikin, että tuollainne luonnos ei tuolal tasolla synny, jos asiasta ei ole jo varsin vahvaa näyttöä. Vai olisiko sattunut niin, että Euroopan sosiaalikomitena aljaostoon liikenne, energia ja perusrakenteet, tietoyhteiskunta” olisi sattumalta valittu montakymmentä hörhöä foliohattua? Aikamoinen sattuma.
Ja pyydän, että erityisesti kiinnität huomiota lauseeseen: ”Nykyisellään ongelma muistuttaa tietyllä tavalla asbestia ja sen käyttöä rakennuksissa ksokevaa onglemaa: aluksi vaadittiin ”kiitsatonta tieteellistä näyttöä”, mikä johti voimakkaasti eriäviin mielipiteisiin, ja myöhemmin asbestin aiheuttama terveysvaara tunnsutettiin.”
Suoraan TEN/559 lausunnosta kohta 2.8. Kyseisestä oireyhtymästä kärsivien henkilöiden määrä kasvaa jatkuvasti ja lisäksi he voivat toisinaan kohdata ymmärtämättömyyttä ja skeptistä suhtautumista, kun lääkärit eivät käsittele ongelmaa ammattimaisesti.
Edelleen luonnoksesta eikä hyväksytystä versiosta?
Ongelma lienee niin suuri, ettei se ole enää hallittavissa.
Kerron esimerkin kuntien sisäilmaratkaisuista. Eräässä artikkelissa kerrottiin kuntien kehittäneen toimintamallin, jolla sisäilmaongelmat ratkaistaan. Malli sisälsi kolme ratkaisukeskeistä toimenpidettä.
a) ongelma kiistetään
b) oireita saavat leimataan luulosairaiksi
c) kerrotaan, että on liian myöhäistä tehdä asialle mitään.
Ennen tämän artikkelin ilmestymistä olin tavannut kunnan johtavassa asemassa olevan lääkärin, joka kertoi kuntien tekevän oikein niiden kiistäessä sisäilmaongelmat mahdollisimman pitkään.
Kääntäen tämä tarkoittaa että mahdollisimman monen tulee sairastua, ennen kuin tiloja korjataan. Oikeustapauksia sairastuttamisesta on saatu lähinnä muutamista yksityisistä yrityksistä. Yksi taisi olla kirjankustantamoa koskeva. Yksikään kunta tai kaupunki ei ole syytettä saanut.
Hieman samantapainen toimintamalli lienee kehitetty ympäristöherkkiä kohtaan. Ongelma kiistetään. Rahoitusta saavat vain tutkimukset, joilla oireita saavat voidaan leimata mielenterveysongelmaisiksi. Tämän jälkeen tullaan kertomaan, että sairauksia sinänsä on, mutta niille on myöhäistä tehdä enää mitään ja että asia kuuluisi kuitenkin, ehkä, ympäristöstä vastaaville tahoille.
Sairaaloissa ihmiset pyritään pitämään hengissä. Tilojen terveydestä ei sen sijaan vastaa kukaan.
Tämä ei ole tietenkään lääkäreiden vika. He sairastuvat samoin, kuin muutkin.
En nyt kuitenkaan rinnastaisi kaikkia sisäilmaongelmia, ympäristöyliherkkyyttä ja sähköyliherkkyyttä toisiinsa. Sisäilmaongelmissa on todellisia mikrobeja ja ihmisistä voidaan mitata biologisia muutoksia altistumisen yhteydessä.
Näin ei näytä olevan asia sähköyliherkkyydessä. Mitään muutoksia ei ole voitu mitata eikä tutkittavat edes aisti milloin kenttä on olemassa ja milloin ei. Sähköyliherkkyydessä on kysymys vain henkilön itsensä kokemista oireista jotka voivat tosiaan olla hankalia ja invalidisoivia. Ongelma on suuri lääketieteelle kun apua on tällaisessa tilanteessa vaikea tarjota, kun ihmiset itse haluvat nähdä oireet biologisena reaktiona vaikka mitään biologista ei ole löydetty.
Markkereita on kerrottu löydetyn.
Etsisin itse vastausta kalsium-ioni-aineenvaihdunnasta. Tarvitsen tätä ”ajatusmaailmaa” työssäni päivittäin torjuakseni sen aiheuttamia ongelmia. Vastaavia ongelmia näät halutessasi kaupan vihannestiskillä… Kyse ei ole tuolloin mielipiteistä.
Terapia ei auta fyysisiin vaurioihin tai solutason muutoksiin. Terapialla ei myöskään voida osoittaa objektiivisesti mitään, koska fyysisiä mittareita ei edes ole.
Sähköyliherkkyyden synnyssä on tuskin sähköllä tai enegiakentillä ollut mitään tekemistä. Kyse on ennemminkin syy-seuraus suhteesta.
doi:10.1111/polp.12098
Mutta n. 80% sähköherkistyneistä on home ka kemikaaliherkistyneitä. Siitä voi joitain johtopäätöksiä vetää ihan maalaisjärjelläkin.
Kerrotko mitä johtopäätöksiä voi maalaisjärjellä tuosta vetää?
”Mitäköhän kertoo koko kysymyksestä (sähköyliherkkyys) että ei ole mitään biologista markkeria tms. objektiivista kriteeriä hoidon teholle?”
Itseasiassa markkereita on jo alustavasti tunnistettu. Lisää esim. seuraavissa:
Metabolic and genetic screening of electromagnetic hypersensitive subjects as a feasible tool for diagnostics and intervention.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24812443/
The search for reliable biomarkers of disease in multiple chemical sensitivity and other environmental intolerances.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21845158/
Tunnistamista hidastaa merkittävästi se, että tämä tutkimussuunta ei saa juuri ollenkaan rahoitusta. Sen sijaan psykosomaattinen tutkimussuunta saa rahoitusta, joka ei siitä huolimatta ole onnistunut tunnistamaan ongelman syitä, taikka löytämään siihen auttavastikaan tehoavaa hoitoa. Sitä sitten sopii miettiä, mitä tämä ongelmasta kertoo..
Nämä ovat tuttuja mutta näissä kyse on enemmän siitä, voitaisiinko jollakin tapaa objektiivisesti identifioida ne ihmiset, joilla on alttius saada näitä oireita. Ei nämä kerro suoraan siitä, että sähkökentät aiheuttaisivat jotain biologisia muutoksia, joita voitaisin sitten käyttää vaikutuksen arvioinnissa. Geneettiset alttiudet voivat vain altistaa oireilulle ilman niiden suoraa liittymistä kenttiin.
Aivan totta. Mutta sitä suuremmalla syyllä tätäkin suuntaa pitäisi tutkia, varsinkin kun ongelma yleistyy voimakkaasti, eikä hoitoa ole. Mutta rahoitusta ei näille tutkimuksille juurikaan tipu, vaan se ohjautuu lähinnä yksinomaan psykologisiin tutkimuksiin. Jotka eivät siis ole löytäneet niin selittäviä syitä kuin edes auttavasti toimivaa hoitoakaan. Mutta tämä ei silti tunnu herättävän ainoatakaan kysymysmerkkiä..?
Juhanilta kysyisin, että miten loogisina näet nämä de Lucan tutkimusryhmän löydökset potilailta, joiden oireistoa pidetään nyt täysin psykosomaattisena? Miten näet niiden tukevan sitä, että oireet johtuisivat nosebo-ilmiöstä?
Käsittämätöntä kuraa täällä kaadetaan asiallisen blogin kirjoittajan niskaan. Kuitenkaan ’asiantuntijat’ eivät vaivaudu vastaamaan tähän olennaisimpaan kysymykseen:
”Miten selitetään se, että oireet eivät liity siihen onko kenttä päällä vai ei?”
Yksilötasolla vastausta on mahdotonta lähteä edes arvaamaan, jos ei tiedetä altistetta tai edes ajanjakson pituutta jolloin vaaralliselle aineelle on altistunut.
Osaat varmaankin vastata sairastuneita välillisesti koskettavaan kysymykseen:
”Missä sairastuneita tutkitaan”?
Vai onko kyse erilaisten hoidettavien sairauksien kermankuorinnasta, kuten eräs johtajatason lääkäri osuvasti totesi vähän aikaa sitten. Viittaus koski sairaanhoitopiirien yksiköiden toimintaa.
Kyse lienee siitä, että koehenkilöt ovat ilmoittaneet saavansa välittömästi oireita kenttään joutuessaan. Sitten kun asiaa on heidän kohdallaan tutkittu, ei kentän päällä ololla tai olemattomuudella ole ollut mitään vaikutusta. Tätä ei nähdäkseni voi selittää muuten kuin psykosomaattisella oirehdinnalla.
Täällähän kuka vain voi kommentoida mitä vain. Tarjoaisin selitykseksi vuotavaa hermopäätettä.
Pääte alkaa m -kirjaimella.
Just …
Tässä tutkimus, saatiinhan se sydänkin sitten viimein mukaan, ettei pääse rytmihäiriöt ihan kokonaan unohtumaan 😉
Redmayne M, Johansson O. ”Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence”, J Toxicol Environ Health B Crit Rev 2014; 17(5): 247-58.
doi: 10.1080/10937404.2014.923356.
Aivan näin, eivätkä he PYSTY vastaamaan muihinkaan oleellisiin kysymyksiin tähän liittyen. Surullista että tietämättömyydellä rahastetaan! Blogi on enemmän kuin tarpeellinen!
Yliherkkä
On kumma, että niin kovasti luotetaan ’tutkimuksiin’ ja tieteeseen, muttei ihmisten omiin kokemuksiin. Tutkimuksissa on silloin vika, jos ne eivät pysty selvittämään ihmisten tuntemia asioita. Olen kemikaaliyliherkkä ja myös sähköherkkyys on ilmennyt. Viime kesänä minulle kaupattiin ohutta litteää tablattia yhteysvälineeksi. Vasemmassa kädessäni on ollut hermopinne eli se on vähän käpristynyt ja heikompi kuin oikea. Pidin tablettia vasemmassa kädessä opetellakseni sitä, kun kättä alkoi pistellä. Pistely voimistui ja käsi alkoi puutua niin, että tajusin, että säteily antoi oireet enkä ostanut tablettia. Sen jälkeen tavalliseen näppäipuhelimeen puhuminen pitkään on aiheuttanut pistelyä. Älypuhelinta en voi enää ajatellakaan. Kun yritin lapsen kanssa pelata Wii-peliä telkkarin avulla, pidin kapulaa oikeassa kädessä, mutta sitä alkoi välittömästi pistellä. Heitin kapulan pois ja varoitin, ettei yliherkkysoireita osoittaneen lapsenkaan ole hyvä pidellä moisia kapuloita.
Miksi pienille koululaisille työnnetään harkitsemattomasti tabletit työvälineiksi? Kuinka paljon sairauksia siitä vielä seuraakaan? Kaikki nuoret ja vanhemmatkin kulkevat koko ajan kännykät kädessään. Mitä siitä seuraa? Vastuuttomasti uskotaan teknikkan autuuteen ja annetaan kaiken tapahtua seurauksista välittämättä.
Mr Pain, ei terapia autakaan kalsiumaineenvaihduntaan. Koska näyttää siltä, että 3-8% ihmisistä on eriasteisesti sähköherkkiä, heidän jokaisen on vain löydettävä tapansa selviytyä. Itselläni on kaikki arvot kohdallaan, mutta käytän vähän liikaa etanolia ja sopivasti bentsoja. Rivatril on ollut minulle paras lääke. Opamoxin vaikutusaika on liian lyhyt ja Xanor tuottaa tietynlaisen tokkuran, mistä en pidä. Kivointa olisi olla ihan selvinpäin ja se onnistuukin -Kanarian saarilla.
Kiitos vastauksesta Hannu.
Nähtävästi kommenttini poistettiin keskustelusta, jossa vertasin hoitokäytänteitä tinnituksessa käytettävään vastameluhoitoon. Tinnitus = ääni, jota muut eivät kykene kuulemaan.
Keskustelussa ollaan vielä valitettavan kaukana siitä tosiasiasta, että altistuminen aiheuttaa sairauksia. Professori Juhani Knuutin kirjoitus ei edistä tästä syystä asiaa yhtään eikä tuo siihen mitään uutta näkökulmaa tai tietoa sairastuneille heidän sairauksistaan.
Blogini tarkoitus oli tuoda esiin tietoa ilmiöistä ja mitä tutkittu tieto niistä kertoo. Kyseessä on siis blogi. Tavoitteena ei ole kirjoittaa kattavasti tietellistä tekstiä eikä ohjata sähköyliherkkien hoitoa.
Olisi hedelmällisempää keskustella oman ammattipätevyytesi erikoisalaa koskevista ympäristöherkkyyttä koskevista asioista.
Näitä olisivat esimerkiksi allergian yhteys sydänlihastulehdukseen. Ja toinen kiinnostava aihe voisi olla keuhkofunktion vaikutus verenpaineen nousuun.
Hmm.
Tämä nimimerkin takana kirjoittava kommentoija kertoo nyt minulle, mikä on pätevyyteni kirjoittaa tiede-aiheista blogia.
Muutenkin kirjoituksen asiatiedot vaikuttavat vanhentuneilta. Suomen viranomainenkaan ei enää pidä ihmistä, joka kokee saavansa oireita sähköstä, mielenterveyspotilana.
Alla uutinen suoraan THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) nettisivuilta, ollut siellä viime syksystä lähtien.
Ympäristöherkkyyden nimike on lisätty ICD-10-tautiluokitukseen
Ympäristöherkkyys on lisätty suomalaiseen ICD-10-tautiluokitukseen nimikkeellä R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.
Ympäristöherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa ihminen saa terveyttä haittaavia oireita tietyssä työ- tai elinympäristössä, vaikka sama ympäristö ei aiheuta oireita valtaosalle muita ihmisiä. Oireet yhdistetään mm. erilaisiin kemikaaleihin, hajusteisiin, mikrobiologisiin tekijöihin sekä sähkömagneettisiin kenttiin.
Tautinimikkeen käyttöön ottaminen edistää potilaiden ohjaamista hoitoon sekä ympäristöherkkyyden tilastointia ja tutkimusta. Uuden tautinimikkeen käyttö ei sulje pois muiden ympäristöherkkyyteen liittyvien sairauksien, vikojen tai vammojen koodien käyttöä. Tautinimike ei määritä sosiaalivakuutusjärjestelmän sisältämiä etuuksia.
Nimike on valmisteltu STM:n, Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja THL:n asiantuntijoiden yhteistyönä. STM pyysi valmisteluun lausuntoja potilasjärjestöiltä, ympäristöherkkiä tukevilta yhdistyksiltä, Lääkäriliitolta, yliopistosairaaloilta sekä erikoislääkäreiltä.
Lisää aiheesta
STM: Ympäristöherkkyydet
Lisätietoja
Päivi Mäkelä-Bengs
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7081
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sama linkin takana: https://www.thl.fi/fi/-/ymparistoyliherkkyyden-nimike-on-lisatty-icd-10-tautiluokitukseen
Lääkärinä kirjoittaja ymmärtää, että R-luokitus ei ole mielenterveyden luokitus. Tästä uudesta koodista päättänyt viranomaisten yhteistyöryhmä tuli siihen tulokseen, että kyseessä ei ole psyykekoodi, jolloin se olisi F-koodeissa.
Tuo ylilläkäri Päivi Mäkelä-Bengs pystyy varmistamaan lääkärille asian, jos tuo THL:n uutinen ei muuten asiaa selvennä.
Voisitko täsmentää miltä osin kirjoitus on vanhentunut?
Tautiluokituksen luokittelu ja se mitä kirjoitun blogissani eivät liity toisiinsa. Tautiluokittelu ei kerro sairauden tai oireiden taustasta tai tieteellisestä näytöstä vaan kyseessä on sovittu luokittelu, jotta puhuisimme kaikki samasta asiasta kun käytämme jotain termiä.
Kirjoituksessani toin esille mitä tutkittu tieto ja eri tutkimukset kertovat sähköyliherkkyydestä. Ne kertovat, että sähkö- tai magneettikentät eivät ole oireiden syynä. Tautiluokituksen koodi ei voi tätä muuttaa. Lisäksi myöskään se, että luokituksessa ei ole F-alkuinen koodi, ei kerro mitään siitä etteikö kognitiivinen terapia voisi siihen auttaa.
R-alkuiset koodit ovat oirekoodeja, eli ne eivät todellakaan kerro mitään ilmiön taustasta. Samalta R-listalta löytyvät esimerkiksi päänsärky ja huimaus jotka varmasti ovat todellisia oireita mutta tämä ei kerro oireen synnystä vielä mitään.
Tiedoksi nimimerkki Mielle, niin kyseessä oli Turun ammattikorkeakoulun tekemä kyselytutkimus, jossa oli mm. selvitetty potilaiden omaa kokemusta hoitojen tehosta. Kun ei ole biologista markkeria, jolla seurata hoidon vaikuttavuutta, niin hoitotutkimukset väistämättä perustuvat enempi tai vähempi potilaan subjektiiviseen kokemukseen hoidon vaikuttavuudesta. Ja jos potilaiden subjektiivinen kokemus kertoo, että hoidosta ei ole saatu apua, kuten Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa käyttäytymisterapian osalta todettiin, niin kyllä se hoidon vaikuttavuudesta jotain kertoo. Muilta osin en kyseiseen tutkimukseen ota kantaa.
Rubin ym. 2006 on katselmoinut neljä tutkimusta, joissa on tutkittu käyttäytymisterapiaa (kbt). Kolmen näistä tulos oli, ettei kbt vaikuttanut sähköherkkyysoireisiin. Ainoastaan yksi tutkimus raportoi tuloksia. Tosin tuloksia raportoineen tutkimuksen osalta tiedot ovat potilasmääristä alkaen osastossa unknown.
Joten tutkimuksia voi varsin perustellusti tulkita myös siten, että käyttäytymisterapia ei ole auttanut sähköherkkyysoireiden hoidossa.
Kun jutun kirjoittaja toteaa, että parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, JA että käyttäytymisterapia vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, niin näkisin mielelläni ne (alkuperäis)lähteet, jotka jutun kirjoittajan mielestä näitä molempia ovat parhaiten osoittaneet. Tätä kysyn siksi, kun vastaavaa väitettä on esitetty monessakin yhteydessä, mutta lähdeviitteet ovat aina puuttuneet, jolloin väitteiden arviointi on toistaiseksi ollut vaikeaa.
Pahoittelen viitteiden puuttumista tästä yksityiskohdasta. En aavistanut, että tämä detalji nousee esille näin voimakkaasti. Toisaalta kyse on blogista eikä tieteellisestä kirjoituksesta, jonka pitäisi olla täydellisemmin referoitua. Tämä virke kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta toistui monessa aiheen katsauksessa, enkä lähtenyt viitteitä tämän yksityiskohdan osalta kaivamaan ja siihen perehtymään. Voi siis olla, että tämän hoidon tehosta ei ole laadukasta näyttöä, tosin ei oikein muutakaan tullut esille. En nyt ehdi tähän paneutumaan, mutta jos jollakin on aikaa perehtyä asiaan, voin täydentää kirjoutustani.
Hyviä huomioita. Selvää kuitenkin on se, että ym. kyselytutkimus ei myöskään selvennä asiaa tai tuo siihen mitään olennaista lisää.
Mitäköhän kertoo koko kysymyksestä (sähköyliherkkyys) että ei ole mitään biologista markkeria tms. objektiivista kriteeriä hoidon teholle?
Artikkelin kirjoittajaa ihmetyttää, kuinka matalenerginen sähkömagneettinen kenttä voisi vaikuttaa, jos siinä ei ole lämpövaikutusta.
Tässä vastaus Washington State Universityn solu- ja molekyylibiologian emeritusprofessori Martin Pallillta.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3780531/
Artikkeli on julkaistu Journal of Cellular and Molecular Medicine -tiedelehdessä, vertaisarvioitu.
Lyhyest ja suomeksi: matalataajuuksinen säteily vaikuttaa solukalvolla olevien jännitteisten kalsium-ioni-kanavien toimintaan. Niin ihmis-, eläin- kuin kasvisoluissa.
Tutkimusasetelma ratkaisee: Kun haetaan lämpövaikutuksia saadaan nollatuloksia. Kun tarkastellaan solutason vaikutusmekaniikkaa, saadaan niin hälyyttäviä tuloksia, että nämä pitkän linjan solututkijat (Pall, Blank) yrittävät sanoa sitä ääneen.
Ymmärrän, että nämä solutason asiat menevät yli kirjoittajan hilseen. Niin ne useimmilla menevät. Pallin artikkeli on kuitenkin suhteellisen helppotajuinen ja kaikkien luettavissa.
Tämä Pallin artikkeli ei sisällä yhtään omaa tutkimustulosta – se on epäloogisesti kirjoitettu yhteenveto kirjallisuudesta. Kirjoittaja ei määrittele ”matalaenergisiä” fotoneja eikä selvästikään ymmärrä sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta aineen kanssa. Voi vain ihmetellä, millä perusteilla tällainen tieteellisesti ala-arvoinen ja spekulatiivinen artikkeli on yleensä hyväksytty julkaistavaksi.
Tässä linkki EU:n jaoston lausuntoluonnokseen sähköyliherkyydestä. EU:n tasolla ollaan täysin päinvastaista mieltä, kuin ylläoleva kirjoitus. Ehkä artikkelin kirjoittajankin kannattaa tutustua tähän perehtyäkseen aiheeseen.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea TEN/559 Sähköyliherkkyys Bryssel 19. joulukuuta 2014 ”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaoston LAUSUNTOLUONNOS aiheesta Sähköyliherkkyys
http://www.iemfa.org/wp-content/pdf/EESC-2014-05117-00-00-PA-TRA-FI.pdf
Toukokuun alussa yli 200 alan tutkijaa vetosi WHO:hon ja YK:hon. Tässä linkki tutkijoitten vetooomukseen.
http://www.emfscientist.org/
Vetoomuksen etunenässä on Columbian yliopiston emeritusprofessori Martin Blank, joka on monta vuosikymmentä tutkinut, kuinka sähkömagneettiset kentät vaikuttavat solu- ja molekyylitasolla.
http://www.physiology.columbia.edu/MartinBlank.html
Kun on kyse solutason ilmiöstä, jota ei näe, kuule tai haista, ihminen on luonnostaan skeptinen ja hänen on vaikea käsittäää asiaa.
Ihmisellä kesti kauan ymmärtää, että bakteerit ovat vaarallisia ja että lääkäreitten kannattaa pestä kädet leikkausten ja synnytysten avustamisten välissä. Ei bakteereja näkynyt eikä niiden olemassaoloa ollut todistettu. Ei ollut myöskään tieteellisesti todistettu sitä, että juuri nämä näkymättömät pöpöt aiheuttivat vastasynnyttäneiden naisten tai leikkauspotilaitten tulehdusreaktioita ja kuolemia.
Meille se vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta asian esille nostanut lääkäri sai kyllä huuhaan maineen ja joutui kollegoidensa pilkkaamaksi.
Tieteen paradigmat siirtyvät hitaasti, mutta tähän asti ne ovat aina siirtyneet, kun tieto on kasvanut. Maapallo ei ole litteä, yhäkään.
Me olemme yhtä sokeita omalle ajallemme, kuin ovat olleet ihmiset ennen meitä. Valitettavasti nyt moni on jo sairastunut sähköyliherkkyyteen ja yhä useampi tulee sairastumaan, joukossa myös lapsia. Heidän vuokseen meidän aikuisten pitää oikeasti ottaa asiasta selvää ja reagoida siihen asiallisesti.
Sen voi tehdä vaikka lukemalla aluksi tuon EU:n lausuntoluonnoksen.
Miten selitetään se, että oireet eivät liity siihen onko kenttä päällä vai ei?
viittaat yhteen tutkimukseen, jossa altistusta edestakaisin vaihtelemalla koehenkilöt eivät erottaneet asiaa; kuitenkin erityyppiset ja voimakkuuksiset altisteet vaikuttavat eri tavalla, koeasetelma ja koepaikan olosuhteet jo voivat estää havaitsemisen, ja etenkin se, että kokeessa tehty aikaisempi altistus voi jo vaikuttaa, ja että kyseessä on solutason asia, joka vaikuttaa pidemmällä välillä – osassa testeizstä kuitenkin vaikutus on havaittu, ja matkapuhelintukiasemien lähellä ihmiset raportoivat paljon keskenään samankaltaisia oireita. Solu- ja eläinkokeissakin on saatu vaikutuksia hyvin alhaisilla altistustasoilla, esimerkiksi useissa tieteellisesti vertaisarvioiduissa tutkimuksissa tomaateille on saatu aikaan vaurioitumista indikoivien stressi-indikaattoreiden erittymisetä jo 0,004 W/m2 mikroaaltoaltistustasoilla. Nyt vuonna 2021 monet ihmiset ihmettelevät outoja oireita, joita heille on alkanut ilmetä, kun voimakkaita 4G-LTE-tukiasemamastoja on asennettu keilat suoraan asuintaloja päin. Oikotie.fi-palvelussa on runsaasti asuntoja tarjolla ylimmistä kerroksista ja kohdista, joihin matkapuhelintukiasemien mastojen pääkeilat osuvat. Näistä asunnoissa puhutaan, että niissä hikoillaan eikä nukuta.
Juhani, ymmärräthän, että et edellä vastauksessasi vastannut kysyjän kysymykseen vaan vastasit lähes päättömällä vastauksella? Olisi ystävällistä lääkärin asemassa tutustua kunolla aiheeseen ennen kuin puhuu mitä sattuu. Myös radioaktiivinen säteily, tupakka, DDT, asbesti ja Talidomid ovat olleet täysin turvallisia ja jopa terveyttä edistäviä.
Ihminen ei ole miksikään muuttunut, hyvä Juhani. Ihminen tekee vieläkin virheitä, ja viisaat tietävät, että ihminen ei viisastu, vaikka eleet ja luulot millaisia olisivat.
Jos sinusta ”tutkija”-nimimerkillä esiintyvänä on olemassa jotain tutkimusnäyttöä siitä, että normaalit ympärillämme olevat sähkökentät voivat aiheuttaa oireita tai sairauksia, pyydän, että laitat seuraavaan kommenttisi tämän näytön. Ei nyt kannata yrittää tehdä tästä henkilöön kohdistuvaa kistaa.
Olen kyllä etsinyt näyttöä noista vaikutuksista mutta sitä ei löydy, päinvastoin tutkimuksissa saadaan tuloksia, että ei havaita vaikutusta. Olen myös keskustelut alan tutkijoiden kanssa ja heidän kantansa on myös selvä: tavanomaiset sähkökentätä eivät ole tutkimusten mukaan aiheuttamassa noita oireita.
Talidomidin tai tupakan vertaaminen tässä yhteydessä on ns whataboutismia, jolla ei ole tähän mitään yhteyttä. Sähkökenttiä on ollut aina ympärillämme ja ihmisen synnyttämänä jo myös sata vuotta.
Mitä tulee asuintalojen myyntiin, kaipaisin myös asiaan oikeaa näyttöä eikä huhupuheita. Ylimmissä kerroksissa hikoilulle on varmaan helposti arkisempi syy eli lämpötila voi nousta korkeammalle pelkästään sen vuoksi, että aurinko paistaa niihin enemmän.
Tutustupa vaikkapa professori Dariusz Leszczynskin julkaisuihin aiheesta. Hän on tehnyt elämäntyönsä asiasta ja ollut kansainvälisissä arviointikomiteoissa. Voit varmaankin laittaa hänelle myös sähköpostia ja pyytää uusinta aineistoa.
Voit myös katsoa PubMedistä artikkeleita solutason vaikutuksista ihmisen, eläinten ja kasvien soluihin, koe-eläimiin, DNA:han, kalsiumaineenvaihduntaan ym. Ja koeta lukea myös niitä, jotka ovat tulokseltaan toiveidesi vastaisia.
Dariusz oli STUKin töissä. Käy katsomassa mitä STUK kertoo verkkosivuillaan asiasta. Minun viestini in yksi yhteen sen kanssa. Ei Dariuszkaan ollut oikeasti eri linjoilla sen kanssa mitä tuolla verkkosovuilla lukee.
Itse asiassa huomaan, että puhumme osittain eri asiasta.
Sinä puhut enemmän sähköherkkyydestä, minä puhun mikroaaltojen vaikutuksesta, kyseessä ovat täysin eri asiat. Ehkä minä puhun hieman eri asiasta kuin otsikko, mutta suuri yleisö kuitenkin ymmärtää puhuttavan kännyköistä ja mikroaalloista eikä osaa tehdä eroa asioiden välille.
Nyt kun puhut, että sähköherkkyyttä ei olisi, suuri yleisö luulee, että mikroaalloilla ei olisi vaikutuksia, vaikka ne on tunnettu vuosikymmeniä!
Sinä pyrit ehkä hämäten ja kaartaen puhumaan ELF-kentistä, kun vastauksessani puhutaan RF-kentistä. Ne ovat aivan eri asia.
Huomaathan, ja tiedäthän, että ne ovat kaksi eri asiaa.
Minä en puhu ELF-kenttien vaikutuksesta, koska ne eivät ole ajankohtainen aihe eivätkä merkittävä, koska:
-asuntoja ei yleensä rakenneta voimalinjojen lähelle
-asuntojen 50 Hz johtojen + ja – kierretään siten, että kentät kumoutuvat ja päälle laitetaan eriste, jolloin kenttä jää alhaiseksi.
Siten ELF-kenttien haitat ovat yleensä vähäiset (paitsi jos asuu metrin pari muuntamosta)
Ne eivät ole paljoa lisääntyneet ja ovat olleet vuosikymmeniä.
Miksi puhut niistä?
Nyt puhutaan RF-kentistä eli mikroaalloista. Niiden voimakkuus on kasvanut valtavasti. Miksi yrität piilottaa sen?
Venäjällä on useita vuosikymmeniä annettu virallisesti ja onnistuneesti rentoutusterapiaa mikroaalloilla tehotasolla 0,004 W/m2. Sitä ei kuitenkaan anneta muutamaa minuuttia pidempään kerralla, että ei tulisi haittavaikutuksia. Venäjällä ja Ukrainassa tunnetaan mikroaaltojen vaikutukset, ne ovat nimenomaan hormonieritysrauhasiin ja hermostoon. Länsimaissa on solu- ja elänkokeissa saatu tutkimuksissa paljon vaikutuksia esille, ja tutkimuksia on toistettu valtavan monta kertaa eri tutkimuslaitoksissa ja aina saatu sama tulos. Vaikutuksia on.
Eli:
1) ELF (50 Hz) ja RF (mikroaaltosäteily) ovat aivan eri asia
2) sähköyliherkkyyksistä en osaa sanoa, onko sitä, soluvaurioista johtuvaa makrotason nopeammin esille tulevaa vaikutusta tietenkin on ja havaittu, mutta onko se jotain herkkyyttä, tai miten joku herkkyys määriteltäisiin, en tiedä en sano, etteikö herkkyyttä voisi olla, en vain ole sitä selvittänyt, siksi en ota kantaa, en ota kantaa asiaan, josta en tiedä, otapa oppia, hyvä Juhani 🙂
3) mikroaalloilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia
4) mikroaaltosäteilyn määrä on lisääntynty voimakkaasti ja laajat ja osin vakavatkin haitat voivat säteilyn määrän edelleen lisääntyessä olla mahdollisia erityisesti hyönteisille, jo runsaasti altistuneille, sikiöille ja lapsille, ja laajat lievemmät haitat lähes kaikille
5) mobiilidatan 600 Mb/s käyttö kissavideoiden katselemiseksi valtavasti energiaa haaskaten (CO2, kestävä kehitys) ja terveyttä vaarantaen tulisi lopettaa, ja käyttää nopeampaa ja luotettavampaa valokuitua datan siirtoon, mobiiliyhteydet tulisi jättää puheelle, tekstiviesteille ja kuville, kuten on ollutkin. Mobiilidata ei riitä työntekoon, on energian ja rahan haaskausta.
Totta, sinä haluat keskustella eri aiheesta kuin mistä kirjoitin. Se mitä suuri yleisö asiasta ymmärtää, ei ole sinun päätettävissäsi. Kuten totesin, olet ainoa, joka haluaa asiat näin sekoittaa.
Miksi tyytyä TEN/559:n luonnokseen, kun lopulta hyväksyttykin versio on saatavilla? Melkoista kirsikanpoimintaa.
Tuo lopulta hyväksytty TEN/559 on nimittäin hyvin eri sävyinen. Se löytyy täältä: http://toad.eesc.europa.eu/viewdoc.aspx?doc=ces/ten/ten559/fi/EESC-2014-05117-00-01-AC-TRA-fi.doc
Tiivistäen sähköyliherkkien oireet tunnustetaan, mutta tutkimustiedon ja tiedekomitean (SCENIHR) raporttien perusteella ei ole syytä tarkistaa esimerkiksi altistuksen raja-arvoja.
Lisäksi todetaan varsin yksiselitteisesti näin:
”Puheena olevassa SCENIHR:n alustavassa lausunnossa todettiin myös, että verrattuna sen edelliseen, vuoden 2009 lausuntoon on tullut esiin uutta näyttöä, joka enenevästi tukee päätelmää, ettei altistuminen radiotaajuuksille ole syy–seuraus-suhteessa oireiden kanssa. Lausunnossa todetaan, että useissa tapauksissa usko siihen, että asianomainen on altistunut (vaikka se ei ole totta), riittää laukaisemaan oireilun.”
Alan ”tutkijoiden” vetoomus sähköyliherkkyydestä YK:lle on lähinnä lista huhaan levittäjistä. Alan oikeita tutkijoita on kahdensadan sijasta maailmassa kymmeniä ellei satoja tuhansia, ja he eivät allekirjoita perusteettomia väitteitä.
Koskien solutason ilmöitä: solut ovat ihan samaa ainetta kuin kaikki muukin aine, ja sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutuksesta materian kanssa on yli sadan vuoden tutkimustieto, johon oikeiden asiantuntijoiden näkemykset perustuvat.
Huuhaalle kyytiä: https://www.youtube.com/watch?v=dTx_Pt3oiLk
Erinomaisen selkeä yhteenveto! Lisäksi Japanissa tehtiin hiljattain iso tutkimus, jossa tehtiin myös psykoanalyysi ”sähköherkille” (jotka eivät siis kuitenkaan tunnistaneet kenttiä sokkotutkimuksessa). Tämän perusteella havaittiin selkeä korrelaatio sähköherkkyyden ja psykologisten ongelmien kanssa. Omat kokemukseni sähköyliherkkyyden levittäjien kanssa tukevat tätä johtopäätöstä vahvasti :).
Yksi laukaiseva tekijä sähköyliherkille voi olla sähkölaitteista niiden lämmetessä haihtuvat kemikaalit. Ainakin itse koen niiden hajun epämiellyttävänä, ja on helppo kuvitella, että tämä korostuu luulosairaissa ihmisissä.
”Professori” Tapio, lue kirjani niin opit vähän asioita. Olet kuitenkin osittain oikeassa ja 25 vuoden aikana hengittämäni uusien tietokoneiden palonestoaineet laukaisivat oman sähköherkkyyteni. Nykyinen 6 vuotta vanha miniläppärini SSD-levyineen ei tuota onneksi ongelmia, enhän tässä muuten kirjoittelisi. Samoin USB-väyläinen Lenovo-näyttö, ulkoiset hiiri ja näppis auttavat. Olen rakentanut IT-ammattilaisena muillekin samanlaisia vehkeitä eikä valituksia ole kuulunut sen jälkeen.
Kiitos Hannu että lähetit kirjasi. Lukaisin sen läpi. Valitettavasti et ymmärrä mitään sähkömagneettisen säteilyn luonteesta etkä siitä, miten se vuorovaikuttaa materian kanssa.
Jaahas, tuossa on siis kyseessä nykyisen innovaatioyliopiston proffa, jolla ei ole itsellään esittää yhtään tutkimusta joka olisi sataa vuotta tuoreempaa tietoa sisältävää… Löysin tämän;
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=11952
Eikä se tarkoita sitä, jos hän väittää sinun olevan väärässä, että hän tietäisi itsekkään asiasta yhtään sen enempää. Jätä etanoli vähemmälle – tuskin niille muillekaan on tarvetta sen enempää.
Toivon mukaan herra blogisti tuntee pienen piston sydämessään ja korjaa kirjoitustaan esitettyjen tutkimusten perusteella. Tämä olisi reilua ja sairastuneet huomioonottavaa.
Jään odottamaan lyhyttä yhteenvetoa. Kiitos Blogista. Hyvää kesää!
Ilman muuta tämä ”tietokirjailija” Erja Tammisen alatyylinen blogi onkin todella se luotettava lähde, johon kannattaa viitata. Tässä blogissa ei ole yhtään asiaa oikein. Google Scholarista voit helposti tarkistaa kumpi meistä tietää mistä puhuu :).
PS. Vielä rautalangasta: kirjoita nimeni Google Scholarin hakukenttään.
Hei,
koetan katsoa jossain vaiheessa. Katso sinä (jos teitä voi sinutella) jäljempänä oleva tutkimus;
Redmayne M, Johansson O. ”Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence”, J Toxicol Environ Health B Crit Rev 2014; 17(5): 247-58.
doi: 10.1080/10937404.2014.923356.
Katsotko, löytyykö yhtäläisyyksiä ns. löyhään liitokseen? Sähköliitoksissa vastaavaa voisi aiheuttaa korroosio tai eriparisuus.
Sairastuneet kertovat ”vain” oireista, joita kokevat sähkön aiheuttavan. Samanlaisia oireita on myös kotimaisessa sähköverkossa. Euroopassa verkot ovat lenkitettyjä, l. eivät päädy vaikkapa isolle sahalaitokselle. Suomessa näin ei kuitenkaan ole – vaan esim. sähkökatkon sattuessa, pitkän matkan päässä, sähkömoottorit jäävät pyörimään ja aiheuttavat verkon oireilua sähkönsyötön palatessa normaaliksi. Samalla rikkovat komponentteja. Kaikkein haitallisimpia ovat lyhyet katkot, joita voi olla satoja vuodessa sähköaseman kytkinvioista johtuen.
Samoin verkoissa on suuriakin määriä loisvirtaa ja se pitää sinne jollain tuottaa.
Molempien osapuolien tulisi puhua samasta asiasta, että tässä päästäisiin eteenpäin.
Thnaks for the reference, Mr. Pain (in the …). Analysion tuon tieteellisen julakaisun ja palataan piakkoin asiaan. Minua voi vapaasti sinutella, koska minua on vain yksi :).
Kiitos!
Sähköpostiosoitteeni saanet Juhanilta, jos palstatila vastaukseen ei täällä riitä…
Mie: Google Scholar löysi paremmin.
http://simonwessely.com/Downloads/Publications/Other_p/115.pdf
Juhani Knuuti, kiitos asiallisesta artikkelista vailla ko. vaivasta kärsivien naurettavaksi tekemistä. Tuli mieleeni, voisiko sähkölaitteiden käytössä esiintyä jotain MUUTA, nimenomaan näkö/kuulo/hajuaistin kautta havaittavaa, jolle itsensä sähköallergiseksi kokevat todellisuudessa reagoivat? Esim. pelkkä tietokoneen suriseva äänikin voi olla ehdollistunut oireiluun. Onko näitä tutkittu?
Kiitos palautteesta. En ole nähnyt tuollaisia tutkimuksia. Voishan olla, että noissa koneiden ”myrkyissä” olisi kysymys juuri tästä.
Joitakin vuosia sitten sähköyliherkäksi itsensä diagnosoinut kaverini toi korjattavakseni USA:sta 100 dollarilla tilaamansa ”saippualaatikon”, joka lupausten mukaan neutralisoisi haitalliset sähkökentät ”resonanssin avulla” yhden huoneen alueella.
Sisältä paljastui kourallinen sekalaisia, väärin kytkettyjä komponentteja, joilla yhdessä ja erikseen ei ollut mitään mahdollisuutta tehdä mitään järkevää (väärin päin kytketty 5V regulaattori, väärin kytketty komparaattori + ledi ilman etuvastusta, muutaman megahertsin taajuinen kideoskillaattori, sekä SRAM-muistipiiri, josta oli muutamia satunnaisia pinnejä kytketty).
Vieläkin ärsyttää, miten joku kehtaa käyttää toisten tietämättömyyttä ja ahdinkoa hyväksi tuolla tavalla. Yhtä käsittämätöntä on, miten pari suomalaista ”asiantuntijaa” saa toistuvasti omia kaupallisia intressejään tukevaa sanomaansa näkyville valtakunnan päämedioihin.
”Pari Suomalaista asiantuntijaa”, minä olen yksi niistä enkä myy kuin kirjaani, kts yllä. Vaiva on invalidisoinut minut osittain, muttei onneksi ihan kokonaan ja pystyn vielä osa-aikatöihin mutta tiukkaa se on. Ainakin rahantulo on tyrehtynyt kun sinnittelen työkyvyttömyyseläkkeellä tämän takia.
Toteatte, että: ”Parhaaksi hoitokeinoksi on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka vaikuttaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan.”
Voisitteko esittää muutamia viitteitä (alkuperäislähteisiin), jotka tätä ovat osoittaneet nimenomaan sähköherkkien kohdalla?
Kun esim. Turun ammattikorkeakoulun sähköherkkyystutkimuksen (2013) mukaan käyttäytymisterapia on käytännössä osoittautunut jotakuinkin huonoimmaksi hoidoksi, mitä ongelmaan on kokeiltu.
Täältä
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16361870
löytyy systematisoitu katsaus aiheesta. Keskeisin viesti on se, että heikkotasoisen näytön pohjalta vaikuttaa siltä että kogn. käyttäytymisterapia on ainut terapiamuoto jolla on jotain tehoa. En pääse lukemaan full textiä (suomeksi: en viitsi ostaa lukuoikeutta Kargerin artikkeleihin … 🙂 ), mutta nähdäkseni eri hoitokeinoja vertailevia tutkimuksia ei ollut.
Oliko tämä Turun amk:n tutkimus muuten se KYSELYtutkimus joka uutisoitiin pari vuotta sitten mm. Hesarissa?
Miten sähköfobiasta kärsivät kokevat luonnon omat sähkökentät ja esimerkiksi luonnolliset radio- ja mikroaallot? Onko niille jokin tulkinta luonnollisuudesta tms? Maan pinnalla maapallon oman kentän voimakkuus on suuruusluokkaa 100V/m, lisäksi ihminen vetää joka hengenvedolla keuhkoihinsa noin 500.000 – 1.000.000 positiivista ja negatiivista sähkövarausta. Eli piiloon ei pääse edes foliohatun alle, kun ilman mukana tulee kasa ioneja kuitenkin.
Lauri, maapallon oma magneettikenttä on suuresta mittariarvostaan huolimatta kutakuinkin stabiili. Ja kyllä me valitettavasti oireilemme sillekin kun vaihtelut ovat suuria. Ei ole kivaa, viime marraskuu oli erityisen paha. Myös maapallon luonnolliset magneettikentät, jotka tulevat vesisuoni ovat joissain paikoissa pahoja. Ei kaikkialla kuitenkaan onneksi. Ilmatieteen laitoksella on palvelu http://aurora.fmi.fi/public_service/suomi/nur_now.html. Juuri tänään on ollut OK arvot.
En puhunut maapallon magneettikentästä vaan maapallon sähkökentästä. Kuten varmaan tiedätkin, ne ovat eri asioita.
Ping Vesa Linja-aho
Lainaus:
https://summa.talentum.fi/article/tt/uusimmat/sahkoallergia-on-harhaa/40397#
Sähköhuuhaa
Sähköallergia on harhaa
Asiantuntijat ovat yksimielisiä sähköyliherkkyydestä. Mikä tahansa oireet aiheuttaakin, se ei ole sähkö. Säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua.
Raili Leino, Vesa Linja-Aho – 11.3.2014 09:00
—
Asiantuntijat ovat yksimielisiä sähköyliherkkyydestä. Mikä tahansa oireet aiheuttaakin, se ei ole sähkö.
Säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua.
Sähköyliherkkyys tai sähköherkkyys on tila, jossa henkilö kokee saavansa oireita sähkömagneettisista kentistä. Aiemmin puhuttiin myös sähköallergiasta.
Oireet ovat yleensä epämääräisiä: väsymys, uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat.
Lehtien mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa näkyy säännöllisesti ihmisten huoli matkapuhelinten, langattomien lähiverkkojen ja tuoreimpana ilmiönä etäluettavien sähkömittarien aiheuttamista oireista.
Oireet ovat kiistämättä olemassa. Niiden aiheutuminen sähkömagneettisista kentistä on kuitenkin käytännössä suljettu pois useissa perusteellisissa laboratoriotutkimuksissa.
Näyttöpääte toi sähköyliherkkyyden
Sähköyliherkkyydestä ruvettiin puhumaan 1990-luvun alkupuolella, kun näyttöpäätetyö alkoi yleistyä. Myöhemmin alkoi löytyä henkilöitä, jotka kokevat saavansa oireita matkapuhelintukiasemien ja kännyköiden säteilystä.
– Kaksoissokkotutkimukset ovat antaneet sähkökentille selvän synninpäästön, säteilyn kudosvaikutuksiin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Tapio Ala-Nissilä sanoo.
–Sähköherkkyytenä pidettyjä oireita on tutkittu paljon laboratoriossa, ja tuloksia on julkaistu kymmenissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa. Kaikki tutkimukset ja niistä tehdyt laajemmat yhteenvedot päätyvät samaan lopputulokseen: sähkö- ja magneettikentät eivät aiheuta sähköyliherkkien oireita.
Kukaan koehenkilöistä ei pysty kertomaan, milloin heihin kohdistetaan sähkömagneettinen kenttä ja milloin ei.
Terapia auttaa
Oireet ovat kuitenkin niistä kärsiville ihmisille todellisia.
Lääkäriseura Duodecimin mukaan tehokkain hoitomuoto on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Paras keino ehkäistä sähköyliherkkyyden puhkeamista on omasta psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen.
Sähköyliherkille myydään sähkö- ja magneettikenttämittareita sekä monenlaisia suojavälineitä kuten sähkömagneettisilta kentiltä suojaavia verhoja, maaleja ja kännykkäkoteloita.
Todellisuudessa mittarit ja suojavälineet saattavat pikemminkin ruokkia oireilua kuin poistaa sitä.
Lääkärit pitävät oireilua luulosairautena. Tuoreessa japanilaistutkimuksessa löytyi korrelaatio sähköyliherkkyyden ja psyykkisten ongelmien välillä.
Oireilua ruokkii myös medianäkyvyys, jota huuhaa helposti saa. Toimittajat haastattelevat mielellään näennäistieteilijöitä ja itse itsensä asiantuntijaksi korottaneita aktivisteja ja nostavat nämä samalle viivalle tieteellisten asiantuntijoiden kanssa.
Tutkijat koetaan järjestelmän edustajiksi, joita kuuluukin epäillä. Heidän puolueettomuuttaan saatetaan epäillä ja rahoitustaustojaan saatetaan kaivella, jos niistä löytyy sidonnaisuuksia suuryrityksiin. Sähköyliherkkyysaktivisti taas koetaan ”pienen ihmisen edustajana”, joka puolustaa kansaa. Silloin ei ole väliä, että aktivisti itse asiassa edistää omaa bisnestään, joka on mittarien ja suojausvälineiden myyminen sähköyliherkille. Silläkään ei ole väliä, että aktivistilla ei ole minkäänlaista fysiikan, biologian tai sähkötekniikan asiantuntemusta.
Ala-Nissilä ei halua vähätellä vaivasta kärsivien pahaa oloa.
– Jos minä sanon, että päätäni särkee, ei kukaan sitä voi osoittaa todeksi tai epätodeksi. Mutta jos väitän että se johtuu siitä että avaruusolennot säteilyttävät minua, pitäisi tämän väitteen tueksi olla jotain näyttöäkin.
Tippa vai valtameri – suuruusluokat hukassa
Kännykän säteilyteho on vain yksi watti. Ihminen itse säteilee sähkömagneettista säteilyä noin sadan watin teholla.
Erona on aallonpituus. Ihminen säteilee lämpösäteilyä, kännykkä pitempiaaltoista radiosäteilyä.
Pääsääntöisesti säteily on sitä vahingollisempaa, mitä lyhytaaltoisempaa se on.
Lisäksi ihminen on jatkuvasti auringonvalon ja kosmisen taustasäteilyn vaikutuksen alaisena.
Ala-Nissilä korostaa, että tässä säteilytulvassa kännykän milliwatit eivät tunnu missään.
– Aivan kuten jos täyteen tynnyriin pudotetaan pisara vettä, ei vesimäärässä huomaa muutosta.
Kukaan ei kiistä sitä, etteikö riittävän voimakas sähkömagneettinen säteily olisi vaarallista.
– Auringonvalokin on sähkömagneettista säteilyä, ja jos oleskelee auringonpaisteessa riittävän pitkään ilman suojaa, siihen kuolee.
Sen sijaan olohuoneen kattolampun valo ei aiheuta terveyshaittoja, vaikka ihminen lojuisi lampun valon alla yötä päivää, koska sen säteilyteho on vain murto-osa auringonvalosta.
Käden työntäminen käynnissä olevan mikroaaltouunin sisään on vaarallista, mutta se ei tarkoita, että matkapuhelinten ja wlan-tukiasemien mikroaaltosäteily olisi vaarallista.
Suihkumoottorin vieressä seisominen aiheuttaa kuulovaurion, mutta se ei tarkoita, että linnunlaulun kuunteleminen olisi vaarallista.
Matkapuhelinteollisuutta on vaadittu osoittamaan, että heidän tuotteensa ovat turvallisia. Kukaan ei kuitenkaan vaadi, että esimerkiksi kitaranvalmistaja osoittaa, että kitarasta lähtevät ääniaallot ovat turvallisia.
Pieni aktivistijoukko lobbaa
Matkapuhelinsäteilystä pitää meteliä pieni, mutta äänekäs aktivistijoukko, joka pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja kansanedustajiin. Sähköherkkyydestä leviää kyseenalaista tietoa myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikuttamiseen liittyy usein puolitotuuksien levittäminen. Usein vedotaan siihen, että Ruotsissa sähköyliherkkyys katsotaan viralliseksi sairaudeksi. Ruotsin sosiaalihallituksen verkkosivuilta selviää, että sähköherkkyyden perusteella ei saa esimerkiksi sairauslomaa, mutta se tunnustetaan työkykyä alentavaksi vammaksi.
Sivulla korostetaan myös, että kenttäaltistuksen ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Lopuksi muistutetaan vielä, että se, että sähköherkkien yhdistys on saanut valtion tukea, ei tarkoita sitä, että sähköherkkyys olisi lääkintäviranomaisten mielestä sairaus.
Sähköyliherkkyydelle sairausstatusta ajavat siteeraavat valikoivasti tutkimuksia ja auktoriteettitahoja.
–Jos joku väittää, että vertaisarvioidussa tiedelehdessä on julkaistu tutkimus, jossa on huomattu että wlan-tukiaseman säteily tekee sitä ja tätä, tulee ensimmäiseksi selvittää, minkälaisesta tiedelehdestä on kysymys. Tiedelehden nimellä liikkuu monenlaisia julkaisufoorumeita, jotka käytännössä julkaisevat mitä tahansa, Ala-Nissilä toteaa.
Aalto-yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin pienitehoisen mikroaaltosäteilyn vaikutuksia eläviin soluihin. Lopputulos oli, että vaikutusta ei ole.
Mikä oireet sitten aiheuttaa?
Tämä on aiheena aika tulenarka. Jos valitsee sanansa huonosti, vihapalautetta tulee herkästi, sanoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta.
Sainion mukaan on aika vahvasti osoitettu että sähkömagneettiset kentät eivät vaikuta ihmiseen sillä voimakkuustasolla kuin sähköyliherkät kokevat saavansa niistä oireita.
– Fysiokemiallisella vaikutuksella oireet eivät selity. Sähköherkät ovat yksi alaryhmä ympäristöherkkiä, joilla samantyyppinen oirekuva laukeaa eri ympäristötekijöistä, jotka eivät aiheuta oireita suurimmalle osalle väestöä.
Aivan luonnollista on, että kun oireita ilmenee jossakin ympäristössä, voidaan alkaa ajatella, että oireen aiheuttaja on kyseisessä ympäristössä. Kun tulkinta lähtee tälle uralle, pian aivot tulkitsevat refleksinomaisesti että ympäristössä on vaaratekijä, mikä edelleen voimistaa kehon refleksinomaisia vastetta.
– Tämä noidankehä selittää sen, että joku saa oireita esimerkiksi siitä kun naapuri puhuu kännykkään, Sainio sanoo.
Parantuneitakin on
Oireiden takana voi olla mikä tahansa syy sairaudesta stressiin, minkä vuoksi terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitykset oireiden syistä ovat aiheellisia.
– Jos hermosto on herkässä tilassa, kirkkaat valot voivat ärsyttää tai tietokoneella työskenneltäessä kasvot alkavat kuumottaa, mistä voi syntyä tulkinta, että oire johtuu sähköstä. Tämä käsitys voi vahvistua sekä tietoisesti että tiedostamatta, mikä voi osalla johtaa huomattavaan toimintakyvyn heikentymiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen, Sainio jatkaa.
Sainion mukaan ympäristöherkät tarvitsevat ehdottomasti apua ja tukea selvitäkseen yliherkistymisestään.
– Myönteistä on, että on parantumisia, joissa oireilevat ovat lähteneet aktiivisesti opettelemaan reaktioidensa hallintaa ja jatkavat normaalia elämäänsä ilman ympäristön vaaratekijöiden välttelyä.
Kyse ei ole yliherkkyydestä tai allergiasta vaan sähköfobiasta. Tuo selittää kauniisti myös sen, että, oireita tulee, vaikka sähköä ei ole lähelläkään mutta henkilö kuvittelee niin olevan.
Yksinkertainen vastaus: ei voi. Vika on korvien välissä koska kukaan ei koskaan ole oireillut arvausta paremmin kentän olemassaollessa. Oireet laukaisee *oletettu* kenttä (joka muuten on magneetti- eikä sähkökenttä järkevillä jännitteillä eli kaukana läpilyöntijännitteestä).
Hei, kiitos mielipiteestänne. Olen itse sähköherkkä ja paneutunut aiheeseen 17 vuoden ajan. Tässä on viimeisin tietopakettini aiheesta:
http://www.sahkoherkat.fi/tietoa/tutkimustietoa/tietoa-sahkoherkkyydesta
(Kognitiivisen terapian ”äiti” Ruotsissa, Lena Hillert, ei itsekään usko kognitiivisen terapian vaikutukseen ympäristösairauksissa.)
Luonnollisesti olen kovin pahoillani puolestasi, että sinulla on sähköyliherkkyyden oireita. Luin katsauksesi pikaisesti läpi eikä se tuonut minulle mitään uutta eikä sellaista, joka vaikuttaisi kirjoittamani artikkelin sisältöön. Artikkelinin sisältö ei ollut mielipidekirjoitus vaan selostus siitä mitä tutkittu tieto kertoo aiheesta.
On juuri tyypillistä, että pyrkiessään vakuuttamaan itsensä ja muut ilmiön biologisesta luonteesta, valitaan sellaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat omaa käsitystä. Tätä kuvataan termillä kirsikanpoiminta.
Kuten kirjoituksessani kerroin, on sellaisia tutkimuksia, joissa oireet ovat liittyneet sähkömagneettiseen kenttään mutta ne ovat olleet avoimia, joissa on tiedossa milloin kenttä on päällä. Kun tilanne on sokkoutettu sekä potilaalta että tutkijalta, eivät tuntemukset ja sähkökenttä korreloi lainkaan.
Artikkelissasi oli lisäksi väite, että sähköyliherkkyys liittyisi myös koneista lähteviin myrkkyihin ja amalgaamiin. Tämä ei voi selittää oireita, jotka tulevat tavallisista kodinkoneista taikka tukiasemista.
Juhani,
Erja Tamminen on yksi eturivin henkilöitä jakelemassa sähköallergiaan liittyvää huuhaata viattomille ihmisille. Kiitos Juhani hienosta kirjoituksesta.
Hyvä Juha Knuuti, ymmärrätkö, että puhumalla sähköyliherkkyyttä tai sähköallergiaa vastaan, aiheutat sen, että nyt ihmiset luulevat, että mikroaaltosäteilyllä ei voisi olla ihmisille haittavaikutuksia, ja leimaat vahingossa sivutuotteena ihan fakta-asioita sivullisille huuhaaksi?
Sähköyliherkkyys ja sähköallergia ovat jo käsitteenä epäselviä, mitä ne voisivat tarkoittaa ja jo siten on epäselvää, voiko niitä olla olemassa: ne ensin pitäisi edes määritellä! Jos ei niitä ole määritelty, mistä ne voisivat johtua tai mitä tarkoittaa, ei niitä varmaankaan ole. Allergia on allergisoitumista jollekin, voiko sähkölle allergisoitua? Ehkä ei. Kuitenkin, sähkömagneetinen säteily, vaikkapa mikroaaltosäteily voi aiheuttaa solutasolla vaurioita, ja jos jollekin on niitä jo kertynyt, voi kyseiselle henkilölle tulla muita helpommin makrotason haittoja/oireita, esim. matkapuhelinmastoasentajat ja tutkahenkilöstö.
Mikroaaltosäteily positiivisine ja negatiivisine vaikutuksineen taas on tunnettu asia.
Voisitko ystävällisesti täsmentää palstaa lukeville vähemmän asioista ymmärtäville, että puhut nyt vain sähköyliherkkyydestä, mikä on aivan eri asia kuin vuosikymmeniä tutkittu, tunnettu ja käytetty mikroaaltosäteily vaikutuksineen.
Jos kuitenkin oletetaan, että puhuit laajemmin, kuten suuri yleisä virheellisesti voisi luulla, vai puhuitko sittenkin, kerropa, niin voitaisiin kommentoida seuraavasti:
Sinä juuri itse syyllistyit ”kirsikanpoimintaan” sivuuttamalla tuhannet ja tuhannet tutkimukset, joissa on saatu päinvastaiset tulokset kuin muutamassa siteeraamassasi, jos ajatellaan laajemmin sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksia elolliseen luontoon (solut, koe-eläimet, kasvit, hyönteiset, ihmiset, geenit, DNA). Oletko ajatellut, että tutkimuksissa tulee myös usein negatiivisia tuloksia aivan menetelmä,- koeasetelma-, ja otoskokoon liittyvistä syistä? Ja mitä asiaa edes niissä on tutkittu, onko tahallaan valittu asioista tai menetelmiä siten, että ”tuloksia” ei tule, kummasti teollisuuden rahoittamissa ”tutkimuksissa” n. 70% on ”ei vaikuta, mutta riippumattomissa tutkimuksissa tulokseksi saadaan ”vaikuttaa” samalla 70% osuudella.
Kyllähän ne tupakkaprofessoritkin kovasti kehuivat tupakan haitattomutta aikanaan, ja asbestit, Talidomid, DDT, röntgensäteily ym. olivat ”täysin turvallisia”, kertoivat viranomaiset, ”asiantuntijat” ja teollisuudelle myötämieliset lääkärit aikanaan.
Kirjoitushan ihan otsikkoa myöten kohdistui sähköyliherkkyyteen ja siihen liittyvään tutkimusnäyttöön. Olet ensimmäinen, joka haluaa nähdä siinä jotain muuta.
Hieno ja selventävä kirjoitus! Jäin vain miettimään sitä, miksi lääkehoito ei ole helpottanut oireita; puuttuuko sähköyliherkiltä luottamus lääkkeiden tehoon?
En selvittänyt, mitä käytetyt lääkkeet ovat olleet. Voisin kuvitella olevan jotain psyyken kautta vaikuttavia mutta en tosiaan tiedä. Ei varmaankaan ole kovin suuri motivaatio syödä lääkkeitä, jos uskoo, että syynä on sähkö.
Moniko Ampeerisilla sulakkeilla aloittaisit näiden solutason muutosten hoitokokeilut? Automaatti-, porsliini-, vaiko lasisulakkeilla?
Kenelle osoitit kysymyksesi? Minulle vai kommentoijille?