Viime päivinä Covid-19-rokotteisiin liittyvät haittavaikutusten riskit ovat ylittäneet uutiskynnyksen ja herättäneet laajaa keskustelua somessa. Uutisissa on kerrottu, että osa rokotettavista on kieltäytynyt AstraZenecan rokotteesta haittavaikutusten pelossa. Tällä hetkellä tätä rokotusta annetaan vain yli 65-vuotiaille.
Kuten kaikkiin rokotteisiin, myös Covid-19 rokotteisiin liittyy tunnettuja haittavaikutuksia. Valtaosa niistä on lieviä, suorastaan odotettuja ja merkkinä rokotteen aikaansaamasta immuunireaktiosta. Tyypillisesti haitat ovat muutamassa päivässä ohimeneviä rokotuskohdan paikallisreaktioita tai kuumereaktioita.
Uudet rokotteet voivat kuitenkin aiheuttaa aikaisemmin tuntemattomia haittoja. Ennen käyttöönottoa tehdyissä tutkimuksissa haittoja seurataan hyvin tarkoin kymmenillä tuhansilla rokotetuilla ja haittoja verrataan lumerokotteen saajiin.
Lisäksi rokotetehon varmistamiseksi voidaan tehdä tutkimuksia, joissa vertailuryhmä saa jonkin toisen aikaisemmin käytetyn ja turvalliseksi tiedetyn rokotteen. Tälläkin tavalla voidaan tutkia rokotteen tehoa kyseiseen sairauteen mutta vertailuryhmä ei jää ilman mitään rokotehyötyä. Tällöin kuitenkin saadaan tietoa vain vakavammista rokotehaitoista, sillä myös vertailuryhmä saa rokotteen ja edellä kuvatut lievät rokotereaktiot.
Koska alkuvaiheen rokotetutkimuksissa on ”vain” kymmeniä tuhansia tutkimushenkilöitä, on markkinoille tulon jälkeen tarpeen seurata tilannetta, jotta myös mahdolliset harvinaiset haitat tulisivat todettua.
Markkinoille tulleet Covid-rokotteet ovat osoittautuneet tutkimuksissa yllättävän tehokkaiksi ja myös turvallisiksi. Nyt kuitenkin tiettyihin rokotteisiin, kuten AstraZenecan ja Johnsson & Johnsson:in rokotteisiin on yhdistetty harvinaisia mutta vakavia haittoja.
On mahdollista, että vastaavia harvinaisia haittoja havaitaan myös muissa adenovirukseen perustuvissa rokotteissa mutta toistaiseksi mRNA-tekniikkaan perustuvissa ei ole näitä haittoja todettu. Venäläisessä Sputnik-rokotteessa käytetään myös adenovirusta mutta tehosteannoksessa on eri adenovirus.
AstraZenecan rokotteeseen liitetyt haitat ilmenevät tukoksina, jotka voivat esiintyä aivojen tai esim. suoliston laskimoissa. Kyseessä ei ole tavanomainen ”normaali” laskimotukos vaan eri mekanismilla, todennäköisesti immuunireaktiosta, syntynyt. Siihen liittyy verihyytymien esiintyminen samalla kun verihiutaleiden määrä pienenee ja vuotoriski kasvaa.
Tämän kirjoituksen tavoitteena on tarkastella AstraZenecan rokotteeseen liitettyjen vakavien haittojen riskiä ja vertaan niitä muihin arkielämän riskeihin. Vertailu auttanee hahmottaman riskin suuruuden konkreettisesti. Lopuksi pohdin näiden riskien suuruutta suhteessa rokotuksen hyötyihin.
Vakavan verihyytymän riskin suuruus
AstraZenecan rokotteeseen liittyvästä riskistä on lähteestä riippuen hieman erilaisia lukuja.
Euroopan lääkeviraston (EMA) raportissa Britannian tilaston perusteella riski joko aivojen tai suoliston alueen verihyytymään oli 3,44 tapausta miljoonaa rokotettua kohden. Saman raportin perusteella hyytymien aiheuttama kuoleman riski on 0,72 kuolemaa miljoonaa rokotettua kohden.
Raportti perustuu 25 miljoonan ihmisen rokotustilastoon. Haittojen esiintyminen on painottunut alle 60-vuotiaisiin naisiin.
Pienten riskien todennäköisyyksien arviointi on vaikeaa
On tunnetusti vaikeaa hahmottaa riskin suuruutta silloin kun riski on pieni. Henkilölle itselleen, vakavan haittatapahtuman osuessa, todennäköisyys on tietenkin 100%.
Yksi tapa konkretisoida riskejä on verrata riskejä normaaliin arkielämän toimiin. Kaikessa, mitä teemme, liittyy pieni mutta todellinen vakavan haitan tai kuoleman riski. Näihin riskeihin olemme kuitenkin tottuneet emmekä mieti niitä sen enempää.
Erilaisten arkitoimiin liittyviä kuoleman riskejä on tarkasteltu tässä julkaisussa. Kyseisen julkaisun ja edellä mainitun EMA:n raportin perusteella voidaan verrata AstraZenecan rokotteen aiheuttamaa kuoleman riskiä arkielämän riskeihin.
AstraZenecan rokotteen haittavaikutuksen aiheuttama kuoleman riski on sama kuin:
- Auton kyydissä istuminen 72 km matkan verran
- Vajaan yhden savukkeen polttaminen
- Passiiviselle tupakoinnille altistuminen 1,5 h tunnin ajan (siis yhden kerran)
- Työskentely tehtaassa 1 viikon ajan
- Kalastaminen merellä alle 1 h tunnin ajan
- Ehkäisyvalmisteen käyttäminen 1,5 viikon ajan
- 1/3 viinipullollisen nauttiminen
Elinaikainen riski kuolla salamaniskuun on Yhdysvaltojen National Safety Councilin tilastojen perusteella yksi kuolema 138 849 henkilöä kohden eli 7,2 henkilöä miljoonaa kohti.
Koska AstraZenecan rokotteen kuoleman riski on 0,72 miljoonaa rokotettua kohden, voidaan arvioida, että elinikäinen todennäköisyys kuolla salamaniskuun on peräti 10 kertaa suurempi kuin tähän rokotteeseen.
Rokotuksen hyödyt
Rokotuksen riskejä on tietenkin syytä aina verrata siitä saatavaan hyötyyn, sillä ehkäisevänä toimenpiteenä rokotusten positiivien hyöty-haitta–suhde on keskeinen edellytys niiden käytölle.
Ehkäisevän toiminnan yleisenä haasteena on se, että yksilötasolla toimien hyötyjä ei havaita. Sairastumiselta välttymistä rokotusten taikka ehkäisevän lääkityksen vaikutuksesta ei voi mitenkään todeta itse, vaan vaikutukset näkyvät vain väestötasolla. Sen sijaan haitat kyllä tulee todettua yksilötasolla.
Covid-infektion estymisen hyöty syntyy sekä sairauden haittojen että kuolemien estosta. Infektioon liittyy myös merkittävä veritulppariski, joka riippuu huomattavasti sairauden vaikeusasteesta.
Tutkimuksissa Covid-infektioon on liittynyt veritulppa 9–11% potilaista. Sairaalaan joutuneilla veritulpat ovat olleet 18–21%:lla potilaista ja tehohoidossa peräti 30%:lla potilaista.
Kaikki veritulpat eivät varmaan tule todetuksi kotioloissa. Veritulppien riski kyllä otetaan huomioon sairaalassa ja viime syksystä alkaen kaikki potilaat saavat hyytymistä estävää lääkitystä, jonka vuoksi veritulppia pitäisi syntyä vähemmän.
Sairastumisen aiheuttama kuolleisuus on voimakkaasti ikäriippuvaista niin, että Suomessa sairastuneista on kuollut THL:n tilaston mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Toisaalta rokotukset ovat estäneet covid-19-kuolleisuuden rokotetuilta lähes kokonaan.
Hyöty-haitta–suhde
Jatkossa tässä kirjoituksessa arvioin yksinkertaisuuden vuoksi hyöty-haitta–suhdetta käyttämällä mittarina vain kuolleisuutta. Analyysin muita kriteerejä voi tarkastella kirjoituksen lopussa olevasta listasta.
Tarkastelen hyöty-haitta–suhdetta kolmella eri tavalla.
Ensimmäisessä tarkastelussa alla olevassa kuvassa 1 verrataan suoraan itse sairastumisen aiheuttamaa kuoleman riskiä rokotteen aiheuttamaan kuoleman riskiin (pikkukuvassa nuoremmat ikäryhmät suurennettu). Kuvasta näkyy, että sairastumisen aiheuttaman kuoleman riski on suurempi jo yli 30-vuotiailla ja ero kasvaa nopeasti iän noustessa.
Ensimmäisessä tarkastelussa rajoitteena on, että todellisuudessa rokotusta käytetään ehkäisevänä toimena ja pyritään antamaan kaikille eikä tietenkään vain niille, jotka tulevat sairastumaan.
Toisessa tarkastelussa (kuva 2) verrataan tilannetta, että kaikki kansalaiset saisivat rokotteen ja tätä riskiä verrataan tilanteeseen, että väestöstä 70% sairastuisi covid-infektioon.
Kuvasta käy esiin, että rokotus olisi edelleen selvästi kannattavaa kaikilla yli 30-vuotiailla. Vaikka sairauden aiheuttama kuoleman todennäköisyys on pieni 30-39-vuotiailla aikuisilla, se ei ole nolla. Tähän mennessä covid-19-infektioon on Suomessa sairastunut yli 15 000 tämän ikäistä ja heistä 7 on kuollut.
Infektion levitessä 70 prosenttiin väestöstä, sairauteen kuolisi tässä ikäryhmässä yli 300 henkilöä. Vastaavasti iäkkäimmillä tilanne olisi vielä pahempi.
On mahdollista, että epidemia ei leviäisikään väestöön niin paljon kuin edellisessä tarkastelussa oletettiin. Tämän vuoksi Kuvassa 3 on esitetty kolmas tarkastelu tilanteissa, jossa koko väestö rokotettaisiin ja tämän riskiä verrataan tilanteeseen, jossa infektioita tapahtuisikin vain sen verran kuin tähän päivään mennessä on todettu (reilut 80 000). Tämä tarkastelu antaa mahdollisuuden verrata rokotusriskiä tilanteeseen, jossa olemme nyt olleet viimeisen vuoden ajan rajoitustoimineen.
Tässä tilanteessa infektion aiheuttamat kuolemat ovat tietenkin vähäisempiä mutta perusviesti pysyy edelleen samana: yli 30-vuotiailla koko väestön rokottaminen olisi kannattavampaa kuin rokottamatta jättäminen. Sen sijaan käy selvästi esiin, että AstraZenecan rokotuksesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä alle 30-vuotiailla.
Johtopäätökset
Tämän kirjoituksen tavoitteena oli toisaalta avata pienten riskien arviointiin liittyvä haasteita ja toisaalta tarkastella kohun kohteena olevaan AstraZenecan rokotteeseen liittyvää kuolleisuutta suhteessa arkielämän riskeihin ja itse tautiin.
Luvuista voi todeta, että itse sairauden aiheuttama riski on yli 30-vuotiailla suurempi kuin nyt tarkastelun kohteena olevan AstraZenecan rokotteen aiheuttama riski.
Puhtaasti matemaattisesti arvioituna, kaikkien yli 30 vuotta täyttäneiden rokottaminen tälläkin rokotteella olisi edullisempaa kuolleisuuden perusteella arvioituna kuin rokottamatta jättäminen.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että kyseistä AstraZenecan rokotetta kannattaisi käyttää nuorilla. Analyysi tekee kuitenkin ymmärrettäväksi sen, että joistakin maissa alaikärajana on tälle rokotteelle käytetty 50 vuotta tai jopa 30 vuotta (Britanniassa).
Haluan korostaa, että tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole puolustaa kyseistä rokotetta enkä tässä esitä rokotteen käytön laajentamista nuoriin ikäryhmiin vaan tarkastelin riskiä matemaattisesti.
Suomessa AstraZenecan rokotteen laajempi käyttö voisi olla perusteltua, jos muita rokotteita ei olisi saatavilla. Koska vaihtoehtoja on olemassa, tulee arvioida kokonaisriskiä.
Siinä otetaan huomioon epidemian tilanne ja kehittyminen, rokotusohjelman edistyminen ilman AstraZenecan rokotteen käytön laajentamista, epidemian jatkumisen epäsuorat terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset sekä myös käytön laajentamisen vaikutukset rokotushalukkuuteen.
Kokonaisriskin analyysi ja johtopäätökset jäävät onneksi muiden tehtäväksi.
———————————————-
Hyöty-haitta –suhteen arvioinnissa käytetyt kriteerit
- Suomen infektioiden ja kuolemien määrä THL:n rekisteristä.
- Kuolleisuus on laskettu yllämainitusta tiedosta, ei kansainvälisestä datasta
- AstraZeneca-rokotuksen aiheuttama kuoleman riskissä on käytetty Britannian tilastoa 25 miljoonan rokotteen saajista, jonka perusteella kuoleman riski on 0,72 miljoonaa rokotettua kohden. On tiedossa, että tämä luku todennäköisesti yliarvioi riskiä miehillä ja ikääntyneillä ja aliarvioi riskia naisilla ja nuorilla. Toisaalta tarkempaa tietoa ei jakaumasta ole olemassa. Tällainen tarkempi tarkastelu ei olennaisesti vaikuta johtopäätöksiin.
- Väestön ikäryhmien määrät ovat poimittu Tilastokeskuksen rekisteristä
70 vastausta artikkeliin “Rokotusriski ja salamaniskun todennäköisyys”
Kiitos blogistasi ja kirjoituksistasi. Kuin siitäkin, että jaksat keskustella myös kommenttien lähettäjien kanssa. Niitä on avartava lukea. Näistä kaikista on ollut iloa ja apua niin itselleni, kuin laajemminkin.
Eräs seikka, johon en Suomessa ole havainnut kiinnitettävän huomiota liittyy uusien rokotteiden kehossa tuottamiin piikkproteiineihin. Vaikka periaatteessa ne ovat koronaviruksen piikkiproteiineja ne on “inaktivoitu” siten, että ne pysyvät ihmisille vaarattomassa pre-fuusio “asennossa”, eivätkä avaudu elävän viruksen piikkiproteiinin tavoin vahingolliseen post-fuusio “asentoon”.
Taustalla on Yhdysvaltojen kansantereyslaitoksen (NIH) rokotetutkimuskeskuksen johtajan tri Barney Grahamin johtaman työryhmän läpimurtolöytö, joka juuri parahiksi koronapandemian puhkeamisen alla onnistui ratkaisemaan tämän ongelman ja stabiloimaan rokotteen tuottaman piikkiproteiinin sellaiseksi, että tiettyihin kohtiin koodatut entsyymit pitävät “paketin kasassa” eikä rokotteen tuottama piikkiproteiini aiheuta vaaraa ihmiselle, kuten elävän viruksen piikkiproteiini avautuessaan post-fuusio asentoon.
Olen ihan umpimaallikko näissä kysymyksissä, ja siitä johtuu monisanaisuuteni, kun en osaa tiivistää asiantuntijakielellä. Mutta lopussa muutama kiinnostava asiantunteva linkki aiheesta.
Miksi tämä detalji on mielestäni tärkeä?
Kun tavallinen kansalainen lukee kommentteja siitä, että viruksen piikkiproteiini on vaarallinen (mitä se on) ja voi levitessään kehossa aiheuttaa vahinkoa keuhkoista aivoihin ja verisuonitukoksiin ym (niin kuin voi) ja sen jälkeen lukee / kuulee, että rokotteet tuottavat piikkiproteiinia, on vaikea välttyä huolelta, että rokotteet herättävät kehossamme immunitettin ohella jotain potentiaalisesti todella vaarallista. Vaikkakin vähäisiä määriä suhteessa virukseen. Jos kuitenkin on niin, että rokotteiden tuottamat piikkiproteiinit poikkeavat elävän viruksen vahingollisesta piikkiproteiinista siten, että ne on laboratoriossa alunperinkin stabiloitu ihmiselle vaarattomaksi, silloin ei yhtäläisyysmerkkiä viruksen ja rokotteiden välillä voida vetää.
Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa viittauksia sinänsä asianmukaisiin tutkimuksiin elimistössä leviävien piikkiproteiinien aiheuttamista vaurioista elimistössä ja näistä tutkimuksista ovat jopa eräät nimekkäämmätkin koronarokotekriitikot (Malone, Yeadeon etc.) vetäneet yhtäläisyysmerkit siihen, että niinpä rokotteiden piikkiproteiinit yhtälailla ovat vaarallisia. Puhutaan vain kuinka piikkiproteiinit ovat vaarallisia. Hekään eivät välttämättä ole olleet perillä Grahamin työryhmän löydöstä ja sen hyödyntämisestä koronarokotteissa.
Jos kuitenkin on niin (ja niin se on), että rokotteissa (ainakin Pfizer/BionTech, Moderna, Novavax, J&J) käytetään Grahamin työryhmän “reseptiä” piikkiproteiinin stabiloimiseksi, on asiavirhe vetää elävän viruksen piikkiproteiinien vahingollisuutta käsittelevistä tutkimuksista yhtäläisyysmerkit rokotteisiin ja herättää aiheettomasti pelkoa siitä, että rokotteiden tuottamat piikkiproteiinit ovat vahingollisia koska ne ovat “viruksen piikkiproteiineja”. Tavallaan ovat, mutta eivät aivan. Tässäkin “devil is in the details”. Elävän viruksen ja rokotteiden lihaksessa tuottaman piikkiproteiinin välillä on eroa. Jälkimmäinen on stabiloitu laboratoriossa ihmiselle vaarattomaan pre-fuusio muotoon.
Tämä seikka oli aikanaan itselleni näitä uusia rokotteita miettiessäni aika silmiäavaava ja kiehtova löytö. Soisin, että tämä detalji löytäisi tiensä myös suomalaiseen keskusteluun silloin kun asiantuntijamme mediassa puhuvat rokotteista ja piikkiproteiineista.
Vielä kerran suurkiitos kirjoituksistasi ja blogeistasi.
Lupaamani linkit tässä:
The tiny tweak behind COVID-19 vaccines
https://cen.acs.org/pharmaceuticals/vaccines/tiny-tweak-behind-COVID-19/98/i38
They spent 12 years solving a puzzle. It yielded the first COVID-19 vaccines.https://www.nationalgeographic.com/science/article/these-scientists-spent-twelve-years-solving-puzzle-yielded-coronavirus-vaccines
The Thorny Problem of COVID-19 Vaccines and Spike Proteins
https://covid19resources.ca/2021/05/13/the-thorny-problem-of-covid-19-vaccines-and-spike-proteins/
Kiitos todella mielenkiintoisesta kommentista. Pitää perehtyä tarkemmin.
Kiitos blogistasi ja paneutumisestasi myös kommentteihin! Teidänlaisia pitäisi olla enemmän tekemässä tätä viestintää…
Perehdyttyäni rokotekriitikoiden sivuihin olen hieman ymmälläni. Päällimmäisenä on nyt mielessä kysymys piikkiproteiiniin liittyen, en ole aivan yksinkertaisesti löytänyt selviä vastauksia.
Mikäli on niin, että koronaviruksen piikkiproteiini aiheuttaa koronataudissa oireita (ilmeisesti kykenee myös läpäisemään veri-aivoesteen ja aiheuttamaan neurologisia oireita) ja rokotteella saadaan ihmisen elimistö (hartialihassolut) tuottamaan piikkiproteiinia itsekin, niin voiko olla, että rokote ei pysykään vain pistospaikassa ja piikkiproteiinituotantoa käynnistyy myös muissa elimissä, jolloin voisi seurata näitä peloteltuja ongelmia muissa elimissä, kuten mesenteriaali-infarkti, sydänlihastulehdus ja VITT? Pelottelevat myös piikkiproteiinin kertymisellä munasarjoihin ja tämän vaikutuksella hedelmällistyyteen.
Nämä kriitikot siis näkevät piikkiproteiinin koronan isona ongelmana ja tässä hypoteesissa rokoteinjektio on yhtä kuin myrkkyruiske (tai pitäisikö sanoa “myrkkyaihio” kun tuotanto tapahtuu vasta kehossa). Kiitos jo etukäteen vastauksestasi.
mRNA-rokote tuottaa tuota piikkiproteiinia. Mutta nyt puhutaan aivan eri skaalasta kuin infektion aikana, kun virus kykenee monistamaan itseään massiivisesti ja tuottamaan tuota samaa proteiinia paljon. Rokotuksella vain opetetaan immuunijärjestelmää tunnistamaan tuo proteiini. Joka tapauksessa käynnistynyt immuunireaktio siivoaa tuon proteiinin pois, olipa se rokotteen tai viruksen tuottamaa. Tästähän on kyllä paljon tutkimuksia ja tuosta piikkiproteiinin vaaroista ei ole saatu näyttöä vaikka rokotteita on jo annettu lähes 2 miljardia annosta.
Jos kerran noiden väitteiden mukaan piikkiproteiini on vaarallista, miksi sitten vastustaa rokotusta, koska rokottamattomuudesta seuraa hyvin todennäköisesti se, että jossain vaiheessa saa virustartunnan ja silloin tuota samaa proteiinia on paljon elimistössä. On siis todennäköistä, että jossakin vaiheessa kaikki rokottamattomat saavat tartunnan. Siitä antaa esimakua Delta-variantin leviäminen.
Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista!
Mikä on ajatuksesi Geert Vanden Bosschen teoriasta viruksen/massarokotusten suhteen?
En ollut tuota eläinlääkäriä aikaisemmin tuntenut. Varmaan kommenteissa on jotain perääkin mutta nyt tässä vaiheessa näyttää siltä, että rokotuksilla kyllä saadaan vakava tautimuoto estettyä myös uusien varianttien osalta. Varmaan tulevaisuudessa nähdään varianttien kehitys. Toisaaltahan viruksen laaja leiväminen myös suosii varianttien kehitystä, kun taas leviämisen estyminen sitä hidastaa.
“En ollut tuota eläinlääkäriä aikaisemmin tuntenut.”
Onko kysessä sama henkilö, jolla on tämä ansiolista, jossa ei ollut mainintaa, että olisi eläinlääkäri:
Hän saattaa olla jopa koko maailman lahjakkain ja arvostetuin rokotekehittäjä. Katsotaanpa hänen ansioluetteloaan. Hän on tohtori Geert Vanden Bossche.
Hän toimi GSK:lla vanhempana projektijohtajana murrosikäisten rokoteprojekteissa. Uusien biotekniikka rokotteiden kehitys-ja laadunvalvonta johtajana. Adjuvanttitekniikan tuotekehitysjohtajana.
Novartis rokotteet ja diagnostiikka. Hän toimi tutkimusohjelman johtajana.
Solvay Biologicals; globaalien projektien johtaja influenssarokotteissa.
Bill & Melinda Gates säätiössä hän toimi johtajana globaalissa terveydessä ja rokotetutkimuksessa.
GAVI:ssa hän toimi ohjelmajohtajana.
Univac:issa tieteellisenä johtajana.
Saksan infektiotutkinta keskus, rokotekehitysjohtajana.
VARECO, johtaja.
“koko maailman lahjakkain ja arvostetuin” kertoo vain siitä, että haluat perustella hänen väitteitään tällä argumentilla. Usko pois, tuollaista meriittiä ei ole olemassakaan.
Vastaavasti olen törmännyt tämän kääntöpuoleen, jolloin kun viestistä ei tykätä, halutaan arvostella meriittien puuttumisesta.
Olennaista ei ole meriitit vaan väitteiden sisältö. Muutenhan en vaivautuisi edes vastaamaan sinulle tai monelle muullekaan täällä kommentoivalle. Maailmassa on monta Nobel-palkittua, jotka ovat pahasti erehtyneet. Huomaa, että en nyt tällä kommentilla ota kantaa tuohon herraan mutta voisin olettaa, että jos kyseessä olisi “koko maailman lahjakkain ja arvostetuin” tutkija, olisin siitä tietoinen.
“Olennaista ei ole meriitit vaan väitteiden sisältö.”
Mielestäni tässä on olennaista se, onko hän eläinlääkäri, vain aivan jotain muuta.
Tulihan tähän 65-70 vuotiaiden AZ rokotusväittelyyn lopulta oikeusasiamiehen päätös.
Juuri niinkuin aiemmin tuolla keskustelussa epäilin.
Rikollista ja lainvastaista ikäsyrjintää.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/45c11bc7-cc1d-4c6a-b6c6-aa8d4dbc36a2
Tämä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronatartuntojen-kasvu-ei-enaa-huoleta-infektiolaakaria-voitaisiin-alkaa-suhtautua-normaalina-tautina/8188082,
… tarkoittaa, että jos ennen rokotuksia oli esim. 2 % tartunnan saaneista sairaalassa tai teholla, ei kansalaisille enää julkaista, väheneekö tai lisääntyykö rokotusten jälkeen sairaalaan ja teholle joutuneiden määrä. Herättää epäilyksen siitä, että rokotuksen vaikuttavuus halutaan peittää.
Ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, että kun rokotuksilla on riskiryhmät suojattu, ei tämä virus ole enää vastaavlla tavalla vaarallinen ja sen vuoksi tämä poikkeavat toiminta voidaan pikuulhiljaa normalisoida
Miksi ei julkaista päivittyvää tilastoa, josta selviää, monellako koronan vuoksi sairaalahoitoon tai tehohoitoon joutuneista on ollut jokin perussairaus ja mikä perussairaus on ollut? Tämä vähentäisi merkittävästi vääristelyyn liittyviä epäluuloja ja antaisi tietoa eri varianttien vaikutuksesta.
Julkistetaan tietenkin mutta tällaiset tiedot tulevat saataville vasta noin vuoden viiveellä
Eilisessä THL.n koronainfossa ylilääkäri Helve sanoo, että tartunnat ovat laskeneet erityisesti nuorten keskuudessa, tänään 11. 6 tartuntoja todettu vain 47. Helve kiittää nuoria turvallisuuusohjeiden noudattamisesta, mikä on ilmeisesti hänen mukaansa aiheuttanut tartuntojen laskun, Tosiasia on että terassit, puistot ja rannat on täynnä väkeä ja varmaankin myös nuorisoa eikä turvaohjeista ole tietoakaan. Aurinkoa ja d-vitamiinitasojen nousua ei voida missään tapauksessa mainita. Tämän valehtelun täytyy loppua!
Sinulla kaikki näyttää aina liittyvän D-vitamiiniin. Herää jo. Nuoret ovat ulkona, jota tartuttavuus on murto-osa sisätiloista.
Mietipäs vaikka maita, joissa on jatkuasti aurinkoa. Onko epidemia noudattuanut auringon säteilyn sykliä. Monissa maissa juuri kevään tullessa pahin vaihe ja viimeksi Intiassa, jossa aurinkoa on yllin kyllin.
En väitä, etteikö D-vitamiinilla olisi mitään roolia mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että juuri se olisi keskeinen.
Lääkintöneuvos Mikko Paunio on ihmetellyt miksi d-vitamiinitutkimusten tuloksista ei pidetä enemmän ääntä. Etelä-Euroopassa varsinkin vanhalla väestöllä on matalat tasot.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/korona-lapipolitisoinut-laaketieteen-rokotteen-teho-heti-julki-d-vitamiinin-ei/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/vaeston-d-vitamiinitasot-nopeasti-kuntoon-ja-suomi-normaaliksi/
Kuinka paljon on riittävästi ääntä? Kuinka paljon on riittävästi ääntä suhteessa D-vitamiinin vaikutuksien näyttöön?
Kyllä tämä D-vitamiiniasia on ollut hyvin laajasti esillä vaikka Suomessa tilanne oli kohtalaisen hyvä jo ennen uutisointia.
Tässäkin blogissa minäkin ole asiasta kirjoittanut https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/d-vitamiini-ja-covid/ ja kun nyt googlasin vaikka termilla “Knuuti D-vitamiini” sain lukusia mediassa julkaistuja kirjoituksia D-vitamiinista ja koronasta. Ja minä olen vain yksi harrastelijatoimija kentällä.
Suomessa tosiaan D-vitamiinin tasot ovat parantuneet viimeiden kymmenen vuoden aikana selvästi ja uskon, että valtaosaa mediaa vähänkään seuraavista on myös nostanut saantiaan epidemia aikana sillä apteekit ovat raportoineet kysynnän kasvusta.
Vielä kokonaan eri asia on se, kuinka keskeinen D-vitamiinin rooli on epidemiassa ja sairauden estossa. Immuunnijärjestelmän toimimiselle D-vitamiinin puute on myrkkyä muttä tämän yli menevän saannin merkitys on vielä epäselvä. Nythän esim. aurinkoisen kesän jälkeen nuorten aikuisten D-vitamiinitasot pitäisi olla todella korkeita mutta tauti leviää juuri tuossa porukassa.
Kesäaurinko ja d-vitamiini tekevät nyt sen mitä odotettiinkin eli korona hiipuu. Tartunnathan ovat olleet talvellakin nuoremmissa ikäryhmissä eikä heitä ole vielä suremmin rokotettu eli rokotteen vaikutuksesta tuskin on kysymys. Järkyttävä uutinen oli se, että rokotetta aletaan testaamaan 6 kk:n ikäisistä alkaen. Toivottavasti kukaan vanhempi ei suostu antamaan lastaan tähän kokeiluun.
Muistaakseni ivermektiini ja hydroksikloriini eivät olleet koronaan tehoavia lääkkeitä. Trumpillekin naureskeltiin hydroksikloriinin käytöstä. Nyt sitten nämä yllä mainitut ovat suomalaisen koronasumutteen vaikuttavia aineita. Saa nähdä löytyykö rahoittajia. Vanhat, käytössä olevat ja edulliset lääkkeet ovat kyseessä.
https://www.verkkouutiset.fi/suomalainen-koronasumute-sai-patentin-usassa
Kyseessä on aivan eri asia. Tuolla paikallisesti annettavalla sumutteella pyritään vähentämään viruskuormaa limakalvoilla. Tämä on aivan eri asia kuin lääkkeet annettaisiin suun kautta koronan ehkäisyyn tai hoitoon. Lääkeannos saadaan limakalvoilla huomattavasti korkeammaksi kuin suun kautta annettuna eikä ole odotettavissa samantasoisia haittoja.
Ainakin tuossa Kristiinan antamassa linkissä, sen sisällössä ei ollut mainintaa, että paikallisesti annettavalla sumutteella vähennettäisiin viruskuormaa limakalvoilla. Siinä oli, että nenäsumute vaikuttaa kolmella tavalla nenän limakalvojen solujen toimintaan, ehkäisten ja heikentäen viruksen kykyä tunkeutua elimistöön ja monistua.
Myöskään siinä ei ollut mainintaa, että lääkeannos saadaan limakalvoille huomattavasti korkeammaksi kuin suun kautta otettuna. Siinä oli, että kohdennettuna tarvittava lääkemäärä voidaan pitää alhaisempana ja se tekee hoidosta turvallisempaa ja tehokkaampaa.
Verkkouutiset ei ole tieteellinen lähde. Kaksi kuvaamaasi asiaa on ilmaistu yleistajuistaen uutisessa eikä asiassa ole olennaista ristiriitaa. Tuo korkea paikallinen pitoisuus ilman systeemisesti korkeaa pitoisuutta on juuri tyypillinen tavoite paikallisessa annostelussa. Se voi ilmaista monella tapaa.
Eipä se sisältö paljon muutu ammattilaisillekaan (Mediuutiset) tarkoitetussa uutisessa:
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/suomalainen-koronalaake-sai-patentin-nenasumutelaake-auttaa-erityisesti-jos-rokotekattavuus-uhkaa-jaada-liian-matalaksi-sanoo-keksija/4a819848-a71a-423d-b6bc-c9f605667af2
Kiitos taas Juhani työstäsi ja asiallisesta kirjoituksestasi.
Esität hienosti hyvin havainnollistavasti riskien oikeat todennäköisyydet.
Rokotteita annetaan ennätysmääriä ja silti vain aniharvalla on vakavia haittavaikutuksia.
Tästä huolimatta pieni mutta äänekäs porukka meuhkaa esim. Euroopan haittavaikutusilmoituksia, suhteuttamatta ilmoituksia ollenkaan rokotettujen määrään.
Puhumattakaan siitä, että ilmoitukset itsessään eivät vielä osoita vahvistettua yhteyttä rokotteisiin.
Kiitos palautteesta
Täsmennän kirjoitustani vielä sitä tukevilla kirjallisuusviitteillä, jotta väärinkäsityksiltä ja mielikuvitus-MUTU-käsityksiltä vältyttäisiin.
KIRJALLISUUTTA
Taustaa:
Othman Maha et.al. Adenovirus-induced Trombosytopenia: The role on von Willebrand factor and P-selectin in mediating accelerated platelet clearance. Blood, 1 April, 2007, vol. 109, no 7
Cerebral Venous Trombosis: a retrospective cohort study of 513,284 confirmed COVID19-´cases and a comparison with 489,871 people receiving a covid19 mRNA vaccine. Maxime Taquet et.al. https://osf.io/a9jdq/ . Tässä osoitteessa on nyt ilmestynyt uusi manuskripti (versio 3), jonka otsikkoakin on hieman muutettu (tekijät samat) ja jätetty pois Astra Zenecan rokotteeseen vertailu.
Syytä en tiedä.
In vivo Gene Delivery by Nonviral Vectors: Overcoming Hurdles, Yuan Zhang, Andrew Satterlee and Leaf Huang, http://www.molecular therapy.org vol 20 no. 7,1298-1304 july 2012
A prothrombotic Thrombocytopenic Disorder Resembling Heparin-Induced Trombocytopenia Following Coronavirus-19 vaccination, Andreas Greinacher et al.,
DOI: https//doi.org/10.21203/rs.3.rs-362354/v1
Trombosyyteissä on proteiinisynteesikoneisto eli mRNA:n translaatiokoneisto aktiivinen:
Review: Message in platelet -more than just vestigial mRNA. Paul Harrison and Allison Goodall, Platelets 2008 Sep;19(6):395-404. doi: 10.1080/09537100801990582
Ranskalaisten asiantuntijoiden kannanottoja aspiroinnin välttämättömyydestä COVID19-rokotuksissa:
Évènements thrombotiques après le vaccin AstraZeneca : et si c’était lié a une réponse mmunitaire discordante ? https://ducotedelascience.org
Tässä artikkelissa on hyviä kirjallisuusviitteitä: esim. selitetty DIC- ja NET-ilmiöt
Tanskalaisten asiantuntijoiden kannanottoja aspiroinnin välttämättömyydestä COVID19-rokotuksissa:
https://sundhedspolitisktidsskrift.dk/nyheder/4614
https://sundhedspolitisktidsskrift.dk/nyheder/4590
Coronaheadsup-sivuilla on koottuna sekä COVID19 taudista että COVID19-rokotuksista ajantasaista tilastollista tietoa:
Denmark’s SSI recommends changes to syringe injection method for #coronavirus vaccines
22/03/2021 Coronaheadsup.com
France: Scientists recommend changing #coronavirus vaccination technique after AstraZeneca thrombosis investigation
05/04/2021 Coronaheadsup.com
Pfizerilta olen saanut tiedon, että mRNA säilyy lipidikapseleissaan elimistössä 30-70 tuntia. Tässä ajassa mRNA:n siirtyy solun sisään (toivottavasti vain hartialihaksen soluihin!) ja vapautuu soluissa lipidikapseleistaan transloitavaksi koronaviruksen piikkiproteiiniksi (antigeeniksi), joka eritetään solun ulkopinnan rakenteisiin dendriittisolujen tunnistettavaksi. Tästä lähtee koronavirusta vastaan immuunologisen vasteen muodostumisprosessi.
Rokotteen adenoviruksen säilyvyydestä elimistössä en vielä ole löytänyt tarkkaa selvitystä. Varmasti voidaan sanoa, että elimistön puolustusmekanismit hävittävät rokotteen adenovirukset samaan tahtiin kuin viruksia elimistössä yleensä hävitetään. Rokotteen adenovirukset ovat lisääntymiskyvyttömiä mutta ovat infektiivisiä, koska niiden on pystyttävä siirtämään piikkiproteiinia tuottava geenipätkä ihmisen soluihin (toivottavasti vain hartialihaksen soluihin!). Geenipätkä kulkeutuu solun tumaan, mutta koska se on ekstrakromosomaalinen, niin se ei integroidu solun genomiin. Geenipätkästä transkriptoidaan eli tuotetaan sitä vastaava mRNA, joka kuljetetaan solun sytoplasmaan, jossa mRNA:sta transloidaan koronaviruksen piikkiproteiinia (antigeenia) eritettäväksi solun ulkopintarakenteisiin dendriittisolujen tunnistettavaksi. Tästä lähtee immuunovasteen muodostusprosessi koronavirusta vastaan käyntiin.
Rokotteet eivät jää elimistöön kiertämään loppuelämäksi!
COVID19-rokotteet ovat meidän pelastus ja keino tämän ilkeän korona-taudin voittamisessa. Kannattaa ottaa rokote ja pyytää tämä aktiivinen COVID19-ROKOTTEEN INJEKTIO ASPIROINNILLA eli VERISUONI-OSUMA-TARKISTUKSELLA.
Aspiroinnilla minimoidaan se, että COVID19-rokotteet eivät pääse manipuloimaan “vääriä soluja väärissä kudoksissa”, josta voi aiheutua ylläättäviäkin reaktioita. Näiden rokotteiden tarkoitus on jäädä paikallisesti vaikuttamaan vain hartialihaksen soluissa. Tällöin syntyy myös maksimaalinen immuunivaste koronavirusta kohtaan, mikä on meidän kaikkien tavoite etenkin nyt tässä hankalassa tilanteessa.
Kiitos
Nämä nyt käytössä olevat korkean teknologian COVID19-rokotteet sisältävät ihmisen soluja manipuloivia komponentteja : infektiivistä (kuitenkin lisääntymiskyvyttömäksi muokattua) adenovirusta (Astra Zeneca, Jenssen, Sputnik) tai mRNA:ta (Pfizer, Moderna), joiden avulla ihmisen solu saadaan tuottamaan antigeenia, joka on koronaviruksen piikkiproteiinia (SPIKE) eritettynä solun pintarakenteisiin immuunivasteen muodostumista varten. Nämä rokotteet ovat aivan erilaisia verrattuna perinteisiin “passiivi” rokotteisiin, joissa on antigeenit (tapetut bakteerit tai virukset, niiden osat tai toksiinit) valmiina. COVID19-rokotteiden rokottaminen hartialihakseen näyttää videoilla tapahtuvan nyt valtaosaltaan ilman verisuoni-osuma-tarkistusta eli ilman aspirointia. COVID19-rokotteen joutuminen vahingossa verenkiertoon on erittäin vaarallinen ajatus, sillä rokotteen biologisille soluja muokkaaville komponenteille kelpaavat hartialihaksen solujen lisäksi muutkin ihmisen solut. Adenovirukset ja mRNA-lipidikapselit verenkiertoon päästyään leviät nopeasti ja tuloksena voi syntyä vakavia häiriötiloja, jotka johtavat nyt kuvattuihin rokotekomplikaatioihin: trombosytopenia+tromboosi-ilmiö, joka on poikkeava siinä suhteessa, että alhaiseen trombosyyttitasoon liittyy tukosten muodostusta. Alhainen trombosyyttitaso johtaa mustemien muodostumiseen ja vuotojen syntyyn. Lipidikapselit, joihin mRNA on pakattu on tehty sellaiseksi, että ne kulkeutuvat helposti solujen sisään ja vapauttavat mRNA:n solujen proteiinisynteesikoneistolle SPIKE-proteiinin muodostamiseksi, joka sitten erittyy solukalvon ulkorakenteisiin. Rokotekomplikaatio-potilailla on mm. havaittu poikkeavaa immunologista reagointia omia trombosyyttejä kohtaan. Trombosyyteissä on toimiva mRNA:n translaatiokoneisto (vaikka niillä ei ole tumaa). Voidaan spekuloida ajatuksella, että verenkiertoon joutuessaan SPIKE-proteiinia koodaava mRNA voisi manipuloida trombosyyttejä tuottamaan koronaviruksen SPIKE-proteiinia ja sen tuloksena syntyisi poikkeava immuunireaktio potilaan omia trombosyyttejä kohtaan. Israelissa ihmetellään miksi 18-30 vuotiailla miehillä on esiintynyt sydänlihastulehduksia kahden viikon sisällä mRNA-rokotteen (Pfizer) saannista. Onko mRNA päässyt manipuloimaan sydänlihaksen soluja koronan SPIKE-proteiinien tuottajiksi? Adenovirus ja yleensä virukset verenkierrossa saavat aikaan vakavan häiriö-tilan, jonka tuloksena aktivoituvat viruksia tuhoavat mekanismit mm. NET-ilmiö, jonka tuloksena syntyy trombosytopenia+tromboosi -lieveilmiötä. Viruksia verenkierrossa tuhoavien mekanismien tarkoitus on suojella keskeisiä kehon ylläpitoelimiä (maksaa, munuiaisia, sydäntä, pernaa ) virusinfektioilta kuten tässä adenoviruksilta, joiden kohde-elimiin kuuluvat em. ylläpitoelimet. Eriasteiset verisuonitulehdukset näyttävät olevan tyypillisiä rokotekomplikaatioita, joita selitetään sillä, että verisuonten seinämien epiteelisoluissa on tapahtunut tulehdusta aiheuttavia muutoksia.
On huomion arvoista sekin, että COVID19-rokotteet verenkiertoon joutuessaan veriympäristössä eivät saa aikaan tehokasta haluttua immuunivastetta koronan SPIKE-proteiinia kohtaan. Siksi rokotevalmistajat myyntilupahakemuksissaan korostavat, että COVID19-rokote on annettava lihaksen sisäisesti ei suonen sisäisesti.
On itsestään selvyys, että näiden biologisesti aktiivisten eli soluja manipuloivien COVID19-rokotteiden on tarkoitus jäädä paikallisesti muokkaamaan hartialihassoluja koronan SPIKE-proteiinia tuottaviksi ja siten aiheuttamaan mahdollisimman vähän hallitsemattomia häiriöitä muualla kehossa.
Verisuoniosuma-tarkistuksella eli ASPIROINNILLA saataisiin eliminoitua COVID19-rokotteen joko osittainen tai kokonaan joutuminen verenkiertoon. Tällöin:
1. Aspiroinnilla minimoitaisiin rokotekomplikaatioiden syntyä
2. Aspiroinnilla maksimoitaisiin immuunivasteen muodostuminen koronaa vastaan
Ranska, Tanska ja Ruotsi ovat nyt virallisesti ohjeistaneet aspiroinnin rokotustekniikkaan kaikille COVID19-rokotteille. WHO + CDC-ohjeistus perustuu vuoden 2004 ohjeistukseen, joka on luotu “passiivi” rokotteille ja tätä ohjeistusta seurataan muualla maailmassa (Suomi mukaan lukien) huomioimatta tarkemmin COVID19-rokotteiden vaikutusmekanismeja solutasolla.
Aspiroinnista ei ole mitään haittaa (ei edes kipua!) ja vie korkeintaan 5 sekuntia ja on merkittävä proaktiivinen varotoimenpide rokotustekniikassa.
HUOM! ASPIROINNIN VOI PYYTÄÄ ROKOTTAJALTA! Sen osaavat kaikki koulutetut rokottajat!
Mielipiteitä kiitos!
Olen samaa mieltä, että verisuoniin ei ole tarkoitus rokotetta antaa. Usemmiten tämä varmistetaan aspiroimalla. Riski on kuitenkin varsin teoreettinen, joskin toki mahdollinen. Tämä on näkynyt siinä, että satoja miljoonia on jo rokotettu eikä suuria ongelmia ole ilmaantunut. Myös AZ-rokotteen vieritulppariski on todella pieni ja sekin vain nuoremmilla.
Kirjoituksestasi lainattua: COVID19-rokotteen joutuminen vahingossa verenkiertoon on erittäin vaarallinen ajatus, sillä rokotteen biologisille soluja muokkaaville komponenteille kelpaavat hartialihaksen solujen lisäksi muutkin ihmisen solut.
Ainakin siinä videossa, minkä itse katsoin, niin siellä oli että: Lihakseesi laitetaan kättä (symboli) koodaavia geenipaketteja. Eikä kyse ole vain yhdestä paketista, vaan miljardista. Ne menevät sieltä imusolmukkeisiin sekä verisuonistoon….Vastaanotat siis virusgeenin kiertämään omassa verenkierrossasi……Nämä miljoonat geenipaketit eivät koskaan poistu verenkierrostasi, ne ovat jumissa siellä.
Tämän jälkeen ne menevät ympäröiviin soluihin: verisoluihin, mutta pääasiassa ne menevät niihin soluihin…Olen ajatellut tätä paljon ja olen päätynyt tähän ainoaan mahdolliseen tieteelliseen lopputulokseen – ne menevät verisuonia ympäröiviin soluihin. (lainaus loppu)
Ainakin omasta mielestäni erittäin huolestuttavaa.
Suosittelen perehtymään asiaan. Kuvaamisesi rokotteiden RNA:n kohtalosta on mielikuvittelua eikä perustu tietoon. Ensinnäkään ne eivät ole geenejä saati sitten leviä ja pysy elimistössä. RNA on nopeasti hajoava nucleotodiketju, joka ei jumita elimstöön. Immuunireaktiomme herää ja tuhoa nuo kohteet. Tämä herätetty immuunijärjestelmä sitten vain kykenee reagoimaan nopeammin kun oikea virus tulee, sillä se kyetään tunnistamaan nopeasti juuri tuon herättelyn seurauksena.
Kirjoitit: Kuvaamisesi rokotteiden RNA:n kohtalosta on mielikuvittelua eikä perustu tietoon. Ensinnäkään ne eivät ole geenejä saati sitten leviä ja pysy elimistössä. RNA on nopeasti hajoava nucleotodiketju, joka ei jumita elimstöön.
Tuntuu, että toinen kirjoittaa, annetun mRNA-molekyylin kohtalosta mRNA-rokotten antamisen jälkeen ja toinen solujen lukemien ohjeiden aikaansaannokset rokotetussa.
Olen aivan samaa mieltä rokotteiden RNA:n kohtalosta, rokotuksen jälkeen. Mutta toimiakseen rokote vaatii sen , että tietyt rokotetun solut tuottavat antigeenin ennen kuin rokotteen mRNA tuhoutuu.
Kirjoitit: On itsestään selvyys, että näiden biologisesti aktiivisten eli soluja manipuloivien COVID19-rokotteiden on tarkoitus jäädä paikallisesti muokkaamaan hartialihassoluja koronan SPIKE-proteiinia tuottaviksi ja siten aiheuttamaan mahdollisimman vähän hallitsemattomia häiriöitä muualla kehossa.
Mutta onko hartiasolut ainoita, jotka saavat ohjeet antigeenin valmistamiseksi? Ainakin itse lukemassani oli, että tietyt elimistön solut lukevat rokotteen sisältämät ohjeet.
Virushan menee keuhkoihin ja siellä keuhkosoluihin, ei hartiasoluihin, joten miksi juuri hartiasolujen tuottamilla antigeenillä olisi vaikutusta kyseiseen virukseen?
Katso edellinen kommenttini. Tarinasi ei ole tutkitun tiedon mukainen.
Kirjoitit: Tarinasi ei ole tutkitun tiedon mukainen.
Tarkoitin lukemallani tätä sivustoa:
Sivuston pääasiallinen tarkoitus on antaa täsmällistä, objektiivista ja ajantasaista näyttöön perustuvaa tietoa rokotteista ja rokotuksista. Sivustolla on myös katsaus Euroopan unionissa käytössä oleviin mekanismeihin, joiden avulla varmistetaan, että Euroopassa saatavat rokotteet täyttävät korkeimmat turvallisuutta ja tehoa koskevat vaatimukset.
Eikö ylläoleva sivusto perustu tutkittuun tietoon?
Iltasanomat uutisoi, että Saksassa aiotaan poistaa rajoitukset kahden roketeannoksen saaneilta ja myös koronan sairastaneilta. Eli tapahtuu se, mikä oli odotettavissa, eli rokottamattomien oikeuksia rajataan. Rokotus on siis periaatteessa vapaaehtoinen, mutta ilman sitä olet yhteiskunnan ulkopuolella.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007918248.html
Saksa siis aikoo toimia tätä Euroopan neuvoston koronarokotepäätöslauselmaa vastaan:
7.3 rokotteiden hyväksynnän varmistaminen:
7.3.1 on varmistettava, että kansalaisille ilmoitetaan, että rokottaminen EI ole pakollista ja että ketään ei painosteta poliittisesti, sosiaalisesti tai muutenkaan ottamaan rokotetta, jos he eivät halua sitä itse;
7.3.2 on varmistettava, että ketään ei syrjitä rokottamattomuudesta, mahdollisten terveysriskien vuoksi tai koska hän ei halua rokotusta;
Olen kyllä ymmärtänyt, että rokottaminen ei edelleenkään ole edellytys oikeuksille vaan aina on vaihtoehtoja. Esim korotusten sijaan sairastettu tauti, negatiivinen testi tms. kelpaavat.
Kun puhutaan oikeuksien rajaamisesta ja niiden syrjimisvaikutuksista, tulee aina pohtia ilmiötä laajemmin. Esim. tupakoinnin rajoittaminen eri tiloissa, turvavyöpakko autoissa, talvirengaspakko Suomessa, työpaikoilla työtehtävien vaatimukset, terveydenhuollon tehtävissä toimimisen edellytykset, jne. Keltakuumerokotus tulee olla joihinkin maihin matkustettaessa. Jos HIV-potilaana on suojaamattomassa seksisuhteessa tietoisesti jonkin kanssa, voi saada tuomion. Meillä on lukuisia tilanteita, joissa yksilön oikeuksia joudutaan rajaamaan, toisinaan muiden ja toisinaan henkilön oman turvallisuuden takaamiseksi.
Miksi koronaan liittyvät rajoitteet olisivat jotenkin erilaisia näihin verrattuna?
Bill Gates on siis asiantuntija arvioimaan koronatilannetta. Gatesin nimen mainitseminen tässä yhteydessä oli muistaakseni salaliittoteoriaa. Taitaa olla WHO:n ja rokotteiden merkittävä rahoittaja.
https://www.verkkouutiset.fi/bill-gates-koronatartunnat-kuihtuvat-lahes-olemattomiin/#317ad357
Voin uskoa, että Bill Gates on asiantuntijoiden ympäröimänä ja pääsee monien tietojen lähteille. Hän tukee taloudellisesti väestön rokottamista laajasti eri sairauksiin, erityisesti kehittyvissä maissa. Tämä toiminta on arvostettavaa.
Salaliittoteoriaa ei koskaan tee se, että jokin nimi mainitaan, vaan tietenkin se, mitä tuohon nimeen liittyen väitetään. Minusta tuossa jutussa ei ole mitään salaliittoväitteitä.
[…] riskien hahmottaminen on vaikeaa. Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti valottaa asiaa blogissaan esittämällä vertailukohtia arkielämästämme. Hänen mukaansa ”AstraZenecan rokotteen […]
Hei. Olen lukenut AstraZenevan ja Pfizer/Biontechin raportit. Ymmärtääkseni kummassakaan ei tutkittu, estääkö rokote viruksen tarttumista rokotteen saajaan tai sen tartuttamista rokotteen saannin jälkeen toisiin, vaan tutkimuksen kohteena oli taudin oireiden vähentäminen/estäminen keskivaikeissa tautitapauksissa. Nyt näyttää, että rokotteet vähentävät oireita erityisesti vakavien tapausten kohdalla. Tartunnan saamisen ja tarttuvuuden estämisen suhteen ei kaiketi ole vielä kunnon dataa?
Esim. TS uutisoi tällä viikolla, että pelkästään Turussa yli rokotteen saanutta on sairastunut (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5287423/Yli+sata+turkulaista+sairastunut+rokotteesta+huolimatta+koronaan++osa+saanut+vakavia+oireita) ja maaliskuun lopussa THL:n mukaan koko Suomessa yhteensä yli 400 (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007889597.html).
Minua huolestuttaa se, että jos noin usea on sairastunut (eli ilmeisesti oireiden vuoksi hakeutunut rokotteen saamisen jälkeen testiin, ja tartunta on siten tosiasiallisesti vahvistettu), kuinka paljon rokotteen saaneista voi olla ns. oireettomia kantajia, joista on varoiteltu muutenkin koronakriisin aikana. Voiko olla niin, että rokotteen suoja jää kahden rokoteannoksenkin jälkeen heikoksi siten, että saaja ei voi turvallisesti olla kanssakäymisissä läheisten kanssa tartunnan pelosta?
Tartuttavuuden osalta ei ole noiden firmojen dataa vaan sitä ovat raportoineet maat, joissa rokotteita on käytetty, kuten esim Israel. Minusta noiden tietojen perusteella rokottaminen vähentää tartuttavuutta.
Suurin osa infektion rokotuksen saaneista on saanut sen pian eka annoksen jälkeen, jolloin jo ennestään tiedetään, että immuniteetti ei ole kehittynyt. Myös toisen annoksen jälkeen voi sairastua mutta riski on huomattavasti pienempi kuin ilman rokotusta. Eihän missään ole väitettu, että rokotus olisi 100% tehokas. Jos esim teho on 90%, 100 000 henkilön rokottaminen jättää heikolle suojalle näistä 10 000 ihmistä.
Todella hyvä kirjoitus! Juuri tällaista analyysiä todennäköisyyksillä olen kaivannut asiantuntijakeskusteluissakin.
Itse olen saanut alle 65-vuotiaana AstraZeneca -rokotteen, odottaen toista annosta. Olisin mieluiten ottanut myös toisen annoksen AstraZenecaa mutta tämä liioiteltu riski verenhyytymän saamisesta tod.näk. estää tämän. Tilastollisesti taitaa Turun väestössä esiintyä yli 15 tällaista verihyytymätapausta per vuosi ilman Covid-19 -rokotuksia. Joten tilastollisesti muutos ei tule edes näkymään, vaikka kaikki aikuiset turkulaiset rokotettaisiin AstraZenecalla.
Toivottavasti me halukkaat voisimme saada AstraZeneca -rokotteen toisen annoksen eikä näitä jo Suomessa olevia rokoteannoksia jouduttaisi hävittämään…
Miten suhtaudut tähän rokottamisen yhteydessä tapahtuvaan aspirointiin? WHO:n ohjeen mukaan tätä lihakseen annettavaa rokotetta ei aspiroidan. Tanskassa annettiin terveydenhuollolle pikaisesti ohjeet aspiroida jottei rokote vahingossakaan tulisi annetuksi käsivarren suoneen tai laskimoon (nyttemmin Tanska lopettanut AZ:n käytön). Pelko tällaisen adenovirusvektoriin perustuvan rokotteen haitoista jouduttuaan suoraan suoneen/laskimoon, perustunee Kanadassa jo vuonna 2008 tehtyyn hiirikokeeseen jossa adenovirukseen perustuva rokote aiheutti verihyytymiä kokeissa.
Vaikka rokote annetaan käsivarren lihakseen (Deltaan), on aina pieni mahdollisuus että rokotteen saajalla on poikkeava anatomia lihaksessa ja rokote ei jäisi lihakseen liukenemaan hitaasti kuten sen on tarkoitus?
En tiedä. aspiroidaanko Suomessa, perinteisesti aina lihakseen annettaessa suositus on aspiroida.
Onkohan tuohon rokotteen vaihtamiseen olemassa tutkimusta, vai mennäänkö kokeilumielellä. Annetaan AZ- rokotteen saaneelle toisella kertaa rnma-rokotetta ja katsotaan sitten kuis äijän kävi?
Ei tietenkään siitä ole tutkimustietoa. Mutta miksi toisen rokotteen antamisesta olisi erityistä haittaa? Annetaanhan normaalistikin monia rokotteita samoissakin piikeissä. Ei ole todennäköisesti 0dotetttavissa mitään ongelmaa. Keskeisempi kysymys on, tuleeko immuniteetista yhtä hyvä, kuin kahdella annoksella samaa rokotetta. Veikkaan, että ei ihan yhtä hyvä tule mutta toisaalta eri rokotteissa on hieman eri profiili samaan virukseen, joten teopriassa siitä voisi tulla kattavampikin. Mutta tutkimustietoa ei tosiaan ole.
Kiitos vastauksesta.
Toivotaan, että saamme tutkimuksen kautta vahvistettua tietoa hyvin pikaisesti.
Nimittäin tutkimuksen ja kokemuksen puute tässä huolettaa ja juuri noin kun totesit, lähinnä immuniteetin syntymisen osalta. Samalla järjellä ajattelen, että jos ensimmäinen AZ-rokote oli kerrassaan loistava, jopa niin huomaamaton, että epäilin käynnistyikö elimistössä mitään.
Tätä taustaa vasten, en näe estettä toiselle AZ-rokotteelle, ajatellen juuri emboliaan liittyvää riskiä.
Joku viisas voisi avata eri rokotteella rokottamista ja mekanismia esim. Immuniteetin syntymisen osalta.
Minulle on syntynyt käsitys, että näitä rokottamiseen liittyviä ikärajoja yms. heitellään aika kevyellä rokottamisen kokemuksella ja käännöksiä tehdään pelkästään Euroopassa useissa maissa erirytmissä.
Aihe on herkkä ja jos vähänkin herää epäily, että suosituksissa vähätellään riskejä, se voi vaikuttaa rokotushalukkuuteen. Tämä selittää “ylireagoinnin”.
Totta on, että kuoleman todennäköisyys iän myötä kasvaa. Joskus se sitten napsahtaa kohdalle ja mitä kuluttavammin elämme, sitä nopeammin se tulee. Toissa vuonna 91-vuotias äitini selvisi melko helposti muutaman päivän sairaalareissulla pneumokokoin aihettamasta kuumeettomasta keuhkokuumeesta. Nyt voi -93 vuotiaana kuolla jo pikku infektioonkin.
Eilen THLn lääkäriasiantuntija ei osannut A-studiossa antaa mitään varmaa tietoa, että miksi nuoret ihmiset saa long-covidin. Puhutaan kymmenistä prosenteista. Ikä ei siinä olekaan ilmeisesti ratkaiseva?
Tässä päivitettyä listaa noista vakavamman tautimuodon altisteista. Pitkä on.
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/need-extra-precautions/people-with-medical-conditions.html
Ikä on ratkaiseva kuolemalle ja vakavalle muodolle. Jälkioireisiin ei niinkään, toki sekin riippuu taudin vaikeusasteesta.
“kadonneen suhteellisuustajun metsästys”.
kiitos tästä asioiden tärkeysjärjestyksen merkitystä korostavasta kirjoituksesta.
JR original
Oletko Juhani valmis ottamaan vastuun testaamattoman rokotteen aiheuttamista haitoista? Minkä takia tautiin josta on 99.7% selviytymismahdollisuus pitää ottaa rokote jolla ei ole edes oikeaa myyntilupaa vaan hätämyyntilupa?
Kysymyksesi on pakko olla huono vitsi.
Ensinnäkin rokotteita on tutkittu samoin kuin muitakin rokotteita ja niitä on annettu sadoille miljoonille ihmisille.
Kirjoituksessani kerroin matemaattisista riskeistä sairauteen ja rokotuksiin enkä edes ottanut kantaa pitäisikö rokotetta käyttää. Ylipäätään, millä perusteella minun pitäisi ottaa vastuuta asiasta, josta en edes päätä.
Lisäksi väitteesi myyntiluvasta ei kestä kritiikkiä. Luvat ovat kaikilla rokotteilla tässä tilanteessa alustavia, se ei tarkoita, että lupien kriteerit olisivat olleet olennaisesti heikommat.
Mitä tulee selviytymistodennäköisyyteen, se pätee vain kuolemiin ja vain alle 60-vuotiaisiin. Sairaalahoitoa ja tehohoitoa sekä pitkään jatkuneita jälkioireita tuo todennäköisyys ei koske. Hyvä muistaa myös, että niiidenkin, joiden riski kuolla on pieni, rokottaminen vaikuttaa taudin leviämiseen yhteiskunnassa ja sitä kautta tulee niiden riskiryhmien hyödyksi, jotka eivät voi rokotetta ottaa tai joilla rokotusvaste jää heikoksi.
Minusta tuo ikäkriteeri kyllä ontuu pahasti.
Sairauden vakavuus johtuu sairastuneen fysiologiasta, ei iästä.
Lihavuus, diabetes, antioksidattien puutos, vitamiinien puutostilat, verenpainetauti etc, etc..
Ikä ei tuo näitä tiloja ihmiseen itsestäänselvästi, elintavat ovat päällimäisessä roolissa. Siksi taudin vaaralisuutta ja riskiä / rokotusohjemaa ei tulisi mitata ikään liittyvänä, vaan yksilöllisemmin fysiologisiin ominaisuuksiin liittyvänä.
Ikään suoraan liitettynä, kyse on enemmän ikärasismista. Kuten 65-70 vuotiaille yksinomaan määrätty Astra Zenecan rokote.
Olen kyllä tästä eri mieltä. Kun eri riskitekijöitä on tutkimuksissa selvitetty, nimenomaan ikä nousee keskeisenä seikkaan esiin, yli muiden tekijöiden. Kyseessä ei ole ikärasismia vaan silkka fakta. Ei paheksuminen voi tosiasioita muuttaa.
“Higher risk associated with AstraZeneca vaccine than from COVID-19 disease in Norway”
Calculations have been performed based on Norwegian data where the risk of dying from COVID-19 disease among the different age groups is compared with the risk of dying from the severe, but rare, condition with severe blood clots observed after AstraZeneca vaccination.
https://www.fhi.no/en/news/2021/astrazeneca-vaccine-removed-from-coronavirus-immunisation-programme-in-norw/
Suomessakin sama tilanne alle 30-vuotiailla. Hyöty-haitta-suhde riippuu epidemian esiintyvyydestä.
Hyvä kirjoitus, joka maallikolle saattaa avata hieman todennäköisyyksien merkityksiä. Suhtaudun yleisesti ottaen rokotteisiin myönteisesti, mutta haluaisin kuitenkin tuoda esille yhden seikan joka saattaa puoltaa rokottamattomuutta ainakin omassa ikäluokassani (olen 32-vuotias). Kirjoituksessa on kerrottu, että 30-39-vuotiaiden kuolleisuus on 0,05 %, ja tämän perusteella on laskettu kannattaako rokote ottaa vai ei. Minulla ei ole tilastoja antaa tästä, mutta luulen, että tässä ikäryhmässä kuolleet ovat hyvin todennäköisesti joko lihavia, tupakoitsijoita tai heillä on jokin perussairaus. Näin ollen perusterveen ja hyväkuntoisen 30-39-vuotiaan todennäköisyys kuolla koronaan on äärimmäisen pieni, joten rokotetta ei välttämättä kannata todennäköisyyksien perusteella edes tässä tapauksessa ottaa.
Olet varmaan tässä pohdinnassasi oikeassa. Mutta voi olla, että kun tiedämme rokotehaitoista enemmän, voi olla että myös nuoret kannattaa rokottaa, jolloin saadan epidemia paremmin hallintaan. Vaikka sinä itse et sairastu vakavasti, kuulut ryhmään joka levittää tautia.
Näetkö tässä 65-70 vuotiaiden ikärajauksessa lääkärinä mitään eettistä tai kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun tai oikeusturvaan liittyvää epäkohtaa?
Ilpo, oletko lukenut asiaa kattavasti käsittelevän perustelumuistion?
Löytyy googlaamalla. Haun tuloksissa näkyy:
“Muistio 1.4.2021 pdf 467 kB Valtioneuvosto”
STM:n koronarokotesivu on päivitetty 3 päivää sitten:
Hei, en tiedä löysinkö oikean dokumentin, tätä lueskelin, mutta en löytänyt mielestäni etsimääni tästä. Kuten olen edellä kysynyt ja tarkoitan kysmykselläni nimenomaan sitä, että miten ja missä on määritelty 65-70 vuotiaden AstraZenecalla rokottamine. Alle ja yli ko. ikäryhmäläisen saavat Pfizerin rokotteen. Rokotteilla on selkeä ero, haittavaikutuksissa ja tehossa.
Haluan vastauksen nimenomaan edellä esittämääni kysymyksen nimenomaan näiden kriteerien valossa. Onko eettisesti oikein, tasa-arvon ja oikeusturvan mukainen tapa järjestellä ihmisiä terveysturvallisuuden suhteen eri positioihin?
Riittää helppo vastauskin Kyllä/Ei. Ja mielellään lyhyt perustelu, ainakaan tuosta muistiosta en sitä löytänyt.
https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/68292325/Muistio+1.4.2021+rokotusasetuksen+muuttaminen.pdf/d1cfb72c-09e9-cf39-1795-1c91ad20d9a8/Muistio+1.4.2021+rokotusasetuksen+muuttaminen.pdf?t=1617286316427
Nyt kyseistä AZ -rokotetta annetaan vain 65-70 ikäryhmän kansalaisille.
Näetkö tässä lääkärinä mitään eettistä tai kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun tai oikeusturvaan liittyvää riskiä?
Onko tämä mielestäsi ok.? Kuka on tämän päätöksen allekirjoittaja?
Rajaus oli alkuun vain turvallisuusmielessä sillä noita vakavia haittoja on ollut vain nuoremmilla. Sikäli siis ok antaa. Mutta jos tarkoitat, ettei anneta nuoremmille, niin siinä taas kysymys lienee kokonaisharkinnasta.
Minulla ei ole mitään eriävää mielipidettä kirjoitukseen, mutta onhan todettu, että pelkkä asia-argumentointi ei välttämättä auta, vaikka siis pidän asiallisen tiedon antamista erittäin tärkeänä.
Ihmisen on hyvin vaikea arvioida riskejä, jotka joko ovat abstrakteja tai jotka näkyvät vuosien kuluttua. Monet tupakoivat tai käyttävät alkoholia, koska niistä ei näy välitöntä (suurempaa) haittaa – on vaikea ajatella vuosien päähän. Jopa itse SARS-Cov-2 on vähän abstrakti, kun sitä ei näe, ei haista jne ja kun sitä voi levittää jo ennen kuin tulee oireita. Se on konkreettinen vasta kun makaa sängyn pohjalla. Rokotteen aiheuttama haitta on välitön, jos on tullakseen. Toki tässä taustalla kummittelee kovasti se Pandemrixin aiheuttama narcolepsia? Mutta, olen siis samaa mieltä, että taudin todennäköisyys ja vakavuus on paljon pahempi kuin rokotteen mahdollinen haittavaikutus – joka käsittääkseni myös useimmiten on hoidettavissa. Itse olen jo saanut 1.annoksen Pfizerin rokotetta.
Juuri samaa ajattelin. Hyvä ja asiallinen artikkeli. Varsinkin tuo “matemaattinen” ote.
Rokotteen kohdalla, jos tiedetään haitat, ei voi olla 100% varma osuvatko omalle kohdalle. Ne ovat sitten välittömiä. Ja se pelottaa. Kuin käänteistä lottoamista. Tässä pelataan todennäköisyyksillä. Ja niissä on looginen kuvio, jos saa oikeaa informaatiota. Tuhansien ihmisten somepostaukset rokotteen jälkioireista tai jopa kuolemista välittömästi rokotteen jälkeen, hämärtävät tätä todennäköisyyksien tasapainoa. En ole varma otanko rokotteen.
Pari päivää sitten Tekniikan Maailmassa oli alla oleva artikkeli – voihan sen ajatella myös niin, että rokotettaessa käänteisen lottovoiton todennäköisyys voi pienentyä 1/8 -osaan. Mikäli kyse on samasta potilasryhmästä..
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-koronatauti-aiheuttaa-verihyytymia-aivoihin-kahdeksan-kertaa-astrazenecan-rokotetta-todennakoisemmin/
Jos riski realisoituu, on yksilön kohdalla kyse tragediasta. Pidemmällä aikavälillä korkean riskin henkilöt (tai olosuhteet) varmasti pystytään tunnistamaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Joukkorokotuksissa se ei taida olla vielä mahdollista, ellei joku nykyisin käytössä oleva testi sovellettuna tähän mahdollista erottaa näitä henkilöiden korkean riskin ominaisuuksia riittävän nopeasti ja luotettavasti.
Yksi tämmöinen nopea ja edullinen keino erottaa korkean riskin rokotustilanteet voisi olla sovellus, joka selvittäisi vaikkapa uloshengitysilman pitoisuuksista yhtäläisyyksiä korkean riskin potilaisiin. Mitä mitattavat asiat ovat – olisi selvitettävä.
Vastauksestani varmaan näkyy, etten ole lääketieteen ammattilainen. Ideoita kai voi silti esittää jokainen.
Olen 63-vuotias ja saanut yhden AZ-rokotteen. Toinen pitäisi antaa 24 toukokuuta, mutta taitavat vaihtaa sen toiseen rokotteeseen.
Sairastan Diabetesta, johon menee insuliinihoidot. Sairastan myös reumaa ja Ghronin-tautia, johon menee solusalpaajalääkke ja biologinen lääke.
Itse olen ajatellut niin, että olen valmis ottamaan kaikki rokotteet, koska jos saan koronan, se voi olla menoa. Rokotteista on mielestäni pienempi haitta kuin koronasta minun kohdallani.
Muuten reumalääkäri sanoi, että biologinen lääke suojaa koronalta ? Onkohan näin ??
Kiitos kommentista. Tuosta biologisen lääkkeen suojausvaikutuksesta en kyllä osaa sanoa.