Antti Heikkilä on julkaissut Otavan kustantamana kirjan nimeltä Lääkkeetön elämä.
Lääkkeetön elämä on tietysti erinomainen tavoite. Lääketieteen ennaltaehkäisevä työ tavoittelee sitä. Myös sairauksien hoidossa aina ensisijaisesti tulee tarkastella elintapoja, kuten ruokavaliota ja liikuntaa ennen lääkehoitoja.
Kirjan kuvaus verkossa on seuraava:
”Hoida itseäsi ruokavaliolla ja liikunnalla. Kirja kyseenalaistaa nykymaailman medikalisaation ja ohjaa konkreettisin esimerkein kohti lääkkeetöntä elämää pureutuen sairauksien alkutekijöihin. Heikkilä kertoo kirjassaan kokemusperäisesti mutta vankkaan tieteelliseen faktaan perustuen, miten sairauksia voi hoitaa ja ehkäistä ruokavalion ja liikunnan keinoin. Kirjan ytimessä on insuliiniresistenssi, joka on keskeisin syy kaikissa nykyisissä elintapasairauksissa.”
Kuvauksen perusteella voi siis odottaa luotettavaa ”vankkaan tieteelliseen faktaan perustuvaa” tietoa.
Kirjan ja sen kirjoittajan lukuisista asiavirheistä (lähes 400) on kirjoitettu aikaisemmin ansiokkaasti ja perusteellisesti Vladimir Heiskasen ja Olli Haatajan toimesta. Valtaosa asiavirheistä kohdistuu aiheen keskeisiin teemoihin eikä siis kyse ole siis pelkästään kirjoitusvirheistä.
Tässä kirjoituksessa en keskity yksittäisiin virheisiin vaan Heikkilän tuoreen kirjan ja hänen ”terveysfilosofiansa” keskeisiin teemoihin. Käsittelen vain niitä teemoja, joiden perustalle koko hänen hoitoperiaatteensa perustuu. Käytän tästä kokonaisuudesta jatkossa termiä narratiivi. Narratiivi tarkoittaa sanakirjan mukaan kertomusta tai kertovaa esitystä.
Antti Heikkilän narratiivi
Alla on kuvankaappaus Antti Heikkilän verkkosivujen etusivulta.
Sekä kirjan että Heikkilän aikaisempi keskeinen narratiivi perustuu siihen, että lähes kaikki ongelmat liittyvät ravinnon liiallisen hiilihydraattien ja linolihapon (kasviöljyjen omega-6 rasvahappo) seurauksena syntyneeseen insuliiniresistenssiin. Tämä taas sitten aiheuttaa lähes kaikki sairaudet masennuksesta syöpään. Lopuksi näiden ainoaksi toimivaksi hoidoksi tarjotaan ketogeenistä ruokavaliota.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) tarkoittaa ravinnon hiilihydraattien määrän vähentämistä 20 – 100 gramman välille, riippuen suosittelijasta. Ketogeeninen ruokavalio on VHH:n tiukin muoto, jossa hiilihydraattien saannin laskiessa riittävän pieneksi, veren ketoaineiden pitoisuus nousee. Vähennetyt hiilihydraatit korvataan pääasiassa rasvalla.
Tarkastelen nyt tämän narratiivin väitteitä yksi kerrallaan. Jotta narratiivi olisi uskottava, tulee sen kaikkien osaväitteiden tietenkin muodostaa saumaton tarina.
Hiilihydraatit
Hiilihydraatit ja tärkkelys ovat tämän kertomuksen konna. On tietenkin totta, että ns. höttöhiililareiden runsas saaminen ravinnosta on epäterveellistä. Niiden runsaaseen saantiin liittyy sekä veren rasva-arvojen huononemista sekä myös insuliiniresistenssiä. Tämä ei ole kiistanalaista.
Siksi myös ravitsemussuositukset suosittelevat höttöhiilareiden vähentämistä minimiin, ja lisätyn sokerin saannin tulle olla alle 10% energiansaannista.
Hiilihydraatit eivät ole kuitenkaan mikään yksi ja sama ruoka-aineryhmä, vaikka narratiivissa niin annetaankin ymmärtää. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet voivat olla sekä terveydelle haitallisia että terveyttä edistäviä.
Tästä aiheesta on runsaasti tutkimusnäyttöä. Runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio vaikuttaa edullisesti elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Kuitupitoinen ruokavalio, joka sisältää pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja, auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee samalla lihavuuden liitännäissairauksia. Kuidun lisäksi kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät lukuisia muita terveydelle edullisia ravintoaineita.
Tutkimusnäytön perusteella ei ole mitään perusteita väittää, että hiilihydraatit olisivat se ruoka-aineryhmä, joka kokonaisuudessaan tulisi minimoida. Ei ole myöskään perusteita rajoittaa hedelmien syöntiä hiilihydraattien taikka hedelmäsokerin pelossa.
Kirjoitin tästä aiheesta hiljattain viitaten laajaan meta-analyysien koosteeseen, jossa kiistatta todettu kuitupitoisten hiilihydraattien, täysjyväviljan, marjojen ja hedelmien terveyttä edistävä vaikutus. Tieteellinen näyttö tästä on hyvin yksimielistä ja tuoreet tutkimukset ovat sitä vain edelleen vahvistaneet.
Voi siis todeta, että narratiivin ensimmäinen peruste kaikkien hiilihydraattien demonisoimisesta on virheellinen eikä perustu ”vankkaan tieteelliseen faktaan”.
Kasviöljyt
Narratiivi väittää, että linolihappo aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja insuliiniresistenssiä. Linolihappo on nimenomaan kasviöljyissä yleinen monityydyttymätön Omega-6 –rasvahappo. Juuri linolihapon vuoksi narratiiviin kuuluu kasviöljyjen demonisointi lukuun ottamatta oliiviöljyä.
Niiden sijaan suositellaan eläinperäisiä rasvoja tai kookosrasvaa, joita saa olla valtaosa ravinnon energiansaannista. Nämä rasvat ovat tyypillisesti valtaosin tyydyttynyttä rasvaa. Tämän vuoksi narratiivin yksi sivujuonne on tyydyttyneen rasvan haittojen kiistäminen.
Koostin hiljattain tutkimusnäyttöä Omega-6 linolihaposta sekä Omega-3/Omega-6 suhteesta ja sen mittaamiseen liittyvästä harhasta. Tutkimusnäytön perusteella narratiivin väite on yksinkertaisesti virheellinen. Omega-6 rasvahapot eivät aiheuta tulehdusta, maksan rasvoittumista sen kummemmin kuin insuliiniresistenssiäkään.
Samasta syystä Omega-3/Omega-6 –suhteen käyttö on perusteetonta. Tämän ovat nyt myöntäneet myös yritykset, joiden tuotteiden myynti vielä hiljattain perustui juuri tämän suhteen mittaamiseen.
Omega-6 rasvahapot eivät myöskään aiheuta rasvamaksaa. Sen sijaan rasvamaksaa aiheuttaa alkoholin lisäksi liiallinen energian määrä ja liikunnan vähyys. Lisäksi ravinnon laadulla on vaikutusta, mutta ei sillä tavoin, kuin narratiivi väittää.
Tuoreet tutkimuskoosteet kertovat, että ravinnon osalta merkittävin tekijä on tyydyttyneen rasvan suuri määrä. Kun tyydyttynyt rasva vaihdetaan kertatyydyttymättömiin taikka Omega-6 monityydyttymättömiin rasvahappoihin (huom, mm. juuri linolihappoon), maksan rasvoittuminen vähenee. Omega-3 rasvahappojen osalta näyttö on epävarmaa. Myös höttöhiilareiden suuri määrä on haitallista. Keskeiset tutkimuskoosteet löytyvät tästä, tästä ja tästä.
Vähähiilihydraattinen tai ketogeeninen ruokavalio on myös tutkimusten mukaan toimiva rasvamaksan ruokavaliohoito, edellyttäen, että energian saanti pienenee ja tyydyttyneen rasvan määrä pysyy kohtuudessa sekä proteiinivalinnat painottuvat prosessoitua lihaa ja punaista lihaa terveellisimpiin valintoihin kuten kalaan ja kasviproteiiniin. Nämä ruokavaliot eivät kuitenkaan ole tutkimusnäytön mukaan olleet sen tehokkaampia kuin muut.
Voi siis todeta, että narratiivin toinen peruste kasviöljyjen taikka linolihapon demonisoimisesta on virheellinen.
Insuliiniresistenssi
Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tilaa, jossa kudoksen vaste insuliinille on heikentynyt. Insuliini on hormoni, jolla on soluissa monenlaisia vaikutuksia. Tunnetuin niistä lienee se, että insuliini lisää glukoosin pääsyä solujen sisälle ja laskee veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta.
Insuliiniresistentin henkilön tunnistaa siitä, että hän on ylipainoinen, ylipaino keskittyy keskivartaloon, hänellä on usein suvussa tyypin 2 diabetesta, hänen triglyseridipitoisuutensa on korkea ja HDL-kolesterolin taso matala ja hänellä on tavanomaista useammin verenpaine koholla.
Heikkilän narratiivi sopii hyvin tämän ajan virheellisiin uskomuksiin insuliinista ja insuliiniresistenssistä. Yksi uskomus liittyy siihen, että lihomisen taustalla on nimenomaan koholla oleva veren insuliinipitoisuus. VHH-ruokavalion yksi teeseistä on ollut se, että nimenomaan ravinnon hiilihydraatit johtavat lihomiseen, koska veren insuliinipitoisuus nousee. Vastaavasti on väitetty, että rasvainen ravinto ei lihota samalla tavalla, jos insuliinipitoisuus ei nouse.
Tämä hypoteesi on kuitenkin tutkimuksissa kumottu. Näihin tutkimuksiin voi perehtyä tästä ja tästä. Ilmiötä on käsitelty aiemmin myös Juha Hulmin ja Vladimir Heiskasen kirjoituksessa. Lihomisen tai laihtumisen kannalta ei insuliinitasoilla ole keskeistä merkitystä verrattuna esimerkiksi ravinnon energiamäärään.
Insuliiniherkkyyttä voi tehokkaimmin parantaa painon pudotuksella ja liikunnalla. Liikunta on aina hyödyllinen insuliiniresistentille henkilölle. Liikunnalla on itsenäinen vaikutus insuliiniherkkyyden lisääntymiseen ja runsaaseen liikuntaan liittyvä painonlasku korjaa lisäksi myös insuliiniherkkyyttä.
Ylipainon poistuminen ja liikunta tavallisesti kykenevät normalisoimaan kaikki edellä mainitut poikkeavuudet insuliinin vaikutuksessa. Aiheesta voi lukea lisää aikaisemmasta kirjoituksestani.
Insuliiniresistenssi, diabetes ja ruokavalio
Myös tyypin 2 diabeteksen synnyssä veren korkeasta insuliinipitoisuudesta on tehty syntipukki. Tyypin 2 diabetes ei kuitenkaan kehity, jos insuliinieritys säilyy riittävänä. Toisin sanoen kaikille ylipainoisille tai insuliiniresistenteille henkilöille ei kehity diabetesta.
Ylivoimaisesti tärkein riskitekijä tyypin 2 diabetekselle on ylipaino. Muita riskitekijöitä ovat diabeteksen sukuhistoria, raskausdiabetes, runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio, tupakointi ja verenpainetauti.
Diabeteksen ehkäisytutkimukset ruokavalioilla osoittavat, että insuliiniresistenssiä vähentää myös runsas kuidun saanti ja tyydyttyneiden rasvojen välttäminen. Samanlainen ruokavalio on hyödyllinen myös silloin, kun tyypin 2 diabetes on jo puhjennut.
Tutkimuskoosteiden mukaan VHH-ruokavalio on hyvä vaihtoehto ylipainoisille diabeetikoille. Kun VHH:n energiamäärä on laihduttava ja kun se yhdistetään liikuntaan, saadaan myönteisiä vaikutuksia painoon, vatsan sisäiseen rasvaan sekä sokeritasapainoon ja myös diabeteslääkityksen tarve pienenee.
Kuitenkin ruokavalion ja elintapojen interventiolla saadaan samanlaiset myönteiset vaikutukset painoon ja sokeritasapainoon 1-2 vuoden seurannassa, olipa ruokavalio VHH tai muu suositusten mukainen ruokavalio. VHH ei ole siis merkittävästi tehokkaampi kuin muut tutkitut ruokavaliot.
Ylipäätään vain 2/3 kykenee jatkamaan mitään ruokavaliota eri tutkimuksissa. Mitä tiukempi ruokavalio on, sitä useammin siitä lipsutaan. On hyvä olla vaihtoehtoja, sillä minkään ruokavalion myönteiset vaikutukset eivät tule esiin, jos sitä ei kykene toteuttamaan pysyvästi.
Voi siis todeta, että narratiivin kolmas peruste hiilihydraattien ja linolihapon aiheuttamasta insuliiniresistenssistä on virheellinen.
Insuliiniresistenssi, ketogeeninen ruokavalio ja sairaudet
Kudosten insuliiniresistenssillä on merkitystä sekä metabolisissa sairauksissa että sydän- ja verisuonitaudeissa. Ylipainoon liittyy insuliiniresistenssi ja ylipaino on tärkein tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Myös sydän- ja verisuonitaudeissa insuliiniresistenssi lisää ennen muuta sepelvaltimotaudin riskiä.
Narratiiviin kuuluu myös väite, että yleiset syövät, kuten rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpä, johtuvat pohjimmiltaan väärän ruokavalion aiheuttamasta insuliiniresistenssistä.
Lisäksi Heikkilän verkkosivuilta löytyy luettelo sairauksista, jotka hänen ruokavalio-ohjeillaan (jotka perustuvat ketogeeniseen ruokavalioon) saadaan remissioon. Remissio tarkoittaa taudin etenemisen pysähtymistä, oireiden lievenemistä taikka esim. syövän osalta syövän rauhoittumista tai etenemisen pysähtymistä.
Alla oleva Heikkilän verkkosivuilta poimittu lista kattaa noin 140 erilaista vaivaa tai sairautta. Listasta löytyy mm. alhainen syntymäpaino, alkoholismi, sydänlihaksen rappeuma, Alzheimerin tauti, autismi, lapsettomuus, syöpä, imusolmukesyöpä, nivelrikko, hiusten lähteminen ja harmaantuminen, peräaukon ja häpyhuulien kutina ja MS-tauti, joitakin mainitakseni.
Narratiivin mukaan kaikki listan sairaudet voidaan saada remissioon Heikkilän ravitsemusohjeilla eli ketogeenisellä ruokavaliolla.
Millainen on tutkimusnäyttö näiden 140 sairauden osalta? Jokaisen vaivan osalta tutkimusnäytön etsiminen on hyvin työlästä, sillä verkkosivuilta ei kunnollista tutkimusnäyttöä näihin löydy. Jo pelkästään perustelujen puuttumisen vuoksi voisi kyseisen listan jättää huomiotta.
Käsittelen seuraavaksi joitakin listassa mainittuja sairauksia. Diabeteksen olen jo käsitellyt edellä.
Syövän osalta tuore systemoitu katsaus ketogeenisestä ruokavaliosta toteaa: ”High-quality evidence on the effect of ketogenic diets on anthropometry, metabolism, QoL and tumour effects is currently lacking in oncology patients. Heterogeneity between studies and low adherence to diet affects the current evidence.”
Ei ihme, että johtopäätökset olivat tuollaisia, sillä haaviin oli saatu 11 tutkimusta, joissa kuitenkin oli yhteensäkin vain 102 syöpäpotilasta! Hiiritutkimusten perusteella hoitosuosituksia ei anneta.
Hiusten lähtöön, sepelvaltimotautiin, sydänlihaksen rappeumaan, alkoholismiin, autismiin (+tässä) ei löytynyt mitään ihmisillä tehtyä tutkimusnäyttöä. Yksi tutkimus löytyi, jossa ketodieettillä saatiin vaikutusta hiirten krapulaan!
Alzheimerin tautiin löytyi yksi tutkimus, joka oli ns. soveltuvuuspilotti ja siihen osallistui 15 potilasta. Heistä kaikki pidemmälle Alzheimerissa edenneet lopettivat kesken. Jatkaneiden 10 potilaan osalta päästiin ketoosiin ja kirjoittajat totesivat: ”This pilot trial justifies ketogenic diet studies in mild Alzheimer’s disease.” Eli tutkimusnäyttö puuttuu mutta tutkimuksia voisi jatkaa.
MS-tautiin oli alustavia biomarkkeri-tutkimuksia, joiden osalta mahdollisia hyötyjä on pohdittu. Tämäkin vaatii selvästi lisätutkimuksia, joissa on mukana verrokkiryhmä.
Ainoa sairaus, johon ketogeenistä ruokavaliosta on osoitettu hyötyä ja johon sitä käytetään, on hoitoresistentti epilepsia. Vaikutusmekanismin uskotaan liittyvän ketoaineiden vaikutuksiin aivokudoksessa eikä sinänsä itse ruokavalioon. Modifioitu Atkinsin ruokavalio oli toisen tutkimuksen mukaan yhtä hyvä kuin ketogeeninen ruokavalio.
Toki on hyvinkin mahdollista, että kalorivajeisella ketogeenisellä ruokavaliolla olisi vaikutusta monissakin eri sairauksissa. Tällaisten väitteiden esittäminen kuitenkin edellyttää tutkimusnäyttöä, jota ei ole siis olemassa.
Voi siis todeta, että narratiivin väite, että ketogeeninen ruokavalio olisi useiden sairauksien ainoa toimiva hoitomuoto on virheellinen. Vaikeahoitoisen epilepsian osalta sillä on kuitenkin osoitettu tehoa.
Potilaskokemukset tutkimusnäytön korvikkeena
Koska ”vankat tieteelliset faktat” todellisuudessa puuttuvat, yksilöiden kokemukset ovat ainoat jäljellä olevat narratiivin tukipilarit. Heikkilän sivuilla potilaiden kokemuksia tarjotaankin runsaasti ja ne ovat luonnollisesti poikkeuksetta myönteisiä.
Narratiiviin kuuluu, että virallinen suositusruokavalio on se, joka aiheuttaa valtaosan terveysongelmista. Lähtökohta on myös, että potilaan lähtöruokavalio on suositusten mukainen ruokavalio.
Tämän perusteella VHH- tai ketodieetillä saadut muutokset tulkitaan todistavan niiden paremmuudesta suositusten mukaiseen ruokavalioon verrattuna. Todellisuudessa suositusten mukaisesti syö vain viidennes väestöstä ja he eivät ole todennäköisesti niitä, jotka vastaanotolle saapuvat.
Tutkimuksissa verrokkiryhmän ruokavalio saatetaan myös suositusten mukaiseen kuosiin. Tällöin merkittävät erot ruokavalioiden suhteen häviävät.
Potilastyössä juuri tämä vertailu puuttuu. Havaittu muutos parempaan tulkitaan juuri tuon käytetyn ruokavalion ainutlaatuisiksi vaikutuksiksi, vaikka samat hyödyt olisi saatu myös toisella ruokavaliolla.
On yleisesti tunnettua, että hoitoon tyytymättömät potilaat eivät palaa vastaanotolle, jolloin lääkärin tai ravitsemusterapeutin oma kokemus hoitotoimenpiteiden tehosta muodostuu liioitellun positiiviseksi. Hoitojen antajat ovat alttiina ns. valikoitumisharhalle, sillä epäonnistuneet potilaat eivät palaa vastaanotolle. Julkisuudessa epäonnistuneista hoitoyrityksistä ei silti huudella.
Yhteenveto
Antti Heikkilän narratiivi tarjoaa vain yhden patenttiratkaisun käytännössä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin ja sairauksiin: Ketogeenisen ruokavalion.
Tämän narratiivin keskeiset perusteet ovat kuitenkin selkeästi virheellisiä. Heikkilän suositukset sisältävät myös vaarallisia komponentteja. Tyydyttyneen rasvan runsas saanti liittyy valtimotautiin ja myös rasvamaksaan, vaikka jälkimmäistä juuri tällä ruokavaliolla väitetään hoidettavan.
Mikäli syöpäpotilas saa sellaisen kuvan, että lääketieteellisen hoidon sijaan hänen sairauttaan voitaisiin hoitaa ketogeenisellä ruokavaliolla, vaikuttavan hoidon viivästymisellä voi olla vakavia seurauksia. Sitoutuminen muuhun kuin lääketieteelliseen hoitoon syöpädiagnoosin jälkeen on todettu lisäävän kuolleisuutta kymmeniä prosentteja.
Kirjassa on kaksi juuri tällaista todella vakavaa virhettä syöpähoitoihin liittyen. Heikkilä mm. väittää, että vain 2.1-2.3% sytostaateilla hoidetuista syöpäpotilaista selvisi viiden vuoden seurannassa ja että lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana. Nämä molemmat väitteet ovat puutaheinää. Oikean tulkinnan voi tarkistaa yllä olevista linkeistä taikka Vladimir Heiskasen keräämästä Heikkilän virhekoosteesta.
Lopuksi haluaisin kuitenkin erityisesti korostaa, että tässä kirjoituksessa en sinänsä kritisoi VHH- tai ketogeenistä ruokavaliota vaan Heikkilän niihin liittämää perustelematonta kaikkivoipaista narratiivia. Tutkimusten mukaan VHH:lla voidaan saada myönteisiä vaikutuksia ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Ketogeeninen ruokavalio on osa vaikeahoitoista epilepsiaa. Mistään ihmeruokavalioista ei kuitenkaan ole kysymys vaan ne ovat vaihtoehtoja.
699 vastausta artikkeliin “Tavoitteena lääkkeetön elämä”
Palmu- ja kookosrasva ovat tyydyttyneitä rasvoja, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Esimerkiksi Keiju-levitteessä (70%) on tuoteselosteen mukaan 48 prosenttia rypsiöljyä ja loput 22 prosenttia on palmu- ja kookosrasvaa. Eli noin kolmasosa rasvasta on ns. kovia rasvoja. Silti tuotteella on sydänmerkki ja myös terveydenhoitohenkilöstön vahva suositus. Valistunut arvaukseni on, että tässä kova rasva ei haittaa yhtikäs mitään.
Eikö sitten mielestäsi ole mitään ristiriitaa siinä, että tyydyttynyt rasva syötynä on aina haitallista, mutta suolistobakteerien lopputuotteena tavoiteltavaa ja terveyttä edistävää.? Minusta on.
Se, että butyraattia on voissa ja yleensä maitorasvassa riittää todisteeksi, että ne ovat terveyttä edistäviä.
Olisihan se ristiriitaista, jos väitteesi olisi totta. Mutta tämänhetkisen tiedon perusteella, väitteesi ei pidä paikkaansa. Se, että voissa olisi butyraattia ei riitä todisteeksi voin terveellisyydestä. Meillähän on lukuisia todisteita siitä, että voi on epäedullista sekä kolesterolin suhteen että maksan rasvoittumisen suhteen. Siihen tulokseen ei vaikuta pätkääkään, onko voissa butyraattia vai ei.
Prebioottiset kuidut ruokkivat terveyttä edistäviä suolistobakteereja, jotka puolestaan tuottavat mm. tulehduksia vähentävää voihappoa. Voihappo vähentää nälkähormoneja sekä glukoosia ja insuliinia, ja näin ollen vähentää myös rasvan kerääntymistä. Se myös stimuloi hyvänolon hormonin serotoniinin tuotantoa.
Voihappoa on nimensä mukaisesti voissa ja maitorasvassa ja mitä ilmeisemmin se on oleellinen asia aikaisemmin mainitun maitotutkimuksen tuloksiin.
Onhan se aikamoinen kansanterveydellinen tragedia tuo voin ja maitorasvan demonisointi. Tyydyttynyt, eläinperäinen rasva on syyllinen lähes kaikkiin terveysongelmiin, mutta samaan aikaan kehoitetaan syömään valtava määrä kuituja, jotta suolistobakteerit voivat tuottaa lyhytketjuista, tyydyttynyttä voihappoa.
Suosittelen perehtymään aiheeseen hieman laajemmin. Ei kannata poimia yhtä yhdistettä ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tiedämme, että terveyttä edistäviä suolistobakteereja lisäävät juuri ne ruoka-aineet, jotka esim suosituksissa ovat olleet niitä suositeltuja. Esim. kasvispainotteinen ruoka, jossa on paljon kuituja on eduksi. Kun taas paljon lihaa, höttöhiilareita ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa epäedullisesti suolistoflooraan.
Tässäpä on linkki asiantuntijoiden oikaisuvaatimukseen Sotkamossa. He toteavat, että koska kevytmaito sisältää energiaa enemmän kuin rasvaton maito, on sillä päivittäin käytettynä elintarvikkeena merkittävä energiansaantia lisäävä vaikutus. Liiallinen energiansaanti suhteessa tarpeeseen altistaa lihavuuden ja ylipainon kehittymiselle. Ylipaino on viime vuosikymmeneinä yleistynyt johtuen liiasta energiansaannista suhteessa energiantarpeeseen.
Tässä on se vallalla olevan kaloriajattelun päätelmä. Mielletään vaan, että suurempi kalorimäärä lisää ylipainoa, Rasvaisen maidon nauttiminen nimenomaan antaa elimiställe ravintoa ja kylläisyyden tunnetta ja vähentää useinkin sokeristen herkkujen napostelua ja kokonaisnergiamäärä jää pienemmäksi. Tietysti jos orjallisesti tuijotetaan 10%.:n rajaan tyydyttyneen rasvan saannissa niin silloin on syytä tyytyä nykyiseen ylipainokehitykseen.
http://sotkamo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2017803-4
Lääkärilehdestä löytyi tänään TIETEESSÄ/lyhyet palstalta tutkimusyhteenveto otsikolla täysmaitoa vai vähärasvaista lapsille? Teksti kuuluu näin; ravitsemussuositusten mukainen vähärasvaisen maidon käyttö ei ehkä vähennäkään lapsuuden ylipainon riskiä, vaikka onkin erinomainen ravintoaineiden lähde. Täysmaitoa käyttäneillä lapsilla oli mata-analyysin mukaan 40% vähäisempi ylipainon ja lihavuuden riski kuin vähärasvaisempaa maitoa juovilla. Loppupäätelmänä oli, että täysmaidon suurempi rasvamäärä voi säädellä kylläisyyden tunnetta ja näin vaikuttaa syötyihin ruokamääriin. Olipa tosi yllättävää tietoa (paitsi huuhaan kannattajille), ei voi muuta todeta.
Tuli mieleen taannoinen Sotkamon tapaus, jossa lapsille vaadittiin edes kevytmaitoa kouluun rasvattoman tilalle ja siitä tehtiin jo päätös kunnassa. Asiantuntijataho (mm. lääkärit) tyrmäsivät asian ja sanoivat, että lasten terveydellä ei leikitä. Maitorasva kun on niin vaarallista ja lihominen on muutenkin ongelma ja rasvainen maito lisää lihomista.
Kommenttisi perusteella et hahmota kokonaisuutta.
Rasvattoman maidon suositteleminen ei perustu lihomiseen tai kylläisyyteen vaan siihen, että tyydyttyneen rasvan määrän suositellaan jäävän alle 10% energiasta. Jos maito on täysrasvaista, tyydyttyneen rasvan saanti on merkittävästi suurempaa sillä suomalaiset juovat paljon maitoa. Jotain muuta tyydyttynyttä rasvaa tulisi vahentää, jos maito on rasvaista.
Pointtini on se, että jos nimenomaan diabeetikkojen BMI raja leikkausta ajatellen lasketaan 30:een, niin kyse on lievästä lihavuudesta, ei sairaalloisesta lihavuudesta. Potilas voi pahimmillaan saada elinikäisen riesan leikkauksen aiheuttamista ongelmista. Käypä Hoito suosituksen ainoa laihduttava menetelmä on ENE-dieetti, jossa on 500-800 kaloria vuorokaudessa lähinnä ateriankorvikkeista ( huom! bisnes). Tämä jos mikä on rajoittava ja vie elimistön takuulla nälkiintymisen tilaan, ja kuurin loputtua ruoka varmasti maittaa.
VHH /keto kyllä mainittaisiin erikseen Käypä Hoidossa, jos se olisi laihdutus – ja diabeteksenhallintamenetelmänä, mutta se ei vaan ole. VHH muodostuu monelle elämäntavaksi, kun elimistö ei huuda lisää ravintoaineita.
Lihavuusleikkauksesta ei koskaan tule pääsääntöistä diabeteksen hoitomuotoa eikä tuolla ennen leikkausta käytetyllä vähäenergisellä ruokavaliolla ole mitään tekemistä ravitsemussuositusten kanssa. Se on vain väliaikainen keino saada edes jotain aikaiseksi. Leikkauksen jälkeen energiamäärät romahtavat.
Toistan vielä sen mitä sanoin edellä: Ei ole olemassa mitään näyttöä, että VHH/keto-tuokavaliosta olisi jotain erityistä hyötyä lihavuusleikkaukseen menevillä. Myöskään muilla se ei ole parempi ja pitkään jatkuessaan se on todellakin rajoittavampi kuin monet muut. Myöskään pitkään jatkuessaan sen turvallisuudesta ei ole mitään tietoa sillä tutkimukset ovat olleet lyhyitä.
Sain käsiini Lääkäri sanomat-lehden ja oli pakko tulla vielä kommentoimaan tälle palstalle diabeteksen ja lihavuuden hoidosta. Lehdessä yksi tunnetuimmista lihavuuskirurgian asiantuntijoista, dosentti Vesa Koivukangas kirjoittaa ”lihavuusleikkauksen on todettu olevan todella tehokas tyypin 2 hoitomuoto, jota kannattaisi harkita nykyistä herkemmin myös lievästi lihaville, erityisesti silloin, jos diabeteksen hoitotasapaino on huono eikä sitä saada hallintaan tavanomaisilla keinoilla.”
Uusi Käypä hoito-suosituksen päivitys ehdottaa diabeetikoiden lihavuusleikkausten osalta BMI-rajaksi 30kg/m2 (nykyisin 35). Leikkausta edeltää aina teholaihdutusvaihe, joka tuo myös toivottuja terveysvaikutuksia. Riski saada diabetes uudestaan säilyy leikkauksen jälkeen. Potilailla voi ilmetä leikkauksen jälkeen proteiinin, raudan ja vitamiinien puutetta. Noin 5-10 %.lla esiintyy vatskipuja ja uusintaleikkaus joudutaan tekemään n. 5%:lle.
Onnistumista tukevia menetelmiä lihavuuden hoidossa on erittäin niukkaenerginen (ENE) dieetti, lääkitys ja yllä mainittu leikkaus. Vähähiilihydraattinen/ketogeeninen ruokavalio ei siis kuulu Käypä hoito-suositusten
tarjoamaan lihavuuden hoitoon. Tässä keskustelussa aiemmin Knuuti antoi ymmärtää, että sitäkin on varmaan käytetty, mutta näinhän ei ole. Erittäin niukkaenerginen dieettihän takaa varmasti sen, ettei laihdutustulokset ole pysyviä. On tämä järkyttävää, että yhteiskunnalle täysin ilmainen ja tehokas diabeteksen ja lihavuuden hoito ei kelpaa ja samalla potilas säästyisi kärsimykseltä, jonka vatsalaukun silpominen mahdollisine komplikaatioineen aiheuttaa.
Mikä pointtisi on? Kyllä suosituksen mukaisen voi rakentaa myös niin, että sen on vähähiilidydraattinen. VHH tai ketogeeninen eivät ole kuitenkaan pidemmällä ajalla sen tehokkaampia laihdutuksen tai diabeteksen osalta kuin muutkaan suositellut ruokavaliot mutta ovat voimakkaasti rajoittavia. Harva pystyy jatkamaan pidempään. Tämän vuoksi keto ja VHH ovat kyllä vaihtoehtoja mutta eivät ratkaisuja näihin ongelmiin.
Kun puhutaan lihavuusleikkaukseen menevistä potilaista ei ratkaisu kyllä ole ketoruokavalioa sen enempää kuin mikään muukaan sillä tämä ovat yksi ääripää lihavista.
Tähän täytyy nyt sanoa, että VHH.ta ei todellakaan tarjota diabeetikon ruokavalioksi Suomessa. DM 2:ta sairastava ystäväni, jolla sekä tabletti että insuliinihoito, oli hiljattain saanut diabeteshoitajalta varoitukset hiilihydraattien vähentämisestä. Aiheuttaa hypoglykemiavaaran yöllä . Ei siis ohjeistanut vähentämään insuliinia. Tämän asian olen itse todennut sairaanhoitajana ja aiemmin tässä ketjussa asiasta maininnut. J:n mainitsemat DietDoctorin esimerkit tulevat ulkomailta.
Aivan. Se vaan täällä terveydenhuollossa näkyy vähän, ja en ole kuullut sitä juuri tarjottavan ruokavaliovaihtoehtona. Luin blogikirjoituksesi, hyvä että olit kirjoittanut aiheesta! Moni myös kuvaa vhh:n olevan jopa helpompaa ylläpitää kuin perusruokavalio, ei tarvi miettiä joka kahvipöydässä joko on pullakiintiö täynnä. Moni myös kuvaa syömisten monipuolistuneen. Tätä erityisesti äitini painottaa.
Diet doctorin sivuilla on useita lääkäreitä. Hankala suht maallikkona ymmärtää mikä sana tai asia tismalleen keltäkin on liioittelua tai vääristelyä. Mutta paljon sivuista on ollut hyötyä ja vhh:n edut on näyttäytyny lähipiirissä kiistattomasti.
Hei, mitä Juhani olet mieltä tästä:
https://www.dietdoctor.com/health ?
Tietoisesti jätin Heikkilän teokset ja ajatukset hetkeksi syrjään, ja aloin etsiä tietoa muualta. Tämä tapahtui viime keväänä.
Oma äitini, 75-vuotis 2. tyypin diapetesta sairastava, pääsi remissioon sivuston vhh-ohjeilla. Metformiini ja Januvia jäivät pois. ”Olen saanut uuden elämän” kommentoi hän. Kolesteroliarvot tasoittuivat ja lääkkeen siihenkin jätti pois (sivuvaitukutuksiakin oli). Vielä verenpainelääke menee, ainakin toistaiseksi. Painoa on pudonnut maltilliseen tahtiin reilut kymmenen kiloa muutamassa kuukaudessa.
(Linkkaamallani sivustolla puhutaan myös tapauksista, joilla kolesteroli jostain syystä nousee vhh- tai ketodieetillä. Siihen ei täysin tiedetä syytä, mutta muutamia vinkkejä siellä oli miten toimia. Tästä maininta, koska edellesisissä kommenteissa toit kolesterolin nousun esille.)
Äitini käydessä vuosikontrollissa diapeteshoitajalla, ei hän uskaltanut vielä täysin ”paljastaa” ruokavaliomuutostaan, koska asenne oli käynyt selväksi vhh:ta kohtaan jo aiemmin. Eli se ei ollut suotuista. Mitä se kertoo terveydenhuollon asenteista?
Myös oma työkokemukseni terveysalalta on vahvistanut käsitystä siitä, että diapetespotilaita ei varoiteta tarpeeksi verensokereita nostattavista ruoka-aineista. Mm. GDM-diagnoosin saaneet ohjataan myös hyvin hiilihydraattipitoiseen ruokavalioon. Juuri ohjeistin ystäväni vhh-ruokavaliolle GDM-diagnoosin jälkeen, kun soitti hätäisen puhelun että ”suosituksilla, jotka th antoi, sokerit vain nousee”. Hänen laskettu aikansa on pian, ja on voinut hyvin tähän asti.
Ja pelkästään täyttä pohdintaa: jos sokeri- ja höttöhiilarikammo saataisiin yhtä voimakkaksi kuin aikoinaan rasvakammo, voisivatkohan ihmiset jopa paremmin?
Ja tällä kaikella haluan kyseenalaistaa virallisia ravintosuosituksia etenkin diapetespotilaiden kohdalla. Luin aiemmista kommenteista, että vhh olisi yhtenä vaihtoehtona, mutta se ei ainakaan vielä näy terveydenhuollon arjessa. Enkä tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tiukalla vhh tai keto, mutta puhutaanko yleensäkään tarpeeksi ja rehellisesti hiilihydraattien vaikutuksista sokeritasapainon heittelyyn? Rasva kyllä muistetaan mainita.
Jos äitisi voi hyvin ja diabetes on paremmassa tasapainossa ja äitisi kykenee noudattamaan tuota ruokavaliota pidempään, on tilanne tietenkin hyvä. Kolesteroli nousee VHH:lla silloin, jos ravinnon tyydyttyneen rasvan määrä on suuri. Voit kokeilla tyydyttyneen rasvan korvaamista kalalla ja kasviöljyillä, niin huomaat, että kolesteroli laskee. Mutta ei tuohon yhteen laboratorioarvoon kannata liikaa tuijottaa, kun kyseessä on jo ikäihminen. Kolesteroli on kuitenkin suurempaa myrkkyä diabeetikoilla kuin muilla.
Mitä tulee dietdoctorin väitteisiin, ne ovat valitettavasti pääosin virheellisiä ja vaikuttaa siltä, että hän valehtelee ja vääristää tutkimustietoa tahallisesti. Hänet voi luokitella Ruotsin AH:ksi. Suosittelen mielummin seuraamaan esim Reijo Laatikaisen kirjoituksia.
Kiitos vastauksesta!
Kolesteroliarvot siis laskivat jo, ja käytössä on oliiviöljy, voi, kookosöljy ja ravintolisänä kalaöljyja ja kalaa muutenkin. Mutta toki arvoja seurataan jatkossakin.
Tuolla sivustolla on useita lääkäreitä, eli ei ole vain yhden henkilön juttu. Mielenkiintoista oli, että erään lääkärin kertomana muutaman tuhannen asukkaan alueella oli säästöt diapeteslääkkeistä 40 000 euroa vuodessa sen jälkeen, kun alkoivat hoitamaan kakkostyyppiläisiä vhh:lla. Eli tämäkin osoittaa, että kyllä sitä käyttää moni muukin lääkäri kuin vain nämä julkisuutta saaneet.
Tottakai käyttää. Oletko lukenut kirjoitukseni VHH diabeteksen hoidossa: https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/vahahiilihydraattinen-vhh-ruokavalio-ja-diabetes/
Kommenttini liittyi siihen, että kun kuuntelin DietDoctorin verkkoluentoa, aivot meinasivat sulaa. Sen verran paksua valehtelua, kirsikanpoimintaa ja tutkitun tieton vääristelyä oli luento täynnä. Se riitti minulle.
Eli asenne kertoo, onko jokin asia totta vai ei? Etkö tosiaankaan vielä tiedä, miksi joidenkin ihmisten kokemukset eivät välttämättä kerro, mikä on totta?
Se mitä todellisuudessa koetaan on totta tässä todellisuudessa jota voidaan kokea. Se miksi joku ei näe todellisuutta sellaisena kuin se on en osaa sanoa. Uskomukset värittää.
Poistin pyynnöstä kommenttisi.
väänsit asiat taas nurinpäin. en ole väittänyt etteikö lääkäreilläkin olisi tuntemuksia, mutta miten selität sen että esidiabetes katosi vhh:lla ja paino tippui 16 kg. nämä ovat todennettavissa olevia suureita, eivät tuntemuksia.verensokeri on mitattu labrassa ja todettu normaaliksi, ennen oli 7 nyt 5. suosittelen kaikille diabeetikoille vhh:ta.eikä sen rasvan kanssa ole pakko läträtä. vhh:n voi toteuttaa myös ilman että lisää tyydyttyneen rasvan osuutta.
No, voi hyvät hyssykät.
Voisitko olla kommentoimatta itse asian ohi. Tällainen kommentointi on klassista olkinukke-hyökäystä. Kukaan ei ole väittänyt etteiko VHH voisi olla sopiva vaihtoehto ylipainon ja etenkin ylipainoisen diabeteksen ruokavalioksi. On vain todettu, että se ei ole ainoa eikä edes tutkitusti tehokkaampi tapa eikä vaikuta niihin lukuisiin muihin sairauksiin, joihin on väitetty.
Mitä tapauksesi siis meille kertoo? Ei mitään uutta. Se ei todista kirjan perättömiä väitteitä tosiksi. Se ei kerro, että juuri tuo VHH olisi oikea ja ainoa vaihtoehto. Se kertoo vain sen saman asian josta ei edes ollut ristiriitaa.
Kritiikki ei kohditustut VHH-ruokavalioon tuossa mainitsemassani ihmisryhmässä vaan kirjan asiavirheisiin. Asiavirheet ovat täysin totta, vaikka olisi kymmeniä tapauksia sillä eihän sitä edes ole edes kritisoitu.
Miten voi olla näin vaikeaa ymmärtää mitä on kritisoitu ja mitä ei? Vai onko väärinymmärtäminen vain tahallista trollaamista?
Sensuuri iski edelliseen kommenttiini. Juhani Knuuti, nyt olet selityksen velkaa.
Siitä ei ollut kysymys vaan siitä, että tämä kirjoitus koskee Heikkilän kirjaa, ei Souria. Voin myös kertoa, että gluteenin (ilmeisesti tarkoitit tätä) ja psykoosin yhteys ei ole tieteellisen näytön mukainen.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28830676
Tässä kirjoituksessa en siis ala keskustelmaan Sourin tai muiden tarinoista.
Kyse ei ole sensuurista vaan moderoinnista, joka on blogin omistajan velvollisuus ja opikeus
Poistin tästä kaksi kommenttia, jotka eivät liittyneet tähän aiheeseen mitenkään.
Käydäänkö Juhani keskustelua lääkkeiden liiallisesta tuputtamisesta oikeasti ollenkaan tai liian vähän lääketieteen sisällä? Onko se niin uusi ja vaiettu asia, kuin sitä kritisoivat antavat ymmärtää? Minusta on ihan tervettä ja järkevää, että potilaat itse vielä kyseenalaistavat tarpeen, vaativat muiden vaihtoehtojen kokeilemista ennen lääkkeitä, mikäli sellaisille on tieteellistä näyttöä, ja lopulta riittäviä perusteita lääkkeiden käytön aloittamiseksi. Siis osoittavat, että eivät halua vain helppoa ratkaisua ongelmiinsa, vaan ovat valmiita tekemään muutoksia elintapoihinsa.
Minusta lääkärien pitäisi pystyä perustelemaan päätöksensä myös potilailleen, jotta hekin ymmärtävät aiheellisuuden. Eräs ystäväni esimerkiksi söi lääkettä, mutta ennen tutkimuksia piti olla syömättä sitä jonkin aikaa. Hän huomasi, että oireet pysyivät ihan samanlaisina. Vain haittavaikutukset poistuivat. Jostakin syystä lääkäri ei kuitenkaan nähnyt haittojen menevän hyötyjen yli, vaan kehotti jatkamaan lääkitystä. Ystäväni oli kysynyt, miksi pitäisi jatkaa hyödytöntä, jopa haitallista lääkitystä, mutta ei kuulemma ollut saanut kunnollista vastausta. Mielestäni tällaisessa tilanteessa ei saisi jäädä yhtään epäselväksi, miksi lääkitystä halutaan jatkettavan.
Kyllä tästä puhutaan paljon. Erityisesti ikääntyneiden lääkitystä tulisi tarkastella säännöllisesti sillä tarve voi vähentyä ja haitat lisääntyä.
Kaksi käytännön haastetta tulee mieleen:
1) Kun esim epäillään valtimotautia, monesti aloitetaan lääkitys ennen kuin diagnoosi on varma sillä pelätään odotusajan riskejä. Tämä lääkitys tietenkin tulee purkaa, kun diagnoosi on suljettu pois.
2) Joskus henkilöllä on pahoja riskitekijöitä vaikka ei olekaan vielä todettua sairautta. Tällöin tulee harkittua lääkehoitoa, jonka idea olisi estää tilanteen paheneminen. On vaikea toisinaan erottaa medikalisaatio ennaltaehkäisystä.
Eli kukahan sitten vaikenee asiasta?
Nuo ovatkin niitä perusteluja, joita potilaan kuuluu kuulla. En ole varma, oliko esimerkkitapauksessani kyse ennaltaehkäisystä, pidemmän ajan vaikutuksesta tms. Mutta pointtina se, että potilaalle ei kerrottu sitä syytä, perusteluja lääkityksen jatkamiselle. Tällainen voi varmasti johtaa spekulointeihin, miksi lääkäri määrää lääkettä, vaikka siitä on potilaan kokemuksen mukaan vain haittaa. Ja kun ei ymmärrä, niin on vaikea myöskään luottaa.
En ihan ymmärtänyt, missä ongelma on tai missä se ei ole …
Ettei ole ’koululääketieteen’ ongelma jos viralliset/kunnalliset/yksityiset eivät noudata ruokavaliota ja syötä asiakkailleen sellaista ruokaa, jota he tarvitsisivat?
Eikö viranomaiste tulisi pitää huoli ja valvoa, että ’suosituksia’ noudattavissa laitoksissa myös noudatettaisiin suosituksia?
Vai tarkoitettiinko, ettei ole ongelma, jos suosituksissa suositellaan sokeria diabeetikoille?
Kun Knuuti ei itse ota palloa – kenelle hän pallon syöttäisi, siis jos syöttäisi?
Heikkilä kirjoittaa kirjassaan:
”Tein opiskeluaikanani täysipainoista lääkärintyötä ja päivystin paljon. Silloin kliinikon raamattuna toimi The Merck Manual. Vaikka se oli lääketehdas Merckin tekemä, se oli informaatiolähteenä korvaamaton, sillä tuohon aikaan ei ollut internetiä. Käsikirjalla on pitkä historia, sillä sen ensimmäinen painos ilmestyi jo 1800-luvun lopussa. Lääketehdas ei pyrkinyt millään tavalla vaikuttamaan kirjan sisältöön, josta vastasivat kokeneet kliinikot. Omistamani käsikirja on 11. painos vuodelta 1966. Käsikirjassa sanotaan muun muassa näin: ruokavalion ansiosta 75 prosenttia tyypin 2 diabeetikoista pääsee eroon lääkkeistä. Tästä eivät nykyiset hoitosuositukset puhu enää mitään. Jos jo tuolloin 75 prosenttia pääsi lääkkeistä pelkän ruokavalion takia, niin miksi ei sitten nyt? Mikä on muuttunut? Onko meillä uusi painovoimalaki, jonka vuoksi aiempi normaali fysiologinen totuus ei enää pädekään?
Sotkamon kunta osoitti taannoin kiitettävää itsenäistä aktiivisuutta salliessaan lapsille suositusten vastaisesti kevytmaidon rasvattoman maidon sijaan. Rasvaton maito ei vie nälkää ja pistää lapset syömään liikaa hiilihydraatteja, ja tästä on seurauksena ylipainoa.”
Jos Sotkamo on valinnut väärän linjan, suosituksia vastaan, eikö pitäisi ryhtyä moittimaan sotkamolaisia? Jos sotkamolaiset ovat tehneet oikean valinnan, pitäisi varmaankin ryhtyä moittimaan koko muuta Suomea, jottei käy niin, että vain sotkamolaisista lapsista ei kasva ylipainoisia diabeetikoita. No ilmeisesti saadaan kuitenkin testitapaus, joka kertoo kymmenen vuoden kuluttua miten oli – siis jos tiede ei vielä tiedä …
Heikkilä kysyy lainauksessa aivan aiheellisesti: onko tiede tuolta osin muuttunut?
Ilmeisesti ruotsalaiset osaavat soveltaa samaa tiedettä diabetekseen hieman suomalaisia paremmin.
Eli onko vika sitten kuitenkin suosituksissa – vai suosittajissa?
Kun ihmiset ja myös organisaatiot eivät noudata annettuja ohjeita, ainoa tapa olisi valvonta. Mistä resurssit? Minulla yhtenä ihmisenä ei tietenkään ole siihen resursseja.
Mitä tulee tuohon kommentin loppuosaan, voin vain todeta, että tuo logiikka ei kestä tarkempaa kritiikkiä. Jos terveellistä ruokavaliota haluaa edistää, ratkaisu ei ole lisätä ruokaan tyydyttynyttä rasvaa. Toisin kuin hän esim tuossa väittää, tyydyttyneen rasvan suuri määrä lisää riskiä tyypin 2 diabetekseen, ei vähennä sitä. Ainoa muutos, joka asiassa on tapahtunut, liittyy vain kommentoijan tulkintoihin. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa, kuten Euroopassakin, ruokavaliosuositukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Minusta vika on kommentoijassa.
Eikös valtion ravitsemusneuvottelukunta ole valvova instanssi. Ainakin kouluruokailun suhteen tuntuu valvonta toimivan. Oivariininappi ja kevytmaitolasi aiheuttaa tyrmistystä. Luulisin, että yleensä suositukset laitosruokailuihin tulee heidän taholtaan. Olisi mukava lukea sellainen uutinen, jossa he tyrmistyvät laitosten runsasta sokeripitoisten tarjottavien määrää. Mutta sokerihan ei tunnu olevan ongelma vaan tyydyttynyt rasva.
Keksit taas olkinukkeja.
Ei ravitsemusneuvottelukunta valvo mitään. Se antaa suosituksia. Niitä sitten noudatetaan tai sitten ei, kuten esim kouluruokakeskustelusta näkyy. Kyllä suositukset ovat aivan yhtä vahvoja myös höttöhiilareiden suhteen.
Pitkän uran hoitotyötä tehneenä ammattilaisena ja useissa eri hoitolaitoksissa työskennelleenä ihmettelen Juhani Knuuti seuraavaa kommenttiasi toiselle kirjoittajalle: ” Väität, että nykyisin diabeetikoille sairaalassa tarjotaan ruuaksi sokeroitua kiisseliä ja leivoksia. Mihin vuosisataan viittaat? ”
Huomioni kiinnittyi lisäksi mm. nimimerkillä HR esiintyvän diabeteslääkärin kommenttiin asiaan liittyen.
Ihmettelen, perustuuko tietämättömyyteen vai miksi pitää kieltää se tosiasia, että yleisenä käytäntönä on tarjota sairaaloissa ja hoitokodeissa myös diabetesta sairastaville potilaille ja asukkaille päivittäin, usein montakin kertaa päivässä sokerillista mehua, sokeroituja leivonnaisia, sokeroituja kiisseleitä ja mehukeittoja aamu- ja iltapuuron kanssa ja erikseen sekä sokeroituja jälkiruokia, tänäkin päivänä.
Sokeri, viljat ja peruna on Suomessa edullista. Hiilihydraattipainotteisen ruokatarjonnan lisäksi vierailijatkin tuovat diabetesta sairastaville hoitokoteihin usein tuliaisina sokerillisia herkkuja vaikka tietävät läheisensä sairastavan diabetesta.
Ylipainosta ja sokerihumalasta piittaamatta, hyvin usein tunnutaan turvautuvan siihen, että insuliinilla sitten tasataan ja korjataan verensokereita. Sitä pistetään usein isojakin annoksia, sekä pitkävaikutteista, että lyhytvaikutteista ateriainsuliinia. Insuliineilla on todellakin menekkiä Suomessa, sitä on kai kenenkään turha kiistää?
Kyllä suositus on noudattaa diabeetikon ruokavaliota. Jos jotkut eivät suosituksia noudata, onko vika sitten suosituksissa?
Kiitos Heli-Marjatta, että vahvistit näkemykseni laitosten ruokatarjonnasta. Tosiasia on se, että 30 vuotta sitten oli sokerittomat kiisselit ja leivokset. Monipistoshoidon yleistyttyä kohonnut verensokeri korjataan ateriainsuliinilla eli sokerittomien tuotteiden käytöstä on luovuttu. Eihän kahviloissakaan ole tarjolla mitään sokeritonta, joten tällä logiikalla diabeetikot eivät voisi käydä niissä ollenkaan. (paitsi juomassa pelkän kahvin).
Suosittelen Juhani Knuutille tutustumista oikeasti laitosten ruokatarjontaan.
Kommentista saa sen käsityksen, että olisin jotain väittänyt laitosten ruokatarjonnasta tai sen laadusta. No, en ole.
Olen ainoiastaan todennut, että suositukset eivät suosittele sokerikiisseleitä diabeetikoille.
Onko mahdotonta erottaa nämä kaksi kokonaan eri asiaa: Suositukset ja miten suosituksia noudatetaan? On naurettavaa väittää, että suositukset saavat ihmiset syömään väärin tai litkimään sokerikiisseliä, jos niitä ei noudateta.
Tässä esimerkki muualta: https://yle.fi/uutiset/3-10661621?utm_source=twitter-share&utm_medium=social
Minkähän vuoksi näistä ruokavalioasioista pitää tosiaan kehittää jokin oma identiteetti ja uskonto, jota ei saa kyseenalaistaa ja jota puolustetaan raivokkaasti. Itse ajattelisin, että jos en koe saavani sairauteeni tarpeeksi apua lääketieteestä ja olisin niin epätoivoinen, että haluaisin kokeilla mitä tahansa mahdollisia keinoja päätyen sitten vaihtoehtoisiin hoitoihin, niin tekisin sen omalla vastuulla tietoisena siitä, että mahdollinen tunne toimivuudesta johtuu lumevaikutuksesta. Miksei asioita voisi kokeilla myös tällä ajatuksella ilman, että siitä tarvitsee tehdä kiihkeästi puolustettavaa uskontoa ja lääketieteestä sen vastustajaa. Hyvä, jos tuntuu auttavan. En näe, miksei voisi myös muille kertoa siitä olleen lumevaikutuksen vuoksi apua, kunhan tosiaan kertoo että se ei oikeasti vie sairautta pois, helpottaa vaan oloa, eikä ole mikään ihmeparantaja. Miksi ei voi jättää tähän, miksi se kokeilu ja sen hyväksi toteaminen vaatii lääketieteen vastustamista ja vaihtoehtoiseen hoitoon kritiikittömästi uskomista?
Jos Heikkilä itse sanoo, ettei pyydä hylkäämään lääketieteellistä hoitoa, tai että hänen hoitonsa toimii vain sen rinnalla, ei sijaan, niin miksi hänen piireissään lääketiedettä kuitenkin vastustetaan niin kovasti?
Niin tehdään. Olet oikeassa. Sekään ei monesti ole ok. Lääketiede on siis monedti demonia.
Melko urakka kahlata läpi tämä keskustelu. Kommentointini toistaiseksi vain yleisellä tasolla. Mielestäni kirja Lääkkeetön elämä oli ammattilaisille hieman liian mutkat suoriksi vetävä, virheitäkin sisältävä. Tärkeintä omasta mielestäni on kuitenkin Heikkilän sanoma koskien lähinnä metabolista oireyhtymää ja siihen liittyviä terveysongelmia: ihminen pystyy itse myös omilla elintavoillaan vaikuttamaan sairastumiseensa ja mahdolliseen hyvään oloonsa. Tämän ymmärtäminen ja tähän herääminen on mielestäni se kirjan suurin viesti. Arvon lääkärinkunta ei ehkä ihan ymmärrä, mikä on nykypäivän ’tavan tallaajan” terveellinen ruokavalio ; perheissä syödään eineksiä, pullaa ja leipää. Sokeria kuluu ja aterioita kirvataan höttöhiilareilla, hampurilaisilla ja pitsoilla . Siksi Heikkilän teksti toimii, koska hän puhuu ”kansan kieltä”; hän yksinkertaistaa asiat niin, että ihan tavallinenkin kadunmies ne ymmärtää. Ei tavallinen tallaaja juuri ymmärrä edes mikä on hiilihydraatti, etenkäön vanhempi väestö. Mutta kun Heikkilä kertoo, että pullat, karkit, peruna, pasta ja leipä pois, niin ymmärtää jo mökin mummokin. Tässä on se idea, miksi asia menee perille. Se on kerrottu niin yksinkertaisesti ja selkokielisesti, että sen kaikki ymmärtävät. Paljon on tieteessä popularisoinnin tarvetta, jotta tieto saadaan kuluttajille perille. Ja professorille tiedoksi: tavan kansa ei lue pubmedia, vaan Aamulehteä, Hesaria, Iltalehteä ja Iltasanomia, jota kautta sitten saavat näitä terveysuutisia tietoonsa. Ja iso osa kansasta ei ole edes kiinnostunut terveellisestä ravinnosta, sillä yleinen suuntaus on, että lääkettä haetaan, kun terveys mättää. Kansaa pitäisi päästä herättelemään rajummin omien valintojen terveyttä tuhoavasta elintavasta ja sitä Heikkilän kirja juuri tekee.
Olen samaa mieltä. Harmi vain, että periaatteessa hyvä perussanoma on pilattu huuhaalla ja yhden ainoan ratkaisun tyrkyttämisellä.
Juhani kirjoitti: Harmi vain, että periaatteessa hyvä perussanoma on pilattu huuhaalla ja yhden ainoan ratkaisun tyrkyttämisellä.
Edelleenkin, ketogeenisuus ei ole ainoa asia ravitsemuksessa, joka tuodaan kirjassa esille. Eikä kaikessa se ratkaiseva vaikutuksen aikaan saaja. Vaikuttavia yksityiskohtia ja itsenäisiä vaikuttavia asioita on kymmenittäin muitakin. Luepa kirja uudestaan niin ei tarvitse kaiken aikaa inttää tuota asiaa.
Toki kirjassa on muutakin mutta kyllä se ”Suuri Linja” on tuo ketogeeninen ruokavalio, joka hoitaa kaikki. Sehän on hänen verkkosivujensa keskeinen viesti. Ja kaikki kommentit ja ratkaisut pyörivät sen ympärillä.
Kuinka niin lääkärikunta ei ymmärrä? Nimenomaan vaihtoehtohoitoja suosittelevat eivät ymmärrä, kun syyttävät ravitsemussuosituksia kuvitellen ihmisten syövän niiden mukaan. En ymmärrä, miten terveellisiä elämäntapoja voisi olla niin vaikea käsittää ilman Heikkilän selityksiä, ja että Heikkilä olisi ainoa ihminen Suomessa, joka osaisi ne ymmärrettävästi selittää. Mikä esimerkiksi ruokakolmiossa on niin vaikeaa?
Ainakin omasta mielestäni tuntuu, että ehkä isompikin liikkeelle paneva voima on jännittävät salaliittoteoriat. Niillä saadaan varmaan aika monen kiinnostus terveysasioihin heräämään.
Lääketeollisuus on jo jättiteollisuutta ja verrattavissa sotateollisuuteen joten ei yhtään haittaa vaikka tohinassa olisi mukana jännittäviä salaliittoja herättelemässä ihmisiä. No salaliittoja nyt ei ole paitsi joidenkin mielikuvituksissa.
Tekisi hyvää boikotoida lääkkeitä ja monia muitaki asioita ja elää kaikinpuolin vastuullisesti ja tervettä elämää. Alkaisi itse huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tekisi yhteisöllemme hyvää joskus parantua tästä ’raha on jumalamme’ huumasta.
Ettei joku kohta viisastelemaan ala ja kerro että tekee Anttiki rahaa. Heikkilä on ihan samassa veneessä ja yhtenä motivaationa hänellä myös raha.
Omasta terveydestä huolehtimisessa ja sen ansiosta lääkkeiden välttämisessä ei edelleenkään ole mitään väärää. Kyse on vain siitä tavasta, miten se tehdään, kun ei sitä kannata ihan millä tahansa keinoilla yrittää tehdä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että raha on liian arvostettua, ja että se ei saisi vaikuttaa haitallisesti niin tärkeään asiaan kuin ihmisten terveys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hylkäisin koko lääketieteen ja ottaisin mitä tahansa muuta sen tilalle.
Ei kokonaan tarvitse hylkää. Ei kukaan tietääkseni esim. kirurgiaa kyseenalaista.
Ei asiat muutu jos ihmiset ei välitä itsestään, muista tai jos kiltisti hyväksyvät kaikkea negatiivisuutta.
Oli ilmeisesti liian kärjistetysti ilmaistu, kun pointti meni ohi. Unohdetaan se ”koko”. Siis vaikka raha on myös vaikuttamassa lääketieteeseen, niin en silti kelpuuttaisi mitä tahansa tutkimatonta tai vaikuttamattomaksi todettua sen tilalle.
En tiedä mitä terveysbisneksen tilalle muuta kuin ennaltaehkäisy, eli terveelliset elämäntavat.
Kuitenkin tätä menoa menemme vain huonompaan suuntaan.
Tässä asiantuntija kertoo ongelmasta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/10/18/medikalisaatio-tekee-meista-kaikista-sairaita
Todellisuudessa väestön terveydentila ja elinaika ovat koko ajan parantuneet ja pidentyneet. Ei siis huonompaan suuntaan vaikka uhkakuviakin on. Huuhaalla ei näitä uhkakuvia ratkaista.
Lue lisää:
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/ylidiagnostiikka-ja-ylihoito/
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/medikalisaatio/
Kirurgia on siis ok? Vaikka yhtä lailla tehdään tarpeettomiakin toimenpiteitä?
Lääkehoito on demoni, josta seuraa vain pahaa? Vaikka monissa sairauksissa juuri se lääkehoito on pelastava.
Et ehkä havaitse kuinka omituisilta ja epärealistisen tietämättömiltä kommenttisi vaikuttavat.
Ei kukaan kiellä lääkkeiden ottamista. Siihen on kuitenkin vaihtoehtoja. Voi elää tervettä elämää ihan ilman lääkkeitä. Se ei ole mitään huuhaata, vaikka väkisin yrität väittää että lääkkeetön elämä on huuhaata.
Ei ennaltaehkäisy edelleenkään kuulu vain vaihtoehtohoitoihin. Vai mikä se ravitsemussuositus esimerkiksi sitten on?
Enkä mitään sellaista yritä väittää. Ihan hyvin se voi joidenkin kohdalla jopa onnistua. Mutta väitätkö itse, että kaikki mahdolliset sairaudet olisi hoidettavissa ilman lääkkeitä? Siis hoidettavissa, silloin kun sairaus on jo ilmaantunut, eikä sitä voi enää ennaltaehkäistä.
Sori, oli tarkoitettu Juhanille, kun han kirjoitti ’huuhaalla ei uhkakuvia ratkaista’.
En edelleenkaan nae mita huuhaata on laakkeettomassa elamassa tai vaikka elintapojen takia kunto romahtanut ja kayttaa laakkeita ja sen lisaksi alkaa hoitaa itseaan ihan pelkalla elamantapamuutoksilla ja paasee myos parhaassa tapauksessa laakkeista eroon. Kylla se on mahdollista monille ollut, vaikkette usko.
Jos Heikkilan opeilla pystyy elaa ilman laakkeita, paasee niista eroon, tai ennalta ehkaisee, niin hyva jos Juhanin opeilla, niin hyva, jos jonkun muun opeilla niin hyva, jos itse kokeilee ja tutkii mika tuntuu itselta hyvalta niin hyva.
Toki jos ei pida laakkeita huonona ratkaisuna, niin ymmarran hyvin etta pidatte laakkeetonta elamaa huonona.
Mitä nyt tarkoitat lääkkeettömällä elämällä? Sitä, että lääkkeitä ei tarvitsisi mihinkään sairauteen missään tilanteessa? Miksi pitäisin lääkkeetöntä elämää huonona?
Itse en todellakaan mielelläni haluaisi syödä lääkkeitä, ellei ole aivan pakko. Ja pakko on sellainen sairaus ja tilanne, johon ei ole todettu muuta vaikuttavaa hoitoa. Haluan välttää lääkkeitä mahdollisimman pitkään elämällä terveellisesti ja selvittämällä, mitkä lääkkeet todella ovat välttämättömiä missäkin tilanteessa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että uskoisin kenen tahansa lääkkeiden vastustajan puheisiin.
Pulushakkia ja olkinukkeja.
Kukaan ei ole arvostellut pyrkimystä lääkkeettömään elämään. Tuollaisten väitteiden laittaminen toisen sanomaksi on juuri olkinukkeja vastaan taistelua.
Mutta silloin, kun oikeasti on sairaus, johon tarvitaan lääkkeitä, niitä pitää myös käyttää. Muuten olemme takaisin keskiajalla. Syöpä ja valtimotauti voi tulla vaikka olisi tehnyt kaikkensa terveytensä eteen. Ei ole mitään järkeä vain vastustaa vastustamisen vuoksi. Lääkkeiden käyttö on silloin perusteltua, kun niitä tarvitaan ja kun hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Minä puhuin ennaltaehkäisystä ja terveellisistä elämäntavoista ja lääkkeettömyyteen pyrkimisestä ja sinä pidät sitä ratkaisua huuhaana niinkuin kirjoituksestasi ymmärtää.
Niinkö? No en pidä.
Mistä ihmeestä olet saanut sellaisen käsityksen? Miksi minä en sitten saa? Osoitapa nyt tämmöinen kohta, jossa noin sanotaan. Ennaltaehkäisy, terveellisiin elämäntapoihin pyrkiminen ja sitä kautta sairauksien ja niiden lääkitsemisen välttäminen KUULUU myös viralliseen puoleen. Meillä on jopa ravitsemukseen erikoistuneita ammattilaisia.
Heikkilä kertoi koe-eläimillä tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio vähentää paksusuolen syövän riskiä 75%. Meni tietenkin täydestä seuraajilleen: ”Tuo tieto oli minulle rehellisesti sanoen ihan uutta tietoa. Ainakin nyt sitten tiedän tämänkin”.
Myöhemmin Heikkilä linkitti artikkelin, jonka mukaan nyt on tutkittu, että suuri osa tutkimuksista on satunnaista kohinaa. Artikkelissa puhuttiin tutkimusten toistettavuuskriisistä ja sensaatiokulttuurista. Eiköhän Heikkilä itse juurikin ole edistämässä tätä sensaatiokulttuuria levittämällä yksittäistä koe-eläintutkimuksta todisteena?
Huomasin itsekki ja se on jo ’ikivanha’ juttu. Tutkimus 2015 ja 2016 ja se tekniikan maailman juttu oli vuodelta 2017. Ei siis mitään uutta.
Niin? Sellaisia Heikkilä kuitenkin on jostain kaivanut. Minusta tämä Heikkilän sanoma ja siihen ”kannattajansa” vastaama ovat hyviä osoittamaan sen, kuinka sillä ei niinkään ole väliä, mitä tarkalleen ottaen sanotaan, vaan mitkä asiat vain yhdistyvät ihmisten mielissä ja miten helposti. Tarvitsee vain sanoa vhh yhdessä lauseessa ja jokin sairaus seuraavassa lauseessa, niin ihmisten mielissä vhh jo estää jonkin sairauden. Aivan sama, puhuttiinko MAHDOLLISESTA vaikutuksesta, josta ei siis vielä noin vain voi vetää johtopäätöksiä ihmisiin.
Miksihän nämä ”uudet” hiiritutkimukset ovat Heikkilän mielestä yhtään sen luotettavampia, kuin ”vanha” laaja tutkimusmassa? Onko niillä vain luotettavia rahottajia? Vai tuottavatko ne vain hänen oman liiketoimintansa kannalta kivempia tuloksia?
Juhani kirjoitti: Myöskin kaikki vähänkin kriittiset kommentit sensuroidaan Facebook-sivuilta eikä blogiin pääse jättämään lainkaan kommentteja.
Taisitpa tehdä saman kirjoittamalleni kommentille viikonloppuna. Se ei mielestäni ollut niin paha kirjoitus että ymmärtäisin sen poiston.
Saattaa olla, tosin en muista nyt tähän hätään mikä siinä oli poiston perusteena. Hyvin tarvoin tarvitsee poistaa mutta jos kommentti on pelkkää saman jankutusta eikä siinä ole mitään keskustelun aloituista, miksi ylipäätään kommentoida? Olen poistanut alle 1% kommenteista.
Mutta, ei sinulla pitäisi tässä asiassa olla paljoakaan kritisoitavaa minun toimintani suhteen. Nytkin tässä kirjoituksessa on 611 kommenttia, joista aika iso osuus on kriittisiä kommentteja, pääopsin kyllä siltä pohjalta, ettei haluta erottaa kirjan arvostelua ruokavalion taikka lääkkeettömyyden arvostelusta. Asiallinen kritiikki on tervetullutta mutta minulla on täysi oikeus poistaa pelkät parjaukset ja jankutukset.
Nature 3 päivää sitten
https://www.nature.com/articles/s41586-019-0885-0
”Our data suggest that autophagy is an integral component of the tumour suppressive crisis mechanism and that loss of autophagy function is required for the initiation of cancer.”
Puhutko nyt siis omasta kokemuksestasi, että sinulta on evätty tuet sen vuoksi, ettet ole suostunut ottamaan jotakin lääkettä?
jaa, uusimman blogin mukaan diabetes remissioon heikkilään opein. Kumma ettei diabetestä saatu remissioon ennen AH:n oppeja.
On se saatu paljonkin ennen. Muuttaa vain ruokatottumuksiaan, niin ei tarvitse lääkettä.
Jo 1900-luvun alussa on käytetty tiukkaa vähähiilihydraattista/ketogeenistä ruokavaliota diabeteksen hoitoon. 2-tyypin diabeetikot ovat sillä mitä ilmeisemmin pärjänneet ja toipuneet. Ykköstyyppi on saanut lisäaikaa, mutta toki ilman insuliinia sitten menehtyneet. Muotidieetistä puhuminen tuntuu tätä tietoa vasten hieman kummalliselta.
Hiilihydraattirajoitus on sitten myöhemmin jostain kumman syystä ”unohtunut”, kun lääkehoidot yleistyneet . Nyt on käynnissä raivoisa vastahyökkäys, kun joku uskaltaa häiritä bisneksiä. Tämän saman kohtalonhan ovat kokeneet mm. Annika Dahlqvist Ruotsissa ja Tim Noakes Australiassa.
http://www.tritolonen.fi/uutiset/2984-sokeritaudin-hoito-ohje-vuodelta-1904.
Ennen kuin insuliini keksitiin, tietenkin pyrittiin kaikin keinoin pitämään glukoositasot edes jossain rajoissa. Tällöin ruokavalio, joka muistuttaa nykyistä VHH-ruokavaliota oli tietenkin käytössä. Muutta kun Tyypin 1 diabeteksessa yksinkertaisesti insuliinin tuotanto lakkaa saarekesolujen tuhoutuessa, hoito ei riittänyt vaan potilaat saivat vakavia komplikaatioita ja kuolivat. Siis tuosta ruokavaliosta huolimatta. Taudin syyhän oli siis insuliinin puute ja luonnollisesti ainoa oikea hoito siinä tilanteessa on poistaa tuo syy antamalla insuliinia, jolloin potilaiden elinikä on nykyisin varsin lähellä muun väestön elinikää. Kun tuo syy on poistunut, ei siitä automaattisesti voi tehdä päätelmiä, että nytkin tyypin 1 diabeeetikoiden pitäisi noudattaa VHH-ruokavaliota.
Ehdotatko, että meidän pitäisi siirtyä hoitamaan diabeetikoita vuoden 1904 keinoin? Jos niin tekee, voi saman tien valmistautua Valviran puuttumiseen, ja ihan oikeutetusti.
Tyypin 2 diabeteksen mekanimsi on aivan erilainen ja siitä olen kirjoittanut aikaisemmin:
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/insuliiniresistenssi-insuliini-ja-tyypin-2-diabetes/
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/vahahiilihydraattinen-vhh-ruokavalio-ja-diabetes/
Siinäkin lopulta diabeteksen puhkeaminen edellyttää insuliinituotannon heikentymistä. Tyypin 2 diabeteksessa on VHH hyvä vaihtoehto. Mutta sama hyöty saadaan myös diabeetikon suositusruokavaliolla, jolle on moninkertainen määrä tutkimustukea verrattuna VHH:oon. Sen vuoksi VHH:ta voi pitää muotidieetinä, jonka muodissaolo on tosin jo selvästi hiipunut.
Mistä ihmeen raivoistasta västähyökkäyksestä puhut? Ainoa vastahyökkäys kohdistuu virheellisiin väitteisiin VHH-ruokavalion käytöstä ainoana ja oikeana ruokavaliona melkein jokaiseen sairauteen ja vaivaan. Tottakai saa ja pitääkin saada kritiikkiä, jos esittää perusteettomia väitteitä. Ei reaktiossa kyse ole mistään reagoijan omien bisnesten häirinnästä vaan huuhaatiedon vastustamisesta. Tuleeko sinulle mieleen, että monet mainitsemasti nimet itse asiassa hyötyvät taloudellisesti huomattavasti tämän virheellisen tarinan jakamisesta. Tämä huuhaan vastainen kritiikki toivottavasti häiritsee noita huuhaabisneksiä.
Juhani Knuuti, tämäkin vastauksesi on minusta hyvin aggressiivissävyinen. En ole VHH kannattaja, enkä vastustaja, mutta mielestäni on oikeasti välittynyt raivoisa vastustus teidän arvisa Knuuti ja muiden nimeltä mainitsemattomien julkinen spekulointi A.H:n kirjan tiimoilta.
Minäkin kiinnostuin ko. kirjasta vasta tämän julkisen ryöpytyksen jälkeen. Mitä te tällä julkishakuisuudelanne voitatte? Ette mitään muuta, kuin oman maineenne menetyksen.
En ole lukenut kirjaa, mutta voi olla, että tulen tutustumaan kyseisin henkilön kirjallisuuteen ja voi olla, että saan vielä kiittää teitä arvoisa Knuuti, että toitte niin suureen julkisuuteen tämän henkilön kirjoitukset.
Onko ihan mahdotonta erottaa kaksi asiaa: VHH ja kirjan arvostelu?
Vastaukseni ei kieli aggressiivisuudesta vaan siitä, että kun takana on jo yli 600 kommenttia ja tämä sama asia on ainakin 100 kertaa käsitelty, ja sama henkilö edellen vain tahallaan sekoittaa nuo kaksi asiaa, turhautumisen tunne toisinaan voittaa. Vielä 101 kerran: Kirjoitukseni käsitteli kirjan virheitä. Piste. Se ei käsitellyt muilta osin VHH-ruokavaliota lainkaan, koska olen siitä jo kirjoittanut aiemmin.
Jos maineeni menee siitä syystä, että olen yksi niistä, jotka ovat nostaneet keskeiset asiavirheet lääkärin kirjoittamassa kirjassa esiin, niin menköön.
En vain käsitä, miten ihmeessä tuosta saa väännettyä aggressiivisen. Voisitko ihan konkreettisesti osoittaa kohdat, joista sinulle tämä vaikutelma syntyy? Jos joku on raivoisa ja aggressiivinen, niin minusta se on kyllä Heikkilä. Blogikirjoitukset ovat järkyttävää luettavaa, varsinaista kiusaamista, kun kaivellaan toisten henkilökohtaisia asioita ja tarpeen mukaan väritetään niitä omalla mielikuvituksella.
Juhani nimenomaan on ihailtavan kärsivällisesti kerta toisensa jälkeen jaksanut selittää, miten asiat tutkitun tiedon mukaan ovat. Vaikka kuinka pitäisi rautalangasta vääntää sellaisille henkilöille, jotka eivät millään tahdo ymmärtää lukemaansa, tai eivät lue asiaa, jota kommentoivat.
Juhani, jos todella olisit huolissasi vain kirjan virheistä, miksi et henkiiölle itselleen kaikessa hiljaisuudessa kertonut sitä ja pyytänyt asiallisesti korjaamaan virheet. Nyt kuitenkin on huudettu maailmalle, kuinka täynnä virheitä ko. teos on. Ja tämä huutaminen on vaikuttanut sen, että myynti onkin ollut huipussaan.
Jos tätä julkista huutamista ei olisi tapahtunut, en minäkään olisi tiennyt koko kirjan olemassa olosta. Mutta, jos et kykene ymmärtämään sitä miten suuri yleisö on käytöksenne kokenut, en voi sille mitään.
Katson, että asia minun osaltani loppuun käsitelty.
Olet siis siinä uskossa, että asiasta ei olisi viestitty suoraan. Olet väärässä. Tilanne oli se, että sekä kirjoittaja että kustantaja sanoivat, että kirjassa ei ole muutettavaa eikä suostuneet tekemään mitään virheille. Myöskin kaikki vähänkin kriittiset kommentit sensuroidaan Facebook-sivuilta eikä blogiin pääse jättämään lainkaan kommentteja. Näiden seikkojen vuoksi se, että asiasta tehtiin julkinen, on ihan perusteltua.
Ylipäätäänkin tietokirjoista tehdään arvostelut ja kritiikki, jotka ovat aina julkisia. Se, että tämä julkisuus usein vain kasvattaa myyntiä on tietenkin tosiasia mutta ainakin lukijat osaavat suhtautua kriittisesti siihen mitä lukevat.
Minä olen nyt lukenut tämän kirjan kannesta kanteen. Kirjan keskeinen sanoma on sairauksien ennaltaehkäisy sekä lääkehoidon tukitoimet. Kirja suosittaa syömään luonnollista prosessoimatonta ruokaa ketogeenisen vähähiilihydraattisesti, samanaikaisesti hoitaen sekä fysiikkaa että psyykettä.
Mielestäni kirjan tuomitseminen huomioimatta sen keskeistä sanomaa on epäeettistä ja vastoin hyvää käytäntöä. Luettuani kirjan olen samaa mieltä Pauliina Aarvan kanssa: https://liinanblogi.com/2019/01/13/levittaako-media-vaaristeltya-tietoa-antti-heikkilan-kirjasta/
Tottakai saat olla sitä mieltä. Ja samaa mieltä kuin Aarva. Kuitenkin kaikki asiantuntijat ovat olleet eri mieltä.
Toki kirjan voi lukea niinkin (kuten ilmeisesti sinäkin olet tehnyt) että jättää huomiotta kaikki kirjan merkittävät virheet ja ajatelee, että iso kuva ratkaisee. Ei se mene niin. Jos lääkäri kirjoittaa kirjan jossa on massiivisia virheitä liittyen syöpähoitoon, valtimotauteihin, diabeteksen hoitoon ym, se ei kyllä ole ok, vaikka iso kuva olisikin periaatteessa hyvä.
Minäkin omassa kirjoituksessani ihan aluksi sanoin, että lähtökohta on ihan hyvä, mutta yhden patenttiratkaisun tunkeminen jokaiseen mahdolliseen sairauteen ei ole hyväksyttävää, kun tutkimustieto sanoo ihan toista. Erityisesti vielä, kun virheet on selvästi kerrottu, kommentoidaan, että ei ole virheitä löydetty. Haloo!
Unohtakaa nyt jo nuo tuomitsemiset, haukkumiset ja vainoamiset. Tuommoiset sanat liittyvät turhaan tunteiluun, joita ei tällaisessa asiassa tarvita. KUKAAN ei ole kritisoinut tai tuominnut itse Heikkilää tai Heikkilän erittäin hyvää tavoitetta lääkkeettömästä, terveellisestä elämästä. Eiköhän se ole meidän kaikkien tavoitteena, minun ainakin. Siksi me kaikki etsimme tietoa ja keskustelemme terveysasioista, jotta saisimme ennaltaehkäistyä terveysongelmia. Se, mitä kritisoidaan, on vain ja ainoastaan ne osat kirjasta, jotka tieteen mukaan ovat selvästi virheellisiä, EI siis kaikkia. Kirja olisi ollut tai olisi mahdollista kirjoittaa myös ilman niitä virheitä, jotta jäljelle jäisi vain se kaikki hyvä ja tavoittelemisen arvoinen, joka ei ole ristiriidassa tieteen kanssa. Mutta jostakin syystä Heikkilä haluaa vääristellä tutkimustuloksia omiin tarkoituksiinsa, ei virheiden osoittamisesta huolimatta huomaa vikaa tulkinnoissaan tmv.
Juhanikin myönsi, että lääkärit tietävät ravitsemuksesta liian vähän, eivätkä täten osaa käyttää sitä ennaltaehkäisyssä niin suurissa määrin, kuin ihan jopa tieteen perusteella olisi suotavaa. Tähän on hyvä puuttua ja tätä on hyvä vaatia. Onko kukaan kysynyt lääkäriltään, että olisiko tähän vaivaan jokin lääkkeetön hoitotapa, ja ehdottanut esimerkiksi ruokavaliota? Jos sen voidaan osoittaa olevan tutkitusti toimivaa, miten lääkäri voisi sitä vastustaa? Etenkin, jos asiakas/potilas kertoo haluavansa vältellä lääkkeitä niin paljon kuin mahdollista ja käyttää muita hoitokeinoja ensisijaisesti. Lääkkeitä vasta sitten, kun mitään muuta mahdollisuutta ei ole.
No just. Ompa neuvo. Meneppä kokeilee puhua lääkäreille järkeä, tai ehdottamaan ruokavaliohoitoa. Suututat vain turhaan lääkärin.
Nyrkkisääntönä: älä puhu lääkärille mitään, äläkä kyseenalaista hoitoa mitä ehdottaa.
Potilalaalta saatetaan jopa kieltää yhteiskunnan tarjoama hoito, tai kelan hoitotuki jos et syö lääkkeitä.
’Jos et syö lääkkeitä, niin on turha tulla tänne’ on tavallisin kommentti lääkäriltä.
Ei ollut tarkoitettu neuvona, ihan vaan kysymyksenä, että onko näin joku tehnyt ja mitä siihen on vastattu. Ymmärrän lääkärin vastustuksen, jos ei ole muuta vaikuttavaa hoitoa kuin lääke, mutta en ymmärrä, jos on tieteellisesti vaikuttavaksi todettuja vaihtoehtoja.
Annu, puhut kyllä pelkkiä urbaaneja legendoja, joissa ei ole kyllä hiventäkään perää. Huoh. Ihmettelen että tuollaisia jaksetaan toistaa eikä yhtään ajatella mitä tuli kirjoitettua. Lääkkeetön hoito on aina ensisijainen, monissa tilanteissa se ei vain riitä. Keneltäkään ei kielletä mitään hoitoa tai tukea, jos ei jotain lääkettä syö. Missä ihmeen stalinlandiassa luulet meidän elävämme.
Siellä juuri.
Ihmettelen samaa minkä kyvittelette käytäntömme olevan? Ette ymmärrä tai tiedä tämän päivän lääkäreiden ja etenkin kelan käytäntöä.
Kelan etuudessa pitäisi olla paitsi työkyvytön mutta myös hoidon piirissä ollakseen oikeutettu etuuteen.
Kelassa asiantuntijalääkärit arvioivat hoitavan lääkärin lausunnon perusteella (näkemättä siis asiakasta) asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä sitä, täyttyvätkö kriteerit.
Käytännössä Kela edellyttää lääkehoitoa.
Ketään ei ole tähän päivään mennessä rangaistu, jos ei ole jotain kirjoitettua lääkettä käyttänyt. Puhut aivan höpöjä.
Nythän juuri mikään ei ole pakollista, ei edes rokotukset, eikä pidäkään olla. Voi myös elää epäterveellisesti eikä siitä seuraa mitään.
Työ- ja toimintakyvyn arviointi on ihan eri asioita, kuin mistä nyt puhuit.
Oletko Juhani itse kritisoinut jotakin lääketieteeseen liittyvää, virallisten tahojen toimintaa tai muuta Heikkilän kritisoimaa vastaavaa? Heikkilähän ilmeisesti antaa ymmärtää, että hän puhuisi jostakin asiasta, joka halutaan vähin äänin lakaista maton alle, ja josta edes toimijat itse eivät välttämättä tiedä (kuten ”aivopessyt” lääkärit). Näin kirjaa myös suositellaan: ”Lue, niin tiedät jotakin, mitä ei haluta ihmisten tietävän”.
Olen käsittänyt, että ongelmat kyllä tiedostetaan, mutta puhutaanko ja puututaanko niihin tarpeeksi? Kovin vaikea kyllä uskoa, että tarvittaisiin vain yksi lääkäri avaamaan muiden lääkäreiden silmät epäkohdista, joita tahattomasti tai tahallisesti ei muuten huomattaisi. Ilmeisesti Heikkilä pitää suurinta osaa kollegoistaan joko sokeina tai ihmisten terveydestä piittaamattomina, tunteettomina ja rahanahneina. Ja itseään tietenkin kaikkien näiden yläpuolella olevana: viisaimpana ja aidosti ihmisistä välittävänä. Kenen mielestä tämä on realistista?
Lukuisa määrä lääkäreitä ja ravitsemustieteilijöitä näitä samoja asioita pohtii ja puhuu. Ennaltaehkäisyn suuri tarve, elintapojen huonous, huono sitoutuminen ravitsemussuosituksiin jne. ova keskiössä. THL:n keskeinen tehtävä on juuri tuo alue. Pututaanko siitä tarpeeksi? Ainahan vastaus on, että ei tietenkään puhuta, jos perusteena on se miten nuo on saatu korjattua. Toisaalta kuitenkin keskimääärin väestön terveys paranee koko ajan, vaikka paljon olisi parannettavaa. Ihmiset eivät vain aina halua elää terveellisesti.
Jos haluat Antti saada Heikkilästä paremman kuvan ja hänen aivoituksistaan: ’miksi hän on tuollainen mikä on’, niin kannattaa lukea hänen kirja kapea polku, jossa kertoo itsestään. Hänhän ei piittaa arvonimistä / kunniamerkeistä ja seuraa vain omaa polkuaan. Kirjastosta saa joten ei kannata ainakaa ostaa sitä.
Huomatkaa, että nyt ei ole kysymys lainkaan henkilöstä vaan kirjan sisällöstä. Keskitytään siis kirjan faktantarkistukseen, ei siihen mitä minä taikka joku on mieltä taikka millaisia ovat henkilöt, jotka tarkistusta ovat tehneet taikka kirjoja kirjoittaneet.
Joo ei minua kiinnosta jonkun ihmisen elämäntarinat, vaan totuus. Minusta ei ole realistista, että vain yksi ihminen kokemuksineen sekä hänen kiihkoilevat, epäloogiset ja virhepäätelmille alttiit kannattajansa tietäisivät totuudesta enemmän kuin loogiset, asiaa objektiivisesti tutkivat asiantuntijat. Enää ei eletä ”flat earth” -ajalla, jolloin piti luottaa vain omiin silmiin, tuntemuksiin ja luuloihin.
Ja rahaan liittyvät asiat voi unohtaa, vai miksi Heikkilä olisi vapaa oma lehmä ojassa -ajatuksesta?
No kirjasta saisit myös kysymyksiisi joitakin vastauksia. Ei ole olemassa mitään yksinkertaista totuutta. Ihmiset omine aivoituksineen ja uskomuksineen tekevät asioista monimutkaisia ja keskenään kiistelevät. Ajatuksin totuutta et koskaan saa tietää. Jokaisella ne ovat omanlaisiansa.
Näinpä, mutta tutkimuksin päästään lähemmäs totuutta 😉
Maailmassa on kuitenkin paljon hyviä kokemuksia ruokavaliohoidoista ja ennaltaehkäisystä, ei se ole Antin keksintö. Hän on hakenut maailmalta oppia. Eikä toi ole edes mikään ihmeellinen ja erikoinen asia.
Miksi ruokavaliohoitoja ja ennaltaehkäisyä pidetään tieteeseen ja virallisiin hoitoihin kuulumattomina? Mitä ravitsemustiede ja vaikka kouluterveydenhuolto sitten on? Tottakai ne ovat hyviä aina kun mahdollista.
Kuka pitää?
Toisaalta voisi kysyä miksei sitten hoideta? Miksi vain tyrkätään resepti käteen? Ei toki aina mutta esim. itselläni ja useilla tuollaisia kokemuksia.
Antti ehkä saa potilaan itse oivaltamaan tuon asian.
Monet tuntuvat pitävän, ja sinunkin kommentista sain sen vaikutelman, kun toit ne esiin vastatessasi tutkimuskommenttiini. Mutta ilmeisesti et sitten pidä? Toinen asia, mitä ihmiset tuntuvat ajattelevan, on että jos jotakin tehdään ”maailmalla”, niin se itsessään olisi tae toimivuudesta. Tämä vaikutelma syntyy, kun sitä kovasti korostetaan, että siellä ja täällä tehdään näin. Siis usein ainoana perusteena toimivuudelle, ilman sen kummempia todisteita siitä. Jossain näin jopa sellaisen perusteen, että: ”Ei ne vaihtoehtohoidot niitä paljon käyttävissä maissa ainakaan elinaikaa lyhennä”. Niin kuin se kertoisi jotakin niiden toimivuudesta.
Tässä on suora lainaus Heikkilän lääkkeetön elämä- kirjan sivulta 135.
” Olen tästä kokemuksestani lähtien neuvonut syöpäpotilaita ravintoasioissa. En puutu viralliseen hoitoon, annan vain tukihoitoa. Jotkut potilaat eivät ole halunneet virallisia hoitoja, ja tätä päätöstä olen kunnioittanut. Jotkut ovat pärjänneet erittäin hyvin pelkällä ruokavaliolla. Kokemukseni virallisen hoidon ja ravintohoidon yhdistelmästä ovat olleet erittäin hyviä. Hyvin moni ravintoneuvontaa saava kestää syöpähoidot aivan eri tavalla kuin ne, jotka eivät saa tukihoitoa. ”
Omistan kirjan ja olen sen lukenut. Mielestäni tämä on Heikkilän keskeinen sanoma koskien
syövän hoitoa. Sokea Reettakin näkee sen, että tässä keisissä on nyt kyse Heikkilän täydellisestä lynkkaamisesta eikä mistään muusta. Oksettavaa!
Siltä se minustakin on tuntunut. Etenki hesarin valheelliset jutut kirjasta (jos on luottamista heihin jotka kirjan lukeneet). Kirjaa en siis vielä ole lukenut, mutta sekin aika koittaa kunhan kirjastosta sen saan. On vaan niin suosittu että pitkä jono.
Lue vastaukseni Kristiinalle. Ennen kuin väität ketään valehtelijaksi, kuuntele myös HS toimittajan Satu Vasantolan luento aiheesta, miksi faktantarkitusta tehtiin: https://www.hs.fi/elama/art-2000005965884.html
Vähän sellainen kuva että tehty kärpäsestä härkänen.
No tullutpa kirja ja Antti ainakin kaikkien tietoisuuteen.
Olen kyllä aivan eri mieltä, kun tietää kuinka merkittäviä nuo virheet ovat. Kyllä lääkärin kirjoittama tietokirja tulee perustua tietoon eikä mutuun.
Eikö teidän mielestä siinä ole mitään outoa, että puolustetaan kirjaa, jossa on paljon osoitettuja virheitä? Onko teidän mielestä ihan ok, että lääkärin puheesta osa on totta ja osa ei?
Ja olen siis lukenut juuri tuon Vesantolan kirja väitteet. Missään kirjassa ei sanota niin mitä hän kirjoitti. Ainakin jos on luottaminen heihin jotka kirjan lukeneet.
No, pitäisi kyllä tosin olla hiljaa ennenkuin olen itse sitä edes lukenut, kun sisältö on nyt vain muiden puheiden ja kirjoitusten varassa.
Tuosta viimeisestä kommentista olen harvinaisen samaa mieltä. Silti olet täällä ollut puolustamassa kirjaa. Eikö siinä ole sinusta mitään outoa?
Ekasta kommentista pistää silmään, että sanot niiden olevan toimittajan väitteitä vaikka ihan päivänselvästi toimittaja on kirjoittanut vain asiantuntijoiden palautteesta eikä omia mielipiteitään. Etkö tiedä miten toimittajat toimivat? Etkö hyvä ihminen mitenkään usko, että HS antoi kirjan luettavaksi neljälle asiantuntijalle, kuten siinä sanotaan? He siis LUKIVAT sen ja sitten antoivat vastineen HS:lle. Sinä olet ollut täällä siis kumoamassa noiden neljän asiantuntijan kantaa, vaikka et ole edes kirjaa lukenut!
Minusta tuntuu yhä enemmän, että suurin osa täällä mekastavista on ainoastaan vain puolustamassa kirjaa fiiliksen perusteella, eivät asiaperustein.
Arviointi ei perustu vain tuohon yhteen sivuun. Olet kai varmaan lukenut tämän kirjoitukseni ja myös Helsingin sanomien arikkelin, jossa muut asiantuntijat ovat kirjaa arvioineet.
Faktantarkistus on täysin normaali ja suorastaan toivottava tapahtuma silloin kun kirjan väitetään olevan tietokirja. Tietokirjan pitää kestää kritiikki. Asia olisi varmaan edennyt faktantarkituksen jälkeen ihan eri tavalla, jos kirjoittaja olisi antanut ensimmäisenkään vastineen täysin asialliseen ja perusteltuun kritiikkiin.
Se, mitä tapahtui sitten faktantarkituksen jälkeen ei ole tietenkään asiatarkistajien syytä eikä edes kontrolloitavissa. Joka tapauksessa lynkkaus on tietenkin ihan eri asia, kuin asiallinen terveysväitteiden tarkastalu.
Ei kai tässä sitten voi kuin hyväksyä olemassa oleva tilanne. Ravinnon saatavuus tuskin tulee ainakaan vähenemään ellei tule jokin kriisi esim. sota. Liikunnan määräkään tuskin tulee radikaalisti muuttumaan, työelämä ei ainakaan muutu fyysisempään suuntaan. Ylipainon hoitona on ilmeisesti lisääntyvästi leikkaus ja sairauksien hoitona lääkkeet.
Uskon myös että elintapasairaudet lisääntyvät ja myös niiden hoitaminen.
Valitettavasti tilannetta ei ole saatu helposti käännettyä parempaan, sillä elämme ehkä liiankin yltäkylläisessä yhteiskunnassa. Mutta ei tietenkään pidä vain hyväksyä van tehdä ennaltaehkäisevää työtä entistä rivakammin.
Leino Utriaisen kommentti on tästä valitettavasti poistettu.
Hän yrittää palata taas takaisin hänen vuosien takaiseen virheelliseen tilastoonsa, jonka oikaisemisesta hän lienee suuttunut. Jokainen voi käydä katsomassa vuosien takaisia kommentteja kuolleisuustilastoista ja statiineista. Kommentteja on satoja ja artikkeleita taisi olla kolme kpl. Jokainen voi käydä tarkistamassa, olinko asiallinen ja kärsivällinen.
Kaikella on kuitenkin rajansa. Jos keskustelu ei etene tippaakaan, vaan kommentoija jankuttaa samaa asiaa edelleen ja edelleen edes lukematta kirjoitusta tai vastinetta, on ihan oikeutettua todeta väitteiden perustuvan puuttuvaan tietoon, taitoon tai ymmärrykseen. Tilanne oli samanlainen aikanaan Leino Utriaisen kanssa ja nyt Kristiinan kanssa. Käykää vaikka tutustumassa minun ja Kristiinan väliseen viestinvaihtoketjuun tässä alla. Tehkää siitä sitten omat johtopäätöksenne.
Tämä blogi kuitenkin sallii kriittiset kommentit. Pidän sitä normaalina ja kannatettavana toimintana. Minun kirjoituksiani ja tulkintoja tutkimustiedosta saa ja pitää ilman muuta haastaa. Sehän on myös tieteen keskeinen ydin. Tulkintojeni tulee kestää kritiikkiä. Jos ei kestä, ne eivät ole vankalla pohjalla. Valitettavasti monissa muissa blogeissa keskustelu on kokonaan estetty taikka ainakin kriittiset kommentit poistetaan.
On aika erikoista olettaa, että kellä tahansa pitää olla oikeus käydä täällä jankuttamassa ja parjaamassa (usein vielä nimimerkin takaa) mitä tahansa loputtomasti, mutta kun minä sitten ilmaisen turhautumiseni jankutukseen, siitä uhriudutaan ja loukkaannutaan. Sitä paitsi, eihän tätä blogia tai kommenttiketjua ole pakko lukea. 😉
Asiasta on keskusteltu jo, mutta Kristiina toi koko ajan samaa asiaa esille, eikä millään ymmärtänyt (tai välittänyt) siihen esitettyä kritiikkiä. Joten ihan asiallisesti ja hienovaraisesti kyseenalaistettiin hänen ymmärryksensä käyttämistään termeistä. Monta kertaa on yritetty selittää, mutta jos on hukassa ihan perusasioista, niin ei niitä selityksiäkään sitten varmaan ymmärrä. Unohdit tämän kohdan: ”nyt olen pahoillani suoruudesta”. Heikkilän kommentit ovat aivan eri maata. Eivät ole asiallisia, eivätkä varsinkaan hienovaraisia. Että menee minusta jo yliherkkyyden puolelle, jos ei tällaistakaan, asiallisin perustein annettua kritiikkiä pysty ottamaan vastaan.
Rasvamaksa ja rasvan laatu
Tavoitteena lääkkeetön elämä -blogi: ”Tuoreet tutkimuskoosteet kertovat, että ravinnon osalta merkittävin tekijä on tyydyttyneen rasvan suuri määrä. Kun tyydyttynyt rasva vaihdetaan kertatyydyttymättömiin taikka Omega-6 monityydyttymättömiin rasvahappoihin (huom, mm. juuri linolihappoon), maksan rasvoittuminen vähenee.”
Rasvan kulutus:
https://www.pronutritionist.net/wp-content/uploads/2015/02/Rasvan-kulutus-Suomessa.png
Voin kulutus:
https://image.slidesharecdn.com/suomalaistenravintotase1962-2011-150219042617-conversion-gate01/95/suomalaisten-energiaravintoaineiden-ja-ruokien-kulutus-10-638.jpg
Kasviöljyjen kulutus:
https://image.slidesharecdn.com/suomalaistenravintotase1962-2011-150219042617-conversion-gate01/95/suomalaisten-energiaravintoaineiden-ja-ruokien-kulutus-11-638.jpg
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on nopeasti lisääntynyt, esiintyy nykyisin myös lapsilla. Tilastojen mukaan tyydyttyneen rasvan eli voin kulutus on merkittävästi vähentynyt ja kasviöljyjen vastaavasti lisääntynyt. Tieteellinen näyttö ja tilastotiedot näyttävät tässäkin siis aivan päinvastaista.
Tämän täytyy olla vitsi, onhan?
Juuri kun totesin jo montakin kertaa, että mistään trendeistä ei voi tehdä mitään päätelmiä syy-seuraus -suhteesta, niin laitat tällaisen kommentin. 😮
Ja, jos niin voisi tehdä, ampuisit omaan jalkaasi, sillä juuri viimeisen 10 vuoden aikana voin kulutus on kasvanut ja kasviöljyjen vähentynyt juuri noiden jakamiesi linkkien kuvissa. Siis tämä viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut tilanteen huononeminen johtuu siitä, että voi on korvannut osan kasviöljyistä? Näinhän en kuitenkaan väitä sillä ajallista muutoksista monimutkaisissa tilanteissa ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä.
Lisäksi, jos lukisit oikeasti kokonaan tuon osan blogistani, joka koskee rasvamaksaa (taikka tästä kommenttiketjusta aikaisemmat kommentit), saisit vastauksen ihmettelyysi. Liikunnan vähentyminen sekä positiivinen kaloritasapaino ovat keskeiset syyt, ruokavalion sisällöllä on merkitystä, mutta ei niin paljon.
Suosittelen, että et käytä termejä ”tieteellinen näyttö” tai ”tilastotiedot” kommenttiesi yhteydessä, sillä rehellisesti sanottuna (nyt olen pahoillani suoruudesta) sinulla ei kommenttiesi perusteella näytä olevan tietoa, ymmärrystä ja taitoa niiden tulkitsemiseen. Jos sinulla on oikeasti jokin asiallinen kommentti, otan ne vastaan mielelläni, mutta muita en enää päästä läpi kun ne ovat vain saman perusteetonta toistamista.
No nytpä sain omin silmin nähdä, että on olemassa ihmisiä, joille ei mikään mene kaaliin, vaikka kuinka hyvät perustelut olisi ja ne rautalangasta moneen kertaan vääntäisi. Todella hämmentävää..
Antti hyvä ! Lisään hämmennystäsi kertomalla, että ainakin yksi henkilö omaa yhtä kovan kaalin kuin minä. Diplomi-insinööri Uusitalo (huom. koulutustaso) oli erehtynyt vertaamaan samaa voin kulutuskäyrää ja ylipainon kehittymistä toisiinsa ja saanut saman jäätelönsyöntiaiheuttaahukkumista vyörytyksen osakseen. Ensin ajattelin, että voi vitsi tämän täytyy olla vitsi, mutta ei se ollut vitsi. http://turpaduunari.fi/miksi-ravitsemusalan-asiantuntijat-valehtelevat/
Ehdin muuten lukea Leino Utriaisen kommentin ennen sensurointia.
Kristiina, tarkoitatko, että jos Diplomi-insinööri Uusitalo tekee saman virhetulkinnan kuin sinä, virheen kritisointi muuttuu epäilyttäväksi? 😉
Kysymyksessa ei ole sensurointi, vaan moderointi. Ei sen poistetun kommentin sisällössä ole mitään salaista, se vain ei ollut asiallinen.
Antti Heikkilän kirja on vanhan Atkinssinin vallankumousdieetistä jatkumo.Satuin aikoinaan ostamaan sen kirjan,vaikka itselläni ei ole paino-ongelmaa ollut koskaan.On Lundiahyllyssäni vieläkin.70-luvun puolivälissä olin Siljalla lastenhoitajana kesätöissä ja silloiset kokit laihduttivat tällä rasvadieetillä erittäin hyvin hoitotuloksin silminähden.Sokeri on verisuonille huono apulainen yhdessä rasvan kanssa,koska sehän suolistossa tekee niitä huonoja pöpöjä,hiiva myös,jotka eivät tue kokonaisvaltaista hyvinvointia.Hyvät pöpöt sensijaan ovat auttajasoluissa B JA T-tappajasolutkin pelittävät paremmin.Suoliston hyvinvoinnissa on se salaisuus,josta ei puhuta.Ravinnon rustaaminen kunkin oman geenistön mukaan.Tähän suuntaan pitäisi mennä eikä vain koko ihmiskoneistoa pyrkiä saamaan toimimaan pelkillä lääkkeillä.Kuten olen aiemminkin kommentoinut:Lääkkeitä tarvitaan,mutta liika on liikaa.Vastaisitko ystävällisesti tähän.Pitkäaikaisen insuliini-hormoonin,siis,lääkkeen käyttö,kun haima on lopettanut toimintansa 1-tyypin diabeeteksessa?Kiitos Uteliaisuuttani luin myös nämä professori Peter Gotzshen kirjat.Raskasta luettavaa.
Atkinsin ruokavalio on tietenkin tämänkin kirjan taustalla, se on selvä. Se on epäselvää, että miksi sitten tämä vanha teoria, jossa on hieman ajatusta ja totta, nostetaan aina ajoittain jonkinlaiseksi ihmedieetiksi, joka ratkaisee kaikki. Ilman, että sen tueksi on osoittaa mitään tutkimusnäyttöä verrattuna esim suositustuokavalioon tai esim Välimeren ruokavalioon, joiden tutkimusnäyttöä on vähintäänkin 10-kertainen määrä.
Sanot, että suoliston hyvinvoinnista ei puhuta. Mitä ihmettä? Sehän on tämän hetken yleisin puheenaihe. Suoliston bakteereille lisätty sokeri on huonoksi, mutta vielä enemmän kuidun vähyys. Prosessoitu punainen liha myös.
Puhut lääkkeistä ikään kuin olisin niitä ollut suosittelemassa. Päinvastoin, olen kirjoittanut ennaltaehkäisystä ym.
Insuliinikysymystäsi en ymmärtänyt. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinin käyttö on elämisen kannalta täydellinen välttämättömyys.
Pidin itsestäänselvyytenä 1-tyypin diabeeteksessa insuliinin käytön,mutta 2-tyypissä ajattelin enemmänkin 80-luvulla ollutta ruokavaliohoitoa,joka tuntuu olevan hukassa tällä hetkellä.Tekstini oli hieman puuttellinen.Pahoittelen.1-tyypin diabeetteksessahan haima on sanonut sopimuksen irti,siis ei enää eritä insuliinihormoonia vaan tarvitaan lääkeinsuliini korvaamaan sen tai erittää vähän.Ilman haiman kunnollista toimintaa ihminen ei tule toimeen ja siirtoja kai on kokeiltu.En ole seurannut sitä,mutta jotain olen lukenut ohimennen siitä. Mitä tulee dieetteihin,niin niitähän nyt on roppakaupalla tarjolla.Olisikohan kuitenkin kohtuus ja välttämättömyys viisasta tässäkin.
OK, ymmärrän, että oli vain typo. 🙂
Tieto tyypin-2 diabeteksessa on myös muuttunut niin, että tällä hetkellä on yhä selvempää, että sen syntyyn liittyy haiman insuliinituotannon ehtyminen. Potilaat, joille puhkeaa tyypin 2 diabetes ovat etenemässä insuliinipuutteisiksi. Insuliiniresistenssi tietenkin pahentaa asiaa mutta ilman, että haiman toiminta heikkenee, myöskään tyypin 2 diabetesta ei synny. Kun on haettu geneettisiä tekijöitä tyypin-2 diabetekseen, kaikki geenimarkkerit liittyvät — yllätys, yllätys — insuliinin tuotantoon eikä maksaan tai insuliiniresistenssiin. Tästä on muuten kirjoituskin omassa blogissa: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/insuliiniresistenssi-insuliini-ja-tyypin-2-diabetes/
Kyllä,kyllä,geenimarkkerit ovat oleelinen asia tässä.Ajattelen näin,että kuitenkin maksa,munuaiset,haima olisivat myös tähän geenimarkkeriasiaan yhdessä liittyvä juttu autoimmuunisairauksissa.Tämä on oma päätelmäni ,mitä olen tehnyt tulkintoja vuosien mittaan.Pitää ottaa huomioon se,että en ole käynyt läpi lääkärin koulutusta.Tulevaisuudessahan aletaan hoitaa geenitiedon pohjalta yhä enemmän.Jokainen yksilö on niin omansa,että ala ei ole helppo millään tavalla.Eikä varsinkaan tässä Sotemyllytyksessä.Onnea matkaan.Kiitos
”Se, onko rasva tyydyttynyttä tai ei-tyydyttynyttä ei ole keskeinen seikka diabeteksen synnyssä”
”Lihavuus ja diabetes liittyvät liialliseen energiansaantiin ja passiiviseen elämäntapaan sekä huonolaatuiseen (höttöhiilarit + ryydyttynyt rasva) ravintoon.”
Ensimmäisessä lauseessa vähättelet tyydyttyneen rasvan osuutta diabetekseen, mutta seuraavassa se sisältyy huonolaatuiseen ravintoon, joka on yhteydessä diabetekseen.
Toinen sairausryhmä, jonka peräti virallisen tahon edustaja eli prof. Martti Färkkilä nosti esiin reilu vuosi sitten on tulehdukselliset suolistosairaudet. Hän viittasi tutkimukseen, jossa rypsiöjy lisäsi ko. sairauksia ja suositti vaihtamaan oliiviöljyyn. Färkkilä totesi, että diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet samaan tahtiin. Hänellä on ilmeisen pitkä ura gastroenterologina, joten kokemustakin on. Maan viralliset ravitsemustieteilijät toki tämän heti tyrmäsivät. Tosiasiahan on, että nykyisin rypsiöjy on pääasiassa se rasva, jota valmisruuissa, salaatinkastikkeissa, marinadeissa ym. käytetään. Tämän voi jokainen todeta tutkiessaan kaupassa tuoteselosteita. Ja valmisruokiahan käytetään paljon.
Jäätelösyönti aiheuttaa hukkumista ja ne muut esimerkit, joihin viittasit ovat lähinnä tieteeseen perehtymättömien aliarvioimista ja halveksimista.
Lue kommenttini ja huomaat siellä sanan ”keskeinen”.
Mitä tulee tulehduksillisiin suolistosairauksiin ja rypsiöljyyn, yhteydestä ei todellakaan ole näyttöä. Se, että joku kollega sitä esittää, on ihan ok hypoteesina. Asiaa on kyllä analysoitu monen asiantuntijan taholta ja tulos on, että tällaista syy-yhteyttä ei voida havaita.
Toinen asia: Ei ole olemassa mitään ”virallisen tahon” edustajia. Ei ole olemassa mitään suurta johtajaa, joka määrää mitä saa sanoa ja mitä väittää.
Voitaisiinko keskittyä tämän blogin teemaan. En ole kirjoittanut suolistosairauksista.
Ylempänä ollut Antin kysymys oli varmaankin minulle.
”Diabeteksen riskiin ei rasvan kokonaismäärällä ole vaikutusta. Riski pienenee kuitenkin merkittävästi jos tyydyttynyttä rasvaa taikka hiilihydraatteja korvataan monityydyttymättömällä rasvalla.” Tämä yhteenveto löytyi Juhanin blogista 1/16. Siirtyminen tyydyttyneestä rasvasta tyydyttämättömiin katsotaan siis diabeteksen ennaltaehkäisyksi.
Samainen tilasto, johon aiemmin viittasin kertoo, että 1960-luvulla maitoa juotiin 220l/hlö ja nykyisin n. 80 l/hlö. 60-luvulla maito on ollut pääasiassa täysrasvaista ja paljon on käytetty suoraan tilamaitoa. Nykyisin yli puolet maidosta on kevyt-, ykkös-, tai rasvatonta maitoa. Ns. kovan rasvan saanti myös maidon osalta on nyt oleellisesti pienempi kuin 60-luvulla.
Siirtyminen maaeläinperäisestä tyydyttyneestä rasvasta rasvattomuuteen ja kasviperäisiin tyydyttymättömiin rasvoihin koski laajasti koko väestöä. Me vähintään viisikymppiset sen omakohtaisesti muistamme. Diabeteetikkoja oli siis v. 1970 80 000 ja nyt on mitä on. Jostakin luin, että v. 2030 voisi olla jo 2 miljoonaa 2.tyypin diabeetikkoa Suomessa.
Kristiina, usko jo, että ajallisesti samanaikaisista trendeistä ei voi tehdä MITÄÄN johtopäätöksiä niiden keskinäisestä syy-seuraus -suhteesta.
Lisäksi logiikassasi on virhe: Rasvan osuus ruokavaliossa EI OLE VÄHENTYNYT vaan lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja samalla hiilihydraattien osuus on pienentynyt. Tästäkään ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että tämä trendi olisi aiheuttamassa diabetesta.
Usko huviksesi tutkimusten tuottamaa tietoa diabeteksen lisääntymisestä äläkä keksi itsellesi lisää keinotekoisia trendejä ja niille syy-yhteyksiä. Olen kirjoittanut tästä ilmiöstä: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/syy-ja-sen-seuraus/
Hyvänen aika. Rasvan laadustahan tässä nyt on kysymys eikä kokonaismäärästä.
Tyydyttyneen maaeläinrasvan saanti on vähentynyt ja kasviperäisten tyydyttymättömien rasvojen osuus lisääntynyt, ja tämän pitäisi pienentää diabetesriskiä. Tätähän olen yrittänyt tuoda esille.
Hyvänen aika.
Olet toki tuonut mutta toistan vielä kerran: Ajallisista yhteyksistä EI VOI TEHDÄ MITÄÄN PÄÄTELMIÄ SYY-SEURAUS -SUHTEESTA.
Samana aikana on tapahtunut täydellinen mullistus ravinnon saatavuudessa, elintavoissa, liikunnassa sekä arkena että työssä ja sinä poimit yhden muutoksen ja vedät siitä jokinlaisen kuvitellun syy-yhteyden johonkin sairauteen. Haloo!
Asia selviää sitä asiaa selvittäneistä tutkimuksista. Miksi et hae niitä? Olen myös jo kertonut aiemmin mitä nämä kertovat, niissä ei löydy yhteyttä kasvirasvojen käytölle ja diabeteksen lisääntymiselle.
Nimimerkki Antti kysyi.
Mitkä ovat Juhani näkemyksesi, miksi näitä vastarannankiiskiä on olemassa? Miten he ovat päätyneet vastustamaan lääketieteen yleisiä näkemyksiä? Harrastavatko he kirsikanpoimintaa ja tutkimusten väärin tulkitsemista, kuten Heikkilä, vai mitä muita syitä heidän mielipiteilleen on?
Otan itsekin kantaa.
Ote lääkärin valasta Wikipedian mukaan:
”Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.”
TÄMÄ ON SE SUURIN SYY: Kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä.
Olen samaa mieltä mutta tarkennettuna: ”Kokemuksen hyödylliseksi osoittamat menetelmät” tarkoittaa laajemmin kokemuksen tuomaa tietoa, ei pelkkää yksittäisen lääkärin omaa kokemusta. Sen voisi poistaakin mutta kun edelleen lääketieteessä on paljon menetelmiä, joita ei ole tutkittu sillä tarkkuudella, joita vaaditaan uusilta tänään.
Mitkä ovat Juhani näkemyksesi, miksi näitä vastarannankiiskiä on olemassa? Miten he ovat päätyneet vastustamaan lääketieteen yleisiä näkemyksiä? Harrastavatko he kirsikanpoimintaa ja tutkimusten väärin tulkitsemista, kuten Heikkilä, vai mitä muita syitä heidän mielipiteilleen on?
Olen kyllä näiden neljän blogaamisvuoden aikana tätä kovasti pohtinut. On varmaan monta syytä. Osa menee lauman mukana. Osa tietää oikeasti liian vähän (Dunning-Kruger ilmiö). Osa haluaa vain haastaa auktoriteettja ja kuvittelee voivansa haastaa asiantuntijat. Osa on kokenut itse jonkin muutoksen elämässä ja sen jälkeen on hurahtanut tuohon uskoon, jossa omasta kokemuksesta tehdään ratkaisu muillekin. Osa vain trollaa nimimerkin takaa.
Tarkoitin siis näitä, joiden voisi ammattinsa puolesta kuvitella tietävän jotakin, kuten Heikkilä ja muut vastaavat maailmalla.
Näkee ammatissaan paljon epäonnistumisia. Alkaa näkemään asiat toisin ja saa parempia tuloksia työssään hoitamalla jotenkin toisin.
XXX XXXXX on myös yksi esimerkki joka näki masennuslääkkeiden ns. ’pimeän puolen’ ja uskalsi alkaa kritisoimaan. Potkut tuli jne.
Lääkäri valassaan lupaa sitoutua hoitoihin, jotka perustuvat tutkimuksiin ja hyväksi todettuihin lääketieteellisiin käytäntöihin. Juuri tuo prosessi jonka kuvasit, on perussyy lääkörin harhautumiseen. Oman kokemuksensa kautta kuvittelee olevansa tutkimustiedon yläpuolella vaikka ihan perukoulutuksesta pitäisi olla selvä, että omien kokemusten perusteella ei voi aloittaa omia hoitolinjoja. Tavallisin syy harhautumiseen on ns. valikoitumisharha: Vain ne, jotka ovat kokeneet saaneensa apua palaavat, kun pettyneet eivät. Näin syntyy virheellinen grandioottinen ja ylimielinen kuva omien hoitolinjojen tehokkuudesta, kun taas ulkopuolelta katsottuna toiminta näkyy aivan eri valossa.
Mielestäni on hyvä, että lääketeollisuutta kritisoidaan. Ja yleensäkin teollisuuden rahanahneutta. Sehän on erittäin hyvä merkki maapallomme kannalta, että ihmiset kyseenalaistavat kaikkea turhaan kulutukseen liittyvää! Mutta tuntuu, että liiaksi yhdistellään ja yleistetään asioita: että koko tiede olisi huono asia, ja että se ei joidenkin rahanahneiden yksilöidensä vuoksi kykenisi toteuttamaan tehtäväänsä parhaana tiedonhankintavälineenä. Pitäisi katsoa, mitä vaihtoehtoja meillä on: mutu, jolla myös tienataan? Ei ehkä tienata niin paljon määrällisesti, mutta suhteessa vastineeseen kyllä.
Huuhaa-hoitoja kannattamalla autettaisiin kyllä kahdessa suuressa ongelmassa: liikakulutus (kun niitä kannattavat vaikuttavat olevan poikkeuksetta rahanahneutta vastaan) sekä väestönkasvu (ihmisten elämän keinotekoinen pitkittäminen lääkkeillä ja muilla lääketieteellisillä hoidoilla).
No ei niitä ’huuhaa’ hoitoja kannattaisi kyllä kieltääkkää. Ei ole keneltäkää pois että ihmiset testailee uusia hoitoja tai hakee ratkaisua nykyiseen kestämättömään tilanteeseen. Ja jos johonkin kuolee, niin oppiipahan kantapään kautta ja muut myös. Myös virallisiin hoitoihin voi kuolla, niin niistäki opitaan, niin sowhat jos kuolee ’ei virallisiin’ hoitoihin? Vai haluaako koululääketiede yrittää omia kuolematki? Hyvä mainos: vain me saamme hoitaa ja tappaa, ei muut.
Niin, siinä on kysymys, että halutaanko ihmisiä suojella loputtomiin kieltämällä kaikki vähänkään haitallinen. Mutta vähintään pitää antaa tietoa riskeistä. Itse haluan nimen omaan oppia muiden ”virheistä”, ja toimia itse mahdollisimman vähän koekaniinina. Lääketieteessä punnitaan hyötyjä ja haittoja.
En usko että sitä ’koekaniinina’ olemista pystyy välttää vaikka haluaisi. Eiköhän ne meidän jälkeläisetki ota meistäki opiksi (toivottavasti).
Sanoinkin mahdollisimman vähän, etten halua toistaa niitä virheitä, jotka tänä päivänä tiedetään huonommiksi valinnoiksi.
Sitähän tiede pyrkii tekemään: Saamaan epäselvistä asioista selvää ja kerryttämällä tietoa seuraavien käyttöön ettei tarvitsisi keksiä pyörää joka kerta uudelleen.
Saman viestin voi viedä eteenpäin myös ilman huuhaata.
Jotenkin sitä kuvitteli suomalaisten kykenevän koulutettuna kansana rationaaliseen ja kriittiseen ajatteluun, mutta aika hurja meininki näyttäisi täällä kommenteissa olevan… Tai ehkäpä kyse ei ole yksinomaan kriittisen ajattelun puutteesta, sillä kenties Heikkilän väitteisiin sokeasti uskova henkilö kokee olevansa juurikin kriittinen ajattelija, joka rohkeasti uskaltaa kyseenalaistaa yleiset suositukset. Aivan kuten salaliittoteorioitsija ”uskaltaa” kyseenalaistaa ns. ”valtamedian”.
Kommentoijien keskuudessa havaittava ymmärryksen puute siitä miten tiede toimii on suorastaan hälyttävä.
Blogin kirjoittajalta esimerkillistä työtä asioiden selittämisessä sekä ihailtavaa kärsivällisyyttä toinen toistaan erikoisempiin kommentteihin vastaamisessa. Teet tärkeää työtä.
Sama havainto. Lisäksi samat asiat nousevat esiin uudelleen ja uudelleen vaikka juuri olisi kommenttiin vastannut.
Lähde: Aalto 2018. Aineisto: Tilastokeskus, Kulutustutkimuksen elintarvikkeiden määräaineisto
”Niin ikään voita käytetään enää murto-osa (2 kg/hlö/v) vuonna 1966 käytetystä 17 kilosta henkilöä kohden. Levitteenä ja leivonnassa voita ovat osittain korvanneet margariinit ja voi-kasviöljyseokset, joita kulutetaan jo enemmän kuin voita. Lisäksi ruoanvalmistuksessa käytetään yhä kasvava määrä erilaisia ruokaöljyjä (1,4 l/hlö vuonna 2016).”
Suomalaiset ovat siis siirtyneet voista eli tyydyttyneestä/kovasta rasvasta pehmeisiin kasvirasvoihin ja ruokaöljyihin (mm. rypsiöljy). Tämähän on ollut terveysvalistuksen keskeinen sanoma ja tavoite viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja näin on tilastojen mukaan suomalaiset toimineet. Mm. diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja diabeteksen hoidossa annettavissa ruokavalio-ohjeissa kehoitetaan vaihtamaan tyydyttynyt rasva tyydyttämättömiin kasvirasvoihin. Samanaikaisestihan on siirrytty rasvaisista maitotuotteista rasvattomiin/vähärasvaisiin eli kovan rasvan käyttö on huomattavasti vähentynyt. V. 1970 Suomessa oli n. 80 000 diabeetikkoa ja tällä hetkellä noin puoli miljoonaa.
Selitätkö Jukka M. minulle rationaaliseen ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömälle, miten näin on hyvistä ohjeista huolimatta päässyt käymään.
Vastaan Jukan puolesta: Etkö Kristiina itse havaitse, että toistat vain uudelleen ja uudelleen samoja viraalisia väitteitä, joilla annetaan ymmärtää, että diabetes ja lihavuus olisivat ruokavaliosuositusten taikka rasvattomien maitotuotteiden tai kasviöljyjen syytä. Tämä yksinkertaisesti on virheellinen päätelmä eikä mikään tue tällaisia väitteitä. Varmaan sinäkin olet saanut jo lukuisia vastauksia, joissa nuo älyttömät väitteet ovat kumottu.
Mistä lihavuus ja diabeteksen yleistyminen sitten johtuu? Yksinkertaistettuna: Liian suuren energiasaannin, liikkumattomuuden sekä terveyttä heikentävän ravinnon seurauksena. Viime mainittu nimittäin selittyy sillä että vain murto-osa ihmisistä noudattaa suositusruokavaliota, ei siitä että keskimäärin väestössä käytetään enemmän rasvattomia maitotuotteita taikka kasvisöljyjä. Ne jotka saavat ruokavaliostaan kohtuullisesti energiaa, liikkuvat ja noudattava suositusruokavliota eivät sairastu lihavuuteen taikka diabetekseen.
Oletko kuullut jäätelöistä ja hukkumiskuolemista? Kaksi samaan aikaan kasvavaa asiaa ei tarkoita automaattisesti, että toinen olisi toisen syy
Kun diabeteksen ehkäisyn ruokavalio-ohjeena on vaihtaa tyydyttynyt maaeläinperäinen rasva kasvirasvoihin, niin kyllä minun ymmärrykseni mukaan silloin ajatellaan tyydyttyneen rasvan olevan edesauttamassa diabeteksen syntyä. Reaalielämän tilanne kyllä todistaa sen, että EI AINAKAAN tyydyttynyt rasva ole diabeteksen riskitekijä.
Kristiinan kommentti kertoo, että hän ei ole perehtynyt perusasioihin.
Se, onko rasva tyydyttynyttä tai ei-tyydyttynyttä ei ole keskeinen seikka diabeteksen synnyssä vaikka tyydyttyneen rasvan suuri saanti synnyttääkin rasvamaksaa. Tyydyttyneen rasvan suuri saanti on osaltaan aiheuttamassa valtimotautia lähinnä korkean kolesterolin kautta.
Lihavuus ja diabetes liittyvät liialliseen energiansaantiin ja passiiviseen elämäntapaan sekä huonolaatuiseen (höttöhiilarit + ryydyttynyt rasva) ravintoon.
Nämä asiat selviävät tutkimuksista, ei mutu tuntemuksista. Mutu tuntemukset kertovat esim että jäätelön syönti aiheuttaa hukkumisia jne. Lue muita esimerkkejä: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/syy-ja-sen-seuraus/
Korrelaatio tai samanaikaiset tapahtumat tai trendit eivät kerro mitään syy-seuraus -suhteesta. Tämä on aivan alkeelista perustietoa ja se, että tekee tuollaisia johtopäätöksia yhden sairauden ja yhden ravintotekijän välisistä suhteista kertoo, että perustiedotkin ovat puutteelliset.
Mielestäsi siis tyydyttyneen rasvan ajatellaan olevan ainoa tai suurin syy diabetekseen? Ja mistä päättelet, että nimenomaan diabeetikot olisivat vähentäneet tyydyttynyttä rasvaa?
Kattos tänekin asti on päässyt väite ettei Knuuti voi arvostella, ei vamaankaan ole lukenut koko kirjaa. Miksi muuten pitäisi? Kyseessähän on miettiä Heikkilän tarinan kulkua tietyllä ’kerrontakaavalla’. Ai niin miten Knuuti on lääketeollisuuden puolella jos hän on lääkkeettömän elämän puolella?
Kumma että kun on ollut aikaa yli neljä kuukautta oikoa asiavirheväitteitä 70 kpl eikä yhtään ole oiottu, ainoa mikä on löydetty ettei teksitstä ole löydetty väitettä että Heikkilä olisi antanut kirjassa ohjetta käyttää syövän hoidossa pelkästään ketogeenistä, no ei varmaankaan löydy, kun sitähän ei ole väitettykään. (niin että löytyisi kirjasta)
Heikkilä: Ei ole ollut mahdollista kommentoida, No kommentoitu ainakin parin blogikirjoituksen verran. ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta kommentoida juttu ettei kukaan ilmeisesti ole valittanut.
Muuten amerikoissa tehdään tutkintaa tai aloitetaan uusilla molekyylilääkkeillä ja ketogeenisillä. Ilmeisesti ketolla pyritään tasaiseen insuliiniin.
VHH tottakai auttaa varsinkin jos tiputtaa parikymmentä kiloa, syynä ei ole tietenkään cico vaan rasvapolttoisuus, itse asiassa kun rasvaa poltetaankin jatkuvasti niin pitää keksiä insuliinipoltto. Ehkäpä calori in calori out onkin coal in coal out
Koko tämän asian käsittelyhän johtuu halusta varoittaa ihmisiä, jotta he eivät sokeasti uskoisi niitä kirjan väitteitä, joista tiede sanoo toista. Jokainen tekee sitten toki omat johtopäätöksensä, mutta ainakin heillä on kriittisemmät eväät kirjaa lukiessaan. Heikkilä haluaa herätellä ihmisiä lääkkeiden haitoista, mutta vastauksena herätellään ihmisiä myös vaihtoehtoisista hoidoista, ettei niitäkään kannata kritiikittömästi uskoa.
En minäkään ole koskaan omin silmin nähnyt, että luoti tappaisi ihmisen, mutta silti voin kritisoida aseella leikkivää ja luottaa siihen, että joku muu on nähnyt luodin tappavan. Kaikkea ei voi eikä tarvitse omin silmin todistaa.
Poistin Annun kommentin, koska siinä mainittiin liuta nimiä, jotka eivät tähän blogiin kuulu ja ovat sivullisia. Myöskään ei liittynyt blogikirjoituksen sisältöön.
Poistin NipNap -kommentin, koska siinä mainittiin liuta nimiä, jotka eivät tähän blogiin kuulu ja ovat sivullisia. Myöskään ei liittynyt blogikirjoituksen sisältöön.
Lainaus Knuutin kirjoituksesta
”Antti Heikkilän narratiivi tarjoaa vain yhden patenttiratkaisun käytännössä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin ja sairauksiin: Ketogeenisen ruokavalion.”
Tässä yksi osoitus, että Juhani ei kirjaa ole lukenut. Lueppa tuo kirja, tee sen jälkeen korjaus tuohon lauseeseen, että se vastaa kirjan sanomaa.
Useat muutkin asiat kirjoituksessa tukevat samaa.
Muutenkin suosittelen jokaiselle että lukekaa kirja, sen jälkeen vasta ottakaa kantaa siihen.
Hyvää joulua muuten tännekkin kaikille!
Ks edellinen kommenttini. Tämä oli nimenoman Heikkilän narratiivin YDIN. Se ydin ei valitettavasti vain pidä paikkaansa. Minusta kirjan saa toki lukea mutta, jos koko perusta on noin virheellinen, ei kirjan sisältö oikeasti kiinnosta muutoin kuin fiktiona.
Miksi tässä edelleen keskustellaan siitä mitä olen lukenut ja kirjoittanut ja mitä en, eikä tarjota näyttöä siitä, että tulkintani on virheellinen? Kaipaisin juuri sitä.
Sama reaktio Heikkilältä: Vain henkilöihin ja kirjoituksen valintoihin liittyvää parjausta mutta ei YHTÄÄN AINOAA faktatietoa, mikä tulkinnoissani on pielessä. Ei edes yritystä siihen suuntaan.
Täällä on jo yli 500 kommenttia. Moni on kannustava, ja se on hienoa. Osa valittaa kirjoittajan tyylistä ja valinnoista, mutta niiden perusteeksi ei tarjota yhtään todellista näyttöä. Voin olla siis rauhallisin mielin siitä, että tulkintani on ollut oikea, sillä vastakkaista näyttöä eivät edes narratiiviin uskovat kykene löytämään.
Olisin mielelläni kuullut, mikä kanta näillä minun henkilöön kohdistuvilla arvioijilla on Heikkilän kahteen viimeiseen ”vastineeseen” hänen blogissaan. Toista olen jo lainanut tätä kirjoitusta seuraavassa blogissani. Toista en ole käsitellyt. Siinähän Heikkilä maalittaa eri ihmisiä netistä poimittujen ”epäedustavian kuvien” kera sposti- ja verkko-osoitteineen. Ilmeisesti tavoitteena on, että näitä ihmisiä trollattaisiin, kun ovat uskaltaneet nostaa hänen kirjan virheensä esiin? Onko nämä kommenoijat nyt täällä, ilmeisesti?
Jos Heikkilän esittämät perusteet ovat virheelliset, niin silloinhan myös ketogeenisen ruokavalion pitäisi olla toimimaton. Olet Juhani Knuuti monta kertaa sanonut, ettet kritisoi itse ruokavaliota vaan Heikkilän antamia vääriä perusteita. Mitkä on sitten ne oikeat ketogeenisen ruokavalion ”narratiivit” ?
Nyt minua hieman turhauttaa, myönnän sen. Olen varmaan sata kertaa tämän saman asian toistanut ja se on myös siinä itse blokikirjoutuksessa erityisesti korostettu.
Kritisoin niitä väitteitä, mitä kirjoituksessa kerron kritisoivani. Koko tarinan ydin perustuu virheellisille väitteille.
VHH-ruokavaliosta on tutkimusnäyttöä, että se on hyvä vaihtoehto painon pudotukseen ja ylipainoisille diabeetikoille. Mutta siis vaihtoehto, ei ainoa ratkaisu. Lisäksi tutkimusnäyttö VHH:n osalta on huomattavasti niukamepaa kuin muiden suositeltujen ruokavalioiden osalta diabeetikoille. Usealla ruokavaliolla voidaan saada diabetes estettyä taikka palautettua parempaan tasapainoon, siihen ei ole ainoa vaihtoehto VHH. Lue vaikka aivan tuore katsaus teemasta: https://www.annualreviews.org/doi/full/10.1146/annurev-publhealth-032013-182351
VHH taikka sen tiukempi versio, ketogeeninen ruokavalio ei tutkimusten mukaan auta mihinkään muihin Heikkilän luettelemiin vaivoihin tai sarauksiin. Ainoa poikkeus on lasten vaikehoitoinen epilepsia, jossa ketogeeninen ruokavalio on käypää hoitoa.
Esillenostettu katsaus (Katz DL ym. Annu Rev Public Health 2014;35:83-103) on mallia narratiivinen ja vuodelta 2014.
Aivan niin. Tämä artikkeli olikin täällä nostettu vain tuon keskustelun vuoksi. Kirjoitus on kuitenkin kiinnostava yhteenveto eri ruokavalioiden näytöstä ja vaikka 4 viimeisintä vuotta puuttuu, ei mitään massiivisia siirtymiä ole tiedossani.
Review-artikkeli Sciencessa marraskuulta 2018 löytää VHH:sta ja erityisesti ketogeenisestä paljon hyvää ja potentiaalia. Tämä on syytä huomioida näissä keskusteluissa.
http://science.sciencemag.org/content/362/6416/764
Vuoden 2018 Science-artikkelista:
”Emerging evidence suggests that a ketogenic diet—a special type of low-carbohydrate diet with fat typically ≥70% of energy—may have unique therapeutic effects beyond those of less restrictive regimens.”
”In fact, mild ketosis was the “normal” metabolic state for many cultures before the advent of agriculture (i.e., for all but the last 1% or less of the existence of humans as a species). When these ethnic groups underwent a transition from their low-carbohydrate and high-fat traditional diets, the prevalence of obesity and type 2 diabetes increased markedly”
”Carbohydrate restriction in general, and specifically a ketogenic diet, may provide exceptional benefits in the setting of diabetes, essentially a disease of carbohydrate intolerance.”
”Certain cancer cells rely on glycolysis for energy metabolism. By decreasing glucose flux into tumor cells, a ketogenic diet could target the defective mitochondrial oxidative phosphorylation specific to some cancers.”
Nyt kun tulin itse lukeneeksi Lääkkeetön elämä kirjan, tulee väkisinkin mieleen, että Juhani Knuuti ei ole itse lukenut ko. kirjaa kirjoittaessaan kirja-arvosteluaan . Hän lienee selannut kirjaa, ehkä harppoen lukenut pätkän sieltä, toisen täältä.
Toinen asia. Seuraava lainaus ylhäältä Knuutin kirjoituksesta.
”Millainen on tutkimusnäyttö näiden 140 sairauden osalta? Jokaisen vaivan osalta tutkimusnäytön etsiminen on hyvin työlästä, sillä verkkosivuilta ei kunnollista tutkimusnäyttöä näihin löydy. Jo pelkästään perustelujen puuttumisen vuoksi voisi kyseisen listan jättää huomiotta.”
Tuo lista, joka on vain ollut mallina Antin blogisivulla, on vain terveysklubilaisten käytössä oleva hakemisto, niistä on jokaisesta selostus ja paljon tietoa, myöskin lähdeluetteloita. Ainakin yhden paksun kirjan verran. Myös potilas kokemuksia on.
Kirjoitin Heikkilän narratiivista, jota hän sekä verkkosivuillaan, kirjan mainoksessa että kirjassa tuo esiin. En kirjoittanut kirja-arvostelua. Kävin läpi tämän narratiivin väitteet, jotka ovat koko ”filosofian”, tarinan ja kirjan YDIN. Kun tarkastelaan tätä YDINTÄ, huomaa heti, että koko perusta on virheellinen. Yksisyikohtaiset väitteet ovat toissijaisia, ainakin minulle.
Jos joku haluaa ja ehtii tehdä tarkemman analyysin, on se tietenkin hienoa. Valtsu oli jo sellaisen tehnyt, joten ei ollut mitään mieltä kopioida sitä.
Lisäksi HS-artikkelissa 4 eri asiantuntijaa eri aloilta on lukenut kirjan ne alueet, jotka kuuluvat kunkin erikoilääkärin alueeseen ja on todennut niiden olevan sekä yksisyiskohdiltaan että isolta kuvaltaan pahasti virheellisiä, harhaanjohtavia ja osin vaarallisia.
Minusta on hyödytöntä käsitellä sitä, millä tavalla ja mitä yksittäisiä asioita olen tai en ole omassa kirjoituksessani nostanut esiin. Päätin keskittyä tuohon ydinasiaan, johon koko rakennelma perustuu. Jos se ei pidä paikkaansa, muilla yksityiskohdilla on minulle vähän merkitystä.
Mielenkiintoinen käänne. Tuomitset siis kirjan satukirjaksi muiden tekemien arvostelujen perusteella, itse sitä kuitenkaan lukematta?
Onko kirja sitten niin ristiriitainen, että siinä esitetään väitteitä ja toisaalla kumotaan niitä? Vai miksi pitää lukea koko kirja ymmärtääkseen, että Heikkilä ei tarkoita sitä mitä sanoo?
Jos kerran on sitä mieltä, että koko kirjaa lukematta ei voi ymmärtää, mitä yksittäisellä väitteellä tarkoitetaan, niin miksette anna esimerkkiä tällaisesta?
Satukirjasta varmasti jää tarinan kannalta olennaisia asioita tietämättä, jos ei lue koko kirjaa, mutta ainakin minun mielestäni tietoon perustuvan kirjan jokaisen yksittäisen kirjasta poimitun väitteen pitää olla totta, riippumatta ennen tai jälkeen sanotusta.
Niinkö sanoin? En ole missään vaiheessa sanonut, että en ole kirjaa lukenut. Sanoin vain, mihin kritiikissäni keskityin.
Et myöskään sanonut lukeneesi. Ainakin minä olisin artikuloinut sen selvästi, jos olisin lukenut. Mielenkiintoista myös, että poistit vastaukseni Antille (ja Antin vastauksen minulle). Täytyypä lukea kirja huolella.
Tässä kirjoituksessa on jo 524 kommenttia. Kuinka perusteellisesti itse olisit vastannut niihin kaikkiin. Kaikki olennaiset asiat ovat jo sanottu lukuisia kertoja. Aina tulee uusi kommentoija, joka aloittaa kysymyksensä alusta ja odottaa, että niihin vastataan perusteellisesti.
En olisi vastannut ainakaan yhtä tunnollisesti, enkä olisi edes kirjoittanut koko blogia. Molemmista ehdottomasti tältä suunnalta tunnustus sinulle. Terveydestä ja ravitsemuksesta on tärkeää ja kiinnostavas keskustella.
Pohdin silti, oletko lukenut kirjaa, ja/tai millä tarkkuudella. Minä en ole, mutta luen huolellisesti kunhan posti sen kotiini toimittaa.
Joko se selvisi, luitko kirjan vai kritisoitko lukematta? Kaikkeen muuhun saa vastauksen, mutta tähän ydinkysymykseen ei millään?
Tottakai luin. Mutta tämä ei ole edes olennainen asia. Eikö tämän nyt ole tullut selväksi, kun tästä jankutetaan. Se ei todellakaan ole ydinkysymys, jos hieman asiaa mietit. Se kiinnostaa ilmeisesti sinua, mutta se ei tee tästä ydinkysymystä.
Kuten sanoin, kommentoin vain suurta linjaa, joka on koko Heikkilän kirjan, verkkosivujen, FB:n jne ydinviesti, en kirjan yksityiskohtia. Kirjan lukeminen on täysin toisarvoista tämän kirjoituksen osalta. En tehnyt kirja-arvostelua. Sitä ovat tehneet jo monet muut, ja lopputulos on siitäkin ollut surullista seurattavaa.
Kiitos vastauksesta. Tieto on tarpeellinen muodostaakseni kokonaiskuvan kirjan sisällöstä, sanomasta ja siihen kohdistuneesta laajasta kritiikistä.
Tulin takasin tuomaan ”joululahjan” – no ei, mutta en voinut olla lukematta jatkokommenteja ja vastauksiasi niihin esim: Juhanilta Juhanille.
Vastauksistasi niin monelle kuin minulle, jotka ihmettelevät tämän kirjan lynkkausta paljastuu ? Sinä tunnut kirjoittavan heille (kuin minullekin) ilman kunnioitusta ja arvostusta kuin ylipappi yrpeänä krapula-aamuna = ”Sinulla on selvästi oma tulkintasi hyökkäyksestä” -tyyliin. Sinulla taas Juhani taitaa olla ”asiakasharha”, miten heidän kanssaan viestitään. Sopisi jopa sanoa ”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”.
Oikeasti tätä tulin tuomaan: Valtsulta (Mannerheimin ristin ritarina tässä infosodassa) löytyy täydellinen lista kaikista niistä ”virheistä”, jotka Antti kirjaansa on dokumentoinut. https://docs.google.com/spreadsheets/d/1v6JUuHF1EKk6aKtJtMKAKkQ47spI4WdQ5jx1-UE1ptY/edit#gid=0
Olen siis lukenut tuon AH -lainastokirjana ja tehnyt 20 sivua muistiinpanoja, nyt tilasin se itselleni ja teen siihen ns. metatutkimusta yllä olevistä virheistä ja väiteistä ja sen kuvitellusta vaarallisuudesta (tähän on tulossa muitakin).
PS. Taidat olla lähempi tuttu Valtsun myös Haapalan kanssa, joka omalla osuudellaan kirjoitti kirjakaupan FB-sivulle ”En voi suositella tätä kirjaa kenellekkään”.
Kerrohan Juhani, mikä saa sinut ja lukuisat muut Suomen ravitsemustieteen sekä terveysviranomaisten edustajat hyökkäämään niin voimakkaasti juuri Antti Heikkilää vastaan, vuodesta toiseen? Vaikuttaa siltä että sinun mielipiteesi vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on henkilöitynyt Antti Heikkilään ja siten kadottanut objektiivisuuden. Olisi mielenkiintoista lukea vastaava blogi-kirjoituksesi mielipiteineen myös esim. kirjasta Principia Ketogenica: Low Carbohydrate And Ketogenic Diets. Ehkäpä olen hukannut kommentointisi aiheen kansainväliseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin jonnekin internetin syövereihin? Joten olisitko ystävällinen ja laittaisit linkkejä tänne blogiin?
Sinulla on selvästi oma tulkintasi hyökkäyksestä. Todellisuudessa, jos vähänkin lukisit monin kirjoituksiani ja sitten taas Heikkilän kirjoituksia, on tilanne jo vuosi ollut sama ja selvä: Heikkilä hyökkää koko ajan henkilöitä vastaan ja parjaa, kun esim minun kirjoitukseni kohdistuu itse asiaan.
Itse asiaa kohtaan tuleekin olla kriittinen, erityisesti, kun se sisältää valtavia virheitä.
Kuten itse kirjoituksestani voit lukea, en edes käsitellyt itse ruokavalion hyvyyttä tai huonoutta. Käsittelin vain ja ainoastaan kirjan perusteettomia ja virheellisiä väitteitä. Sanon tämän aivan suoraan mutta ilmeisesti et ole tuohtumukseltasi sitä edes lukenut. Jos luet muitakin kirjoituksiani, käy selväksi, että en todellakaan ole vastustamassa esim VHH-ruokavaliota vaan totean sen olevan yksi hyvä vaihtoehto.
Huomaatko itse, että linkität perusteettomasti kirjan väitteiden kritisoinnin Heikkilän taikka VHH:n kritisoinniksi. Miten on niin vaikea erottaa tämä yksinkertainen seikka?
Onko Heikkilä tosiaan ainoa alan ihminen Suomessa, joka ymmärtäisi kyseenalaistaa ja kritisoida nykyistä terveydenhuoltoa? Ainoa ihminen, joka tietää mitä ”maailmalla tapahtuu”? Ja ainoa, joka välittää ihmisten terveydestä enemmän kuin rahasta? Onko tämä teidän mielestä realistista?
Tunteeko kukaan teistä lähemmin lääkäreitä tai tieteilijöitä, isänä, siskona, ystävänä..? Ovatko he ihan kaikki tosiaan niin rahanahneita, että vaikka he ovat mitä todennäköisimmin ajautuneet alalle halusta parantaa ihmisten terveyttä, niin tekisivät kuitenkin päinvastoin saadakseen enemmän rahaa? Vieraiden ihmisten motiiveista on helppo huudella, varsinkin kun ei huuhaasivustoja syvemmin viitsi paneutua asiaan ja niiden perusteella muodostuneita omia mielipiteitään halua kyseenalaistaa. Todella vähän tuntuu huuhaan kannattajat kyseenalaistavan itseään tai kannattamaansa asiaa.
Mitkä ovat teidän todisteet tästä loputtomasta rahanahneudesta niinkin tärkeän asian kustannuksella, kun ihmisten henki ja terveys, ja vielä sellaisten ihmisten tekemänä, joiden voisi olettaa välittävän. Eroaa esimerkiksi rahan vuoksi ympäristöä saastuttavista, sillä heidän tarkoitus ei ole suojella luontoa. Ainakaan vielä ei ole tullut mitään kovin vakuuttavaa vastaan. Vaihdan toki mielipiteeni, jos sellaisia tulee.
Vastaan tosi hyviin kysymyksiisi lyhyesti, vaikka voisi pohtia asiaa pitemminkin. Noin juuri meidän pitäisi rehellisesti käydä keskustelua.
Olen itsekki pohtinut ihan samoja asioita ja peilaan kysymyksiin vastauksen myös itseni kautta.
Onko Antti ainut…
-Ei ole ainut. Kaikkien ihmisten motiivina on myös (sen lisäksi että välittää ihmisistä) enemmän tai vähemmän myös raha.
Tunteeko kukaan teistä lähemmin..
-En tunne, haluaisin kyllä tuntea ja olisi mukavaa jos olisi asiantuntija tai lääkäri ystäviä :). Heiltä voisi myös oppia itsekkin jotain, eikä tartteis luulla heistä tai heiltä jotain. Melko varmasti on kaikilla raha myös motiivina. -itselläni on myös. Ja pyrin kyseenalaistamaan itseäni myös ja katsomaan kuka sieltä peilistä oikein katselee.
Olen sitämieltä että olemme kaikki samassa veneessä, kellumme tai uppoamme yhdessä.
Todisteet..
On jokaisen nähtävissä. Maapallossa käydään jatkuvaa konfliktia asein jossainpäin maailmaa. Teemme keinotekoisia rajoja. Esim. yritykset salaavat toimintaansa. Maan rajoilla jaamme itsemme heihin ja meihin. Omalla nimellämme erillistämme meidät sinuun ja minuun. Työntekijät kilpailee työpaikoista. Yritykset töistä.
Ihmiset ja yritykset monesti yrittävät mennä sieltä mistä aita matalin. Esim. saastutetaan ihan suoraan luontoa, sen sijaan että veisimme ongelmajätteet sinne minne kuuluu. Kulutamma luonnonvaroja, saastutamme, meillä on ilmaston muutos, tapamme eläimiä (kuudes sukupuuttoaalto), jne. oman etumme tähden.
Tarkoitin siis, että uskotteko sellaisten ihmisten, joiden työ on välittää ihmisten terveydestä, haluavan tuhota heidän terveytensä rahan vuoksi? Juurihan erotin esimerkiksi ympäristön tuhoajat, koska luonnonsuojelu ei kuulu heidän työnkuvaansa, he eivät ole ammattiin astuessaan luvanneet suojata luontoa. Heidän ainoa tehtävänsä on maksimoida voitot. Mainitsemasi esimerkit eivät kerro terveysalasta mitään.
Minulla on muutama lääkärituttu. Kyllä heitä rahakin kiinnostaa, mutta en näe, että he sen vuoksi pystyisivät valehdella ihmisille ja tuhota heidän terveytensä. Kyllä se ihmisten terveys on heille pääasia. Miksi he muuten olisivat juuri lääkäreiksi ruvenneet? Onhan niitä sellaisiakin aloja, joissa ei tarvitse ihmisten terveydestä välittää, vaan voisi puhtaasti ajatella vain rahaa.
En usko että valehtelee. Elävät siinä uskossa, tai opetuksen varassa mikä heillä on.
Lääkärit ovat ihmisiä siinä missä muutki, ja tekevät velvollisuutensa eli työnsä, joko hyvin tai huonosti, väsyneesti tai hyvin levänneinä. Heilläkin hektisiä työpäiviä, eli joko liukuhihnalla ottavat potilaita vastaan, tai voivat antaa aikaa enempiki.
Yksityisellä ja kunnalla myös eroa.
Eivätkä edelleenkään osaa kyseenalaistaa, vaikka Heikkilät sun muut ”tuovat asioita esille”? Entäpä jos heillä on vahvoja todisteita uskoa niin kuin uskovat? Miksi Heikkilän usko olisi oikeampi kuin heidän?
Ehkä juju on siinä että Heikkilä antaa aikaa ihmisille, juttelee. Ihmiset alkavat tuntemaan että Heikkilä on kuin hyvä ystävä?
Niin no sitä voi miettiä, että onko parempi saada tutkitusti toimivaa hoitoa ei niin mukavalta lääkäriltä vai toisinpäin. Omasta mielestäni terveys on sen verran tärkeä asia, että ajattelen sitä mieluummin järjellä kuin tunteella. En kuuntelisi edes parhaan ystäväni neuvoa, jos hänellä ei ole tarpeeksi tietoa asiasta.
Voi miettiä ja voi myös miettiä sitä miksi hakeutuu pois tutkitusta ja ’ei niin mukavan lääkärin’ luota. Ehkä on kokenut että ei saa hoitoa tai kunto vain huononee? Sit tuleeki lääkäri joka sanoo että hei muutetaan ruokavalio näin ja näin. Ja tuon ansiosta kunto paranee ja kohta onki lääkkeet pois. Niin eikös silloin hoito ole aika onnistunutta? Ja luottamus siihen vanhaan tapaan on romahtanut?
Lukuisia tuollaisia kertomuksua (Heikkilän seuraajista) olen lukenut. Miksi Heikkilä onnistuu siinä jossa monet ovat epäonnistuneet? Vaikka on tutkittu tieto?
Kaikki toki ei noin koe. Mutta he pysyvätki sitten vanhassa hyvässä ja tutkitussa hoidossaan.
Kirja vedettiin pois s kaupoista, mutta eiköhän se vaan lisää myyntiä.
Myös K-kaupoista.
Olisiko sinusta hyvä, jos myynti lisääntyisi? Samalla toivoisin kommenttia sinulta siitä, millainen sidonnaisuus on kirjamyynnin tavoitteleminen kohuväitteillä?
Voihan se lisätä myyntiä mutta ainakin lukijoita on varoitettu.
Ilmeisen selvää, että lisää myyntiä. Useimmat eivät olisi kirjasta muutoin koskaan kuulleetkaan. Minäkin tämän nyt sitten tilasin, jotta voin tarkistaa, mitä siellä oikeasti on sanottu ja mitä ei.
Joo. Minuaki se on alkanut kiinnostaa niin paljon että pakko se on lukea. Ja tutkia mitkä virheet siinä on niin virheellisia ja vaarallisia että jo ihan otetaan myynnistä pois. Mutta lainaan sen kirjastosta.
Akateeminen kirjakauppa puolustaa sananvapautta ja pitää kirjan myynnissä. Hyvä niin. On se sananvapaus vaan aika tärkeä asia.
Sananvapaus on arvokasta. En silti olisi iloinen siitä, että ”faktoihin perustuvana” tietokirjana kaupitellaan lääkärin kirjoittamaa kirjaa, joka on perusteiltaan virheellinen. Kirja kuuluisi fiktio- tai satukirjahyllyyn.
Nature heinäkuussa 2018: Ketogeeninen ruokavalio parantaa syöpälääkkeen tehokkuutta.
https://www.nature.com/articles/s41586-018-0343-4/
Syöpälääke A parantaa 100:sta syöpään sairastuneesta X ihmistä ilman ketogeenistä ruokavaliota. Kun kaikki 100 syöpään sairastaneet syövät lääke A:n lisäksi ketogeenistä ruokavaliota, niin eikös silloin parannu X + Y henkeä? Annatko tutkimuksen, jonka perusteella voisi laskea Y:n? Noita hiiritutkimuksia löytyy pilvin pimein, eikä pelkästään niistä voi johtopäätöksiä tehdä.
En ole väittänytkään, että pelkästään tästä voisi johtopäätöksiä tehdä, mutta väitän, että tämä tuore Nature-juttu (joita ei löydy ”pilvin pimein”) on syytä huomioida johtopäätöksiä tehtäessä. Tai ainakin minä huomioin.
Juu, hiirillä!
Michael Pollakin arvio (Nature, 2018, 560, 439-440) julkaisun merkityksestä on mielestäni avarakatseisempi.
Onko joku sanonut, että terveelliset elämäntavat ja sitä kautta monien sairauksien ja niiden hoitamiseen tarvittavien lääkkeiden välttäminen olisi huono tavoite? Heikkilän virheellisiä väitteitä kritisoivat ovat kyllä myöntäneet, että tämä tavoite on hyvä ja on hienoa, että Heikkilä korostaa elämäntapoja. Emmekä edes tietäisi tarkalleen ilman tiedettä, mitkä ovat terveellisiä elämäntapoja.
Tämä oleellinen asia on ilmeisesti jäänyt monelta Heikkilän puolustajalta huomaamatta/ymmärtämättä. On kaksi eri asiaa: Heikkilän puheiden hyvät osat, ja sitten on huonot. Ja kritisoijat kritisoivat vain näitä huonoja väitteitä eli niitä, jotka tämän hetkisen tiedon avulla tiedetään vääriksi. Siis rautalangasta: eivät terveellisiä elintapoja.
Ihmeteltiin, mistä monet sodat, tappelut ja riidat saavat alkunsa ja ilmeni, että usein ne alkoivat siitä, kun toinen osapuoli löi takaisin. Pitäisi sanavapaudenkin nimissä tutustua siihen, kumpi löi ensin takaisin ”virkaa edustava taho” vai Antti Heikkilä. Tämä debatti on jatkunut jo niin pitkään, että täytyy ihmetellä tätä typeryyttä, johon olette kumpikin osapuoli sortuneet.
Hyväksykää toisten mielipiteet ja varsinkin jos ne perustuvat kokemukseen, eikä vain pelkkään niin sanottuun teoreettiiseen asiantuntijuuteen. Tiede on myös sortunut virheisiin, jotka ovat vieneet siltä luottamusta tutkimustuloksiin ja koska tiede ei tiedä ihmisen kokonaisuudesta kuin murto-osan ja sekin on hankittu miten vain mm: lääketehdaiden myötävaikuttavin lobbauksin ja laboratorio-olosuhteissa.
Tähän some -jaaritteluun menee turhauttavan paljon aikaa siltä varsinaiselta ratkaisukeskeiseltä dialogilta, jossa pääosassa on ihminen itse kokemuksineen – eikä pelkät mittaustulokset ja viralliset suositukset tai toisten osapuolten kirjalliset tuotteet.
Antti Heikkilä (mainituista kirjallisista asiavirheistään huolimatta) on kirjoittanut ihmislähtöisesti ja saanut paljon kannatusta kansalaisilta nimimerkillä ”viimeinkin joku ymmärtää minun oireitani”.
Kommenttisi on hyvä esimerkki kompromissiharhasta. Ei totuus ole aina jossain kahdan kannan välillä. Toinen voi olla väärässä. Tässä tapauksessa on selvää, että Heikkilän kirjan väitteet ovat virheellisiä. Ei ole väliä onko hän kirjoittanut ihmislähtöisesti vai ei. Moni muukin kirjoittaa ihmislähtöisesti mutta pyrkii perustamaan kertomuksensa myös asiaan eikä omiin tulkintoihinsa, johon ei löyty tukea.
Heikkilä itse totesi tämän päivän Helsingin Sanomien artikkelissa, että ”Jokainenhan tulkitsee tuloksia omista lähtökohdista käsin. Kirjoitin kirjani kliinisen kokemuksen pohjalta, ja kun hain siihen havaintojani tukevia tutkimuksia, niitä oli huomattavan vähän. Voikin kysyä, miksiköhän.”
Tämä kertoo jo olennaisen. Helppo vastaus tuohon Heikkilän kysymykseen miksi hänen havaintojaan tukevia tutkimuksia on niukalti, on se, että hänen tulkintansa ovat virheellisiä. Lisäksi väite ”jokainen tulkitsee tuloksia omista lähtökohdistaan käsin” on käsittämätön ja kaikkea sitä vastaan miten tieteessä toimitaan.
Samaisessa artikkelissa on myös neljän muun asiantuntijan kannat Heikkilän kirjan terveysväitteisiin. Yksinkertaisesti Heikkilän väitteitä ei voi vain hyväksyä sillä ne ovat selvästin virheellisiä ja osittain myös vaarallisia.
Kompromissiharha ? tämähän menee politikoinniksi. Taitaa olla niin, että kumpikin osapuoli on enemmän tai vähemmän sekä oikeassa että väärässä. Asian esiin nostaessani kirjoitin – miksi debatoida vain saadaksenne peukutuksia ”totuuksia” ilmiantaessanne. Olisi paljon laadukkaampaa hakea toinen toistenne asioista ne hyvät osat, eikä alkaa väitellä kumpi on jopa vaarallisesti väärässä tai miten tiede on oikeassa. Tällainen julkinen eriarvoistaminen leimaamalla ja vastapuolen osaamista halveeraamalla vie ihmisten halut edes yrittää mitään ja varsinkin ravitsemuksessa kautta terveydessä, joista pulppuaa muutenkin voimakkaat emootiot. Siinä joutuu valitsemaan kenen joukoissa seisot!
Insuliiniresistenssi, leptiiniresistenssi, dopamiini-serotoniini resistenssi ja kautta näiden juttujen syntyy myös tietoresistenssi eli infoähky. Tietoresistenssi syntyy liiasta paskanjauhannasta, jonka kautta yritetään nostattaa omaa egoa monimutkaisuutta korostamalla.
Asian -tuntijat ovat niitä, jotka tietävät ei-mistään kaiken ja josta he uutisoivat tietävänsä kaiken ei-mistään, kansalainen kun taas toivoisi tietävät edes jotakin jostakin.
Kun katsoo globaalisti maailmanmenoa, niin eihän tässä koko touhussa ole enää mitään järkeä saati viisautta ? liiketoimissa vallitsee ahne raha ja omistajien, johtajien ja päättäjien on liioitelluissa kriiseissään kiire saada talous elpymään ja kasvamaan, jossa kuitenkin rikkaat rikastuvat voitontavoittelussaan ja köyhät lakastuvat toimeentulopyrkimyksissään.
Ihan en saa selville mikä pointtisi tässä on ja miten se liittyy Heikkilän kirjan asiavirheisiin, mutta kiitän kommentista.
Toistan vain sen saman mitä sanoin edellisessä kommentissa: Tämän uudenkin kommentin ensimmäinen kappale on oiva esimerkki kompromissiharhasta. Faktat eivät ole mielipideasia eikä kompromissi kahden kannan välillä useimmiten johda parempaan päätelmään, vaikka se voi fiksulta tuntuakin.
Mitä tulee leimaamiseen, et ole tainnut lukea Heikkilän blogia etkä myöskään tätä kirjoitusta seuraavaa blogikirjoitustani, ja hyvä niin.
En minäkään ymmärrä mitä tarkoittaa ”kompromissiharha” ja miten se liittyy kommenttiini?
Vielä kerran: Miksi Antin ”Lääkeetön elämä” -kirjasta (olen lukenut) tehtiin huuhaata ja oikein suurennuslasilla etsittiin asiantuntijoiden voimin teoksesta jopa 400 virhettä ja mitä ne ovat, kun oikein ovat vaarallisia hyvinvointia etsiville. Ja Sinä tunnut käyttävän tuota ”error-raporttia” lisämollataksesi Anttia ja hänen julkaisujaan palstallasi.
Itse olen seurannut A Heikkilää siitä lähtien, kun Hän julkaisi ensimmäisen ”Diabetes” -kirjan ja olen lukenut myös mm: Fogelholmin, Laatikaisen, Fernholmin ja paljon muuta aineistoa ja tehnyt webSovelluksia internettiin ravitsemuksesta. Antin kirjasta käyty demonisointi johdatti minut tälle blogille.
Isäni sairasti sokeritautia ja kuoli sydänkohtaus-aivohalvaukseen, lapsellani oli ikävä allergia, minulta leikattiin silmä ja hoitovirhe yhdessä palovamma johtivat jokapäiväisiin sarjottaisiin päänsärkyihin. Kovat kivut ja pelot vaativat paljon särkylääkkeitä ja muita neurologin määräämiä huuhaa -rohtoja. Nämä yhdessä ja vuodesta 1980 alkaen johtivat minua tutkimaan ravinto-oppia antiksiodanteista alkaen.
Tein ruokavaliomuutoksen ja agree Antti Heikkilän jakamia tietoja kohtaan – säryt ovat loppuneet ja jos ne olisivat jatkuneet olisin varmaan kuollut noihin lääkkeisiin tai tullut alkoholistiksi. Tiedän monia, joilla on ikäviä sivuvaikutuksia lääkkeistä, lääkärit eivät kuuntele kiireestään potilaitaan ja monenmonet lääkkeet ovat enemmänkin reseptoituja markkinatuotteita sairauksiin, joita keksitään lisää liukuhihnalla.
Yksi on kolesterolihype, jota ”parannetaan” statiineilla, toinen on tulehdus & antibiootit, joiden sivuvaikutus tuhoaa suoliston mikrobistoa ja sieltä löytyykin yksi ehkä tärkein syy matala-asteiseen tulehduskierteeseen ja insuliiniresistenssiin.
Kaupassa myytävät prosessoidut ruokatuotteet eivät ole ruokaa eli ravintoa, jota suolistomme hyödylliset bakteerit tarvitsevat. Heikkilän kirja ”Lääkkeetön elämä” on myös omalla kannanotollaan mitä ajankohtaisin syy käydä dialogia ja tarpeen nykymenoon surahtaneelle. Niin, Antti suosittelee liikuntaa ? onko se rohtomestareiden mielestä huuhaata.
En kyllä tykkää yhtään siitäkään, että AH parjaa Fogelholmia, Itä-Suomen yliopistoa ja Sinua! – mutta se ei anna oikeutta lyödä (kostaa) takaisin taikka toisin päin.
Eivät mahda evoluutiolle ja miehisyytensä testoille, jota uhkuvat ja puhkuvat.
Eivät ota mittaa toisistaan areenalla tai taistelukentällä, vaan somessa päätteellä, kuten meillä kaikilla on tänäpäivänä tapana.
Sopisivat vaikka tapaamisen jossain kaupungin kamppailukeskuksen tatamilla ja ottaisivat muutaman painierän. Sen jälkeen kun energiaansa saaneet purettua toisiinsa, niin menisivät samaan laboratorioon tekemään testejään. Tai aloittaisivat jonkin tutkimuksen. Eiköhän molempien kaverit auttaisi rahoituksessa.
Päästiinhän tässä ”toksiseen maskuliinisuuteenkin” kun muut argumentit loppuivat?
Jep. Siltä tuo teidän touhu näyttää siis näin ulkopuolisin silmin.
Erehdy siinä että en ole kritisoinut Heikkilää, koska hän on minua parjannut. Hänhän non tehnyt sitä jo koko sen ajan kun olen blogiani kirjoittanut. Enkä ole siihen reagoinut. Ainoa syy kritiikille ovat tuo tolkuttomat asiavirheet, jotka ovat osin vaarallisiakin.
Oma tarinasi on tietenkin oma totuutesi mutta ei tuon perusteella voi todellakaan päätellä mitään syy-seuraus tai miten olisi käynyt, jos et olisi ruvennut karppaamaan. Olen kuullut ennenkin tuollaisia ”olisin varmaan kuollut” -juttuja, milloin mistäkin huuhaasta.
Annan loppukommentiksi seuraavan toteaman: On vasaroita ja nauloja ja vasaraahan käytetään yleisesti rakennettaessa kotitaloon mm: seiniä ja ovia. Heikkilää polemiikin tavoin kiistelijöillä on käytössä myös eräänlainen vasara, jota käytetään lyömällä Anttia, jos hän rohkeaa julkaista esiin jotain -> taustamotiivina on kuitenkin suojella omaa ammatillista kotipiiriä ennenaikaiselta ruostumiselta.
No, alan lukemaan blogiasi jatkossa, sillä siellä näyttää olevan myös paljon hyvää asiaakin ja kuten itse määrittelet ”Blogi edustaa kirjoittajan henkilökohtaisia ajatuksia tieteen ja terveyden rajapinnasta” – onko tuossa se kompromissiharha?
Ei vasaralla lyödä henkilöä, joka jotain kirjoittaa vaan henkilöä, joka suoltaa omaa virheellistä narratiivia.
Minun lähtökohtani tässä murjotuksessa on ollut puolustaa Antti Heikkilää, joka on saanut mm: Lääkäriliittoon kuluuvilta ihan tarpeeksi lokaa inkvisaation lailla ? kyllä siinä ihminen helposti alkaa katkeroitua ja puolustustaa itseään, alkamalla myös sammaltaa takaisin vastapuolen tahoja etsimällä samalla vasta-argumentteja.
Ei sinun viestitkään Juhani ole puhtaita ? niihin on piilotettu sammaleita, joita koin vastauksissasi mm: kompromissiharha, toksinen maskuliinisuus – jargonillasi Sinä yritän kaiketi ja jotenkin todistaa olevasi oikeassa toistenkin puolesta.
Mikrotietokoneiden alkuaikoina yrityksessämme toin esiin ideoita ja uusia näkökulmia. Torjuvasti minulle sanottiin pilkallisesti ”olet aikaasi edellä ompelukoneinesi”. Tähän vastasin ”en ole aikaani edellä, mutta Te olette aikaanne jäljessä” ja mikä on jo moneen kertaan todistettu.
Sanon saman Sinulle Juhani ? olet aikaasi jäljessä ja miksi ? rajapinnassasi velloova terveystieto on filteröity tieteestä sen ainoana todistajana kuin uskontona. Seuraatko blogisi ohella ollenkaan miten elintaso -sairauksiksi mainitut aineenvaihduntahäiriöt ovat jostain syystä runsaasti lisääntyneet. Masennus on jo kansantauti, joka ei ole edes sairaus, johon lääketehtaat kyllä kloonaavat lääkeitään eri diagnooseja käyttäen. Jos salaliittoteoriaa hakee, niin tästä voisi alkaa kuvittelee, että lääketehtaat toimivat invisaattoreina eli ilmastomuutoksen katastrofin estämiseksi ihmisten määrä on puolitettava ja siinä lääkkeet toimivat salakavalasti bioaseina.
Olen huomannut että puolustat. En vain ymmärrä, millä logiikalla puolustat selvästi virheellisen tiedon jakamista. Kysymys ei ole henkilöstä nimeltä Heikkilä vaan siitä mitä hän tekee.
Kompromissiharha tarkoittaa ilmiötä, joka on meille jokaiselle intuitiivisesti oikean tuntuisena aina läsnä. Niin minulla kuin sinullakin, ellei aktiivisesti pyri sitä eliminoimaan. Tässä tapauksessa se vain tarkoittaa sitä, että kun on kaksi kantaa asiaan, voi ollakin niin, että toinen on väärässä ja toinen oikeassa. Aina lähin totuus ei ole kahden kannan välissä kompromissina. Tässä nimeomaan kysymys on siitä, että Heikkilän kirjan väitteet ovat päivänselvästi virheellisiä.
Olet oikeassa että olen jäljessä aikaani. Koko lääkärikunta on. Lääkärit ovat olleet liian passiivisia reagoimaan terveyshuuhaaseen ja minäkin olen toiminut vasta 4 vuotta kun olisi pitänyt aloitta jo 10 vuotta sitten.
Salaliittoepäilysi jätän muiden lukijoiden arvioitaviksi.
Puolustan Anttia henkilönä – empatiisesti kyllä ja siksi millä brutaalilla tavalla Häntä on demonisoitu valtaapitävien taholta julkisesti ja hänelle annettua huuhaa -palkintoa Skeptikoilta. Hänen kirjojaan luokitellaan vaarallisiksi like Hannu Salama ja Juhannustanssit ? missä ajassa me oikein eletään? Myös hänen Diabetes -kirjaa yritettiin alkujaan poistaa myynnistä.
Olen lukenut tuon ”Lääkkeetön elämä” -kirjan ja en ymmärrä, mitä siinä on niin vaarallista, että pitää tällä tavalla kuohua sitä vastaan ja oikein hakemalla lynkkaajat asiantuntijoina todistamaan. Ymmärrän, että drolleilta suojaudutaan, mutta ihan Antin omiin potilaskokemuksiin ja elämäntehtäväänsä luotua palomuuria en voi ymmärtää. Lääketiede tieteenä on menettänyt uskottavuuteni jo aikaa sitten ja kuten Hippokrates lausui ”Ruoka olkoon lääkkeesi”, eikä niin että ”Olkoon lääke terveytesi”.
Seuraavat kirjat, pitäisikö nekin heittää roviolle, kuten on ollut tapana menneinä aikoina?
– Masennus, suuri serotoniinihuijaus (Aku Kopakkala, joka irtisanottiin Mehiläisestä),
– Hajalla : onneton totuus psykiatrian nykytilasta (David James)
No, kaikki aikanaan sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Hyvää Jatkoa sinulle Junani.
Niin puolustat, onhan se tullut jo selväksi. Mutta sinulta unohtuu, että Heikkilä on juuri se joka on itse ”brutaalilla tavalla demonisoinut” kaikkia, jotka kysyvät lisäkysymyksiä, kritisoivat taikka kyseenalaistavat hänen omat villit tulkintansa. Hän on joka blogissaaan parjannut kaikkia sivullisia nimeltä mainiten lukuisia kertoja ilman, että niihin on voinut antaa vastinetta. Lisäksi ”THL on paholainen”, ”ravitsemustiede on lahjottu” ja ”Turun yliopisto palvelee saatanaa”.
Kyllä nämä ”valtaapitävät” ovat lähinnä vain pyrkineet oikaisemaan pahimmat virheet. Tähän vuoteen saakka hän on kyennyt toimimaan ilman mitään kunnon kritiikkiä ja rahastamaan ihmisiä valheellisilla väitteillä. Nyt kun siihen reagoidaan ollaan muka brutaalilla tavalla domonisoimassa häntä. Hänhän itsekin julistautuu uhriksi vaikka juuri hän on itse ollut se varsinainen kiusaaja. Oletko edes lukenut tämän kirjoituksen jälkeen julkaisemaani blogikirjoitusta samasta teemasta? Onko hän muka uhri?
”Fakta” särähtää sanana korvaan näissä ravitsemuskeskusteluissa. Korrektimpaa olisi puhua teoriasta, hypoteesistä, evidenssistä, nykytietämyksestä ja konsensuksesta. Ellei sitten kyse todellakin ole faktasta.
Termodynamiikka on faktaa, mutta senkin osalta vallitsee ravitsemustieteissä laajalti väärinymmärrys.
Tieto = tosi uskomus
Googlaapa ”argumentointivirhe”, niin selviää myös moni muukin usein ”vaihtoehtoisten” hoitojen kannattajien tekemä virhe ajattelussaan ja keskustelussaan. Miksihän erityisesti näitä kannattavat tekevät kyseisiä virheitä? Taitaisi joutua itsekin huomaamaan logiikan puuttumisen väitteistään..
Oho, tuli paha virhe ? kirjoitin nimesi väärin ”Junani”.
Että sillai.
Poistin edellisestä kommentista kolmannen henkilön parjauksen, joka ei liittynyt blogin aiheeseen.
Parjaamista ? no, hyvä kun poistit ? eihän se ollut tarkoitettu yleiseen jakoon, vaan tiedoksi Sinulle keskustelumme päätteeksi ja kun en käy täällä muita keskusteluja muiden kanssa – jatkossakaan.
Joopa, tähän marmatukseen a’la carte ”Antti Heikkilä” on mennyt kelloaikaa monen monta tuntia yrittäen tuoda esiin omat puutteelliset näkökulmat ja pyrkien orientoituneesti viestittää emojta ilman tunnevetoisuutta. Mutta kun on paljon kasattua tietoa ja kaikenlaista kokemusta, niin sen suoltaminen saa helposti jatkoa jatkaa irti päästyään.
Toisaalta työkalut, kuten Facebook, Twitter ja Blogit ovat osoittautuneet, miten niitä voidaan käyttää omiin tarkoituksiin väärin assimiloimalla totuutta totuudenvastaiseksi. Totuus -käsite kuuluu myös filosofiaan ja siksi ei ole kahdenvälistä totuutta – on vain kaksi vaihtelevaa totuutta kerrallaan.
”Jos, ette usko, että puhun totta niin valehtelen lisää” sanoi hän, joka ei tiennyt ettei tiennyt.
Taas näkemiin.
Moi Juhani ja onnea ”vuoden terveysvaikuttaja”-valinnan johdosta, vaikka en olekaan ihan ymmärtänyt mihin kansan ”terveydenvaikuttamiseen” tai tekoon se kongreettisesti on perustunut. Ehkäpä se onkin Antin ansiota kun Antin uusi ”Lääkketön Elämä” kirja on saanut niin hyvää mainosta ansiostasi;)
Kuulisin mielenkiinnolla sinun näkemyksesi alla olevista tuoreista luennnoista, ovatko lähempänä pseudotieteitä vai tulevaisuuden tiedettä vaiko jopa huuhaata? Ainakin ovat täysin Antin ydinsanoman kanssa linjassa, uudet tuulet puhaltavat joka puolelta. Tieteen rahoitus näyttää tulevan vain yhdeltä suunnalta ja vaurioittaa yhtä tieteen etiikan tärkeintä kulmakiveä, ”objektiivisuutta”, rankasti. Objektiivisuus pitäisi (käytännössä) nähdä laajemmin vertikaalisesti kuin yleensä se nähdään vain horisontaalisesti yhden tason asiana, esim. itse tutkiminen ja tutkimusmenetelmät.
https://www.youtube.com/watch?v=DXKJaQeteE0
(Dr. Paul Mason)
https://www.youtube.com/watch?v=ofq-8ToY2fc
(Rasva-keisari)
Toivoisin mieluummin, että kiinnostuttaisiin itse asiasta (objektiivisella näkökulmalla), mistä voisi olla hyötyä koko kansakunnalle eikä vain ***ketehtaille. Se että ei ole vielä tukittu tarpeeksi ei ole hyvä argumentti lytätä ja unohtaa itse ydinsanoma ja puhua vain virheistä. Sen pitäisi enemmänkin johtaa julkiseen ja asialliseen keskusteluun niin, että ei mustamaalattaisi kirjoittajaa mielikuvilla, jotka helposti liitetään itse ydinsanomaan. Kovin hitaasti asiat tulevat käytäntöihin, esim VHH / Keto, n. 10 vuotta parjattiin ja peloteltiin sillä, ja nyt se voi jo jopa sopia joillekin, mitä seuraavaksi? Puheaikaa pitäisi saada yhtä paljon julkisesti medioissa myöskin Antin tapaisten henkilöiden ilman tekstien lyhentämistä ja 4 vastaan 1 asetelmia (Viittaus HS-artikkeliin). Objektiivisuus pitäisi koskea myös valtamedioiksi itseään kutsuvia. Ei ole ihme, jos ihmiset alkavat miettiä, mikä se oikeasti on huuhaata..
Vielä sanoisin, luota ihmisiin enemmän, luota heidän omiin arviointikykyihin. Vaikka maailma onkin meille aikuisille pääosin teatteria, niin ei se kuitenkaan ihan lastentarha ole.
Kiitos kritiikistä. Valitettavasti se menee ohi.
Terveysvaikuttajavalinnat on tehnyt joku muu kuin minä. Kannattaa kysyä heiltä, eikä minulta.
Valitettavasti minullea ei ole aikaa ryhytä analysomaan youtube-videoita tässä kirjoituksessa, jonka ydin ei edes osu tähän teemaan. Voin kuitenkin sanoa, että mille tahansa väitteelle löytyy aihetta tukeva youtube-video, vaikka litteälle maalle. Mitä tulee ”Antin linjaan” täytynee pyytää lukemaan tuo kirjoitukseni oikeasti ennen kuin kommentoit. Sanoin selvästi, että kritiikki ei ollut edes kohdistunut VHH-ruokavalioon vaan siihen liitettyihin perättömiin terveysväitteisiin ja ihan omanlaiseensa biologiaan ja fysiologiaan mitä tiede ei tunnista.
Mainitset tieteen rahoituksen tulevan yhdeltä suunnalta. Niihän se suurelta osin on: Verorahoista. Jos ajattelit teollisutta, erehdyt pahasti eikä ole ottanut selvää. Terollisuuden rahoituksen osuus tieteestä on todellisuudessa vain pieni prosentti.
Mitä tulee tasapuoliseen medianäkyvyyteen, olen varma, että millä hyvänsä mittarilla mediahuomiota mitattaessa, Heikkilä ei ole jäänyt vähemmälle. Tilanne nyt vain näyttää eriltä, kun lopultakin asiantuntijat ryhdistäytyivät ja alkoivat oikomaan perättömiä väitteitä.
Mediassa pyritään eroon tasapuolisuusharhasta, jossa asiantuntijan vastapainoksi kaivetaan joku, jolla on kyllä mielipide mutta ei tietoa.
NipNap. On tosi vaarallista lääjärien mukaan elää ilman lääkkeitä.
Kysyin kerran lääkäriltä minkäverran heillä on koulussa ravitsemustiedettä, niin hän näytti sormillaan että näin vähän (peukalon ja etusormen välissä vain pieni rako).
On totta, että ravitsemuskoulutusta on liian vähän. Onneksi on kuitenkin ravitsemustieteilijöitä, joiden osaamiseen voi turvautua.
Ehkä ne kuitenkin sinulle jotain kuiskasivat terveysvaikuttajavalintojen syistä, no ei siitä sen enempää, mutta mielestäni Antin olisi kuulunut saada tänä vuonna tiedonjulkistamispalkinto kustantajansa kanssa, julkaisivat tietoa ja näkökulmaa, jota virallinen puoli julkisesti karttaa selvästi.
Tietoa pitäisi käsitellä aina kokonaisuutena, eikä yksittäisinä palasina, jotta voidaan ymmärtää mitä kirjalla halutaan sanoa. Varsinkin kun yksittäiset kohdat vielä käsikirjoitetaan uudelleen, jotta ne sopivat paremmin omaan narratiiviin, siihen miten ne itse halutaan nähdä. Se on yhtälailla huuhaata riippuen kenen näkökulmasta sitä katsoo. Tällaisen takana ei voi olla totuudellinen halu ymmärtää, mikä on kirjan ydinsanoma, vaan valtataistelu, jonka takana on mahdollisesti vielä erilaiset hyötysuhteet. Toivottavasti olet lukenut Antin kirjan myös pelkkänä aitona Knuutina, etkä vain vastakkaisen näkemyksen omaavana virheitä etsivänä professorina, se voisi tuoda perspektiiviä;)
Se että jokin yksittäinen asia kirjasta luokitellaan vaaralliseksi ja siitä muodostunut käsitys myydään mielikuvana ja levitetään tiedeyhteisön nimissä lehtien kautta ihmisille, jotka itse eivät edes ole lukeneet kirjaa, on mielestäni propagandaa, jolla halutaan sammuttaa kirjan todellinen sanoma. Olisi syytä todistaa se vaarallisuus teksteistä kongreettisesti ja tehdä objektiivinen riskiarvio Antista, onko hänen työstään ollut ihmisille enemmän haittaa vai hyötyä. Potilaita löytyy:.
http://www.karitaaaltonen.fi/nyt-jotain-rotia-media/?fbclid=IwAR3vlsS_t53NAwebfDfc-JoeWhrjkKViG3pfSdGjKZ0hEnsaKpDGwIezOIM
Olen lukenut kirjan, ja yrittänyt ymmärtää sinun näkökulmaa syöpä-asiassa, mutta en millään saa kirjan asiaa väännettyä niin vaaralliseksi, että se pitäisi vetää pois markkinoilta. Varsinkin kun tuo sytostaattien vaikutus syöpäkuolleisuuteen ei varmasti ole tutkituimpia asioita, enemmänkin tabu aiheena, kuten huomaamme. Itselläni on 3-4 sukulaista kuollut, yksi selkeään hoitovirheeseen ja loput välillisesti vääriin lääkkeisiin/ ravintosuosituksiin. Taasen suosituksilla, mistä Anttikin puhuu, on taas lähipiirissä ja itselläni saatu paljon terveyttä edistävää aikaan. Pidät myös ketoa vaarallisena liittyen rasvamaksaan, ja valtimokovettumatautiin, vaikka aika monessa yhteydessä on osoitettu, että liiat hiilihydraatit, sakkaroosi ja fruktoosi ovat suurimpina tekijöinä niiden synnyssä, ei tyydyttynyt rasva. Syöpää Antti ei ole kirjassaan väittänytkään että ketolla sitä yksistään hoidettaisiin. Olen kyllä ymmärtänyt blogistasi että pidät ketodieettiä ihan ok:na, ehkä hieman ”epämääräisesti” joissakin tapauksissa sopivana joillekin. Oletko muuten itse uskaltanut kokeillut ketoa?
Tuossa vielä pari luentoa kirjan näkemyksien tueksi, jouluna ehtii katsella, jos asia edes yhtään kiinnostaa..
https://www.youtube.com/watch?v=x4sRsb0a30Y
https://www.youtube.com/watch?v=NUY_SDhxf4k
Sait näppärästi teollisuuden vedettyä mielikuvana rahoitukseen mukaan, ei tietenkään asiat noin läpinäkyvästi toimi. Rakenteellisessa korruptiossa on aina vaikea nähdä suoraan mikä on pielessä, yleensä se mikä näkyy ulospäin on, että hyvät ihmiset vain tekevät parhaansa sääntöjä noudattaen ja kukaan ei ole varsinaisesti tehnyt mitään väärin, no jos jotain nyt joskus selviää niin silloinkin se on vain ns.talontapa. Ja samaan aikaan media hokee kuinka meillä on maailman luotettavin ja vähiten korruptoitunut media ja yhteiskunta. Kansa tosin onkin rehellistä ja kilttiä, jopa liiankin, ja juuri sen vuoksi se onkin saatu uskomaan haluttu manipulaatio. Tässä ennen kaikkea auttaisi vertikaalinen ajattelu, jossa otetaan huomioon monitasoisesti asiat eikä tuijoteta vain lopputulemaa, ja katsotaan maailmaa hieman myös aineellisen ulkopuolelta henkisemmin. Sillä loppujen lopuksi ei ole niin väliä mistä se raha virallisesti tulee, rahojen ohjailu ja tiettyjen henkilöiden nimitykset ym. tapahtuvat jo ylemmillä tasoilla aiemmin.
HS viittauksessa ei ollut kyse medianäkyvyydestä, vaan siitä että kun jotain asiaa käsitellään mediassa, pitäisi saada puolustaa itseään tasapuolisesti ja ilman tekstien muokkauksia/lyhentelyjä. Sekään ei ole ongelma, että asiantuntijat käyvät läpi asiaa, mutta pitää kuitenkin olla myös toisen puolen näkemyksen asiantuntijoita mukana tasaveroisesti, eikä koulukiusaajamaisesti että kaikki ovat yhtä vastaan, mukaan lukien puolueellisesti suhtautuva media. Kannattaa aina pitää mielessä, että jossain vaiheessa osat voivat vielä vaihtua. Totuus itsessäänkin on epätieteellistä, siksi totuuskaan ei aina välttämättä ole tiedettä.
Kaima Juhani (Selvennykseksi muillekin vain että nimimerkki Juhani on eri henkilö, kuin tämän blogin kirjoittaja, joka näkyy kommenteissa nimellä Juhani Knuuti)
Aika erikoista, että kannatat tiedonjulkistamispalkintoa kirjoittajalle, jonka faktat ovat pahasti virheellisiä. Eiköhän asia ole tullut jo selväksi lukuisin asiantuntijoiden sanomana esim HS-jutussa, että olennaiset parusteet Heikkilän kirjassa perustuvat virheellisiin väittämiin. Siis aivan keskeiset, olennaiset asiat.
Vetoat sitten klassiseen huuhaa-puolustukseen: Ei ole väliä onko faktat kohdallaan jos iso kuva on oikea ja tavoite hyvä. On sillä väliä. Ei kysymys ole pienistä yksityiskohdista vaan nimenomaan keskeisistä perusteita. Kun ne ovat pielessä, on myös koko kokonaistarinan pohja pielessä. Se, että olet lukenut kirjan vaaleanpunaiset lasit päässä ja hyväksyt kaikki kirjan virheelliset perusteet, ei tee siitä asiallista tietokirjaa.
Mitä tulee sytostaatteihin, on kirjassa oleva väite kaikkien lääkäreiden, erityisesti syöpälääkreiden kannan mukaan todella vaarallinen. Kun syöpä kyetään parantamaan kokonaan tänään n 70% potilaista, tämä tulos johtuu hoidon kokonaisuudesta, johon kuuluvat leikkaus, sädehoito ja solusalpaajat. Kirjan väite solusalpaajien aiheittamista kuolemista on massiivinen virhe. Tottakai edelleen noin 30% potilaista kuolee syöpäänsä, eikä hoito ml.solusalpaajat pysty sitä estämään, mutta on karkea valhe, että solusalpaajat olisi ne jotka potilaat tappavat. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että jos potilas diagnoosin jälkeen, erehtyy hoitamaan itseään jollakin uskomushoidolla, kuolleisuus on kymmeniä, toistan kymmeniä prosentteja korkeampi kuin lääketieteellisellä hoidolla. Tämän vuoksi on todella vastuutonta, että lääkäri anta ymmärtää solusalpaajien tappavan potilaat ja että ketoruokavalio olisi oikeasti mikään vaihtoehto tai edes apu. Ketoruokavaliosta ei ole käytännössä MITÄÄN kunnollista tutkimusnäyttöä syövän hoitoon.
Kun ei oikeasti ole näyttöä korruptiosta, puhut rakenteellisesta korruptiosta. Ainoan rakenteellisen vinouman näen siinä, että asiantuntijat perustavat kantansa tutkittuun tietoon eikä muuhun. Se ei tietenkään oiekasti ole vinouma.
Miksi minä toimin täällä blogissa ja somessa? Voin kyllä sanoa, että en ole saanut senttiäkään rahaa tästä toiminnasta, en edes verorahoista enkä teollisuudelta. Tiedän 100% varmasti itse, että en ole korruptoitunut enkä edes odota mitään taloudellista hyötyä tästä toiminnasta. Miksi ihmeessä minä ajaisin jokun lääketeollisuuden etua? Saan palkkani yliopistolta ja sairaalasta, eikä minkään asian ajaminen vaikuta talaoudellisiin etuihini. Näin on myös valtaosan laita.
Mitä tulee tasapuolisuuteen, Heikkilä on kyllä saanut oman kantansa näkyviin ja häneltä on sitä lukuisia kertoja penätty. Todellisuudessahan juuri Heikkilä on onnistunut tähän saakka vaientamaan kritiikin, sillä hän stä kaiken asiallisen kriittisen keskustelun omilla alustoillaan. Some mahdollistaa sen mutta myöskin tekee mahdottomkass hiljentää kritiiki kokonaisuudessaan. Tiedän, että HS:n asiantuntijat ovat lukeneet kirjan ja tehneet kantansa sen mukaan. Koska kirja käsittelee monta eri erikoisalaa, on tietenkin perusteltua kysyä kunkin alan asiantuntijalta.
Terveydessä ei ole kyse mistään mielipiteistä. Ei sitä voi vain itse päättää, onko jokin terveellistä vai ei. Roskaruoka ei muutu terveelliseksi, vaikka joku sanoisi olevansa sitä mieltä.
Turhauttavan paljon aikaa ja vaivaa vie se, kun vuoron perään tänne tulee joku sanomaan samat asiat, jotta voisi kuulla samat asiat, kuin monen monta muutakin on tämän viestiketjun aikana tullut sanomaan ja kuulemaan. Ei mitään uutta tarjottavaa, samoja asioita pyöritellään, kun kukaan ei ymmärrä lukemaansa alkutekstiä, eikä ymmärretä sitä vastaustakaan, joka saadaan. Juhani sentään yrittää ymmärtää vastakkaisia mielipiteitä, sen vuoksi hän kuuntelee ja keskustelee täällä. Heikkilästä ei voi sanoa samaa.
Mistä oikein olette saaneet nämä ”tietonne”, Heikkilän sivuilta? Kannattaisikohan vähän laajentaa kenttää, kysyä siltä ”vastapuolelta”, miksi on toista mieltä? Oikeudessakin kuullaan puolueettomasti molempia puolia ja katsotaan, kummalla on uskottavammat selitykset. Oletteko varmasti kuulleet avoimin mielin? Ja miksi päädyitte kannattamaan kritiikkiä kestämättömiä perusteluja?
Aidosti kriittiset kritisoivat ja pistävät koetukselle myös ”omiaan”. He vaativat kunnon perustelut kaikilta ja kaikelta. He pistävät jopa kaikkein arimmat asiat koetukselle: omat mielipiteensä. Onko tämä sittenkään näin, kun luulen? Pitäisikö ottaa selvää päinvastaisesta näkökulmasta, onko se sittenkin paremmin perusteltu, kuin nykyinen omani? Ja näin olisi hyvä ajatella koko ajan, vaikka olisikin jo kertaalleen vaihtanut ”puolta”.
Pidät siis Heikkilän kritisoimista riidan haastamisena? On lapsellista ja täydellistä ymmärtämättömyyttä väittää asiallista, tieteeseen kuuluvaa kritiikkiä sellaiseksi. Minkälainen maailma meillä olisikaan, jos kenenkään toimia ja sanomisia ei saisi kritisoida, ettei vaan joku pahoittaisi mieltänsä?
Olisi siis kiva enemmän kuulla, miten olette päätyneet mielipiteisiin, jotka ovat vastoin virallista näkemystä? Oletteko varmasti tutkailleet asioita avoimin mielin, vastakkaisista lähteistä ja järki ennen tunteita?
Monihan on jo kertonut miksi, mutta eihän mielipiteillä ollut merkitystä. Mielipiteet on vain ’huuhaata’ ja ei tieteeseen perustuvia, kuten niihin suhtaudutaan. Ihmiset kun pystyvät alkamaan elää taas ilman lääkkeitä, niin eräänkin lääkärin mukaan se on vain ’urbaania legendaa’.
Kysehän on siitä, että ihmisen mieli on altis erilaisille vääristymille. Esimerrkinä plasebo ja nosebo. Joskus kuulee tarinoita yliluonnillisista taphtumista – henkilö saattaa kertoa totena että on nähyt vaikkapa kuoleen puolisonsa availevan kaappeja. Kokemus on ollut varmasti todentuntuinen, enkä epäile että kertomusta olisi muokattu. Mutta tosiasia on, että tämänkin ilmiön tiede pystyy selittämään varsin hyvin.
Te henkilöt, jotka vastustatte tämän hetkistä tiedettä, miksi ette itse ala tieteen tekijöiksi eli tutkijoiksi? Kysyn, miksi?
Lääkkeetön elämäni on tavoitteenani. En ole koskaan syönyt mitään lääkkeitä, joita lääkäri on minulle määrännyt, koska minulla ei ole todettu yhtään diagnoosia. Ikää on yli 50 v. Alle 10 antibioottikuuria koko elämäni aikana, joskus tulehduskipulääkkeitä, alle 20 kpl vuodessa kuitenkin. Ja joukossa on monia vuosia, että 0 tulehduskipulääkettä/ vuosi. Ruokavalioni ja terveyteni on tasapainoista, liikunta on harmoonista ja samoin muukin elämä. Kiitos geeneilleni! Huippugeenit tai poikkeuksellinen onni ja siunaus terveyteni suhteen. Tämä on onneni, hyvä terveys.
Eivät kaikki ihmiset tee tieteestä höpöä. Vain ne, jotka uskovat kaikenlaiseen huuhaaseen ja joilla ei välttämättä ole taitoa osata arvioida tiedettä ja sen luotettavuutta.
Lääketeollisuus on bisnestä ja lääkeyhtiöillä on tarkoitus tehdä bisneksellään voittoa. Tällä perusteella et kuitenkaan voi sanoa, etteikö jokin lääke olisi tehokasta tai että olisi olemassa yhtä hyvä tai parempi vaihtoehto sairauden hoitoon kuin lääketeollisuuden tuottama lääkeaine.
’Eivät kaikki ihmiset ei tee tieteestä höpöä.’
– ne jotka ei tee tiedettä, ei tee siitä höpöä 🙂
Vaikuttaako tämä tieteen mahdollistama keskustelumme positiivisesti terveyteemme?
Toivottavasti, ja toivottavasti muidenkin. Minulla vahvistaa valintojani terveyteen liittyen, kun mahdolliset pienet epäilyt käsitellään pois häiritsemästä. Kyllä minuakin on mietityttänyt rahan valta, kun näkee sen tuhoja maailmassa, mutta tieteeseen ja terveysasioihin liittyen epäily on hälventynyt, kiitos myös tämän blogin.
Tiede on höpöä.
Zeitgeistin esittämää yhteiskuntamallia itsekkin kannatan. Mutta tieteen tiellä on ihmisen ja hänen luonnoton ajattelutapansa, joten siksi näen että ihminen tekee tieteestä höpöä.
Hän (ihminen) on vieraantunut luonnosta.
Ymmärrys ihmisten yhteydestä luontoon ja toisiinsa on liian vajavaista. Kestävät ajattelutavat – eli pitäisi ns. kasvaa pois kestämättömistä perinteistä. Kyetä kyseenalaistamaan epäinhimillisiä kulttuuripiirteitämme ja luonnottomuutta.
Miten? En tiedä?
Määrittelisitkö höpön ja millä tavalla ihminen on tieteen tiellä? Niin, no luonnossa toimii luonnonvalinta ja raaka peli. Siellä ei kauaa sairastuneita katsella. Luonnosta vieraantuminen on mielestäni myös sitä, ettei enää ymmärrä luonnon vaarallisuutta. Ne entisajan ”luonnonihmiset” sen sijaan olisivat varmaan mielellään ottaneet yhden jos useammankin ”lisäelämän”. Mutta toki jos on ok, että oma tai läheisten henki lähtee jo nuorenakin yhdestä, nykypäivän tiedon avulla hoidettavasta sairaudesta tai onnettomuudesta, niin voi kannattaa luonnollisuutta. Useimmat haluavat kuitenkin jatkaa vielä elämäänsä, jos siihen on mahdollisuus.
Kirjoitin vähän huonosti.
Siis ihminen yrittää hyvää, mutta tekee tuhoa. (6 sukupuuttoaalto, ilmastonmuutos, meidän terveys, luonnon tuhoaminen jne.)
En usko että tiede meitä pelastaa ellemme näe itseämme osana luontoa ja ellei tiede näe sitä myös.
Niin no nyt mennään jo aivan eri aiheeseen. Toki luonnolle olisi parasta, jos vaikka kaikki ihmiset kuolisivat pois luontoa tuhoamasta. Eli kyllä lääketiede on ristiriidassa luonnon kanssa. Mutta kun harva haluaa itse tai läheistensä kuolevan, edes luonnon vuoksi, niin on etsittävä kompromisseja.
Tuohon kirjoituksesi loppu kohtaan haluan vielä lisätä. Että toki ihmisyksilöt haluavat jatkaa elämäänsä, senkin uhalla vaikka muut kärsisivät (kilpailu). -eivät siis näe elämää yhtenä vaan itsensä erillisenä elämästä ja näin ollen kilpailevat toistensa kesken.
Mutta ihmisrotu ei voi yksin jatkaa elämää jos muu luonto kuolee – näin kärjistetysti sanoen.
Tiede kertoo että meillä on meneillään 6. sukupuuttoaalto ja syy on ihminen – meidän elämäntapa, kulutustottumuksemme, kilpailu. Mitäs siihen tiede keksii ratkaisuksi?
Einstein sanoi, kun hyönteiset katoaa, meillä on 4 vuotta aikaa. Okei – mitää ihminen keksii – pieniä pölyttäjärobotteja (jostain noista luin). -ei onnistu.
Eiköhän ne ydinratkaisut ole vähentää kulutusta ja pienentää syntyvyyttä. Tähän tarvitsisimme suuren ajatuskulttuurin muutoksen. Kuluttaa emme voi yhtä paljon, jos haluamme pitää näin paljon ihmisiä pallolla, ja lasten tekoa ei voi jatkaa samaan malliin, kun lääketieteen ansiosta lapset säilyvät hengissä ja ihmiset elävät pidempään. Poista vaan Juhani jos nämä menevät liiaksi ohi aiheen 😀
Kirurgeille toki täytyy nostaa hattua!
Nyt menemme toki filosofian puolelle, joka tosin on myös tiedettä. Ei tiede ole mitään mystistä ja autuaaksi tekevää vaan ihan käytännön rationaalista toimintaa. Meillä on kysymys, johon emme tiedä vastausta. Teemme hypoteesin. Laadimme testin, jolla hypoteesiä voi testata. Teemme tutkimuksen. Tutkailemme tuloksia kriittisesti suhteessa siihen mitä aikaisempi tieto kertoo. Sitten teemme johtopäätöksiä ja yritämme uudelleen kumota tuon saamamme tuloksen. Jos emme kykene kumoamaan, se tieto jää tänän hetken vallitsevaksi käsitykseksi, kunnes joku onnistuu osoittamaan sen olevan joltain osin virhellinen.
Mikä tuossa kuvauksessa on höpöä? Luonnollisuuden kaapuun puetaan kaikkea humpuukia ja luonnosta vieraantuminen on toinen jargon, joka ei sellaisenaan perustu mihinkään. Jos ihminen joskus pystyy pysäyttämään ilmastonmuutoksen, se tulee olemaan tieteen ansiota. Tiedehän on tuottanut meille tiedon ilmastonmuutoksesta ja nyt on valjastettu yritykset ratkaista haaste, jonka me ihmiset heikkouttamme ja tyhmyyttämme olemme synnyttäneet. Jos haikailee historiallisen luonnollisuuden perään, ei ymmärrä mihin haikailee.
Minä en ainakaan haluaisi elää historiallisina aikoina, sillä vuosi vuodelta ihmiset voivat paremmin ja ovat terveempiä ja elävät pidempään ja paremmin. Se ei tietenkään tarkoita, että meillä ei olisi isojakin ongelmia, joita pitää ratkaista.
Millä tasolla sitten on aiheellista olla kriittinen lääkkeiden suhteen ja minkä lääkkeiden?
Aina on syytä olla kriittinen. Toki sairauden vakavuus vaikuttaa myös kriittisyyteen.
Vähähiilihydraattisella tai täysin ketogeenisellä ruokavaliolla kipulääkkeiden tarve yleensä vähenee tai poistuu kokonaan.
En malta olla sivuamatta vielä äskettäin ylen sivulla ollutta ruotsalaistutkimusta, jossa todettiin , että ruotsalaistytöillä on laajasti raudanpuuteanemiaa. THL:n edustaja kommentoi asiaa ja totesi, että meillä ei ole tutkittu, mutta tilanne on varmaan samantyyppinen kuin Ruotsissa. Vaikka punaista lihaa ei suositella käytettäväksi, poikkeus on nimenomaan nuoret, joille heidän mielestään se on hyvä raudan lähde ja he suosittavatkin sen käyttöä. Tässä vaiheessa hieraisin silmiäni. Takuuvarmasti missään yleisölle suunnatussa ravitsemusohjeistuksessa ei ole muuta kuin sama jargon, että ei punaista lihaa. Mitään ihmisryhmiä ei mainita, joiden pitäisi sitä syödä. Raudanpuuttteesta kärsii tosin muutkin kuin nuoret tytöt, mutta se ei tunnu haittaavan.
Tämä nyt esimerkkinä siitä, miksi virallisen tahon puheet ei aina vakuuta.
Missä on perustelut taikka näyttö siitä, että ketogeeninen ruokavalio vähentäisi kipulääkkeiden käyttöä? Voin jo vastata, että näyttöä ei tietenkään löydy vaan kyseessä on jälleen yksi urbaani legenda, jota jaetaan somessa.
Nostamasi asia raudanpuutteesta ei vakuuta. Nämä ovat eri asiat ja sitä paitsi suositusruokavaliolla raudan saanti on pääasiassa riittävää. Ravitsemustieteilijät ovat kyllä todenneet raudan puutteen voivan olla liian vähäistä joissakin rajoittavissa ruokavalioissa. Jos yrität rakentaa aasinsiltaa ketogeenisestä ruokavaliosta raudanpuutteen ratkaisijana, voin todeta vain, että ei todellakaan tarvita ketogeenistä ruokavaliota, jotta saisi riittävästi rautaa ravinnosta. Eikä tarvita massiivista määrää punaista lihaa, jotta rautaa saisi riittävästi.
Hanna Huttunen kertoo kirjassaan Kiputus, fibromyalgiasta vapauteen, oman tarinansa siitä, miten fibromyalgian vaikeat kipuoireet ja lopulta myös iho- ja suolistovaivat paranivat ruokavaliolla ja tehokkailla ravintolisillä. Ruokavalion perustana oli mm. gluteenin ja sokerin täydellinen välttäminen. Hän kertoo kirjassaan psyyke- ja kipulääkearsenaalin, millä vaivoja yritettiin tuloksetta hoitaa ja se on muuten vaikuttava. Työkyvyttömyyseläkeanomuksiakin oli jo parikin kertaa lähetetty kelalle, mutta ne tulivat bumerangeina takaisin. Nykyisin hän on terve eikä käytä mitään lääkkeitä ja avun hän sai antioksidanttiklinikalta eli huuhaasta!
Tämä on tottakai taas yksittäistapaus eikä siis mitään painoarvoa. Mutta kun lukee kirjaa ja miettii siinä ihmisen tilannetta, niin väkisinkin tulee mieleen, että paljonko on kohtalotovereita.
”Multiple lines of experimental evidence suggest shared fundamental mechanisms responsible for chronic pain syndromes and epilepsy”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4617125/
Tuo on jo 2014 julkaistu ja tuttu. Ketoosin toistaiseksi ainoa lääketieteellinen hyöty liittyy hermosolukon herkkyyden muuttumiseen ja sen vuoksi sitä on käytetty menestyksellisesti vaikeahoitoisen epilepsian hoitona. Tämä on jo kyllä todettu kirjoituksessani.
Millä perusteella sitten tuomitset Kristiinan esittämän kivun ja ketoosin yhteyden?
Ei minun tarvitse sitä kumota, ei tietenkään. Kristiinan pitäisi kyetä osoittaman oma väitteensä totuudenmukaisuus ja parustella se. Jos hän ei kykene (niin kuin on odotettua), kanta on vain mielipide. Näytön taakka on aina väitteen esittäjällä, eikä vastuu siiry kuulijalle.
Tuossa vuoden 2014 ”tutussa” jutussa on perusteltu ketoosin ja kivu(ttomuude)n yhteys. Yhteydestä löytyy tieteellistä kirjallisuutta enemmäkin. Yhteys on mainittu myös wikipediassa viitteen kera.
Ymmärrän että moni lääkäri ym. ns. asiantuntijat tuntevat olonsa kurjaksi, kun heidän ammattiaan ei enää arvosteta niin kuin ehkä ennen muinoin. Nykyään ovan pitkälti vain lääkkeiden tuote-esittelijöitä. Tutkimuksilla haetaan myös tukea myynnille.
Onko sinun mielestäsi sitten tällainen kirjoillaan tienaava, tutkimuksia väärin tulkitseva kaikkitietävä ortopedi parempi vaihtoehto? Tutkimuksien varassa hänenkin tietonsa on, ja niitä hän lukee vääristellen juuri niin kuin itse haluaa, kunhan se edistää hänen mainettaan ja liikevoittoaan.
Hyvä pointti!
On ja ei.
On silloin, jos ihminen ’herää’. Eli alkaa ottamaan itsestään ja myös ympäristöstään vastuun. Alkaa syömään terveellisesti vähentäen lääkkeitä, tai ettei niitä edes enää tarvitse jatkossa. Ruokavaliolla voi myös ennalta ehkäistä tulevia tauteja.
Ei silloin, jos alkaa pitämään Anttia ’yli-ihmisenä’ – elää hänen tiedon varassa ja tosiaan edistää hänen mainettaan ja liikevoittoaan. Silloin on vain siirtynyt riippuvuudesta toiseen, eikä yksilöedistystä juuri tapahdu.
”Alkaa syömään terveellisesti vähentäen lääkkeitä, tai ettei niitä edes enää tarvitse jatkossa. Ruokavaliolla voi myös ennalta ehkäistä tulevia tauteja”. Ja kuinkahan tiede ja vaikka ravitsemusterapeutit tällaista vastustaa? Ainakaan minulle ei ole tällaista kuvaa syntynyt, en ymmärrä miten sinulle. Ennaltaehkäisy kuuluu myös ”viralliselle” puolelle. Minusta on hyvä olla kriittinen lääkkeiden suhteen, koittaa vältellä niitä ennaltaehkäisemällä sairauksia elämällä terveellisesti, mutta tämä kaikki kannattaisi tehdä tieteen rajoissa.
Nythän oli puhe Antista. Mistä sait kuvan että minulla on sellainen kuva että ravitsemusterapeutit, tai tiede vastustaa terveellistä ruokaa?
Mitkä ovat tieteen rajat?
Käytännössä tieteen rajat näyttävät olevan suurpääomien etujen mukaiset.
Tutkimukset palvelevat ensisijaisesti yritystaloudellisia tarkoitusperiä. Ei todellisuutta, eikä kyllä ihmisten hyvinvointia. Vaikka toki sitäki yritystä on. Tutkimustulokset on kaupallistettu. Mikä on kyllä loogista. Elämmehän markkinataloudessa.
Puhe Heikkilästä niin, mutta et tullut puhumaan hänestä, vaan lääkäreistä ja tutkimuksista. Mielestäsi Heikkilä on parempi vaihtoehto, kuin alan oikeat asiantuntijat, mutta miksi? Mihin tarvitaan Heikkilää kehottamaan ihmisiä syömään terveellisemmin, kun sitä tekevät ”virallisetkin” tahot jopa ihan oikein tutkimustietoon viitaten?
Mihin itse perustat terveyteen liittyvät valintasi, kenen väitteisiin luotat? Vai ihan vaan omiin tuntemuksiisi? Kun ei kerta tieteeseen, lääkäreihin eikä täysin ”vaihtoehtoisiinkaan”.
Me kaikki tiedämme, että lääketieteessä on omat kehityksenkohteensa, mutta mitätöivätkö ne sen kaikki saavutukset? Mitä meillä on vaihtoehtona, mutu?
Onko sinusta parempi elää sairaana tai kuolla aikaisemmin ja pitää rahat itselläsi kuin maksaa niille, jotka saavat sinut parantumaan tai pysymään hengissä mahdollisimman pitkään parhaan mahdollisen sen hetkisen tiedon avulla?
Sanoit juuri sen itse : ’Heikkilää tarvitaan kehottamaan ihmisiä syömään terveellisesti’.
Jo pelkkö otsikko: ’Lääkkeetön elämä’. On hyvä mainos. Ja jos pystyy niillä ohjeilla pysymään terveenä ja elää lääkkeettä, niin silloinhan se on onnistunut tehtävässään. Paremmin niissä tapauksissa kuin jotkut muut. Miten on sitten onnistunut siinä missä muut ei? En tiedä. Varmaan psykologiaa. Antti käyttää sanoja jotka vaikuttavat syvemmin ihmisiin. Draamaa, kun haukutaan vähän muita 🙂
Itse en ole lukenut kirjaa.
Miksi pitäisi jonkun väitteisiin luottaa? Olen lapsesta lähtien ollut kriittinen ja suhtautunut vähän kaikkeen kriittisesti jo ala-asteelta lähtien. Johtunee kasvatuksesta ja siitä kun luen paljon.
Olen pysynyt terveenä. Toki joitaki pikkutauteja joita sairastellut, niin lapsesta lähtien olen sairastellut sairaudet ilman lääkkeitä.
En myöskään rokotteita ota. Jotkut kauhistelee sitäki, jotkut ei. Jos olen kipee, niin pysyn kotona.
Ei tarvita välttämättä asiantuntijoita mainostamaan miten pystyy elämään lääkkeetöntä elämää.
Jos sairastuisinkin vakavasti, niin tässä iässä se ei enää haittaa vaikka lähtö tulisi ’ennenaikaisesti’. Enpähän ainakaan ole kovin kova taakka ja kuluerä yhteiskunnalle 🙂
Paitsi että mm. hänen tyydyttyneiden rasvojen suosittelunsa ei edes ole terveellisesti syömiseen kehottavaa. Minusta häntä EI tarvita kertomaan ihmisille vääriä väitteitä. Syvä vaikuttaminen ei ole hyvä asia, jos ihmiset sen takia alkavat vastustaa tutkittua tietoa ja uskovat kritiikittömästi Heikkilän perusteettomia väitteitä.
Eli luotat vain omiin tuntemuksiisi?
Jep. Luotan.
Tarvitaan tai ei. Mutta jos joku/jotkut ei pysty ihmisten ’tarpeita tyydyttää’ niin joku muu pystyy.
Yleisesti voisi todeta, että omia valintoja toteutettaessa omat kokemukset ovat usein ihan ok vaikka ei omien kokemusten perusteella saakaan mitään tietoa siitä, mikä on terveyttä edistävä ja mikä ei. Esim ravitsemuksen terveysvaikutukset tulevat pitkä ajan kuluessa eikä omilla kokemuksilla on niiden osalta mitään arvoa.
Kokonaan eri asia on lisäksi, voiko omien kokemusten perusteella suositella mitään muille? Vastaus on selkeä ei. Sen vuoksi eriliasten ihmedieettien tapauskertomuksilla ei ole mitään arvoa esim. ruokavalion terveellisyyttä arvioitaessa muille. Ainoa tapa saada selvää tästä asiasta on tehdä tutkimuksia, jossa toinen ryhmä syö tutkimusruokavaliota ja toinen muuta.
Odotat siis mahdollisesti monta vuotta sairauden pahenemista ja oireita, kun jokin sairaus alkaa niitä vihdoin aiheuttaa, vaikka tutkimuksien ansiosta saisit jo etukäteen tietää riskit, mikä saattaa aiheuttaa mitäkin, ja ennakoida sen mukaisesti esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä jotakin?
Ja miten selvität, oletko vaikka lumevaikutuksen alaisena?
Kyllä. Ne tulevat pitkänajan kuluessa ja kokemus siinä samalla.
Tiede ei anna yksittäisille havainnoille tai kokemuksille arvoa, eikä myöskään yksilö anna tutkimuksille arvoa, mikäli ne ei vastaa yksilön kokemusta.
Ei ole selkeä ei. Käytännössä omista kokemuksista puhutaan ja niitä hyviä suositellaan ja huonoja ei. Ja kun niitä useita samanlaisia hyviä kokemuksia esiintyy useita, niin näitä hyviä kokeneet ihmiset ryhmäytyvät. Se on elämää, eikä sitä voi kukaan kieltää, tai väittää vastaan, vaikka yrittäisi. Itseasiassa siinä käy juuri niin miten on aina käynyt. Ihmiset ryhmäytyvät vielä tiiviimmin pitämään yhtä.
Antti. Miksi pitäisi jotain odottaa? Aika raskasta elämää tuollainen jatkuva pelkääminen. Elän tässä ainoassa hetkessä. Muuta ei ole olemassa. Eiliseen ei pääse ja huomisesta ei tiedä.
Minkä lumevaikutuksen alaisena?
Kyllähän se tiedetään, että ihmiset ovat kaikki yksilöitä. Mutta kumpi on parempi: se, että yhden yksilön omakohtaisia (vääristymille alttiita) kokemuksia sovelletaan muihin, vai se, että laajan ihmismassan tarkoin tutkittuja todennäköisyyksiä sovelletaan kullekin yksilölle sopivaksi? Eiköhän tuhansiin yksilöihin todennäköisemmin mahdu joku lähemmäs itseä, kuin joku satunnainen naapurin täti, josta nyt vaan tuntuu joltakin. Kukaan ei voi tutkimatta olla varma, mistä se hänen hyvä olonsa tarkalleen johtuu. Onko se kenties plaseboa vai ihan jokin muu syy, kuin mitä hän kuvittelee.
Hmm.. olisikohan sitten niin, että ”vaihtoehtoisiin” keinoihin sortuvat eivät edes ole kiinnostuneita pitkäaikaisvaikutuksista, oikeista terveysvaikutuksista, vaan lyhytkatseisesti vain sen hetkisestä hyvänolontunteesta? Miten se sitten eroaa vaikka kaikella epäterveellisellä herkuttelusta? Ei siinäkään epäsuotuisia vaikutuksia samantien näy, ja tuntuu oikein kivalta syödä kaikkea hyvää. Jossain vaiheessa siitä tuleekin sitten vaikeasti eroon päästävä riesa.
Nimenomaan ei tarvitsisi odottaa, kun joku on jo selvittänyt sen puolestasi tutkimalla asiaa. Eikä tarvitisisi pelätä seurauksia, kun tiedon avulla niitä voi välttää. Mutta toki voi luottaa niihin omiin tuntemuksiin, olla huolehtimatta seurauksista ja toivoa onnekasta sattumaa. Jotkut taas ehkä haluavat ennaltaehkäistä sairauksia, oppia muidenkin virheistä, eikä toistaa itse niitä kaikkia. Sekä pysyä varmemmin terveenä vanhanakin.
Niin, se on jokaisen oma valinta esim. käykö mäkkärissä, syökö karkkia ym. muita herkkua, istuuko sohvan pohjalla vai pyrkiikö syömään ravitsevasti, liikkuuko ja harrastaa jotain.
Siitä on paljon kiistaa mikä on terveellistä ja mikä ei. Mutta hyvä nyrkkisääntö on se ja minkä myös ravintotieteilijät ovat joskus vahvistaneet että yksinkertaisimmat ja halvimmat ravintoaineet, mikäli ne ovat puhtaita ja luonnollisia, ovat terveellisimpiä.
Mitä muuta pitää vielä asiasta tutkia? Jokaista asiaa erikseen? Siitä vaan, siihen saakin paljon kuluttaa aikaa.
Tuota voi kuitenkin jokainen miettiä mitkä ravintoaineet tuollaisia sitten ovat ja soveltaa itselleen. Ei tarvitse lähteä mukaan kiistelemään ja väittelemään mikä on ’oikein tapa syödä’.
Eli kun rupeamme pröystäilemää mikä on oikein tapa syödä, mitä lääkkeitä pitää käyttää, mitä rokotuksia tai mitä muuta vaan esim. miten hieno auto pitää olla, miten iso asunto tms. niin tuhoamme vain tätä meidän elämämme onnea.
Ei kovin moni, ei Heikkiläkään taida tuota ymmärtää, kun lähtenyt tälle ’kiistelyn tielle’.
Annu, mistä tieto mäkkärin, karkin, herkkujen, istumisen ja liikunnan terveysvaikutuksista on syntynyt? Tutkimuksista. Ei kokemuksista. Yksilöiden kokemukset ovat _erittäin_ huono tiedon lähde ja johtavat harhaan.
Toki, jos saat ilmavaivoja jostain ruoasta, on helppo perustella tuon ruoan välttämistä itsensä osalta. Mutta ei sillä perusteella voi suositella mitään muulle.
Vielä olennaisempi asia on kuitenkin se, että pidemmän ajan terveysvaikutuksista ei voi päätellä edes omalta osaltaan. Monet sairaudet vaativat vuosien tai kymmenien vuosien kehittymisen eikä tällaisia riskejä voi mitenkään päätellä omista kokemuksista. Mistä voisit muka kokemusten perusteella tietää, että jokin ruokavalio vaikuttaa epäedullisesti esim valtimotautiin tai dementian riskiin?
Ei tutkimukset niitä kiellä syömästä tai yhteiskunnassamme tutkimukset vähennä roskaruokien määrää.
Ei tutkimukset kiellä jäämästä kotiin istumaan ja pakota ihmisiä lenkille.
Ei tutkimukset anna sitä tuntemusta, joka syntyy kokemuksen kautta.
Vapaus on meillä jokaisella. Kuin myös vastuukin.
Välittömiin tai melkopian tuleviin tuntemuksiin voi myös lisätä närästyksen, väsymyksen, huonovointisuuden, päänsäryn, mielialan jne. Jos kuuntelee kehoa, niin paljon voi siitä saada viestejä.
Nämä ovat oireita, eivät sairauksia. Et kai halua hoitaa vain oireita?
Ei myöskään tuntemus kiellä. Ylipainoisista ihmisistä tuskin tuntuu kovin mukavalta kantaa ylimääräistä painolastia mukanaan, mutta ei se tuntemus välttämättä lopeta syömistä. Mikä siis oli pointtisi? Ei tietenkään tutkimukset mitään käske tekemään. Ne antavat työkaluja, jotta ihmiset tietäisivät, mitä KANNATTAISI tehdä terveytensä eduksi.
Kuinka voi joku nykypäivänä luulla, että kaikki maholliset sairaudet vain tuntee, ja että kuka tahansa maallikko pystyisi itse päättelemään, mikä oire johtuu mistäkin?
Totta. Ei kiellä. Valinta on meillä. Ei tupakoitsijakaa välttämättä lopeta tupakointia vaikka miltein yskis keuhkot ulos. Voi elää uskossa ei tässä mitään hätää. Ihminen kulkeeki monesti vain laput silmillä, eivätkä tiedosta maailmasta juuri mitään.
Toki tiede voi antaa vahvistuksen jo tietämälleen asialle. Voi myös suoraan valehdella, kuten esim. n. 50v sitten kun tiede tutki tupakointia. Jos silloinkin ihminen olisi tiedostanut tupakan vaaran jo ihan pelkän kokemuksen perusteella (myös jo ihan ekan tupakan jälkeen, kun kurkkuun, keuhkoihin sattuu, tulee huono olo jne.), niin valhe ei olisi mennyt läpi.
Väitteessäsi on kaksi haastaavaa päätelmää:
1) ”Toki tiede voi antaa vahvistuksen jo tietämälleen asialle.” Tietenkin voi mutta koko tieteen ydin on se, että esitetään kysymys tai hypoteesi asialle jota ei vielä tiedetä. Tutkimuksilla saadaan vastaus niihin, ei pelkästään vahvistusta asioille, joita tiedetään.
2) ”Voi myös suoraan valehdella, kuten esim. n. 50v sitten kun tiede tutki tupakointia. Jos silloinkin ihminen olisi tiedostanut tupakan vaaran jo ihan pelkän kokemuksen perusteella (myös jo ihan ekan tupakan jälkeen, kun kurkkuun, keuhkoihin sattuu, tulee huono olo jne.), niin valhe ei olisi mennyt läpi.” Hetkinen, siis väität, että tiede valehteli ja jos ihmiset olisivat vain uskoneet omaa kokemusta, valhe ei olisi mennyt läpi. Mistä ihmeestä olet tuollaisen käsityksen itsellesi saanut? Tiedehän nimeomaan todisti jo varhain, että tupakka on haitallinen mutta tupakkafirmat taistelivat suurin rahoin ja lakimiesarmeijoin tiedettä vastaan. Ainaostaan tieteen keinoin on saatu tieto leviämään tupakan haitoista ja lainsäätäjät puuttumaan asiaan. Mikäli olisimme luottaneet vain kokemukseen, olisi tupakointi edelleen yhtä yleistä sillä tupakoitsijat eivät kyllä kokemuksen perusteella tupakointiaan lopettaisi.
Tiedän sen siitä kun olen lukenut historiaa ja silloiset tutkimukset (tutkimukset rahoitti tupakkateollisuus) eivät osoittaneet että savukkeiden poltto olisi yhteydessä keuhkosyövän tai sydäntautien kanssa.
Tupakkaa myös markkinoitiin lääkäreiden kuvat mainoksissa, jotka totesivat silloin ettei ole vaaraksi ja tyyliin myös me poltamme.
Nyt höpötät. Tiedettä ja teollisuuden rahoittamia tutkimuksia ei voi tuolla tavalla niputtaa. Ainahan on pyrkimyöksiä saada oma tuote näyttämään hyvältä. Jos mukaan on saatu joku lääkärikin, ei sen perusteella voi tehdä tuollaisia päätelmiä, että tiede valehtelee. Aina on yrityksiä ja aina on huijareita rahan vuoksi. Sen vuoksi pitää olla kriittisyyttä ja kaikki havainnot pitää pystyä toistamaan.
Ihan samanlaista tieteentekemisen merkkejä on myös tänäpäivä, kuin mitä oli silloin kun tupakkateollisuus tutki tupakanhaittoja.
Mikään ei ole muuttunut. Vain asiat mitä tutkitaan (lue hutkitaan).
OK, sinun mielestäsi on jokin parempi tapa saada tietoa? Mikähän se on? Mutu? Fiilis? Tuntemus?
Niin että mikä oli pointtisi, kun sanoit että tutkimus ei kiellä mainitsemiasi asioita, oliko joku väittänyt näin?
Meinasin itsekin mainita nämä tupakoitsijat, mutta otitkin heidät itse jo esille: hehän ovat mainio esimerkki oman ja tuttujensa omakohtaisten kokemuksien nostamisesta tieteen yläpuolelle. ”Kyllä minun isoisäni eli 80-vuotiaaksi ilman terveysongelmia, vaika poltti koko ikänsä”. Eiköhän näistä kommenteista jo huomaa, kuinka huonosti yleistettäviä omat kokemukset ovat. Kokemukset, oli niitä sitten yksi tai jopa tuhat, ovat kaikki vain hyvää sattumaa ja/tai lumetta, kunnes toisin todistetaan. Määrä ei korvaa laatua, eikä todista mitään. Vanha esimerkki tästä on, että ennen on (tai vielä nykyäänkin) uskottu maan olevan litteä.
Kysyin mistä se tieto siitä mikä on terveellistä ja mikä ei, on peräisin. Vastaat siihen, että ihmiset eivät elä sen mukaan mitä tutkittu tieto kertoo. Se ei tee tiedosta virheellistä vaan tieto yksistään ei tietenkään riitä vaan ihmisten tulee tietenkin muuttaa epäterveellisiä elintapoja. Ilman tietoa se ei onnustu. Tuntemukset eivät siinä auta.
Ukkisi olisi todennäköisesti elänyt vieläki vanhemmaksi, jos ei olisi polttanut.
En usko ettei tupakka aiheuttanut terveydellisiä ongelmia hänelle.
Juhanille.
Kyllä pitää muuttaa, mutta tiedon kanssa se ei myöskään onnistu. Jos onnistuisi, niin emme ihmiskuntana eläisi näin sairaana mitä nyt elämme.
Et pysty esim. kertomaan tai kuvailemaan sokealle näkemisiäsi asioita, värejä jne. Et pysty kuvailemaan mansikanmakua sellaiselle joka ei ole mansikkaa maistanut. Voit toki kuvailla, mutta ei hän sinua ymmärrä.
Samallatavalla tiede ei pysty vakuuttamaan ihmisiä elämään terveellisesti tai parhailla olevan tiedon mukaisesti. Voi yrittää, mutta ei sitä ymmärretä. Tieteentekijät ja asiantuntijat voivat ymmärtää ja uskoa tutkimuksiinsa, mutta entä tavis?
Ja sitäpaitsi eri tieteentekijät voi esittää ristiriitaisia tietoja. Mihin siis ns. taviksen tulisi uskoa?
Ihmiset tarvitsevat niitä kokemuksia joko lähipiirissä tapahtuvia tai itselleen. Eli melkeinpä se on ainoa asia mikä saa ihmiset havahtumaan. Tiede voi sitten vahvistaa jo uskomansa asian.
Mielenkiintoista pohtia tätä asiaa muuten 🙂
Näinpä juuri. Tai sitten oli hyvin onnekas tapaus. Tieto kuitenkin mahdollistaa muutoksen, ja osaan se ainakin vaikuttaa. Tiedon avulla voimme löytää myös parhaita keinoja siihen, kuinka saada tieto hyvistä tavoista käytäntöön myös nillä, joilla tieto itsessään ei riitä.
Tämän vaikeasti ymmärrettävyyden vuoksi on juuri näitä, jotka kansantajuistavat tiedettä, kuten Juhani täällä tekee. Minä en ainakaan ole kokenut mitään vaikeasti ymmärrettävyyttä, vaikken ole alaa opiskellut. Ihan vain luetun ymmärtämistä mielestäni vaatii, ja niin no.. siinä se kynnys ihme kyllä usealla tuntuu olevan. Ainakin minä olen huomannut, että Juhanilla on ollut kaikkeen sanomaansa kunnon perustelut ja paremmat kuin muilla kommentoijilla. Monien kommentoijien perustelut kompastuvat logiikan puutteeseen ja argumentointivirheisiin. Minä ainakin uskon enemmän sellaiseen, joka osaa parhaiten perustella asiansa. Ja ainakin tähän asti Juhanin väitteet ovat kestäneet niitä vastaan esitetyn kritiikin. Vaihtaisin mielipidettäni, jos ei kestäisi.
Meidän tavisten, eikä kenenkään muunkaan, tarvitse uskoa mihinkään yksittäisiin tieteentekijöihin, vaan konsensukseen. Eli voisiko sanoa vaikka jonkin asian tieteellisen tiedon keskiarvoon, johon on yhteenlaskettuna lukuisten tieteentekijöiden tulokset.
Minun lähipiirssäni uskotaan juurikin rahan kaiken ylittävään voimaan, voin terveellisyyteen jne. Aluksi ehkä uskoin tähän, mutta koko ajan kuitenkin ihmettelin, että miksi ”viralliset” tahot ovat eri mieltä. Haluan vain selvittää, että mikä on totta. ”Testata”, mitkä väitteet kestävät kritiikin ja ovat siis todennäkäisemmin totta. Ja asiaa selviteltyäni päädyin lopulta aivan päinvastaiseen. Miksihän ihmeessä näin kävi? Lahjoiko joku kenties minut? Vai muutuinko yhtäkkiä vain tyhmemmäksi?
Toisaalla on tapahtunut sellaista kehitystä, että olen alkanut arvostaa rahaa vähemmän, lähinnä ilmastonmuutoksen vuoksi. Ja yleensä ainakin sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan. Kyseenalaistan mielipiteitäni, olen avoin kaikelle (sillä asiat eivät aina ole, niin kuin ensin saattaa näyttää). En ole lääketieteeseen millään tavalla kytköksissä, syön vain D-vitamiinia talven väsymyksen vuoksi. Ja silloin harvoin, kun jotakin kipua tulee, niin otan särkylääkettä vain sietämättömään kipuun. Miten on mahdollista, että samaan aikaan ”välttelen” turhia läkkeitä, kun uskon lääketieteen olevan paras keino terveyden edistämisessä?
Täytyy kyllä onnitella sinua, olet päätynyt paikkaan, jossa saat perustellut vastaukset kysymyksiisi, etkä mitään huuhaata 🙂
Juhani.
Kerro missä näkyy käytännössä yhteiskunnassamme tiede?
Onko se pitkäikäisyytemme? Terveys? Lääkkeettömyys?
Kaikkialla. Et voisi kirjoitella tännekään ilman tiedettä.
Tiede näkyy kaikessa mitä tänään teet. Se, että näpyttelet jostain satunnaisesta paikasta viestejä minulle, perustuu tieteen tuomaan tietoon. Se, että oemme edistyneet diagnostiikassa valtavin harppauksin, on tieteen ansiota. Se, että meillä on insuliini tyypin 1 diabeetikoille, on tieteen ansiota. Se, että 70% syöpäpotilaista paranee tänään on tieteen ansiota, kuten myös se, että HIV ei enää tapa ketään, kunhan hoito onn saatavilla.
Hyvin sanottu!
Kommenttisi on vain mielipiteesi eikä sillä ole sen laajempaa arvoa. Ei lääkärit oloaan tunne kurjaksi sen vuoksi, että ammattia en enää arvostettaisi vaan sen vuoksi, kun harmittaa, että niin moni potilas harhautuu kaikenlaiseen huuhaaseen. Mitä tulee ammattien arvostukseen, oletko tietoinen mitkä ammatit ovat kärjessä? Kannattaa tarkistaa.
Juuri kukaan lääkäri ei esittele lääketuotteita. Se, että niitä käytetään potilainen sairauksien hoitoon on normaalia työtä. Tuollaisia lääkevastaisia kommentteja näkee ajoittain mutta aika monella pääsisi itku, jos meiltä poistettaisiin kaikki lääkkeet. Oletko miettinyt kuinka paljon lääketiede on edistynyt ja mikä osuus on juuri uusien lääkkeiden ansiota? On helppo heitellä mukakriittisiä kommentteja ilman vastuuta.
Se on mielipiteeni ja usean muun.
Siitä on tullut jo ihan vitsi että lääkärit ovat vain lääkkeiden tuote-esittelijäitä. Meneppä joskus käymään lääkärissä, niin huomaat millä tuotteilla kipu tai sairaus pyritään hoitamaan.
Mielipiteesi ettei muka tunne ei myöskään pidä paikkansa, kun huomaa aika-ajoin monen lääkärin, tutkijan, asiantuntijan, tai potilaiden kommentin ja pelon mikä niistä ’heijastuu’ ja millä tiedolla on itsensä ’aivopessyt’.
Ketogeeninen ruokavaliohan on laajasti maailmalla tunnettu ja käytetty asia eli siitä saa englanniksi infoa ja tutkimustietoa halutessaan. Se ei siis ole yhden suomalaisen ortopedin keksintö, kuten täällä annetaan ymmärtää.
Tuohon lääkeasiaan voi sanoa konkreettisena esimerkkinä panacodin käytön huiman lisääntymisen. Vastikään oli juttua, että reseptien kirjoitus on kahdeksankertaistunut! Saman pystyi toteamaan omassa työssään. Kipulääkkeen tarpeeseen tuli usein päivystäjältä määräys panacodista. Ja kun varsin hyvin tiedetään sen erittäin helposti koukuttava vaikutus, koska kodeiini muuttuu maksassa morfiiniksi!. Kaiken huippu oli oma muistisairas tätini, jolle oli kipuun määrätty säännöllisesti käytettäväksi panacodia. Allekirjoittanut (siis tyhmä sairaanhoitaja) hoitaa hänen lääkkeenjakonsa ja lopetti ko. lääkkeen, koska seurauksena oli tietenkin huomattava tokkuraisuus. Tuli kirjoitettua saatekirje lääkärille.
Todellakin on totta, että Heikkilä ei ole vähähiilihydraattista taikka ketogeenistä ruokavaliota keksinyt vaikka hän näyttää itse näin ajattelevan perustuen hänen kommentteihinsa. Tietoa ruokavalion eduista ja rajoitteista olen nimenomaan hakenut kansainvälisistä lähteistä sillä tiede on globaalia.
Mitä tulee Panacodin liialliseen käyttöön, on toki selvää, että se ei ole asiallista. Mutta en kyllä mitenkään keksi yhteyttä Heikkilän kirjan virheiden ja Panacodin liikakäytön välillä. En vaikka kuinka yritän.
Sarah Hallbergin puhe tyypin 2 diabeteksen peruuttamisesta Elokuussa 2018 Ohio State yliopistossa järjestetyssä konferenssissa ”Emerging Science of Carbohydrate Restriction and Nutritional Ketosis”. Kannattaa uhrata puoli tuntia katsomiseen:
https://youtu.be/JLbIxKgA4MY
Voi olla ihan hyvä luento mutta mitä tekemistä tällä on Heikkilän kirjan virheiden kanssa? Ei mitään.
Luento käsittelee tyypin 2 diabeteksen lääkkeetöntä tai miltei lääkkeetöntä hoitoa menestyksellisesti ketogeenisellä ruokavaliolla.
En tunne Heikkilän kirjan virheitä, koska en ole kirjaa lukenut (kuten tuskin kovin moni muukaan täällä kommentoinut). Jaoin vain mielestäni kiinnostavan luennon lääkkeetöntä elämää sivuten muille asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.
Verta valuu minullakin silmistä näitä kommentteja lukiessani. Valtava kiitos Juhanille kärsivällisyydestäsi vastata näihin (pääsääntöisesti) järjettömiin, itseään toistaviin argumentteihin, joilla ihmiset tuovat ilmi omat tietämättömyytensä, ymmärtämättömyytensä sekä tuperyytensä. Käsittämätöntä,että asiantuntijoiden perusteltu ja tutkittu tieto on nykyään ”samalla viivalla ” kuin satunnaisten ihmisten omakohtaiset kokemukset. Ikäänkuin ihmiset voisivat valita, kumman puolen valitsevat, tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tai ns. kokemusperäisen. Näitä kommentteja lukevana mieleen tulee tutkimus, jossa osoitettiin, että aggressiivisimmin ja ”mustavalkoisimmin” mielipidettään puolustavat henkilöt ovat useimmiten eniten väärässä :).
Duodecimin 2016 myöntämä tiedottajapalkinto ei olisi voinut mennä parempaan osoitteeseen! Kollega kiittää ja kumartaa ja toivoo joskus pystyvänsä samaan.
Lääkärit ovat lääkkeiden tuote-esittelijöitä.
Ei selvästikkään haluta että ihmiset vähentäisivät lääkkeitä
Mistä ihmeestä tällainen tulkinta? Tarkoitatko, että saa puhua potaskaa, kunhan vain tavoitteena on vähentää lääkkeitä?
Todellisuudessa ainakin minun tavoitteenani on aina vähentää turhia lääkkeitä ja sama tavoite on kaikilla kollegoilla. Eivät lääkärit hyödy lääkkeiden käytöstä todellakaan mitään. Tuohon tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan oikeuta tuottamaan perättömiä ja jopa vaarallisia terveysväitteitä.
Älä puhu potaskaa. Ei sitä selvästikkään haluta, että lääkkeiden popsiminen vähentyisi, sillä silloin lääkkeiden käyttö vähentyisi eikä suinkaan lisääntyisi mitä on tapahtunut.
Hei, onko 22.11. laittamani mielipide julkaistu lainkaan kun en löydä sitä täältä?
Mitä siinä kommentoit? Kaikki asialliset kommentit hyväksytään, myös kriittiset mutta ei, jos vain parjataan.
Ludwig et al tuore review-artikkeli Sciencessa. ”Dietaty fat: From foe to friend”
http://science.sciencemag.org/content/362/6416/764
Kiinnostavaa. Poimin tähän alle nuo seikat, joista vallitsee konsensus. Toinen lista oli myös kiinnostava, eli ne jotka vaativat lisätutkimuksia.
1. With a focus on nutrient quality, good health and low chronic disease risk can be achieved for many people on diets with a broad range of carbohydrate-to-fat ratios.
2. Replacement of saturated fat with naturally occurring unsaturated fats provides health benefits for the general population. Industrially produced trans fats are harmful and should be eliminated. The metabolism of saturated fat may differ on carbohydrate-restricted diets, an issue that requires study.
3. Replacement of highly processed carbohydrates (including refined grains, potato products, and free sugars) with unprocessed carbohydrates (nonstarchy vegetables, whole fruits, legumes, and whole or minimally processed grains) provides health benefits.
4. Biological factors appear to influence responses to diets of differing macronutrient composition. People with relatively normal insulin sensitivity and β cell function may do well on diets with a wide range of carbohydrate-to-fat ratios; those with insulin resistance, hypersecretion of insulin, or glucose intolerance may benefit from a lower-carbohydrate, higher-fat diet.
5. A ketogenic diet may confer particular metabolic benefits for some people with abnormal carbohydrate metabolism, a possibility that requires long-term study.
6. Well-formulated low-carbohydrate, high-fat diets do not require high intakes of protein or animal products. Reduced carbohydrate consumption can be achieved by substituting grains, starchy vegetables, and sugars with nonhydrogenated plant oils, nuts, seeds, avocado, and other high-fat plant foods.
7. There is broad agreement regarding the fundamental components of a healthful diet that can serve to inform policy, clinical management, and individual dietary choice. Nonetheless, important questions relevant to the epidemics of diet-related chronic disease remain. Greater investment in nutrition research should assume a high priority.
”Men who have excessive faith in their theories or ideas are not only ill prepared for making discoveries; they also make very poor observations” Claude Bernard, 1865
Viisaita sanoja, joita itse kunkin meistä olisi aiheellista pohtia.
Niille, jotka käyttävät argumenttinaan ”monia muita”: lukekaapa tupakkakeskusteluja. Siellä on ”monia”, jotka eivät ole saaneet minkäänlaisia sairauksia, vaikka tupakoivat. Tekeekö niiden ”monien” henkilökohtaiset kokemukset tupakasta sitten terveellistä? Ja useimmat tupakoivat henkilöt tupakoivat ja ovat aloittaneet kyseisen touhun ihan vain siksi, kun ”monet” muutkin niin tekevät. Tekeekö se edelleenkin tupakoinnista terveellistä? Vai joko huomaatte logiikkanne virheellisyyden? Tai samahan käy tietenkin myös itseään todisteena pitäville. Tupakoinninkin vakavammat vaikutukset näkyvät vasta monen vuoden päästä. Ja yksilöllistä vaihtelua on: kaikki eivät sairastu. Tutkimukset ovat ainoa keino tietää pitkäaikaisvaikutuksista ja todennäköisyyksistä koko väestölle niin, että nämä omat kokemukset eivät vääristä niitä.
Mitä Juhani arvioit, miksi näitä Heikkilän oppien mukaan ”parantuneita” sitten on niin paljon? Minkälaisia tekijöitä taustalla on, lumevaikutuksia, vertailukohteen puuttumista..?
Onhan kuitenkin totta, että ylipainoiselle diabeetikolle tuo VHH on ihan toimiva vaihtoehto. Mikäli tällä keinoin saadaan paino alas, siitä on toietenkin hyötyä. VHH tai ketogeeninen ruokavalio ei kuitenkaan sovi kaikille eikä ole mikään patenttiratkaisu, joka olisi ainoa tapa saada laihdutettua. Eikä VHH/ketodieetillä ole muihin kuin ylipainoon mitään osoitettua hyötyä verrattuna esim muihin ruokavalioihin. Päinvastoin, mikäli ruoassa on paljon tyydyttynyttä rasvaa ja punaista lihaa, se ei ole terveyttä edistävä.
Ilmeisesti niille, joille ruokavalio sopii ja sillä saadaan tilannetta autettua, muuttuukin joksikin ihmedieetiksi. Sitä verrataan aikaisempaan ruokavalioon, jonka kuvitellaan edustavan suositusruokavaliota, mitä se ei juuri koskaan ole.
Kysymyksessä on osin myös valikoitumisharhasta. Epäonnistuneet yritykset jäävät unholaan taikka niitä ei noteerata. Aivan vastaavasti on lukuisia ihmisiä, joiden ylipaino/diabetes on saatu kuriin suositusten mukaisella ruokavaliolla. Nämä eivät ole mikään uutinen, josta saisi aikaan somekohua tai lehtituutisia. Lisäksi unohdetaan, että yksittäisen ihmisen kokemuksen perusteella ei voi esittää ratkaisuja muille.
Myös tuo Heikkilän uskontoa lähestyvä paatoksellisuus salaliittoväitteineen saattaa houkutella joitakin.
Tässäpä VHH-jargonia vuodelta 1904 Kurkijoen piirilääkärin Nils Jonatan Arppen mukaan. Ei siis ole mikään uusi keksintö ja toimii edelleen.
http://www.tritolonen.fi/uutiset/2984-sokeritaudin-hoito-ohje-vuodelta-1904
Tolosen blogi on olemassa kaupallisista syistä. Niiden viestien perusteella saadaan kyllä myyntiä aikaiseksi mutta ei välttämättä terveyttä edistettyä.
Oli käytännön kokemusten ohjaama hoitokeino aikana ennen insuliinilääkitystä (< 1920-luku). Löytyy vanhoista tietosanakirjoistakin. Tyypin 1 diabeetikkoja se ei tietenkään pelastanut, mutta lisää elinaikaa antoi.
Silmät kyllä itkee verta näitä kommentteja lukiessa. Haluaisin kovasti ymmärtää, että miksi näin monella ihmisellä on suuria vaikeuksia luetun ymmärtämisessä ja miksi he eivät näe, että kenellä on kunnolliset perustelut väitteilleen ja kenellä ei. Aivan kuin heillä olisi jotkin Heikkilä-lasit päässään: näkevät vain Heikkilän mustavalkoiset, tunteita herättävät väitteet, eivätkä kykene näkemään tieteellisiä, vahvoja perusteluja, vaikka niitä miten rautalangasta väännettäisiin.
Voi vain ihmetellä, että miten ihmeessä pystyt olemaan vaipumatta epätoivoon näiden toisiaan toistavien kommenttien keskellä.
Kiitos kommentista. En vaivu epätoivoon siitä syystä, että on myös paljon ihmisiä kuten sinä ja heille näitä analyysejäni kirjoitan. Ihmiselle, joka on oman kantansa lukinnut, mikään ei kykene tilannetta muuttamaan.
Voisiko esim. adhd:n ja autismin hoidossa käyttää ketodieettiä ja onkohan siitä kokemuksia?
Tässä alla on koosteartikkeli ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista erilaisiin psykiatrisiin ongelmiin. Yhteenveto näyttäisi olevan, että ei ole näyttöä. Lähinnä jyrsijöillä ja koirilla tehty jotain, ja nekin ristiriitaisia ja vähäisiä. Lisäksi aika vaikea siirtää jyrsijäkokemuksia ihmisen psykoosiin, autismiin taikka ADHD:hen, jotka ovat nimenomaan ihmisten ongelmia.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28373848
Juhani, viestistäsi löytyy olennainen virhe; ADHD ei ole ainoastaan ihmisten ongelma, vaan sitä esiintyy myös eläimillä (https://openventio.org/wp-content/uploads/Correlates-of-Attention-Deficit-Hyperactivity-Disorder-ADHD-Like-Behavior-in-Domestic-Dogs-First-Results-from-a-Questionnaire-Based-Study-VMOJ-2-122.pdf)
Sorry huolimattomuuteni.
Mielstäni virhe ei ole olennainen, sillä ei eläinten vaikutuksista voida tehdä juurikaan päätelmiä ihmisten psyykkisiin ongelmiin. Emme me oikeasti tiedä, onko koirien ADHD-tyyppinen käytös mitenkään samaa asiaa kuin ihmisten ADHD.
Itseasiassa näyttää siltä, että koirien ja ihmisten mm. pelko- ja ADHD-käytöksessä on aika paljon samanlaisia elementtejä. Nythän Lohen tutkimusryhmä tekee mielenkiintoista tutkimusta aiheesta. Johtopäätöksiä koiratutkimuksista tuskin koskaan voidaan tehdä, mutta ne voivat luultavasti antaa hyvää pohjaa ihmistutkimuksille.
Kristiina: Voisiko esim. adhd:n ja autismin hoidossa käyttää ketodieettiä ja onkohan siitä kokemuksia?
Ainakin tässä on toinen tutkimus tuosta:
Se ( ketogeeninen ruokavalio) ei ole vain terveellinen elämäntapa, vaan sitä käytetään hoitamaan mm. infantiilispasmioirehtymää, epilepsiaa, autismia, aivokasvaimia, Alzheimerin tautia, Lou Gehrigin tautia, masennusta, aivohalvausta, pään vammoja, Parkinsonin tautia, migreeniä, unihäiriöitä, skitsofreniaa, ahdistusta, ADHD:ta, ärtymystä, munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, ärtyneen suolen oireyhtymää, refluksitautia, ylipainoa, sydän- ja verisuonitauteja, aknea, 2-tyypin diabetestä, vapinaa, hengitysvajausta sekä käytännössä jokaista neurologista vaivaa, mutta myös syöpää sekä sairauksia, joissa kudoksien täytyy palautua hapenpuutteen takia (4). (lainaus alla olevasta linkistä)
https://fi.sott.net/article/7-Ketogeeninen-ruokavalio-yleiskatsaus
(4) linkki tässä
https://www.nature.com/articles/ejcn2013116
Martti hyvännen aika! Juurihan toimitin tänne tutkimuskoosteita siitä mihin ketogeenisellä ruokavaliolla on osoitettua tehoa. Ainoa lääketieellinen indikaatio on hoitoresistentti epilepsia, erityisesti lapsilla. Ei tutkimusnäyttöä voi kumota viittaamalla johonkin uskovaisen kirjoittamaan blogiin. Toinen linkki on vain 5 vuotta vanha pohdinta siihen missä sitä teoriassa voisi selvittää.
Eivät tällaiset viitteet anna mitään tukea moiselle sairauslistalle vaan on ihan klassinen esimerkki tutkimustietojen väärinkäytöstä ja kirsikanpoiminnasta.
Annetut linkit oli tarkoitettu Kristiinalta tulleeseen tiedusteluun.
Jos mennään näihin tutkimustietojen väärinkäyttöön ja kirsikanpoimintaan, niin miten syödyn sokerin määrä otettiin huomioon Keyesin tutkimuksessa. ”Ancel Keyesin oman datan mukaan sokeri korreloi paremmin sydänkuolleisuuden kanssa kuin rasva. Keyesin perustavanlaatuisen Seven Countries -tutkimuksen Suomen aineisto on täällä (pdf). Sen mukaan suomalaiset haastatellut, 30 miestä Ilomantsissa ja 30 Pöytyällä ja Mellilässä syyskuussa 1959, söivät kaikista maista selvästi eniten sokeria: hurjat 101 ja 91 grammaa ”sokerituotteita” (=yli 60% sokeria) päivässä.” (lainaus)
Toiseksi, ”Suomesta halutaan tieteen ja tutkimuksen avoimuuden johtava maa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on tutkimustulosten, tutkimusdatan ja tutkimuksessa käytettyjen menetelmien julkaiseminen siten, että ne ovat kaikkien halukkaiden tarkasteltavissa ja käytettävissä” Pääkirjoitus lääkärilehdessä.
Hyvä näin, pääsin lukemaan kyseisestä lehdestä artikkelin,
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/dyslipidemioiden-hoidon-tieteellinen-perusta-on-entista-vankempi-106/
Olisin myös halunnut lukea tästä artikkelista kirjoitetun artikkelin, ”Statiinihoitoa kritisoidaan rajusti”, Rauli Mäkelä. Ehkä numero oli 8/2018), mutta sepä ei enää onnistunutkaan.
Eli, kirsikan poiminta jutut, eli se mikä statiineissa on hyvää, saa tavallinen kanssa lukea, ei muuta.
höpö höpo.
Unohda jo tuo Keyes. Tästä Keyesistä jaksetaan jankuttaa vaikka ei Keyes näyttele mitään keskeistä roolia tämän päivän tutkimusnäytössä muiden kuin VHH-vouhottajien mielessä. Lisäksi verkossa leviää kopioituneena identtisiä väärintulkintoja Keyesin tutkimuksista ihan loputtomasti.
Mainitsemasrti luvut eivät sitä sokeria, joka on sitä, jonka määrä suositellaan olevan tänään alle 10% energiasta, eli lisättyä sokeria. Monissa terveyttä edistävissä ruoka-aineisssa on hiilihydraatteja eivätkä ne ole mikään ongelma esim täysjyväviljojen ja hedelmien hiilarit.
Kirsikanpoiminta-termin olet halunnut ymmärtää luultavasti tahallasi väärin. Sehän tarkoittaa sitä, että tutkimusmassasta valitsee tutkimukset, jotka tukevat omaa kantaansa. Ei sitä, että kaikki julkaisut eivät ole ilmaiseksi saatavilla – ainakaan vielä.
Näinä aikoina ei voi olla törmäämättä nimeen Keyes ja unohtamatta häntä, kun lukee näitä ruokavaliota käsitteleviä artikkeleita.
Eikös tänään tuo kansainvälinen suositus sokerille ole 25 g.
Mielestäni tuohon lääkärilehden artikkeliin oli poimittu kirsikat. No staatiinipakkausta seuraavasta ohjeesta voi lukea muuta kuin kirsikoita, siis nuo mahdolliset haittavaikutukset, noin 7cm leveästä 35 cm pituisesta ”palstasta”, pikkuriikkisellä tekstillä. Nythän ei ole kyseessä maksua vastaan saatavasta tiedosta, vaan lääkäriliitoon kuuluville on mahdollisuus lukea ne tunnusta vastaan.
Näinollen tieto pitää hakea muualta, vaikka Hymy-lehdestä:
Entä sitten statiinit?
Maryanne Demasin nimi tuli Rauli Mäkelälle vastaan, kun hän halusi katsoa, kirjoitetaanko maailmalla statiineista muutakin kuin ylistystä. Maryanne Demasi on koulutukseltaan terveystieteen tohtori ja hän on vetänyt monia suuria terveysaiheisia ohjelmia Australian televisiossa. Itseään hän nimittää terveystieteilijäksi.
– Hän kirjoitti samankaltaisen yhteenvetoartikkelin statiineista kuin Nina Teicholz teki ravitsemussuosituksista. Hän selvitti, mitä tiedetään kolesterolilääkkeenä käytettyjen statiinien hyötyvaikutuksista, mitä on salattu, ja hän toi hyvin selvästi esille, että tähän päivään asti lääketeollisuus ei ole suostunut luovuttamaan ns. raakadataa riippumattomien tiedemiesten tarkasteltavaksi.
– Syy, miksi statiinitutkimuksista saadaan isoja otsikoita ja miksi niitä väitetään hyödyllisiksi, johtuu monista vippaskonsteista. Ensinnäkin lääketehtaat suunnittelevat, kuinka tutkimus tehdään, ja jo yksinkertaisella kysymysten asettelulla voidaan pistää monenlaista ketunhäntää kainaloon.
– Yleensä ennen tutkimuksen alkua on ns. wash out -periodi, jolloin kaikille tutkimukseen tuleville annetaan ensiksi statiinia ja sen jälkeen arvotaan ryhmät saamaan joko plaseboa tai statiinia. Tässä vaiheessa on helppo pudottaa lopullisesta tutkimuksesta pois kaikki ne huonot asiakkaat, jotka saivat statiineista ikäviä sivuvaikutuksia. Niinpä ei ole ihme, että virallisten statiinitutkimusten mukaan sivuvaikutuksia ei ole minkään vertaa tai ne ovat mitättömiä, kun taas elävässä elämässä statiineilla hoitavat lääkärit kirjaavat yhä uudelleen, että potilaat valittavat aivosumua, lihasvaivoja ja muita sivuoireita.
– Ristiriita statiinitutkimusten ja elävän elämän välillä on suuri. Statiinien hyötyvaikutuksia mainostetaan suhteellisella eikä absoluuttisella riskillä. Jos tutkimukseen otetaan tuhat plaseboa syövää ja tuhat statiinia syövää ja sydänkohtauksia tulee tarkkaan etukäteen valikoidussa statiiniryhmässä neljä ja plaseboryhmässä kuusi, saadaan jo massiivinen 33 prosentin ero näiden kuolemien välillä ja sitä revitellään mainoksissa.
https://www.youtube.com/watch?v=1pfGTBXkq3g&feature=youtu.be&t=2
Tietysti voit väittää, että media velloo täysin ristiriitaisia terveys- ja ruokavalioväitteitä.
Hohhoijaa. En oikeastaan jaksa enää oikoa toinen toistaan virheellisempiä väitteitäsi. Ne ovat mielipiteitäsi, joihin sinulla on oikeus, mutta ne eivät sillä tavoin muutu totuudeksi. Voit pitää ne, jos kerran et halua pohtia asioita oikeasti tutkitun tiedon valossa.
Sen voin todeta, että sokeria ei suositella yhtään. Lisätyn sokerin suositus on ENINTÄÄN 10% energiasta.
Statiinijargonin osalta en aloita asian käsittelyä tässä kommenttipalstassa uudelleen. Voit lukea aiheesta aikaisemmista blogeistani.
Niin, miksi verrataan sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa, kun kumpaakaan ei ravitsemussuosituksissa suositella ollenkaan? Voisin kuvitella, että sokeri on ongelma vain niille, jotka eivät syö suositusten mukaisesti. Heikkilä, joka sokeria kauhistelee, sen sijaan SUOSITTELEE tyydyttynyttä rasvaa. Että eikö tämä nyt olisi se asia, johon pitäisi keskittyä?
Juhani: Sen voin todeta, että sokeria ei suositella yhtään. Lisätyn sokerin suositus on ENINTÄÄN 10% energiasta.
Netistä poimittua:
WHO julkaisi tällä viikolla sokerin saanti koskevan suosituksensa. Uudessa suosituksessa todetaan, että vapaiden sokerien (free sugars) saanti tulisi olla alle 10 energiaprosenttia päivässä (< 50 grammaa 2000 kilokalorin energiatasolla).
Huomattavaa suosituksen sokerimäärittelyssä on se, että nyt EI puhuta vain lisätystä sokerista. WHO tosiaan käyttää läpi suosituksen ja myös lehdistötiedotteesssa termiä free sugars.
WHO:n suositus sokereista tarkoittaa siis
– Kaikkea lisättyä sokeria* kotona ja elintarviketeollisuudessa (karkit, limsat, leivonnaisten sokeri, sokeroidut jogurtit, ripottelu sokeri, intiaanisokeri, jne.)
– Hunajaa
– Erilaisia siirappeja
– Hedelmämehujen luontaisia sokereita
Lisätyn sokerin osuus energiasta tulisi olla max 10 %. Tämä tarkoittaa 2000 kcal energiatasolla (= normaalipainoinen nainen) max 50 g sokeria/pv, ja enemmän syövällä miehellä taas max 70 g/pv. Suomessa asiaa on erityisesti sotkenut se, että sekä lehdistö että THL puhuvat koko ajan tasosta max 25 g/pv.
Eli, mitä/ketä uskoa?
Kysymys on siis siitä miten määritellään free, added tai suomeksi lisätty?
Minusta sinulta jää huomaamatta keskeinen viesti, että nyt puhutaan siitä mikä on suositeltu enimmäismäärä. Tavoitteena on siis pienempi kuin nuo maksimitasot, ei se, että noin paljon saa olla lisättyä sokeria. Jokainen tällainen raja on aina määrittelykysymys ja se perustuu tutkimusnäytön tulkintaan, vaikka todellisuudessa ei tietenkään ole olemassa mitään kynnysrajoja. Sama pätee alkoholiin ja esim ruokasuolaan. Me haluamme ymmärtää asioita jonkinlaisten raja-arvojen perusteella vaikka usein tilanne on suhteessa annokseen. Kun jokin yhdistys ja organisaatio päivittää tietojaan, he voivat samalla täsmentää suosituksiaan ja sen vuoksi voi olla esillä hieman kirjavia YLÄrajoja. Perusviesti kaikissa on kuitenkin sama: Vähempi parempi.
Ehdottomat suositukset ovat kuitenkin aina kyseenalaisia sillä ruoka ei ole ainoastaan terveyskysymys vaan mitä suurimmassa määrässä myös nautinto- ja elämänlaatukysymys.
Olennanen pointti on myös se, että esim viljojen, hedelmien, marjojen jne luontainen sokeri ei ole laskuissa mukana vaan nimenomaan se sokeri, jonka ajatellaan olevan ylimääräistä ja sen vuoksi Suomessa käytetään tuota lisätty-termiä. Kun en ole ravitsemustieteilijä, noista määrityksistä kannataisi kysyä ravitsemusasiantuntijoilta.
Antti: Niin, miksi verrataan sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa, kun kumpaakaan ei ravitsemussuosituksissa suositella ollenkaan? Voisin kuvitella, että sokeri on ongelma vain niille, jotka eivät syö suositusten mukaisesti. Heikkilä, joka sokeria kauhistelee, sen sijaan SUOSITTELEE tyydyttynyttä rasvaa. Että eikö tämä nyt olisi se asia, johon pitäisi keskittyä?
Heikkilä suosittelee mm: ”puhtaita eläintuotteita” , kasveista saatavaa vähä- ja runsashiilihydraatti sellaisia, oliiviöljyä, voita, kookosrasvaa, täysmaitoa (muistin mukaan ei meijerissä tehtyä)….
Olen nyt viikon kokeillut aika lähelle Heikkilän ruokaohjeita olevia, ja vyötärö on pienentynyt 100 cm:stä 97 cm:iin ja paino, (aamupunnitus) 87 kg:sta 83 kg:oon. Ei ole ollut nälän tunnetta, joten ei tee mieli tehdä sille jotakin. Perjantai iltapäivä ja lauantai olivat vähemmän energisiä, mutta osasin odottaa sitä. Hyvä puoli on mielestäni se, että voi huoletta syödä niin paljon, kunnes tulee kylläinen olo. Siis, minulle ainakin painonpudotuksessa Heikkilän ruokaohje toimii. Kahvin yhteydestä pitäisi vielä jättää sokeri pois, ja liha ja kala olisivat hyvä olla luomua.
Hyvä, jos olet kokenut tämän sopivaksi sinulle. VHH:n ominaisuus on se, että paino putoaa nopeasti alussa sillä elimistöstä poistuu nestettä. Vaikutus voi olla jopa 5 kg. Tämä ei ole vielä laihtumista eikä rasvamassa ole vielä vähentynyt. Olennaista on pitkän aikavälin tulos. Kahden vuoden kohdalla ei tutkimuksissa enää eroa VHH:n ja suositusten mukaisessa laihduttavassa ruokavaliossa nähdä. Toiset onnistuvat toisella ja toiset taas toisella. Tarkista kuitenkin esim 6-12 kk kohdalla ettei veren rasvcat ole nousseet hälyttävästi. VHH voi noilla suosituksilla (runsaasti tyydyttynyttä rasvaa) johtaa osalla ihmisistä merkittävään LDL-kolesterolin nousuun. Uusimpien brittiläisten VHH-suositusten mukaan, olisi eläinperäinen tyydyttynyt rasva syytä korvata kasviperäisellä.
Mitä tulee luomuun, se on eettinen kysymys, ei olennaisesti terveysasia.
Juhani: Hyvä, jos olet kokenut tämän sopivaksi sinulle.
Kiitos. Tavallisesti jos kertoo jollekin, että on jollain tietyllä ruokavaliolla, niin seurauksena on mulkoilua, tiettyjen saatesanojen kanssa. En vielä tiedä sopiiko se minulle, koska on vaikeaa olla erossa tietyistä syömisistä. Kolestroli arvot minulla on ilman lääkitystä siinä 8 paikkeilla, nyt 5, muut arvot on hyviä. Tarkoituksena ois yrittää pitää ruokavaliolla verensokeri siinä 5 paikkeilla.
Juhani: ”Uusimpien brittiläisten VHH-suositusten mukaan, olisi eläinperäinen tyydyttynyt rasva syytä korvata kasviperäisellä.”
Eläinrasvahan ei ole sama asia kuin tyydyttynyt rasva, siinä on hyvää (pehmeää) rasvaakin. Eläinrasvassa on usein alle puolet tyydyttynyttä rasvaa.
Lohen rasvahapoista 21 % on tyydyttyneitä. Broilerin ja kananmunan rasvahapoista 32 %. Sianlihan rasvahapoista 40 %. Naudanlihan rasvahapoista 56 %. Voin rasvahapoista 68 % on tyydyttyneitä. Voin rasvastakin on siis melkein kolmannes asiantuntijan suosittelemaa ”pehmeää” rasvaa, naudanrasvasta lähes puolet ja muista mainituista eläirasvoista yli puolet. Broilerin rasvasta 15 % on aivan samaa monityydyttymätöntä linolihappoa kuin vaikkapa rypsiöljyssäkin. Sian rasvasta 10 %. (Lähde: Fineli). (lainaus netistä, nimi poistettu ja korvattu asiantuntijalla)
Idea olisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan tyydyttyneen ja erityisesti sellaisen eläinrasvan määrä ja pyrkiä korvaamaan sitä monityydyttymättömillä, erityisesti kalaperäisillä rasvoilla. Erilaisia tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä ja monityydyttynättömiä on lukuisia erilaisia eikä ole mieltä pyrkiä kovin yksityiskohtaiseen analyysin/tulkintaan.
Oliko tuo 8 ja sitten 5 kokonaiskolesteroli vai LDL?
Juhani: Idea olisi kuitenkin pyrkiä minimoimaan tyydyttyneen ja erityisesti sellaisen eläinrasvan määrä ja pyrkiä korvaamaan sitä monityydyttymättömillä, erityisesti kalaperäisillä rasvoilla.
Tiedän, että oma ruokavalioni ei ole virallisten suositusten mukainen. Omasta mielestäni minun pitäisi lisätä eläinrasvaa, tai oikeammin vaihtaa makkarat ”oikeaan lihaan”. Kalaa olen syönyt lähes suositusten mukaisesti. Maksalaatikko kuului myös entiseen ruokavaliooni. Kasviksia en ole paljon syönyt kovin paljon, vakiona söin tomaattia ja perunaa. Söin paljon ruisleipää ja kahvin kanssa pullaa tai muuta makeaa. Hedelmistä etupäässä banaania ja mandariineja. Minun pitäisi lisätä kasvisten määrää. Maidon olen vuosi pari sitten vaihtanut sokeroituun mustaherukkamehuun. Pitäis vaihtaa veteen.
Kuitenkin noilla huonoillakin ruokatottumuksilla pysyin siedettävissä lukemissa, Inbody mittausten mukaan. Mittaukset olivat normaalin yllä laidassa. InBody mittausten mukaan, vuosi sitten: Paino oli 76,7 kg, lihasmassa 34,1, rasvamassa 16,6, rasvaprosentti 21,6, viskeraalirasva 68,0 ja InBody pisteen 77/100, muutamia mainitakseni. (Olin töissä, nyt en enää ole töissä) Siis nykyinen painon nousu on seurausta kulutuksen (liikkumisen) muutoksesta, vaikka käyn joka päivä kävelemässä, ja jumpassa 3 kertaa viikossa ja syön vähemmän, en ilmeisesti tarpeeksi vähän tuolla entisellä ruokavaliolla, koska paino alkoi nousta, noin 10 kg noin 8 kuukaudessa. Tällä hetkellä minulla on lääkärin toteama keskivaikea uniapnea, joka ilmene selin makuulla. Lääkäri käski laihduttaa.
8 oli kokonaiskolesteroli ennen lääkitystä, ”hyvän ja pahan” kolesterolin suhde oli lääkärin mukaan huono ja kokonaiskolesteroli on tällä hetkellä 5, lääkityksellä ja mainittu suhde on hyvä, lääkärin mukaan.
Alla oleva juttu iltapäivälehdestä kertoo kai olennaisen tällä hetkellä, missä mennään. Siis omin päin ei pitäisi kaikkien alkaa ruokavaliotaan muuttamaan liian radikaalisti.
https://www.msn.com/fi-fi/terveysjafitness/hyvinvointi/lasse-sai-tyypin-2-diabeteksen-kuriin-vähähiilihydraattisella-ruokavaliolla-lääkkeet-jäivät-kokonaan-pois-–-lääkäri-varoittaa-hengenvaarasta-ei-sovi-kaikille/ar-BBPP2V3?ocid=spartandhp
Tuo MTV3:n artikkeli olikin itse asiassa aika hyvä, ehkä lukuunottamatta muutamia Lassen hassuja väitteitä muka lääkärin suuttumisesta, jos saa ruokavaliolla tilannetta korjattua sekä sitä, että lääkärit eivät muka voi antaa ruokavalio-ohjeita oikeuksien menettämisen pelosta. Nuo väitteet kuuluvat enemmän tuohon VHH-fanaatikoiden levittämään urbaani-jargoniin. Artikkelista tuli kuitenkin hyvä kokonaiskuva siitä, mitä mieltä asiantuntijat ovat ruokavaliosta.
Mitä tulee omaan ruokavalioosi, kannattaa vielä pohtia sitä, kannattaako sinun oikeasti lisätä eläinrasvaa vai tehdä juuri toisin päin. Kokonaiskolesterolin sijaan olennainen on tuo LDL ja se pitäisi saada tarpeeksi matalaksi riskin pienentämiseksi silloin kun mukana on muitakin riskitekijöitä.
Juhani: Tuo MTV3:n artikkeli olikin itse asiassa aika hyvä, ehkä lukuunottamatta muutamia Lassen hassuja väitteitä muka lääkärin suuttumisesta, jos saa ruokavaliolla tilannetta korjattua sekä sitä, että lääkärit eivät muka voi antaa ruokavalio-ohjeita oikeuksien menettämisen pelosta. Nuo väitteet kuuluvat enemmän tuohon VHH-fanaatikoiden levittämään urbaani-jargoniin.
Juuri tuo kohta itseäkin häiritsi, ja se esiintyy aika monessa aihetta koskevassa kirjoittelussa. Myös Heikkilän kirjassa esiintyy tästä versio alla oleva versio, (toki itse syyllistyn samaan lainaamalla tämän tähän), mutta tarinan opetus on, miten potilasta ei olisi pitänyt kohdella:
”Eräs potilaani kertoi lääkärissäkäynnin kokemuksestaan Suomessa. Kyse oli rutiinitarkastuksesta. Kun hän astui vastaanottohuoneeseen, istui lääkäri puoliksi selin potilaaseeni näpräten tietokonetta ja viittasi häntä istumaan. Lääkäri ei juuri puhunut ja pian printteri suolsi reseptin, jonka lääkäri ojensi potilaani suuntaan juuri ja juuri kääntyen ja sanoen, että näitä kolesteroli lääkkeitä sitten syödään koko loppuikä. Potilaani hämmentyi ja sanoi, ettei hän tarvitse mitään lääkkeitä, vaan tuli vastaanotolle ihan muusta syystä. Potilaani oli yli 70 vuotias nainen ja hänen kolesteroliarvonsa ovat olleet aina hieman koholla, mutta muuten hän on ollut terve. Lääkäri oli kääntynyt potilaaseen päin ja tokaissut, että jos ette käytä näitä lääkkeitä niin kuolette pian. Tämä suututti potilastani, joka vastasi, ettei hän noita myrkkyjä syö. Lääkäri oli käskenyt potilasta poistumaan, sanoen, ettei hänen tarvitse koskaan tulla takaisin. Tapaus voi tuntua surkuhupaisalta, ellei se olisi totta. Mikä ikävintä, olen kuullut monilta potilailtani samankaltaisia tarinoita.” (lainaus loppu)
Eli, jos haluaa potilaita, on osattava olla empaattinen ja kuunteleva, ja ottaa huomioon potilaan toiveet. Suurin osahan on kuitenkin onnistuneita lääkärissäkäyntejä, jotka eivät pääse kirjoituksiin. Itselläni on ollut etupäässä sellaisia. Tärkeintä olisi mielestäni saada potilas uskomaan, että hänestä välitetään ja hän tervetullut uudestaankin.
Juhani: Mitä tulee omaan ruokavalioosi, kannattaa vielä pohtia sitä, kannattaako sinun oikeasti lisätä eläinrasvaa vai tehdä juuri toisin päin. Kokonaiskolesterolin sijaan olennainen on tuo LDL ja se pitäisi saada tarpeeksi matalaksi riskin pienentämiseksi silloin kun mukana on muitakin riskitekijöitä.
Kiitos ohjeesta, pitää vielä miettiä.
Kiitos paljon antoisista keskustelu hetkistä ja ajastasi.
Kiitoa palautteesta. Valitettavasti huonoa kohtelua oikeastikin toisinaan tapahtuu, vaikka ei tietenkään saisi.
Tämä keskustelumme on minusta onnistunut esimerkki siitä miten aika hyökäävästä alusta huolimatta pääsimme aika lailla yhteiselle linjalle ja pystyimme keskustelemaan itse aiheesta rakentavasti. Tällaiset keskustelut ovat syynä sille, että itsekin motivoidun käyttämään täällä aikaa. 🙂
Juhani: Minusta sinulta jää huomaamatta keskeinen viesti, että nyt puhutaan siitä mikä on suositeltu enimmäismäärä.
Kyllä minä tuon enimmäismäärän huomasin, ongelma koskee sitä, miten sokeri määritellään ja mistä/miten sen saanti määrä lasketaan oikein. Tiedot oli lainattu täältä:
https://www.pronutritionist.net/2015/03/whon-uusi-suositus-sokerin-maaritelma-hamartyi/
Ainoa sairaus, johon virallisesti hyväksytään ketogeeninen ruokavalio hoidoksi, on vaikeahoitoinen epilepsia. Siis lääkkeet ei tehoa. Olenkin miettinyt, että mitenköhän dieetti vaikuttaa esim. pienen lapsen kehitykseen. Suhtautuminen lasten karppaukseen on ollut jyrkän kielteistä. Professori Scwab uhkasi taannoin huostaanotolla.
Ylen sivuilta löysin haastattelun perheestä, joiden vastasyntynyt sairasti epilepsiaa. Lääkehoitoja kokeiltiin tuloksetta ja lopulta lääkäri ehdotti ketogeenistä dieettiä. Oireet helpottuivatkin nopeati ja nyt he pärjäävät hyvin lääkehoidon ja dieetin yhdistelmällä. Äiti kertoi lapsen olevan muutenkin iloinen ja virkeä, kaikki väsymys on pois. Lapsi on saanut hyvin kiinni ikäistensä mm. motorista kehitystä. Jos tärkeimmässä kehityksen vaiheessa ei tule ongelmia niin vaikea on uskoa niitä tulevan esim. kouluikäisillä lapsilla. Tehokasta on uskonnolla hoito.
Tämä on käypää ja täysyn hyväksytttyä hoitoa, ei mitään uskontoa. Tämä hoito kerrotaan kaikissa lääketieteellisissä epilepsiaohjeissa, kun lääkkeillä ei saada vastetta. Ilmeisesti veren ketoaineilla on vaikutusta hermosolujen toimintaan nimenomaan lasten epilepsiassa. Joitakin tutkimuksia on tehty, että tiukkaa ruokavaliota voidaan vähitellen lieventää, jotta se ei kävisi kovin yksipuoliseksi.
Tämä perusteella ei kuitenkaan tietenkään voi kertoa mitään ruokavalion soveltuvuudesta kaikille lapsille taikka ylipäätään ruokavalion terveellisyydestä. Lapsi ei ole vain pienikokoinen aikuinen vaan tarvitsee ihan omat tutkimuksessa ja epilepsia on oma sairautensa.
Asiaan liittyen netissä ”Kuolleet lääkärit eivät valehtele” on myös erään harhautuneen lääkärin mielipidekirjoitus hoitovaihtoehdoista ja ravinnon merkityksestä ihmisille ja eläimille.Herää epäillys onko kirjoitus totta vai virhetulkintoja?
Lukaisin pinnallisesti. Heti alkuun oli pääasiassa virheellisiä tulkintoja lukuisista asioista. Ei oikein jaksa tässä alkaa analysoimaan yksityiskohdista.
Humpuukitutka hälyttää heti kun lukee esim seuraavaa: ”……oppimani haluan jakaa teidän kanssanne tänä iltana. Jos omaksutte 10 % tästä tulee se säästämään teiltä melkoisesti kärsimystä ja paljon rahaa. Tulette saamaan monta tervettä vuotta lisää elämäänne.” Ihan kuin lännen käärmeöljykauppiaat. Hänellä on jokin guru-salaisuus, jota muut eivät ole ymmärtäneet. Tosiasiassa kuolleista lääkereistä ei voi päätellä asioita, jota hän päättelee.
Heikkilän narratiivi sopii hyvin tämän ajan virheellisiin uskomuksiin insuliinista ja insuliiniresistenssistä. Yksi uskomus liittyy siihen, että lihomisen taustalla on nimenomaan koholla oleva veren insuliinipitoisuus. VHH-ruokavalion yksi teeseistä on ollut se, että nimenomaan ravinnon hiilihydraatit johtavat lihomiseen, koska veren insuliinipitoisuus nousee. Vastaavasti on väitetty, että rasvainen ravinto ei lihota samalla tavalla, jos insuliinipitoisuus ei nouse.
Tämä hypoteesi on kuitenkin tutkimuksissa kumottu. Näihin tutkimuksiin voi perehtyä tästä ja tästä.
… Lihomisen tai laihtumisen kannalta ei insuliinitasoilla ole keskeistä merkitystä verrattuna esimerkiksi ravinnon energiamäärään.
Huomio 1: Ravinnon energiamäärä on ehdoton edellytys sekä lihomiselle että laihtumiselle energian säilymislain vuoksi. En ole nähnyt Heikkilän kieltävän tätä.
Huomio 2: Minä olen ymmärtänyt tuon ’insuliini lihottaa’ -teorian seuraavasti:
Jos henkilön vatsa on treenattu isoksi, niin hän pystyy syömään sen täyteen ennen kylläisyyttä. Jos henkilön insuliinitaso nousee korkeaksi, hiilarit siirretään varastoihin ja ylimenevä muutetaan tyydyttyneeksi rasvaksi. Jos runsaan insuliinin vuoksi veren sokeripitoisuus laskee niin alas, että se laukaisee nälän, mutta estää yhä taltioidun hiilarin palata verenkiertoon, henkilö siirtyy syömään aivan turhan aikaisin. Se on tietysti minun häpeä, jos olen ymmärtänyt väärin.
Huomio 3: Nuo kaksi tutkimusta on hyvin tehtyjä. Niissä tutkitaan kalorivajeen vaikutuksia. En keksinyt, millä tavalla ne kumoavat insuliinin vaikutusta lihomisessa. Lihomisessa vaaditaan aina liikakaloreita.
Huomio 4: Alkoholismista pääsee eroon, kunhan lopettaa juomisen. Hyvä neuvo, mutta toteutus on vaikeaa.
Ihminen laihtuu kunhan syö vähemmän kuin kuluttaa. Hyvä neuvo. Liekö edellisen veroinen?
Martti Syväniemi: … Lihomisen tai laihtumisen kannalta ei insuliinitasoilla ole keskeistä merkitystä verrattuna esimerkiksi ravinnon energiamäärään.
Aina tahtoo löytyä poikkeustapaus, ja sellainen on alla oleva:
Diagnoosin (2 tyypin diabetes) myötä Erja sai vihdoin asiaankuuluvan lääkityksen. Tablettihoito tasoitti voinnin siedettäväksi. Ongelmat alkoivat, kun lääkitys vaihtui muutamaa vuotta myöhemmin insuliinipistoksiin.
Erjan paino alkoi nousta nopeaan tahtiin. Kierre otti tulta alleen lyhyessä ajassa.
− Painoni nousi, insuliinin määrä nostettiin, ja paino nousi entisestään, Erja kuvaa.
Koko ikänsä liikuntaa harrastanut nainen yritti toden teolla pysäyttää tilanteen. Hän kirjasi ylös neljän kuukauden ajan kaikki syömisensä ja kävi ohessa vesijuoksussa ja -jumpassa sekä kuntosalilla. Kilojen on pakko tippua, Erja puhisi sisuuntuneena. Kävi päinvastoin.
− Paino nousi kilon per kuukausi. Sille ei voinut mitään, Erja huokaa.
Lääkäri epäili, että potilas yksinkertaisesti syö liikaa. Kun Erja valitti vatsan huonosta toiminnasta, ohjeiksi tuli lisätä veden ja kuitujen määrää.
− Lopulta itsellenikin tuli tyhmä olo. Ajattelin, etten vaan osaa syödä oikein. Tuntui, etteivät ihmiset uskoneet, etten syönyt liikaa.
https://www.studio55.fi/terveys/article/insuliini-sekoitti-diabeetikon-aineenvaihdunnan-paino-nousi-aina-136-kiloon-asti/125278
Tiedät hyvin, että tuon tapauksen perustella ei voi tehdä mitään päätelmiä siitä onko hypoteesi insuliinin roolista ruokavalioiden laiduttavan vaikutuksen suhteen totta vai ei. Tutkimuksissa on juuri osoiteetu että insuliini ja johtuen ruokavalion hiilareista, ei ole se syyllinen.
No, tämä potilastapauksesi on aivan eri tilanne. Siinähän annetaan insuliinia pistoksina. On tunnettua eikä edes kiistanalainen asia, että liiallinen pistoksina annettu insuliini nostaa painoa jonkin verran. Mutta toisaalta monet tyypin 2 diabeetikot ovat edenneet siihen tilanteeseen, että heillä on insuliinin vajaus. Esimerkkitapauksesi on vain hankalahoitoisesta diabeteksesta, jossa oikean tasapainon hakeminen on ollut haastavaa.
”Tiedät hyvin, että tuon tapauksen perustella ei voi tehdä mitään päätelmiä siitä onko hypoteesi insuliinin roolista ruokavalioiden laiduttavan vaikutuksen suhteen totta vai ei. Tutkimuksissa on juuri osoiteetu että insuliini ja johtuen ruokavalion hiilareista, ei ole se syyllinen.”
Ei, mutta potilaalle olisi ollut suuri helpotus tietää hänen lihomisensa syy/syyt. Annetussa linkissä hän kertoo: Tänä päivänä Erja tietää, ettei hänen syömisensä ollut suurin syy painonnousuun. Myöskään ammattilaiset eivät nähneet asioiden yhteyttä: insuliini sekoitti diabeetikon aineenvaihdunnan pahan kerran.
Ainakin potilaille olisi hyvä tietää alla olevan lainauksen mukaisesti että insuliiniresistenssi on metabolinen häiriö, joka liittyy esimerkiksi lihavuuteen.
Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan poikkeavaa fysiologista vastetta insuliiniin sen kohdekudoksissa. Aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä insuliinin kohdekudoksia ovat lihas, rasvakudos ja maksa. Insuliini vaikuttaa muissakin kudoksissa, kuten verisuonissa tai aivoissa. Useat solunsisäistä stressiä aistivat signaalinsiirtojärjestelmät aktivoituvat tilanteissa, joissa energian tarjonta ylittää solujen energian tarpeen. Tämä stressi häiritsee insuliinin aikaansaamaa solunsisäistä signaalinsiirtoa ja johtaa tulehdukselliseen tilaan. Tulehdusvasteitten aktivoituminen perifeerisissä kudoksissa ja keskushermostossa heikentää kehon insuliiniherkkyyttä ja glukoosinsietoa sekä altistaa lihomiselle. Insuliiniresistenssi onkin keskeinen metabolinen häiriö, joka liittyy lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Huomio 1 on ehdottomasti väärin (kuten olen täällä jo huomauttanut). Se pätisi vain, jos hyötysuhde olisi 100%, mitä se ei todellakaan ole. Oikea yhtälö voidaan esittää yksinkertaistettuna:
Kalorit sisään = kalorit ulos + entropia (termodynamiikan 2. Pääsääntö).
Jos joku väittää muuta, voi pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja matkustaa Tukholmaan noutamaan Nobelin. 2. Pääsääntö on nimittäin puhdasta matematiikkaa ja siten eksakti (kts. Boltzmann jakauma). Sitä ei olla koskaan rikottu, eikä tulla koskaan rikkomaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.
”Huomio 1 on ehdottomasti väärin (kuten olen täällä jo huomauttanut). Se pätisi vain, jos hyötysuhde olisi 100%, mitä se ei todellakaan ole. Oikea yhtälö voidaan esittää yksinkertaistettuna:
Kalorit sisään = kalorit ulos + entropia (termodynamiikan 2. Pääsääntö).
Jos joku väittää muuta, voi pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja matkustaa Tukholmaan noutamaan Nobelin. 2. Pääsääntö on nimittäin puhdasta matematiikkaa ja siten eksakti (kts. Boltzmann jakauma). Sitä ei olla koskaan rikottu, eikä tulla koskaan rikkomaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.”
Huomio 1 ei ole väärin. Sama voidaan kirjoittaa myös muotoon:
Elimistöön imeytynyt energia – elimistön kuluttama energia = Elimistöön varastoituneen energian muutos.
Tämä on näin, koska energia säilyy tässäkin prosessissa.
Diagnosoimaton tyypin 1 diabeetikko laihtuu vaikka söisi kuinka, koska glukoosi ei ilman insuliinia pääse verestä solujen polttoaineeksi. Kuolleen suuhun voi kaataa vaikka ämpärillisen rasvaa, mutta kuollut ei silti liho. Myöskään hiekkakakkuja syömällä ei liho, vaikka söisi koko hiekkalaatikollisen. Ihmisen sisäenergia kyllä kasvaa, koska hiekassa on energiaa, kuten kaikessa muussakin materiassa.
Ihmisen elintoimintoihin, oli sitten kyse lihaskasvusta, pituuskasvusta, lihomisesta tai mistä tahansa, tarvitaan aina kemiallinen reaktio tai sarja reaktioita. Näitä reaktioita ei ohjaa energia, koska systeemin (ihminen) ja ympäristön (muu maailmankaikkeus) energia on vakio. Tämä on termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö: Eristetyn systeemin sisäenergia on vakio, mutta se voi muuttua lämmön ja työn vaikutuksesta. Teemme työtä (kulutamme) vaikka kävelemällä portaat ylös, mutta samalla menetämme osan energiasta lämpönä ympäristöön.
Osoittautuu, että kaiken muutoksen syy ei ole energian muutos vaan kokonaisentropian (systeemin ja ympäristön) entropian kasvu. Tämä on termodynamiikan toinen pääsääntö. Entropia tarkoittaa energian jakautumista, mikä voidaan yksinkertaisesti ymmärtää epäjärjestyksenä: entropia kasvaa, koska epäjärjestys on todennäköisempää kuin järjestys. Systeemin entropiaa voi pienentää tekemällä työtä, mutta tällöin entropia kasvaa muualla, jolloin kokonaisentropia kasvaa.
1. pääsääntö kertoo, mitkä muutokset ovat mahdollisia (ne, joissa energia säilyy), 2. pääsääntö kertoo, mitkä muutokset ovat spontaaneja (ne joissa kokonaisentropia kasvaa).
Kokonaisentropia voidaan vakiopaineessa ja –lämpö