Oulun yliopistossa tarkastettiin 9. maaliskuuta 2018 Heidi Jurvelinin väitöskirja, jonka otsikko oli ”Transcranial bright light – the effect on human psychophysiology”.
Väitöskirja sai somessa ja myös lehdissä tavallista enemmän julkisuutta. Pääosin kommentit olivat kriittisiä, jopa negatiivisia. Vaikutti siltä, että harva oli kuitenkaan väitöskirjan lukenut.
Pääosin kritiikki kohdistui tekijöiden ja ohjaajien sidonnaisuuksiin Valkee Oy -yritykseen, joka valmistaa korvavalotuotteita. Lisäksi koko väitöskirjahanketta tunnuttiin pidettävän turhana, koska korvavalohoitoa pidettiin huuhaana ja koska rahoittajana toimi Valkee Oy.
Tulkitsen tilanteen kuitenkin tutkimuksen näkökulmasta hieman toisin. Kaikkea saa ja pitää tutkia. Erityisesti laitteita, joilla väitetään olevan terveydellisiä vaikutuksia, teho tulisi todistaa asianmukaisin tutkimuksin.
On tietenkin totta, että tutkimukset olisi pitänyt tehdä niin, että tutkimusnäyttö olisi jo ollut olemassa laitteen tullessa markkinoille. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. On ilman muuta hyvä, että yritys tukee tutkimuksia, joissa heidän tuotteensa vaikutuksia selvitetään.
Mitä tutkimukset kertovat?
Olen kirjoittanut korvavalon tutkimusnäytöstä varsin kattavasti aikaisemmin. Päivitin tutkimusnäytön ja katsoin myös väitöskirjan julkaisut.
Lopulta tulin siihen johtopäätökseen, että tuon aikaisemman analyysin jälkeen on julkaistu vain yksi tutkimus, joka ei ollut mukana aikaisemmassa analyysissäni, ja joka oli nyt mukana Jurvelinin väitöskirjassa.
Tässä “uudessa” vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa toteutettiin sokkoutettu koe, jossa korvavalon vaikutuksia selvitettiin jetlagin (aikaerorasituksen) oireisiin. Tutkimukseen valittiin henkilöitä, jotka palasivat lännestä Suomeen. Koehenkilöille annettiin paluun jälkeen korvavalohoitoa päivittäin 4 kertaa päivässä 7 päivän ajan.
Koehenkilöt satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista 30 sai aktiivista hoitoa ja 25 lumehoitoa. Laitteet olivat muokattu niin, että hoidettavat ja tutkijat eivät tienneet, oliko hoito aktiivista vai lumetta.
Tavallisiin jetlag-oireisiin kuuluvat päiväaikainen väsymys, unen lyhyys ja huono laatu sekä suorituskyvyn heikentyminen. Näitä mitattiin erilaisilla mittareilla (VAS, KSS, POMS), joissa siis tutkittava itse raportoi oireitaan kaavakkeisiin.
Tutkijat havaitsivat, että aktiivihoitoryhmällä toipuminen jetlagista oli nopeampaa. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä.
Mikä on uuden tutkimusnäytön merkitys?
Aikaisempi tutkimusnäyttö ei todellakaan vakuuttanut, sillä niiden perusteella tulokset voi tiivistää seuraavasti: 1) Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että korvavalolla voisi hoitaa kaamosmasennusta ja 2) Korvavalo ei aiheuta merkittäviä muutoksia aivoissa eikä esim vastetta melatoniinissa, toisin kuin silmiin annettu valo.
Nyt tehty jetlag-tutkimus vaikuttaisi tutkimusjulkaisun perusteella tehdyn asiallisesti ja kunnianhimoisesti. Mukana oli kontrolliryhmä ja hoito on pyritty huolellisesti sokkouttamaan. Itse tulokset vaikuttavat ristiriidattomilta ja analyysit asiallisilta.
Tulosten perusteella siis korvavalo voisi lievittää jetlag-oireita. Tosin vaste tulisi jostakin syystä vasta neljäntenä päivänä hoidon alusta. Lisäksi, on epäselvää, onko vaste todellisuudessa kliinisesti merkittävä, vaikka se onkin tilastollisesti merkitsevää. Nämä kun eivät ole sama asia.
Haasteena tällaisessa tutkimuksessa on aina, miten sokkoutus onnistuu? Vaikutti, että tutkijat olisivat yrittäneet sokkoutusta tosissaan, sillä laite oli saatu sammumaan, jos se nostettiin pois korvilta.
Kuitenkin on seikkoja, joiden osalta sokkoutusta on vaikea toteuttaa. Esimerkiksi valon lämpövaikutusta ei kontrolloitu. Aktiivinen laite voi lämmittää korvakäytävää ja ilmeisesti tällaista lämpövaikutusta ei lumehoidossa ollut.
Mittaukset perustuivat koehenkilöiden raportoimiin oireisiin kyselykaavakkeissa, joihin liittyy luonnollisesti vaihtelua. Kuitenkin nämä kyselyt toteutettiin käyttämällä validoituja testejä.
Miten kokonaisnäyttö on tulkittavissa?
Suurin haaste tällä hetkellä on se, että aikaisempi tutkimusnäyttö ei tue korvavalon tehoa. Vastaavia biokemiallisia vasteita, kuin normaalilla kirkasvalolampulla, ei korvavalon avulla saada aikaan. Nyt havaituille jetlag-vasteille ei ole olemassa uskottavaa mekanismia tai sitä ei ainakaan tunneta.
On keskeistä, että nyt havaitut jetlag-löydökset kyettäisiin toistamaan. Tällainen tutkimus tulisi toteuttaa riippumattomasti yrityksen toimijoista. Yksittäisenä havaintona, ilman selittävää mekanismia ja vahvasti yritykseen sidonnaisena, se jää muuten vain havainnoksi, joka vaatii lisäselvityksiä.
Toivoisin, että tällainen tutkimus tulisi tehtyä esimerkiksi niin, että Valkee myöntäisi jollekin asiasta kiinnostuneelle riippumattomalle ryhmälle tutkimusapurahan, johon ei liittyisi mitään velvoitteita yritystä kohtaan.
[Selvennykseksi tähän kerron, että en ole nyt pyytämässä itselleni rahoitusta korvavalotutkimukseen vaan, että jokin muu näihin ilmiöihin perehtynyt ryhmä sen tekisi. 😉 ]
Entä väitöskirja?
Väitöskirja sinänsä vaikuttaa asialliselta kokonaisuudelta. Jos unohdamme sidonnaisuudet, en näe sen tekemisessä mitään ongelmaa, sillä onhan parempi, että tutkimukset julkaistaan kuin, että ne jäisivät firman arkistoon. Näin tutkimustulokset tulevat saataville ja altistettua tieteelliselle kritiikille.
Väittelijä sanoo yhteenvedossaan seuraavasti: ”Kallon läpi annettava kirkasvalo näyttäisi vaikuttavan ihmisen aivotoimintaan lievittämällä aikaerorasituksen ja kaamosmasennuksen oireita sekä parantamalla psykomotorista suorituskykyä. Vaikutus ei ole yhteydessä akuuttiin melatoniinin erityksen estämiseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta aivojen valovasteellisuudesta. Kallon kautta annettavan valon vaikutusmekanismia ei kuitenkaan tiedetä vielä.”
Ensimmäisen virkkeen osalta esitarkastajien tiukempi linja ja kritiikki väitöstilaisuudessa olisivat olleet paikallaan. Tosin, kun en itse ollut paikalla, en tiedä oliko näistä tilaisuudessa keskusteltu.
Väitöskirjan ja muiden tutkimusten perusteella kyseenalaistaisin edelleen kaikki muut vaikutukset kuin aikaerorasituksen ja senkin osalta olisi ollut hyvä todeta, että havainto vaatii jatkotutkimuksia, sekä havainnon varmistamisen että mekanismin selvittämisen osalta.
Valkee kuitenkin väittää edelleen Human Charger -nettisivuillaan, että korvavalo tehoaa monenlaisiin pimeydestä syntyviin vaivoihin. Laite yrityksen mukaan lisää energiatasoja, parantaa mielialaa ja parantaa henkistä reaktioaikaa. Nämä väitteet ovat tutkimustiedon valossa edelleen perusteettomia.
Kirjallisuutta
Uusin julkaisu Jurvelin et al 2015
Heidi Jurvelin, Väitöskirja Heidi Jurvelin
Timonen M, Nissilä J, Liettu A, Jokelainen J, Jurvelin H, Aunio A, Räsänen P, Takala T. Can transcranial brain-targeted bright light treatment via ear canals be effective in relieving symptoms in seasonal affective disorder? A pilot study. Med Hypotheses. 2012 Apr;78(4):511-5. doi: 10.1016/j.mehy.2012.01.019. Epub 2012 Jan 31. PubMed PMID: 22296809.
Jurvelin H, Takala T, Nissilä J, Timonen M, Rüger M, Jokelainen J, Räsänen P. Transcranial bright light treatment via the ear canals in seasonal affective disorder: a randomized, double-blind dose-response study. BMC Psychiatry. 2014 Oct 21;14:288. doi: 10.1186/s12888-014-0288-6. PubMed PMID: 25330838; PubMed Central PMCID: PMC4207317.
Tulppo MP, Jurvelin H, Roivainen E, Nissilä J, Hautala AJ, Kiviniemi AM, Kiviniemi VJ, Takala T. Effects of bright light treatment on psychomotor speed in athletes. Front Physiol. 2014 May 12;5:184. doi: 0.3389/fphys.2014.00184. eCollection 2014. PubMed PMID: 24860513; PubMed Central PMCID: PMC4026757.
Starck T, Nissilä J, Aunio A, Abou-Elseoud A, Remes J, Nikkinen J, Timonen M, Takala T, Tervonen O, Kiviniemi V. Stimulating brain tissue with bright light alters functional connectivity in brain at the resting state. World Journal of Neuroscience Vol.2 No.2, Pub. Date: May 29, 2012 DOI: 10.4236/wjns.2012.22012
Jurvelin H, Takala T, Heberg L, Nissilä J, Rüger M, Leppäluoto J, Saarela S, Vakkuri O. Transcranial bright light exposure via ear canals does not suppress nocturnal melatonin in healthy adults–a single-blind, sham-controlled, crossover trial. Chronobiol Int. 2014 Aug;31(7):855-60. doi: 10.3109/07420528.2014.916297. Epub 2014 May 14. PubMed PMID: 24828616.
Bromundt V, Frey S, Odermatt J, Cajochen C. Extraocular light via the ear canal does not acutely affect human circadian physiology, alertness and psychomotor vigilance performance. Chronobiol Int. 2014 Apr;31(3):343-8. doi: 10.3109/07420528.2013.854250. Epub 2013 Nov 13. PubMed PMID: 24224577.
13 vastausta artikkeliin “Väitös korvavalosta”
Hei,
Tämä ei liity korvavalo-asiaan, mutta olet blogissasi käsitellyt monia terveysväittämiä tieteellisestä näkökulmasta. En kuitenkaan löydä vielä juttua, jossa keskusteltaisiin naisia paljon koskettavasta asiasta eli raskauden ehkäisystä ja e-pillereistä. Mediassa nousee vähän väliä pinnalle juttuja, joissa esitetään väitteitä e-pilleireiden haittallisista vaikutuksista milloin mihinkin ja lähinnä kaikkeen. Yleensä naisia neuvotaan lopettamaan hormonaaliset ehkäisyt ja siirtymään “luonnollisen ehkäisyn käyttöön”. Yle uutisoi tuoreesti, että e-pilleret vaikuttavat kumppaninvalintaan ja saattavat “vääristää” sitä (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/30/e-pillerit-sotkevat-parinvalinnan-evoluutiobiologin-mukaan-hormonaalinen). Minua ja olettaisin, että varmasti monia muitakin, kiinnostaisi kuulla tieteellinen näkökulma tästä aiheesta.
Hei, kiitos juttuvinkistä. Tämä teema ei ole vielä noussut esiin sen vuoksi, että siihen ei liity mitään todella omituisia terveysväitteitä suhteessa siihen mitä asiasta muutoinkin tiedetään.
https://yle.fi/uutiset/3-10133946
Olisikohan edellä olevassa väitöstyössä kuvattu niitä syitä, miksi jotkut aihepiirit eivät saa tarvitsemaansa rahoitusta – tutkimukseen.
Heti alkuun täytyy sanoa, että olen viimeisen päälle tiedeuskovainen (ainakin kuvittelen tietäväni mitä ”tieteellä” oikeasti tarkoitetaan, enkä ole eri mieltä), mutta kuitenkin tämä taistelu uskomushoitoja yms. vastaan jotenkin häiritsee.
Näitä vastaavia on ollut julkisuudessa enemmänkin: maasäteily, ”kaivonkatselu”, magneetit, sähköherkkyys, kännykkäsäteily jne. Tuntuu, että lähtökohtainen asenne on, että näitä ei edes saa tutkia, koska ei uskota niiden olevan mahdollisia (en oikein usko itsekään (pl. kännykkäsäteily), mutta uskon myös, että kaikkea en tiedä). Hieman ihmetyttää, kuinka laaja ja tämä ilmiö oikein tiedepiireissä onkaan ts. vain sellaisia asioita saa tutkia, joiden tulos on varma jo etukäteen. Toisaalta luulisi, että myös (yllättävä) nollatulos olisi arvokas, mutta tällaisesta ei kai tieteellistä meriittiä saa, eikä niitä mikään taho julkaise. Näinpä kai sitten myös virallisessakin sairaanhoidossakin käytetään tehottomia ja jopa haitallisia ikivanhoihin tutkimuksiin perustuvia hoitoja, kun parempaa tietoa ei ole.
En tuosta korvavalosta tiedä muuta kuin mitä nimestä voi päätellä, mutta kuvittelisin, että sillä yritetään hoitaa sekalaista joukkoa epämääräisiä vaivoja. Rohkenisin veikata, että se tehoaa näihin vaivoihin varsin hyvin, vaikkakin ehkä vain plasebon kautta. Jotenkin outoa on, että lääke (plasebo) joka on monissa tapauksissa tehokkaampi ja sivuvaikutuksiltaan turvallisempi kuin mitkään muut lääkkeet, pyritään aina eliminoimaan kaikissa tutkimuksissa.
Kolmas asia on, että kyseessä on väitöstutkimus, joissa ymmärtääkseni on tarkoitus osoittaa tutkijan kyky tehdä tutkimusta. Tuskin kaikissa Oikeankaan Lääketieteen väitöskirjoissa julkaistaan hirveän järisyttäviä tieteellisiä uutuuksia (vaikka yliopistojen tiedotteista näin voisikin päätellä)?
Ja vielä: onko kyseessä niin merkittävä asia (vaikkapa tuohon lisäainebisnekseen verrattuna) että pitää ihan paksulla bertalla murjoa.
Oliko kirjoituksessani jotain pielessä? Sanoinko jotain sellaista, joka olisi ristiriidassa sanomiesi kanssa? Mielestäni en. Nimenomaan korostin sitä, että kaikkea pitää tutkia. Mutta kyllä kai tutkimusjulkaisua saa arvioida.
Tuosta lumeesta olen eri mieltä. Toki lumevaikutus on tärkeä mutta ei sillä saa tietoisesti rahastaa.
Niin pääseekö valo korvakäytävää pitkin melatoniinin valmistuspaikkaan aivoissa niin että kyseinen rauhanen ‘vaikuttuu’ siitä. Ensimmäinen estehän taitaa olla tärykalvo, läpäiseekö valo tärykalvon. Ja sitten pystyykö käpyrauhanen reagoimaan vallon joka tulee muuta kautta kuin silmien ärsytyksen kautta.
Tuokin tutkimus olisi pikaisesti tehty, mittaamalla muuttuuko aivotoimta milliäkään, mikäli korvia valaistaan. Valistunut ja ei tieteellinen arvaukseni on, ei muutu. Korvissa ei ole minkäänlaisia reseptoreja valoa varten ja miksi ihmeessä olisi ? Takaraivo on tasan yhtä todennäköinen ja tehokas paikka valohoidolle, kuin korva.
Toisaalta, jos valo menisi kallon läpi aivokudokseen, joka aistisi valoa, tilanne voisi olla toinen. Tällaista vastetta ei ole kuitenkaan havaittu.
Näkyvällä valolla…?
Saivartelua, mutta sellaista termiä en ole kuullut kun tilastollisesti merkittävä. Tilastotieteen termi on tilastollisesti merkitsevä ja kuten mainitsit, ei kliinisellä merkittävyydellä ja tilastollisella merkitsevyydellä ole ainakaan suoraa yhteyttä. Tilastollinen merkitsevyys ainoastaan osoittaa ryhmien välillä olevan eroa, mutta ei kerro sen kliinisestä merkittävyydestä.
Kiitos saivartelusta. 😉
Jaa. Tuleepa mieleen, että seuraavaksi voisi tutkia onko lämpövaikutuksella tilastollista tai kliinistä eroa valovaikutukseen.. Valon aallonpituuksillakin tulisi olla eroa, jos ei muuhun, niin (korvakäytävän) ihon vanhenemiseen?
Joskus on nimittäin käynnyt niin, että toimittaja on “vahingossa” toimittanut UVA -lamppujen sijasta UVB -lamppuja eli valon aallonpituudet tulisi, nekin, mitata tutkimuksessa eikä luottaa siihen, kuten rengastesteissä, että tutkittaviksi toimitetut tuotteet olisivat vakioita ominaisuuksiltaan.
Eri asia on, lämmittääkö sekään tutkimus mieliämme siinä määrin, että kokisimme valaistuvamme asiasta. Tai miellyttäisikö tutkimuksen tulos laitevalmistajaa.
Jostain syystä korvavaloa koskevaa tutkimusta ei ole juurikaan tullut lisää mutta jetlagia koskevaa on, joka seikka mielenkiintoinen.
Rasituksesta puheenollen; “…Laite yrityksen mukaan lisää energiatasoja,…”.
Tulisi mieleen, että rasituksen ollessa kyseessä, voisi olla hyödyksi enemmän väliaikainen energiatason lasku, siis nukkuminen. Pumpulit korvissa..
“Tilastollisesti merkittävä” = “Sattuma selittää tulokset melko pienellä todennäköisyydellä”.
Paljonko tämä melko pieni on numeerisesti tähän verrattuna?