Joka kolmas vuosi toteutettava tiedebarometri on jälleen julkaistu. Se antaa mielenkiintoista pohdittavaa suomalaisten suhteesta tieteeseen. Tässä kirjoituksessa tuon esiin muutaman kiinnostavan havainnon. Tarkemman analyysin teen tuonnempana.
Suomalaisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen suurta. Yli 80% väestöstä luottaa puolustusvoimiin, poliisiin ja yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Huomionarvoista on, että luottamus on lisääntynyt (ehkä poliisia lukuun ottamatta) vaikka jo edellisessä Tiedebarometrisssa Suomi oli hyvin vahvasti luottamusyhteiskunta. Hieman itselleeni yllättävästi luottamus mediaan on myös selvästi parantunut. Olisikohan väestö oppinut olemaan luottamatta somen ”vaihtoehtomediaan”?
Suorastaan tiedettä imartelevaa on havainto, että suomalaiset luottavat tieteeseen hyvin vahvasti. 85% vastanneista luottaa tieteeseen ja vain 11% ei luota. Vuoden 2019 barometrissa 69% luotti tieteeseen eli muutos on huomattava (+16%). Todennäköisesti pandemian seurauksena tietoisuus tieteestä ja sen merkityksestä on kasvanut.
Toinen erityisen mielenkiintoinen havainto on, millä tavoin koronaepidemia on vaikuttanut luottamukseen. Somen seuraamisen perusteella syntyy vahva tunne, että koronaepidemia olisi rapauttanut huomattavasti väestön luottamusta. Tiedebarometri selvästi korjaa tämän virhekokemuksen.
Pääsääntoisesti epidemia on lisännyt luottamusta tieteeseen (+66%:lla) ja tutkijoihin (+65%:lla). Somekokemukseen peilattuna yllättäen myös terveysviranomaisiin kohdistuva luottamus on lisääntynyt 57%:lla vastaajista ja vähentynyt 25%:lla vastaajista. Polarisaatiota voi tosin olla tapahtunut.
Jälleen kerran voi todeta, että kokemus somen pöhinästä ei juurikaan kerro väestön kannoista. Äänekkäimmät ovat yliedustettuna. Lohduttavaa on myös, että luottamus Terveysviranomaisia kritisoiviin vaikuttajiin on vähenyt peräti 62%:lla vastaajista ja lisääntynyt vain 16%:lla vastaajista. Suomalaisten hyvä tieteen ymmärrys ja tilannetaju sai minut jälleen vaikuttuneeksi.
Alla olevasta kuvasta voi myös todeta, että suomalaiset ymmärtävät tieteen ilmiöitä hyvin. Tieteen luonteeseen kuuluu kriittisyys ja jatkuva kyseenalaistaminen ja vanhojen havaintojen haastaminen uusin tutkimuksin. Jokaisen hetken tieto on epätäydellistä ja se täydentyy uusien tutkimusten kautta. Näyttäisi, että tämä ymmärretään pääsääntöisesti hyvin.
Hieman huolta aiheuttaa melko yleinen (yleisesti virheellinen) käsitys, että tutkijat olisivat riippuvaisia rahoittajistaan, jotka voisivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Ylivoimaisesti suurin osa tutkimuksista on julkisesti tai säätiöiden rahoittamaa eikä vaikuttaminen voi tulla kysymykseen.
6 vastausta artikkeliin “Tiedebarometri 2022: Suomi on edelleen luottamusyhteiskunta”
Ok, siis suostuit, mut ei järjestetty.. En tiedä kuinka montaa ihmistä tää edes kiinnostaa Suomessa, siis jos asiat hyvin ja ei ole kummempia rokotus haittoja tullut, eikä varsinkaan vakavia haittoja, ok noproblemos.. Mut näitä joilta läheinen, vaikkakin vanhus, ja pahin sitten tapahtunut, piikin jälkeen.. Ei varmaan mene läpi monellekaan selitys, ettei ole yhteyttä rokotukseen.. Ja eihän nämä ole ainoat kysymykset jotka askarruttaa..
Juuri noiden askarruttavien kysymysten vuoksi tutkijat tekevät niitä tutkimuksia, joista sitten saadaan luotettavampaa tietoa todellisuudesta mutun sijaan.
Sori.. Olisi hyvä jos korjaisit asioita toisen kommentoinnista, ne mitkä ei pidä paikkaansa.. Tai ehkä se olisi jonkun muun tehtävä ja ihan yleisellä tasolla,, siis ei tarvitse tätä minun kommenttia julkaista, mutta jotta epäluulot hälvenisi,, vai onko parempi jotta mietin onko noi ny sitten totta vai ei. Ehkä jonkinlainen paneelikeskustelu olisi aika jo tehdä telkkariin.. Mut ei mitään,, meinasin et voisi kysymykset olla valmiina jotta… Miksi et suostunut siihen mkr depanttiin,, siis ei kyllä suomi ole siihen valmis vielä pitkään aikaan.. Nii yritin lopettaa, ei vaan pysty.. Mut en oikeesti enää välitä vaikka moderoit.. Ehkä hyväkin niin..
Jesmy, minähän nimenomaan suostuin mkr-debattiin. Ongelma oli, että vastapuoli ei piitannut yhdessä sovituista debattisäännöistä tippaakaan.
ks: https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/debatti-2-koronarokotteiden-turvallisuus/
Luottamus eri instituutioihin ja asiantuntijoihin syystä heikentynyt
Hetki sitten asiantuntiat ja media uutisoivat voimakkaasti.
-suojaa itsesi ja lähimmäisesi ota koronarokote
-suojaa tartunnalta yli 90%
-suojaa vakavalta tautimuodolta
-valheeseen perustuva pykälä 48a
-(Lasse Lehtonen) 20.12 2021 rokote ei saa myyntilupaa jollei estä tartuntoja.
-koronapassi otettiin käyttöön ,vaikka tiedettiin ettei rokote estä tartuntoja.
Passilla tehtiin ihmisistä myös eriarvoisia ja perustuslakia rikottiin.
-presidentti ”Rokottamattomat ovat tehneet itse itsestään panttivankeja”.
Lähes kaikki thl:n väittämät yksi toisensa jälkeen todettu disinformaatioksi.
Ainoaksi jäänyt väittämä”rokote suojaa hyvin vakavaa tautimuotoa kohtaan” kumosi
erikoislääkäri Rauli Mäkelä haastattelussa jossa käytetään virallisia tutkimustuloksia.
https://rumble.com/v1v4v6m-146-rauli-mkel-mist-ylikuolleisuus-johtuu.html
Thl:n Hanna Nohynek kertoi thl:n tienneen 2021 joulukuussa ,ettei rokote estä tartuntoja
kuitenkin pykälä 48a otettiin käyttöön .
Sokea luottamus lääketehtaiden omiin tutkimuksiin teki asiantuntioista disinformaatiolähteitä.
Asiantuntiat tietävät jo rokotteen toimimattomuuden ja vaikenevat(kasvojen menettämisen pelko).
Oletko lukenut tätä kirjoitusta lainkaan? Tai tiedebarometria. Vastauksesi perusteella et ole. Nimittäin luottamushan on LISÄÄNTYNYT epidemian aikana.