Hiljattain sähköpostiini saapui jälleen kutsu tulla puhumaan tieteelliseen konferenssiin.
Kutsussa sanottiin hyvin tavanomaiseen, imartelevaan tapaan: ”In view of your excellent contributions to the field of Medical Sciences, we would like to welcome you to give an invited talk at the conference. The scientific committee of the conference is aware of your published works in this field. An appropriate title could be decided by you…..”
Konferenssi pidettäisiin Keralassa, Intiassa ensi syyskuussa. Loistavaa, sillä suurin osa tietellisistä kokouksista pidetään talven räntäsateissa jossakin länsimaisessa kaupungissa, jossa on tullut jo käytyä lukuisia kertoja. Ainoa ikävä puoli näytti olevan se, että rahoitusta matkoihin ja majoitukseen ei luvattu kutsujan toimesta. Itse saisi kuitenkin päättää jopa puheensa aiheen. (Kutsu löytyy kokonaisuudessaan kirjoituksen lopussa linkkinä).
Mutta millainen olikaan konferenssin tieteellinen ohjelma? Kutsussa kerrottiin: ”Tämä Euro-Intia -konferenssi käsittelee viimeaikaista edistymistä seuraavilla alolla: Moderni lääketiede (allopatia), ayurveda, homeopatia, naturopatia, vaihtoehtoinen/täydentävä lääketiede, reiki, kosketusterapiat, siddha, väriterapia, aromaterapia, geriatria, kiropraktiikka, akupunktio, unani, jooga, hieronta, sädehoito, pertinteinen kiinalainen lääketiede sekä muiden maiden perinteiset lääketieteet ja lääkekasvit.
Kutsun mukaan ohjelmassa käsitellään kokonaisvaltaisesti seuraavia sairauksia: Niveltulehdukset, gynekologiset sairaudet, ihosairaudet, sydänsairaudet, syöpä, allergia, krooniset sairaudet, astma, verenpainetauti, diabetes, tuberkuloosi, luunmurtumat, lastentaudit, reumaattiset sairaudet, silmäsairaudet, korva- nenä- ja kurkkusairaudet, HIV ja geriatriset sairaudet.
Kerrottiin, että konferenssin aikana ”Lääkärit ja perinnehoitajat esittelevät uusimpia löydöksiä eri aloilta”. Erikoisteemana on ”kokonaisvaltainen syövän hoito”
Miten tällaiseen pitäisi suhtautua?
Kutsussa modernin lääketieteen kerrotaan olevan allopatiaa. Sana allopatia on erityisesti homeopaattien käyttämä termi. Ilmeisesti sillä pyritään ilmaisemaan sitä, että lääketiedettä olisi monenlaista ja että nykyinen moderni lääketiede olisi vain yksi vaihtoehto lääketieteistä eli allopatiaa?
Listassa ihmetytti alojen valinta. Miksi ayurvedan, homeopatian, reikin, joogan ja väriterapian sekaan on valittu geriatria ja sädehoito, jotka ovat vakiintuneita lääketieteen erikoisaloja? Miksi käsiteltävien kroonisten sairauksien sekaan on valittu luunmurtumat, HIV ja geriatriset sairaudet?
Jätetään nyt kuitenkin kokonaan huomiotta alojen omituisuudet ja sairauksien poikkeava luokittelu. Olennainen kysymys on, käsitelläänkö näitä asioita oikeasti konferenssissa tieteellisesti ja tutkimusten kautta? Periaatteessa olisi tietenkin hyvä, että kaikkia hoitoja tutkittaisiin ja käsiteltäisiin tieteellisin tutkimuksin.
Samainen konferenssi kerrotaan järjestetyn menestyksellisesti jo viisi kertaa vuodesta 2008 alkaen. Mistään en löytänyt aikaisemmissa konferensseissa esiteltyjen tutkimusten yhteenvetoja tai niistä tehtyjä julkaisuja.
Ei tämä tietenkään ole yllättävää. Suurimmasta osasta noita teemoja ei ole kunnollisia tieteellisiä tutkimuksia ikinä tehtykään. Ja niistä, joita on (esim homeopatia) tutkimustulokset ovat osoittaneet hoidon olevan lumehoidon veroista. Alustava Britannian NICE raportti suosittaa myös kriittistä suhtautumista akupunktioon selkäkivun hoidossa, koska se ei eronnut lumehoidosta.
Mikä sitten on tilanne perinteisen kiinalaisen lääketieteen osalta? Toisin kuin Länsimaissa yleisesti uskotaan, moderni lääketiede on Kiinassa käytännössä lähes kokonaan syrjäyttänyt perinteiset kiinalaiset hoidot silloin kun potilaalla on varaa lääketieteelliseen hoitoon. Kaikilla ei kuitenkaan ole.
Toki kiinalaisessa lääketieteessä käytettyjä yrttejä ja aineita on jatkuvasti tutkittu nykyaikaisin menetelmin ja niistä on pystytty eristämään oikeastikin vaikuttavia aineita. Kun näitä aineita on määritetty ja eristetty, on niitä voitu sitten tutkia kontrolloiduissa olosuhteissa tieteellisin menetelmin. Varsinaisia suuria läpimurtoja ei ole kuitenkaan vielä tullut malarialääke artemisiinia lukuunottamatta (artemisiini lisätty 15.4.).
Pitääkö hoidot sitten aina tutkia tieteellisesti?
Tutkijoita moititaan toisinaan tiedeuskovaisiksi. Tällä halutaan varmaankin väittää, että tiede ei olisi ainoa tapa selvittää asioita. Ammattitutkijat kuitenkiin luottavat tieteeseen kaikkein luotettavimpana keinona saada tietoa ympäröivästä todellisuudestamme.
On ehkä hyvä pohtia hieman lisää tieteen olemusta. Teemaa on hiljattain ansiokkaasti käsitelty myös Tervettä Skeptisyyttä -sivuilla.
Tiede ei ole oikeastaan mitään muuta kuin maalaisjärjen käyttämistä. Tieteellisessä tutkimuksessa muodostetaan testattavia hypoteeseja. Niitä testataan kontrolloiduissa olosuhteissa tekemällä mittauksia ja havaintoja. Tuloksia tulkitaan loogisesti ja niistä tehdään johtopäätöksiä. Tulokset julkaistaan kaikkien vapaasti arvioitavaksi ja kritisoitavaksi. Mikä näistä vaiheista on väärä? Minkä voisi jättää pois? Mikä muu olisi parempi tapa selvittää asioita?
Minä ainakin haluan, että minulle tarjotut tutkimukset ja hoidot perustuvat mahdollisimman paljon tutkittuun tietoon eikä vain uskomuksiin.
Voiko tieteelliseen tutkimuksen tuottamiin tuloksiin luottaa?
Vastaus on, että pääsääntöisesti vielä voi.
Mutta samalla on aina hyvä pitää mielessä, että tuore kiinnostava tutkimustulos on kuitenkin vain yksi uusi tiili tiedon rakennukseen. Uusi tieto pitää aina asettaa aikaisempien tutkimusten tulosten kokonaisuuteen. Muuten tulee helposti liikaa korostettua uuden havainnon merkitystä. Kokemukseni mukaan suurin osa ns. kohulöydöksistä muuttuu tavallisiksi havainnoiksi kuin ne asetetaan kokonaisuuteen.
Tieteessä melko uusi ilmiö ovat niin sanotut ”Saalistaja-lehdet”. Kun sähköinen julkaiseminen on tullut todella halvaksi ja helpoksi, on tiedekenttään syntynyt valtava määrä julkaisusarjoja, joiden ainoa tavoite on kerätä rahaa verkkojulkaisuilla. Maksamalla saa lehteen tieteelliseltä näyttävän artikkelin, olipa tutkimuksen laatu mitä hyvänsä.
Reaktiona tähän ilmiöön on alettu keräämään listauksia valetieteellisistä julkaisusarjoista. Nykyisin yliopistot päästävät luetteloihinsa vain hyväksytyissä tieteellisissä sarjoissa julkaistut raportit tämän ilmiön suitsimiseksi. (linkki vaihdettu 15.4. julkaisufoorumin listaan)
Lopuksi
Palataan vielä tähän valetieteelliseen konferenssiin, johon minut kutsuttiin. Millä perusteella pidän sitä valetieteellisenä? Kutsuhan on täynnä kuvailuja ja prosesseja, jotka ovat tyypillisiä tieteellisille kokouksille.
Kuitenkaan suurimmasta osasta konferenssin käsittelemistä hoidoista ei ole vieläkään kunnollista tieteellistä näyttöä, vaikka konferenssi on toteutettu jo viisi kertaa. Konferenssin järjestävät tohtorit Mathew, George ja Thomas eivät ainakaan Medlinen mukaan ole itse julkaisseet yhtään lääketieteen alan tutkimusta. Kokouspaikka on houkutteleva turistikohde. Näiden perusteella luokittelen kokouksen valetieteelliseksi.
Tulee myös muistaa, että konferenssien järjestäminen voi olla myös hyvin voitollista liiketoimintaa. Mikäli kokoukseen tulisi 1000 osanottajaa, tuottaisivat pelkät osallistumismaksut 400 000 euroa ja sen päälle tulevat näyttelyyn osallistuvien yritysten maksut.
Tällainen valetieteellinen konferenssitoiminta on melko uusi ilmiö. Siinä pyritään omimaan tieteeseen liittyviä perinteellisiä toimintamalleja ja hyötymään tieteen arvostuksesta ilman oikeaa sisältöä.
Jos olisi ylimäärin aikaa ja rahaa, olisi varmaan kiinnostavaa osallistua tuollaiseen kokoukseen ja seurata millä tavalla näitä teemoja käsitellään. Kaikkein huolestuttavinta tässä nimenomaisessa kokouksessa on, että erikoisteemana on syövän hoito. Juuri syöpäpotilaat ovat kaikkein haavoituvaisimpia ja alttiimpia uskomushoidoille.
Valetieteen konferenssi_kutsu
16 vastausta artikkeliin “Valetieteiden konferenssi”
”Luulenpa, että et itse ymmärrä kuinka hölmöä oli kerätä 173 nimeä kumoamaan Teicholzin kirjoitus?
Entä linolihappo?”
Projisoit. Mitään ”kumoamista” ei vaadita, kyse on huuhaa-tasoisen mielipidekirjoituksen poistamisesta (toistaiseksi) arvostetusta lehdestä.
Ja mitä rypsiöljyyn tulee, niin jos ja kun n-3/n-6 suhde on 1:2, on se ongelma … Mikä? Missään muussa lähteessä ei ole tuollaista suhdetta vaan n-6:n suhteellinen määrä on aina PALJON korkeampi. Ainakin taannoin vhh- sun muilla hömppäforumeilla nimenomaan itkeskeltiin siitä, että tuon suhteen piti olla juuri tuota luokkaa.
Loppuun vielä vanha viisaus: tutkimuskirjallisuuden ensisijainen arviointikriteeri on itse tutkimuskirjallisuuden laatu, ei rahoittajan tausta. Saattaa olla liian vaikeaa tajuta mutta yritä edes.
Niin muistaakseni riittävä määrä rypsiöljyä omega 3 päivittäis saantiin taisi olla 2-3 rkl. Oliiviöljyssä taitaisi linolihapon saanti olla huomattavasti suurempi, tarvittaisiinko 40- 60 rkl. Rypsäri 100g o3=10.000Y ja o6=20.000Y, vastaavasti oliiviöljyä o3 10.000Y ja o6 n.200.000Y.
Kumma muuten ettei ne siellä Välimeren maissa kärsi oliiviöljyn linolihappo vaivoista.
Miksiköhän ei muuten puhuta kookosöljyn linolihapoista. Siinähän ei taida olla muuta kuin linolihappoa.
Knuuti kirjoitti:
Pitäisikö suositusten sitten syntyä vain huutoäänestyksellä taikka tähtimerkkien asennon perusteella? Mikä olisi se parempi tapa nykyiselle tutkimuspohjaiselle tiedolle?
……………………………………………………………………………………………………………………
Amerikassa kiivaana käyvä keskustelu uusista ravitsemussuosituksista sai erään tutkijan ehdottamaan BMJ- ammattijulkaisussa, että ohjeiden antaminen lopetettaisiin kokonaan kunnes niille löydetään tieteeseen perustuva pohja.
The lack of agreement among experts, among whom I count myself, and the vituperative discussion in evidence here, suggests that there is not a consensus that would justify publication of recommendations for the American people. If half of Nina Teicholz criticism is correct — and I personally think that the great majority is correct, then publication will add to discord, biased research and confusion on the part of the public and researchers in the field.
http://www.bmj.com/content/351/bmj.h4962/rr-18
Varoittavana esimerkkinä voi mainita USAssa juuri kohua herättänyt Ancel Keys´n Minnesotatutkimusta. Siinä (kasvi)siemenöljy aiheutti enemmän sydäntautia kuin voi…..
Taas kaksi virhettä lisää; ja asioista, jotka ovat jo käsitelty.
Teicholzin mielipidekirjoitus BMJ:ssä sai laajan tyrmäyksen lähes 200 tutkijalta. Nyt yksi siis on ollut eri mieltä. Tämä yksi siis on oikeassa ja muut väärässä? Lukisitko blogikirjoitukseni tasapuolisuusharhasta? Ja eikö tämä ole juuri sellainen yritys muuttaa asioita huutoäänestyksellä eikä tutkitun tiedon perustella?
Lukisistko tuon Minnesota-tutkimuksen uudelleen. Siinä ei tullut eroja ravintointerventiossa koska sillä ei saatu riittävää muutosta ja koska seuranta-aika oli ylipäätään liian lyhyt vaikutusten tulemiseen (2 vuotta).
Knuuti kirjoitti:
Teicholzin mielipidekirjoitus BMJ:ssä sai laajan tyrmäyksen lähes 200 tutkijalta. Nyt yksi siis on ollut eri mieltä
………………………………………………………………………………………………………………………..
”Laajaan tyrmäykseen” osallistui tasan 173 nimeä, joista 10 oli lääketieteenopiskelijoita ja 2 ravintoterapeutteja ilman tieteellisiä meriittejä.
Mitä tuo tyrmäys sitten auttoi? Artikkeli on edelleen BMJn sivulla….
Mitä tulee Minnesotatutkimukseen voin lainata Laatikaista,jota käytät usein lähteenä:
Linolihapon epäilty vaaraa liittyy paljolti siiheen, että osa (kuinka paljon?) linolihaposta muuttuu elimistössä arakidonihapoksi. Arakidonihappo on toisaalta tulehdusta edistävä rasvahappo, toisaalta oleellinen rasvahappo terveen aivotoiminnan ja verkkokalvon kehitykselle. Matala-asteinen tulehdus liittyy puolestaan moneen krooniseen tautiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
Minnesotatutkimuksen tehtiin maissiöljyllä,joka sisältää rutkasti linolihappoa,joten vaarallisella tiellä oltiin…
.
Kyllä niitä allekirjoittajia olisi ollut vaikka tuhansia, jos joku olisi viitsinyt lähteä keräämään. Nyt kyllä osoitat jälleen täydellisen tietämättömyytesi siitä miten tieteelliset lehdet toimivat. Vaikka kritiikki on kova, ei niitä julkaisuja vedetä pois ellei kysymys ole esim tietellisestä huijauksesta. Kun kyseessä oli vain mielipidekirjoitus, eihän siinä edes voi mitään huijata.
Luulenpa, että et itse ymmärrä kuinka hölmöä oli kerätä 173 nimeä kumoamaan Teicholzin kirjoitus?
Entä linolihappo?
niin linolihappo, siinäkin taitaa olla kyse o6/o3 suhteesta, mikä taitaa Suomessa olla suht optimaalinen, sekä määrästä. Nythän tietyt piirit taitavat suomia määrää /100g, No edes sitä 100 grammaa öljyä ei tarvitse nauttia saadakseen tarvittavat kolmoset ja kutoset, 2 – 3 ruokalusikallista riittää, Tasoittaa myös lihakunnan tuotteista saatua o6/o3 suhdetta.
Saahan sitä arvailla mitä haluaa linolihaposta. Rypsiöljyssä on tuplasti enemmän linolihappoa kuin oliiviöljyssä. Lisäksi rypsiöljytutkimukset ovat lähinnä rypsituottajien tilaamia….
Tulehdusta pukkaa nämä r-terapeuttien ohjeet….
Olen jo pitkään miettinyt sitä, että jos meille neuvotut, viralliset hoito- ja ravintosuositukset reilut 30 vuotta sitten olisivat päteviä, olisi suomen kansakin tänä päivänä tosi terve. Sen sijaan johdamme useita tautitilastoja maailmassa ja kaikki poikkeava tuomitaan, Jokainen valitkoon tapansa. Tällainen aivopesu ei ole vierasta Intiassa eikä Suomessakaan. Onneksi internetin kautta vain taivas on rajana ja asiantuntijamme jäävät omaan arvoonsa. Toivoisin MOT-ohjelman puuttuvan maamme tämän alan korruptioon.
On ihan ok miettiä asiaa. Mutta miettimisessä olisi hyvä pitää looginen päättely myös mukana. Vastaan lyhyesti virke virkkeeltä kommenttiisi ja toivottavasti ymmärrät myös itse, että kommenttisi ovat vain epäloogista pohdintaa
Sanot: ”Olen jo pitkään miettinyt sitä, että jos meille neuvotut, viralliset hoito- ja ravintosuositukset reilut 30 vuotta sitten olisivat päteviä, olisi suomen kansakin tänä päivänä tosi terve.”
Vastaus: Ensinnäkin on tutkittua tietoa siitä, että iso osa ihmisista ei noudata suosituksia, varsinkaan ravintosuosituksia vaan syövät mitä sattuu. Jos kansa noudattaisi suosituksia, koko kansan yleisterveydentila kohenisi. Tästä on myös tutkimuksia, joissa on osoitettu, että niillä, jotka noudattavat, on parempi terveydentila.
Sanot: ”Sen sijaan johdamme useita tautitilastoja maailmassa ”
Vastaus: Suomi ei todellakaan johda tautitilastoja vaan keskimäärin olemme terveitä ja hyvinvoivia ja terveydentila ja elinaika on koko ajan pidentynyt. Tämä siis huolimatta siitä, että läheskään kaikki eivät noudata suosituksia. Kuitenkin valistuksella on saatu jotain aikaan esim tupakointi on vähentynyt ja kyllä keskimäärin ravinnon laatukin parantunut vaikka ollaan todella kaukana ideaalisesta.
Sanot ”ja kaikki poikkeava tuomitaan. Jokainen valitkoon tapansa. Tällainen aivopesu ei ole vierasta Intiassa eikä Suomessakaan.”
Vastaus: Jos mielestäsi tutkitun tiedon jakaminen on poikkeavan tuomitsemista, niin olet väärässä. Tutkijoiden velvollisuus on tuoda esiin sitä mikä perustuu tutkimuksiin. Toki se samalla voi olla ristiriidassa joidenkin uskomusten kanssa, mutta ei kysymys ole tuomitsemisesta tai aivopesusta. Pitäisikö suositusten sitten syntyä vain huutoäänestyksellä taikka tähtimerkkien asennon perusteella? Mikä olisi se parempi tapa nykyiselle tutkimuspohjaiselle tiedolle?
Sanot: ”Onneksi internetin kautta vain taivas on rajana ja asiantuntijamme jäävät omaan arvoonsa. Toivoisin MOT-ohjelman puuttuvan maamme tämän alan korruptioon.”
Vastaus: Internetissä vain taivas onkin rajana ja sieltä on oikeastaan mahdotonta saada totuutta mistään asiasta. Tai oikeammin sieltä löytää perustelut mille tahansa villille mielikuvittelulle. Lienee kaikille selvää, että kaikki sieltä löytyvät väitteet eivät voi olla totta, niin ristiriitaisia ne ovat. Mitenkäs sinä sieltä sitten löydät sen totuuden; onnea vaan yritykseen? Jos haluat mielummin uskoa nettikirjoituksia kuin asiantuntijoiden kantaa, en voi muuta kuin pahoitella puolestasi. Ilman muuta korruptioon saa ja pitää puuttua, silloin kun sitä on. Et kuitenkaan kertonut mistä korruptiosta puhut.
Jep, Julkaisufoorumi Suomessa on hyvä paikka aloittaa: http://www.julkaisufoorumi.fi/ jos asia kiinnostaa. Muuten kiitos hyvästä jutusta ja blogista!
Kiitos kommentista vielä kerran. Vaihdoin aikaisemman linkin julkaisufoorumin linkkiin ja lisäsin maininnan muutoksesta blogiin.
Hei, kannattaa katsoa tuo linkki kohdassa ”Reaktiona tähän ilmiöön on alettu keräämään listauksia valetieteellisistä julkaisusarjoista” oikein kriittisesti läpi. https://sites.google.com/site/fakeresearchjournalpublishers/home. Kyseessä taitaa pikemminkin olla Beallin listasta ärtyneiden ihmisten kokoama listaus julkaisijoista tavalla joka pyrkii osoittamaan kuinka ”kuka tahansa” voi kerätä blogisivulle kokoelman kyseenalaisia julkaisuja. Tai siis sellaisia joiden kyseenalaisuus on kyseenalaista. Tälle listalle ovat päässeet mm. Oxford ja Cambride University Press, Routledge, Ashgate!
Voit olla hyvinkin oikeassa. En tarkoittanut, että tämä lista olisi ”virallinen” fakelista vaan juuri yksi tällainen keräysaktiviteetti. Yliopistolla on omat viralliset listansa.
Seuraavaksi ilmiö leviää ympäristötieteisiin..
Et vissiin ajatellut osallistua?