Kirjoittajat: Juhani Knuuti, Hasse Karlsson*, Jyrki Korkeila*, Markus J Rantala*.
Kiinnostus ruokavalion ja suoliston mikrobien vaikutuksista eri sairauksiin on lisääntynyt. Toki on pidetty selvänä, että monipuolinen ravinto on ylipäätään tärkeää sekä sairauksien ennaltaehkäisylle että sairauksista paranemisen tukena. Samalla tutkimustieto suolen mikrobiomin vaikutuksista keskushermostoon ja sitä kautta psyyken toimintoihin on lisääntynyt.
Ruokavalio on itsestään selvä hoitomuoto esim. keliakiassa, ruoka-aineallergioissa ja laktoosi-intoleranssissa. Erilaisia ruokavaliota on kuitenkin suositeltu sairauden hoidoksi silloinkin, kun selvää tutkimustukea taikka mekanismia ei tunneta.
Myös psyykkisten sairauksien, kuten vakavan masennuksen ja psykoosien hoidoksi on tarjottu erilaisia ruokavalioita.
On myös väitetty, että gluteeni olisi merkittävässä roolissa erilaisissa psyykkisissä oireissa ja sairauksissa. Gluteenin on sanottu jopa aiheuttavan psykooseja. On myös ehdotettu, että psykooseja ja masennusta voitaisiin hoitaa jättämällä gluteeni pois ruokavaliosta.
Ennen syvällisempää perehtymistä noihin väitteisiin, muutaman perusasian kertaus aiheesta on paikallaan.
Keliakia ja gluteeni
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa sairastavat ovat gluteenille yliherkkiä. Heille hyvin pienikin gluteenin määrä ravinnossa on haitallista. Tämä vuoksi keliaakikoiden tulee välttää gluteenia totaalisesti.
Keliakian esiintyvyys on n 2% väestöstä. Kuitenkaan osa keliakiapotilaista ei tiedä sairastavansa keliakiaa sillä diagnosoitujen määrä on alle 1% väestöstä.
On hyvin tunnettua, että keliaakikoilla gluteenialtistus vaurioittaa suolta, aiheuttaa ripulia, painon laskua ja anemiaa. Keliaakikoilla gluteenin on todettu aiheuttavan myös monenlaisia muitakin oireita suoliston ulkopuolella ja myös psyykkisiä ongelmia.
Gluteeniherkkyys
Gluteenin on väitetty voivan aiheuttaa oireita myös ihmisillä, joilla ei ole keliakiaa. Tätä ilmiötä on kutsuttu englannin kielellä nimellä ”non-celiac gluten sensitivity”. Nimen voisi suomentaa gluteeniyliherkkyydeksi, tai ehkä paremmin gluteeniherkkyydeksi, sillä kyseessä ei ole allergia.
Ilmiön määrittelyn haasteena on, että sille ei ole mitään diagnostista testiä. Määrittämiseksi on riittänyt, että potilaan tila paranee, kun gluteeni poistetaan ruokavaliosta ja että keliakia ja vehnäallergia ovat suljettu pois.
Viimeaikaisten satunnaistettujen syöttökokeiden perusteella ilmiö näyttäisi kuitenkin liittyvän fruktaaniin ja muihin fermentoituviin hiilihydraatteihin (FODMAP) eikä varsinaisesti gluteeniin. Gluteeniherkät eivät saaneet sokkoutettuna oireita itse gluteenista, kun sitä annettiin tutkimusvalmisteena vaan FODMAPeista.
Ruokavaliokokeiluissa näitä vaikutuksia on vaikea erottaa, sillä vähentämällä gluteenia sisältäviä ruoka-aineita vähentyy myöskin FODMAPien määrä.
On kuitenkin olennaista, aiheutuvatko vaivat gluteenista vai FODMAPeista, sillä oikea gluteeniton ruokavalio on paljon tiukempi ja rajoittavampi kuin ruokavalio, jossa pyritään vain vähentämään FODMAP-määrää sellaiselle tasolle, että oireet vähenevät. Täydellinen välttäminen ei ole tarpeellista, sillä kyse ei ole allergiasta. Gluteenittomaan ruokavalioon voi liittyä myös haittoja, kuten tiettyjen ravintoaineiden ja kuidun vajausta.
Keliakia ja psyykkiset oireet
Suolisto-oireiden lisäksi keliakiaan liittyy myös muita oireita. Keliaakikoilla esiintyvien psyykkisten oireiden on todettu heikentävän elämänlaatua. Näiden ongelmien taustaksi on ajateltu puutoksia ravitsemuksessa, immuunijärjestelmän muutoksia ja aivo-suoli-yhteyksien toimintahäiriöitä. Keliaakikoilla psyykkiset oireet normaalisti helpottuvat, kun ruokavaliossa ei ole gluteenia.
On myös havaittu, että psyykkisiä sairauksia sairastavilla on enemmän autoimmuunisairauksia (kuten keliakiaa) kuin muilla. Siten voidaan ajatella, että näillä sairauksilla voisi olla yhteisiä nimittäjiä, joita ei vielä tunneta.
Gluteeni ja psyykkiset oireet
Kuten edellä todettiin, keliaakikoilla gluteeniin voi liittyä myös psyykkisiä oireita. Havainnot gluteenin vaikutuksista ei-keliaakikon psyykkisiin oireisiin perustuvat pääasiassa yksittäisiin tapauksiin, jotka voivat olla dramaattisiakin. On kuitenkin selvää, että yksittäisten tapausten osalta on mahdotonta luotettavasti päätellä, liittyivätkö psyykkiset ongelmat todellisuudessa gluteeniin vai ei.
Seuraavassa on lyhyesti analysoitu gluteenin vaikutuksia psyykkisiin oireisiin ja sairauksiin toisaalta keliaakikoilla (joilla joka tapauksessa gluteeni pitää poistaa ravinnosta) ja toisaalta ei-keliaakikoilla.
Brietzke ym. 2017 julkaisivat systemoidun katsauksen gluteenin roolista vaikeissa psyykkisissä sairauksissa. He totesivat yhteenvedossaan, että vaikka keliaakikoilla ja gluteeniallergisilla onkin havaittu hieman lisääntynyt riski psykoosille ja masennukselle verrattuna muuhun väestöön, tutkimuksissa on merkittäviä heikkouksia, jotka tekevät tulkinnasta epäluotettavan.
Kirjoittajat toteavat lisäksi, että ei ole näyttöä sille, että psykoosipotilaille tai masentuneille voisi suositella gluteenitonta ruokavaliota ja että siitä olisi hyötyä.
Slim ym. 2018 julkaisivat systemoidun katsauksen erilaisten psyykkisten oireiden liittymisestä gluteeniin. He löysivät yhteensä 47 tutkimusta, joista 28 oli tehty aikuisilla, 8 lapsilla ja 11 sekä lapsilla että aikuisilla.
Valtaosa tutkimuksissa oli tehty keliaakikoilla, vain kahdessa julkaisuissa tutkittiin myös gluteeniherkkiä.
Tutkijat havaitsivat, että keliakiaan näyttäisi liittyvän enemmän masennusta, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä. Skitsofrenian osalta ei havaittu eroa mutta nuorilla aikuisilla keliaakikoilla oli 1,8-kertainen todennäköisyys sairastua psykoosiin. Näyttö yhteydestä paniikkihäiriöihin, autismiin ja ADHD:hen oli heikkoa.
Haasteena tulkinnalle on, että tutkimukset perustuvat usein keliakian esiintyvyyteen potilailla, joilla on diagnosoitu psyykkinen sairaus. Siten tutkimusnäyttö kokonaisuutena on heikkoa.
Vain kahdessa tutkimuksessa mukana oli gluteeniyliherkkiä, joilla ei ollut keliakiaa. Jonkinlainen heikko yhteys gluteeniherkkyyden ja masennuksen välillä oli havaittu. Toisaalta nykyiset keliakian diagnostiset kriteerit eivät olleet käytössä noissa tutkimuksissa.
Porcelli ym. 2018 tutkimuksessaan selvittivät gluteenivasta-aineiden esiintymistä mielialahäiriöisillä potilailla. Tutkimuksessa 60 kaksisuuntaista mielialahäiriötä taikka masennusta sairastavaa potilasta tutkittiin ja heille valittiin 48 verrokkia perheenjäsenistä.
Kolmessa gluteeniin liittyvässä vasta-aineessa ei havaittu eroja ryhmien välillä mutta yhden (anti-tTG IgG) vasta-aineen tasot havaittiin potilailla hieman korkeammiksi kuin verrokeilla. Tasot olivat kuitenkin normaalialueella. Potilalla oli myös useammin ”gluteeniherkkyyteen viittaavia oireita”.
Mitään korrelaatiota vasta-ainetasojen, vatsavaivojen ja toisaalta psyykkisten oireiden välillä ei kuitenkaan havaittu. Tutkijat tekivät johtopäätöksen, että havaitut normaalialueelle sijoittuvat vähäisesti suuremmat tasot yhden vasta-aineen osalta eivät liittyisi gluteeniherkkyyteen vaan mahdollisesti itse psyykkiseen sairauteen.
Gluteeniton ruokavalio ei keliaakikoilla
Vaikka yhteys gluteenin ja psyykkisten ongelmien välillä ei ole vakuuttavaa edes keliaakikoilla saati sitten gluteeniherkillä, on gluteenitonta ruokavaliota tarjottu psyykkisten ongelmien kuten skitsofrenian, autismin ja masennuksen hoidoksi.
Levinta ym. (2018) julkaisivat systemoidun katsauksen gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista skitsofreniapotilailla.
He havaitsivat, että osassa tutkimuksissa hyötyjä havaittiin mutta osassa ei. He totesivat, että:
“The findings of this systematic review should be interpreted with caution due to limitations inherent to nonrandomized trials, as well as the heterogeneity in the study design and the length of the gluten-free diet applied in each study. Publication bias is another potential limitation. Further research is required to examine the biomarkers of gluten sensitivity and inflammation to effectively target those patients with schizophrenia who will benefit most from this dietary intervention.”
Siis vakuuttavaa näyttöä gluteenittoman ruokavalion hyödyistä ei havaittu skitsofreniapotilailla.
Yhteenveto
Voidaan siis todeta, että ei ole olemassa näyttöä siitä, että gluteeni olisi merkittävässä roolissa aiheuttamassa psyykkisiä sairauksia.
Keliakiaa sairastavilla potilailla on gluteenin välttäminen joka tapauksessa aivan välttämätöntä. Sen lisäksi, että gluteeni aiheuttaa heillä suolistotulehduksen ja vaurion, se voi heillä aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia. Tämä voisi liittyä matala-asteiseen tulehdukseen, joka on todettu keliaakikoilla gluteenialtistuksessa.
Näyttää siltä, että päätelmät, että gluteeni olisi aiheuttamassa psykooseja tai muita psyykkisiä sairauksia on tehty virheellisesti. Gluteenin aiheuttamat ongelmat keliaakikoilla ovat perusteettomasti yleistetty koskemaan myös ei-keliaakikoita. Sitten on päätelty, että psyykkisiä sairauksia voitaisiin hoitaa välttämällä gluteenia.
Toisaalta on toki mahdollista, että joillakin potilailla on diagnosoimaton keliakia, jolloin gluteenin välttäminen olisi heillä ilman muuta perusteltua, olipa siitä apua psyykkisiin ongelmiin tai ei. Keliakiavasta-aineiden mittaamista psyykkisten sairauksien yhteydessä voisi harkita keliakian poissulkemiseksi.
Joissakin tutkimuksissa osalla psyykkisiä sairauksia sairastavilla potilailla on havaittu keliakiaan liittyviä vasta-aineita, joiden taso on kuitenkin ollut niin matala, että keliakiaa ei niiden perusteella ole voitu diagnosoida. On mahdollista, että heille on kehittymässä keliakia. Emme tiedä, olisiko heillä gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyä. Asia vaatii lisätutkimuksia.
Koska gluteeniton ruokavalio on varsin rajoittava ja siihen voi liittyä haittoja eikä gluteeniherkkyyteen ole asianmukaista diagnostista määrittelyä, gluteenitonta ruokavaliota ei voida suositella ilman asianmukaisia tutkimuksia.
TL;DR
Tutkimusnäytön havainnot voi tiivistää seuraavasti:
- Keliakiaan liittyy hieman lisääntynyt psyykkisten sairauksien riski. Sen mekanismi on avoin mutta saattaa liittyä matala-asteiseen tulehdukseen gluteenialtistuksessa.
- Keliaakikoilla gluteenialtistukseen liittyy myös psyykkisiä oireita.
- Keliakian poissulkeminen vasta-ainemäärityksin psyykkisten sairauksien yhteydessä voisi olla edellä kuvatuista syistä perusteltua, vaikka tutkimusnäyttö tämän osalta on vain viitteellistä.
- Gluteeniherkkyyden syynä näyttäisi olevan ravinnon FODMAPit eikä varsinaisesti gluteeni silloin, kun potilaalla ei ole keliakiaa eikä vehnäallergiaa.
- Ihmisillä, joilla ei ole keliakiaa, gluteenialtistukseen ei näyttäisi liittyvän psyykkisen sairauden riskiä.
- Psykoosin ja psyykkisten oireiden hoidossa gluteenittomalle ruokavaliolle siirtymistä ei voi perustella ilman keliakiatutkimuksia.
- Joillakin psyykkisiä sairauksia sairastavilla potilailla on havaittu matalia keliakian vasta-ainepitoisuuksia. Niiden merkitys on epäselvä, kuten myöskin se, kannattaisiko heidän välttää ravinnon gluteenia.
- Gluteeniton ruokavalio ei ole haitaton, joten sille siirtymiselle olisi hyvä olla asialliset perusteet.
——-
*Hasse Karlsson on psykiatrian professori Turun yliopistossa
*Jyrki Korkeila on psykiatrian professori Turun yliopistossa
*Markus J Rantala on evoluutiopsykologi ja dosentti Turun yliopistossa
47 vastausta artikkeliin “Onko ravinnon gluteeni psykoosien ja masennuksen syy?”
Itse olen poissulkenut kelian moneen kertaan verikokein. Lopulta kun oireisto alkoi lisääntyä ja vaivata mieltä entistä enemmän, kokeilin riittävän pitkän ajan 2kk ilman gluteenia. Kyllä se siltä osin ainakin parantaa mielialaa kun vatsan pömpötys, lähes sairaalaan ajaneet rajut pitkät suolistokipukohtaukset, refluksi, vatsan herkkyys ruoka-aineille, olemattomasta rasituksesta kipuilevat nivelet jne paranivat. Lääkäristä tai lääkkeistä en saanut apua ongelmiini. Työkyky on huomattavasti parempi ilman gluteenia.
Kokeilin kyllä muutamaan otteeseen ottaa takaisin, joka yleensä alkoi kostautua aikaisintaan kolmen viikon viiveellä joko niiden tiettyjen nivelten aristuksella tai rajulla vatsakipukohtauksella. Kaikki oireet eivät tule kerralla takaisin pitkän tauon jälkeen eivätkä ensimmäisinä viikkoina, eli tämä varmaankin poissulkee allergian mahdollisuuden. Jotenkin suoliston kunto alkaa pikkuhiljaa heiketä ja paraneminen ottaa uudestaan aikansa sen mukaan miten pitkään suolistoa on rasittanut gluteenilla. Oma veikkaukseni on, että gluteeni aiheuttaisi minulla vuotavaa suolta, mutta tämä on vain arvaus. En tarvitse selitystä vaan pääasia, että elämänlaatu on parempi. En kuitenkaan varo ihan yksittäisiä murusia gluteenia vaikkapa voipaketissa, kun ei tuota keliakiaa ole ja ota näin ruokavaliosta turhaa stressiä.
Kokeilin myös hetken fodmap ruokavaliota, mutta se oli paljon gluteenittomuutta kalliimpi ja stressaavampi, koska piti rajata myös terveellisiä kasviksia, laktoosia jne. vielä viljojen lisäksi. Eikä se ainakaan paremmin toiminut. Enää en uskalla tehdä mitään kokeiluja vaan näin on hyvä. Se oli myös helpotus, kun gluteenittomuuden myötä vatsa alkoi sietää hyvin monia muita terveellisempiä ruokia, kuten keräkaalia ja sitten pystyi lopulta erottamaan, että mitkä muutamat palkokasvit eivät sovi tästä ruokavaliosta huolimatta täysin vatsaoireitta. (Esim vihreät linssit sopii loistavasti, mutta punaisista tulee kiusallisia vaivoja vuorokaudeksi) Tiedostan gluteenittomien ”korvikkeiden” ravintoköyhyyden, joten syön spagettia ja leipää vähän vähemmän, kuin ennen ja painotan pähkinöihin, perunaan ja kasvisruokiin. Leivon myös mieluummin sämpylät itse sekoittamalla erilaisia jauhoja ja siemeniä, kuin ostaisin lisäaineita täynnäolevia valmisseoksia ja leivonnaisia. Yksinkertaista ja jos täytyy pärjätä opiskelija budjetilla niin ostaa vaan gluteenittoman spagetin tilalle vaikka perunoita ja porkkanaa, silloin tällöin riisiä. ”Leipiä” saa paistettua vaikka kaurapuurosta edullisesti;) Minusta gluteenitonta ruokavaliota demonisoidaan turhaan. Huonolaatuisia viljatuotteita voi käyttää liikaa samalla tavalla gluteenia syövä tai syömätön. Minusta olisi tärkeää että ihmisiä ohjaittaisi rohkeasti etsimään itselle sopivaa ruokavaliota. Jotenkin gluteenittomuus ilman keliakiaa esitetään hirveänä mörkönä uutis artikkeleissa, ihan kuin se olisi jotenkin isompi ja vaikeampi asia kuin oikeasti on. Keliakiatesti on myös yleensä helppo saada ihan perusterveydenhuollosta, myös apteekeissa pika versio.
Tutuille suosittelen vastaaviin vaivoihin poissulkemaan keliakian ja kokeilemaan gluteenittomuutta parin kuukauden ajan. Samalla mainitsen myös että herkkyydet ovat yksilöllisiä, joten joku muu voisi saada saman avun vaikkapa maidottomuudesta. Itselläni oli aina joku aavistus, että kotimaiset viljat eivät ainakaan ole minun juttu. Sitä ei vain voinut nähdä selkeästi millään muutaman viikon kokeilulla minun kohdallani, vaan vatsan rauhoittuminen vaati ensimmäisellä kerralla pidemmän ajan. Minusta asenne, että minun kaltaiset tekevät hallaa oikeille keliaakikoille on myös liioittelua. Minusta siinä ei ole ongelmaa, jos sanon vaikkapa keittiö henkilökunnalle ravintolassa, että kestän erittäin vähäisiä määriä gluteenia, koska minulla on yliherkkyys eikä oikeaa keliakiaa. Ammattitaitoinen henkilökunta ymmärtää tämän. Näin minulta ei turhaan rajaudu pois vaikkapa soijakastiketta sisältävä ruoka tai suklaa joka ”saattaa sisältää” vehnää. Toki on sellaisia huolimattomia ravintoloita, joihin en itsekään menisi syömään. Tasoa kasvispizzassa on kebabia ja ananas korvattu persikalla kysymättä.
Ei nyt liity aiheeseen, tuossa alla on twiitti omega6:sta. Tuntuu että Somessa taitaa mennä O6:n hyöty tulehduksen aiheuttajana. Mites ne kudokset paranee ja tulehduksen kautta vielä nopeammin. Ainakin tähän johtopäätökseen pääsin kun tutustuin aiheeseen päällisin puolin Siinä mielessä olisi mielenkiintoista lukea kansantajuisasti puga O6 ja O3 niiden hyödyista ja haitoista.
On tietenkin totta, että tulehdusta on sekä tarpeellista/hyödyllistä että haitallista eikä kaikki tulehdus ole sinänsä huono asia.
Kuitenkin tutkimusten mukaan on niin, että omega-6 ei ole aiheuttamassa tulehdusta, ei sen enempää sitä haitallista kuin hyödyllistäkään. Koko tarina on vain puutteelliseen tietoon perustuva villi tulkinta arakidonihapon synteesireitistä. Olen aiheesta itsekin kirjoittanut esim: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/terveytta-kalaoljysta-tapaukset-zinzino-ja-balanstri/
Itse asiassa löysin Laatikaisen 2012 blogin, jossa käsiteltiin rasva-asioita. Sen mukaan kasvilinolista muuttuu arakidonihapoksi n. vain 0,5%:a, eli arakidonihappo tulisikin syödystä eläinkunnan tuotteista, Eli rypsärin O6 ei olisikaan pahis.
juuri niin. Nämä faktat ovat olleet tiedossa jo vuosia mutta se ei yhtään hidasta omega-6-demonisoijia.
Yksittäinen ihminen, joka sairastuu, on taatusti kiinnostunut tutkimustuloksista, mutta hätäänsä hän tarvitsee välittömiä keinoja. Kipua ei jaksa sen paremmin, vaikka tietäisi tieteen joskus korjaavan itseään.
Omalta kohdalta voin sanoa, että lähes täysi viljattomuus auttoi nopeasti ja ratkaisevasti, seurauksena monet fodmap -hiilihydaatit sopivat aivan hyvin, joskaan eivät jatkuvasti suurina annoksina. Jätin myös rypsiöljyn tai sitä sisältävät tuotteet, joten en voi sanoa, että vain viljat aiheuttaisivat mitään.
Viljat edelleenkin, 18 vuoden jälkeen, aiheuttavat turvotusta, kipua ja niveljäykkyyttä. En ole keliakiagenotyyppiä.
Kuiduista ei tunnu olevan mitään puutetta. Ainakin olen yli viisikymppisenä terve, vaikka en lääkärin kaurapuurokehotusta enää noudatakaan. Lääkäri vähätteli vaivojani tuolloin ja saboi, että tutkiminen on hankalaa.. Kaikki verarvoni paranivat viljattoman ruokavalion myötä. Lapsesta asti vaivannut alhainen hemoglobiini nousi ensi kertaa niin, että olen siitä lähtien voinut jopa luovuttaa verta! Mitään allergioita minulla ei ole.
Yksittäistapaus.
Kuitenkin olen nettipalstalla tavannut kymmeniä ja satoja, kansainvälisesti jopa tuhansia samanlaisia. Jossain kohtaa joku tajuaa tutkia tätäkin tarkemmin. Gluteeni on vain yksi aine viljoissa, mielenkiintoinen tietysti sekin. Nykyvilja ei kuitenkaan ole todellakaan sama tuote kuin jyvä kivikauden tyypin hampaiden välissä.
Määrä tekee myrkyn.
Asiaa on kyllä tutkittu, ja paljon. Yleisesti täysjyväviljat ovat terveyttä edistäviä.
Mutta yleinen ei tarkoita sitä, ettäkö ne sopisivat kaikkille. Jos saa turvotusta viljoista, sen kun jättää pois ja turvotus vähenee ja voi paremmin, mikäs siinä.
On kuitenkin aivan eri asia demonisoida viljoja ja yleistää muihin ihmisiin ja kuvitella, että oman kokemuksensa kautta voisi mitään kantaa ottaa laajemmin, mikä on terveellistä ja mikä ei. Se selviää vain tutkimuksilla. Terveysdestäsi voin vain todeta, että kukaan ei ole väittänyt, että viljoja olisi pakko syödä, jotta olisi terve.
Rohkenen epäillä tavanneesi tuhansia samanlaisia, sinullahan olisi mennyt koko tämänhetkinen elämäsi noihin tapaamisiin. On tietenkin selvää, että reagoimme eri ruoka-aineisiin yksilöllisesti ja samalla tavallakin reagoivia voi olla monia. Vaikka kasvisruokavaliotakin nyt kovasti suositellaan, kaikille se ei vain sovi.
Hei
Viitteen Thinking about going wheat-free? ravitsemuspuutteet johtuivat myös maitotuotteiden välttelystä (kalsium). Lisäksi 1/3 vehnänvälttelijöistä syö muroja, joiden pääasiallinen valmistusaine oli vehnä (mieli vahva, kieli ja tieto ei niinkään). Kuitu jos on tarpeellista, niin juuri ruisjauhoja (hyvä lähde nro noin 20) ennen olivat kookoshiutaleet finelissä. Summasummarum, ravitsemuksen koostaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta.
Martti R:n lähde varmaan tavoitteli häiriötä mitokondrioissa, mene ja tiedä. Siellähän se soluenergia tuotetaan. Sinänsä hyvä kommentti siitä, mitä tehdä kun tiedetyt temput eivät tehoa.
Ongelmana suureen tutkimuskokonaisuuteen vetoamisessa on se, että suurin osa niistä tutkimuksista on viallista (flawed), ei toistettavissa. Näin stanfordin lääketieteen ja matematiikan proffan mukaan https://www.acsh.org/news/2018/08/24/john-ioannidis-aims-his-bazooka-nutrition-science-13357
Ensin lääketiede, sitten vielä huonompana ravitsemustiede, joista molemmista reilusti yli 50% on kehnoa. Sama kaveri otti keittokirjasta 50 ainesosaa ja etsi tutkimuksia, joissa tämä ainesosa aiheuttaa syöpää. Muistaakseni 45 aiheutti….!
Jos vetoaa suureen kertyneeseen tutkimusmassaan, niin vaarana ja jopa todennäköisempää on se, että valittu massa on viallinen. Samalla voidaan tukehduttaa kehitys, josta saadaan ensituulahdus yhdestä hyvin tehdystä tutkimuksesta.
Yhdessä lähteen lähteessä pohdittiin yhden potilaan sokkoutettua vuorottelua https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4488826/
Eli gluteenit pois, mitä tapahtuu, ja sitten vuoroviikkoina placebot ja gluteiinit sisään. Eräänlainen trial and horror -menetelmä, koska diagnoosia ei ole. ”Koska gluteeniton ruokavalio on varsin rajoittava ja siihen voi liittyä haittoja eikä gluteeniherkkyyteen ole asianmukaista diagnostista määrittelyä, gluteenitonta ruokavaliota ei voida suositella ilman asianmukaisia tutkimuksia.”
Kolonialistisen englannin lääkärikokouksissa kauan sitten ihmeteltiin valkoisen miehen sairauksien leviämistä kaikkialla imperiumissa, ja ne nimettiin ”Civilized Deseases” (myöhemmin korrektimmin Western Deseases). Sairaudet tulivat 10-20 vuoden viiveellä läntisistä ruuista, joista uusia olivat puhdistetut vehnäjauhot, kasviöljyt ja sokeri, taisi olla olutkin. Jo silloin epäiltiin ravinnonmuutoksen yhteyttä karieksen, T2D, syöpien ja sydäntapahtumien leviämisen syyksi. Siis jokin näistä, tai jokin näiden yhdistelmä lisäsivät sairauskirjoa paikallisten aboriginaalien keskuuteen.
Vehnä on yksi epäillyistä…
JR
Pitkä kommentti, kaikkiin ei ehdi kommentoida.
Kaikkeen tietoon tulee suhtautua kriittisesti, myös tietenkin tutkimustietoon ja koosteisiin, jotka eivät voi olla parempia kuin niiden alkuperäistyöt. Olen kirjoittanu aiheesta mm täällä: https://www.vastalaake.fi/vl_puheenvuorot/nain-loydat-luotettavaa-tutkimustietoa/
Lisäksi hyväksymme tieteessä 5% virheen, eli juuri sen vuoksi on syytä toistaa tutkimuksia.
Mutta samalla voi todeta, että rajoituksistaan huolimatta tutkimus on paras tapa saada tietoa ja tieteen keskeinen ominaisuus, itsekorjaavuus on vieläkin tärkeämpää. Emme me silti voi jättää huomiotta tutkimustuloksia ja alkaa mutuilemaan. Taikka todeta ”Vehnä on yksi epäillyistä” ja pitää sitten tuon epäilyn perusteella vehnää syyllisenä kun muu tutkimusmassa osoittaa muuhun suuntaan.
Eukkokultani sai kymmenen vuotta sitten keliakiadiagnoosin. Vuosikaudet hän oli ollut väsynyt, ärtyisä ja masentunutkin. Iho oli tosi huonona, vatsaoireita paljon. No, kaksi pikkulasta, se varmaan selittää asian, ajattelimme, hölmöt.
Gluteeniton ruokavalio alkoi, melko pian huolet olivat ohitse. Ihokin parani vuodessa.
Kysymyksessä on oikea ja vakava sairaus, elinikäinen.
Ei-keliaakikkojen epämääräiset kokeilut ja trendin omaiset ruokakokeilut tekevät hallaa oikeasti sairaille: ravintolassa saatetaan sanoa että ei se haittaa vaikka ei ihan täysin gluteeniton annos olisikaan. Asenne tarttuu, keittiön puolellakin kohta ajatellaan samoin.
Sinänsä, syötäköön mitä halutaan, kunhan se tehdään vastuullisesti, itsensä ja muidenkin paeasta ajatellen.
Paleoruokavalio taitaa olla vähän samanlainen kuin Pohjois amerikan intiaanien ruokavalio, rasvasta karibua tai biisonia ehkä vähän kalaa ja marjoja tai jyyreksia, no ehkä tasankointiaanit söikin enemmin noin ja ehkä itäisessä USA:ssa syötiin hyvinkin hiilihydraattimaisesti.
Millä tavalla tämä gluteeniyliherkkyyksiin liittyvä konsensuslausuma sopii yhteen sen kanssa, että ei-keliaakikoilla olisi kyse lähinnä FODMAP-sietokyvystä? Tässä nimenomaan todetaan, että ”FODMAP-hiilihydraattien määrä oli vakioitu sekä lume- että gluteeniryhmässä samaksi, joten FODMAP –hiilihydraateilla ei ollut tekemistä oireiden kanssa tässä tutkimuksessa.”
https://www.pronutritionist.net/2012/03/gluteeniherkkyys-ilman-keliakiaa-keliakiatutkija-vastaa/
PS. Paleoliittisen kauden lyhyt elinikä (alle 50v) on elinajanodotteeseen liittyvä väärinkäsitys https://www.perttimustajoki.fi/paleo-ruoka-miten-metsastaja-kerailijat-elivat/
Viittaat FODMAP-asiassa vanhaan Laatikaisen kirjoitukseen vuodelta 2012. Tuon jälkeen on tullut lisää tietoa, joka ei tue gluteenin aiheuttamia ongelmia ei-keliaakikoilla. Uusin satunnaistettu koe oli yksi viitteistä.
Paleoruokavaliosta Mustajoki sanoo mm. ”Paleo-ruokavaliosta puhuminen ei ole kovin älyllistä, sillä esiäitimme ja -isämme eivät käyttäneet mitään tiettyä ruokavaliota. He söivät kaikkea ravinnoksi kelpaavaa, mitä elinympäristöstään sattui löytymään. Ympäristöt olivat kovin erilaisia, joten ruokavalikoimat erosivat paljon toisistaan.” Hänen artikkelissan kivikauden ruokavalio oli itse asiassa aika lähellä tämän päivän suositusruokavaliota.
Muuten mielenkiintoista, aiheuttaako gluteiini masennusta tms, vai aiheuttaako gluteiini allergisia ym oireita, joka taas aiheuttaa masennusta ym, esim vatsa löysällä jatkuvasti.
Kuvitellaan että henkilö on herkkä kardemummalle. Henkilö pystyy nauttimaan kardemummaa 3- 4 annosta per viikko. No henkilö nauttii kademumma kahvin ja -pullan päivittäin 5pv/ viikko = 10 annosta ja jatkuvasti jotain oireita. Tähänhän auttaa VHH tai gluteeniton ruokavalio. Tosin syynä oireisiin ei ole hiilihydraatit tai gluteeni vaan… aivan oikein kardemumma.
Veikkaisin, että gluteenin laukaisema tulehdus keliaakikoilla on laukaisemassa psyykkisiä oireita. Niillä, joilla gluteeni ei eiheuta tulehdusta, ei myöskään synny psyykkisiä oireita.
Jäätelön syöntikin aiheuttaa hukkumisia, tuollaisella päättelyllä.
Kiitos kommentista mutta minulle jäi epäselväksi, mihin suuntaan kritiikkisi kohdistuu?
Siihen, että gluteenin on kuviteltu aiheuttavan psykooseja vai siihen mitä me kirjoitimme?
”Veikkaisin, että gluteenin laukaisema tulehdus keliaakikoilla on laukaisemassa psyykkisiä oireita”
Vähän selvennöstä, ennen vai jälkeen gluteenin poisjättöä ruokavaliosta? Tai, erilailla, mistä keliaakikko, ruokavaliolla ollessaan, saa gluteenin joka laukaisee tulehduksen?
Keliakiassa gluteeni aiheuttaa vasta-ainevälitteisen tulehdusreaktion ja tällä voi olla merkitystä myös psyyken kannalta. Muilla ei synny reaktiota. Jos gluteeni poistuu keliaakikoiden ruokavaliosta, tulehdus rauhoittuu ja ilmeisimmin myös psyykkiset oireet.
Mistä sitten keliakiapotilaiden gluteenin laukaisema tulehdus sitten syntyy, ei tiedetä tarkkaan. Ensinnäkin ihmisellä pitää olla tietty genotyyppi, jotta keliakia syntyisi. Mutta vain pieni osa ihmisistä, joilla on tuo genotyyppi, sairastuu keliakiaan. Tarvitaan siis laukaiseva tekijä. Erilaiset virusinfektiot ovat olleet usein ehdokkaina. Virusinfektio voisi heikentää suolen tiiviyttä ja gluteeni pääsisi reagoimaan puolustusjärjestelmän kanssa, niillä joilla on siihen geneettinen alttius. Tämä kuvio muistuttaa muidenkin autoimmuunisairauksien ajateltua syntyä mutta on ilmeistä, että mitään tiettyä yhtä virusta ei ole todettu.
Kokonaan erillinen asia on se, että autoimmuunisairaudet ja psyykkiset sairaudet, jollakin tuntemattomalla mekanismilla, näyttäisivät esiintyvän yhdessä sattumaa useammin.
#Keliakiassa gluteeni aiheuttaa vasta-ainevälitteisen tulehdusreaktion ja tällä voi olla merkitystä myös psyyken kannalta. Muilla ei synny reaktiota.#
Tuosta reaktioista, leipäänhän lisätään juuri niitä lisäineita, (koskeekohan Suomea?) joita keho tuottaa reagoidessaan kudosvaurioon. Suluissa oleva lisäys omani. Mielestäni jos näin on, voidaan sanoa, että kaikkilla leipää syövillä on tuon reaktion synnyttämän aineet kehossaan ilman tuota reaktiota. Eikös silloin myös heidän pitäisi oireilla?
#Jos gluteeni poistuu keliaakikoiden ruokavaliosta, tulehdus rauhoittuu ja ilmeisimmin myös psyykkiset oireet.#
Täytyy ottaa huomioon, että myös muita ”aineita” poistuu keliaakikoiden ruokavaliuosta gluteenittomuuden myötä. Lääkäri, joka on erikoistunut tälle allalle, toteaa: ”Keliakia on monielisairaus, joka voi aiheuttaa ihoreaktioita….Keliakia on hämmäsyttävän yleinen depression, syvän masennuksen aiheuttaja, ei tartte olla mitään muuta masennus.” Siis oireena on oman tulkintani mukaan vai masennus. Masennus sitten poistuu ”keliruokavalion” myötä. Onko siis gluteeni hämmästyttävän yleinen masennuksen aiheuttaja, vai onko se joku muu?
#Virusinfektio voisi heikentää suolen tiiviyttä ja gluteeni pääsisi reagoimaan puolustusjärjestelmän kanssa, niillä joilla on siihen geneettinen alttius. Tämä kuvio muistuttaa muidenkin autoimmuunisairauksien ajateltua syntyä mutta on ilmeistä, että mitään tiettyä yhtä virusta ei ole todettu.#
Muita mahdollisia aiheuttajia:
Vehnän gliadiini voi altistaa vuotavan suolen oireyhtymälle, minkä seurauksena verenkiertoon päätyneet vieraat antigeenit ja osittain sulaneet proteiinit voivat aiheuttaa autoimmuunireaktion verenkiertoon imeytyneiden antigeenien ja kehon omien antigeenien samankaltaisuuden vuoksi.
United European Gastroenterology Week (2016) julkaisi tutkimuksen vehnän ATI-proteiinien terveysvaikutuksista. Tutkimus osoitti, että amylaasi–trypsiini–inhibiittorit (ATI) aiheuttavat tulehdusreaktioita myös suoliston ulkopuolisissa kudoksissa, kuten imusolmukkeissa, munuaisissa, pernassa ja aivoissa.
#Kokonaan erillinen asia on se, että autoimmuunisairaudet ja psyykkiset sairaudet, jollakin tuntemattomalla mekanismilla, näyttäisivät esiintyvän yhdessä sattumaa useammin.#
Ehkä tuo mekanismi tiedetään jo, ja se on energia vaje.
Kommenttisi sisältää mielipiteitä, jotka ovat vastoin kirjoituksessakin esitettyä tutkimusnäyttöä. Puhut lisäksi jostain lisäaineista ja lainailet jotain kommentteja vaikka keskustelun tulisi perustua tutkimusnäyttöön eikä kommentteihin. Tutkimusnäytön hierarkiassa mielipiteet ovat alimmassa kategoriassa eikä niillä voi kumota tutkimustietoa. Spekuloit, että vehnä aiheuttaisi vuotavaa suolta ilman mitään näyttöä. Spekuloit gluteenin olevan kuitenkin yleinen masennuksen aiheuttaja vaikka juuri tämän kirjoituksen tutkimusnäyttö ei sitä ei-keliaakikoilla tue.
Toisin kuin annat ymmärtää autoimmuunisairauksien ja psyykkisten sairauksien yhteys ei oile tiedossa. Toki saa spekuloida mutta se ei ole peruste millekään.
Tällainen tutkimusnäytön vastainen kommentointi, vaikka itse kirjoituksessa on nuo tutkimukset esitelty, on aika hedelmätöntä.
#Kommenttisi sisältää mielipiteitä, jotka ovat vastoin kirjoituksessakin esitettyä tutkimusnäyttöä.#
Aivan, jos ne esitetään siten.
#Puhut lisäksi jostain lisäaineista ja lainailet jotain kommentteja vaikka keskustelun tulisi perustua tutkimusnäyttöön eikä kommentteihin.#
Totta, lisäaine oli oma muistinvarainen epätarkka ilmaus. Sanatarkka lainaus: ”Pohjimmiltaan leipään lisätään juuri niitä aineita, joita keho tuottaa reagoidessaan kudosvaurioon. ” Lainaus on kirjasta Mieti & Syö ollakseksi FIKSU, sivulta 227, jonka on kirjoittanut Caroline Leaf.
#Tutkimusnäytön hierarkiassa mielipiteet ovat alimmassa kategoriassa eikä niillä voi kumota tutkimustietoa.#
Maailmankuva ratkaisee sen, miten ihminen tulkitsee havainnon ja mitä hän yleensä näkee tai pitää edes tärkeänä. Biologisen solun mekanismeissa yksi näkee huikean suunnittelman, toinen sattuman ja valinnan tuotoksen. (Lainaus)
#Spekuloit, että vehnä aiheuttaisi vuotavaa suolta ilman mitään näyttöä.#
Jos luet tarkemmin, kirjoitin että voi altistaa vuotavan suolen oireytymälle, en kirjoittanut mainitsemallasi tavalla. Jotain näyttöä siitä:
Gliadin, zonulin and gut permeability: Effects on celiac and non-celiac intestinal mucosa and intestinal cell lines.
CONCLUSIONS:
Based on our results, we concluded that gliadin activates zonulin signaling irrespective of the genetic expression of autoimmunity, leading to increased intestinal permeability to macromolecules. Lähde: PubMed
#Spekuloit gluteenin olevan kuitenkin yleinen masennuksen aiheuttaja vaikka juuri tämän kirjoituksen tutkimusnäyttö ei sitä ei-keliaakikoilla tue.#
Huomaathan, että minä en spekuloi, eikä lainattu lääkärikään, että gluteeni olisi masennuksen aiheuttaja, vaan keliakia. Minä esitin vain kysymyksen siitä, onko gluteeni tietynlaisen masennuksen aiheuttaja.
Lainaus löytyy terveyssummit ohjemistosta, ruoka-aine-yliherkkyydet haastattelusta.
#Toisin kuin annat ymmärtää autoimmuunisairauksien ja psyykkisten sairauksien yhteys ei oile tiedossa. Toki saa spekuloida mutta se ei ole peruste millekään.#
”…..viimeaikaiset tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että itseasiassa elimistön solukyky tuottaa energiaa, jota siis varastoidaan ATP:ksi, niin se olisi tämän hapen kautta tuotettu energia olisi, se mekanismi olisi heikentynyt……mä sanoisin myös että me puhutaan myös asiasta, joka avaisi lääketieteen kehityksessä ihan uuden luvun, eli tämmöinen energiavaje sairaus.” Lähde: terveyssummit ohjelmistosta krooninen-väsymisoireyhtymän haastattelusta.
”Tällainen tutkimusnäytön vastainen kommentointi, vaikka itse kirjoituksessa on nuo tutkimukset esitelty, on aika hedelmätöntä.”
Tutkimusnäyttöä löytyy joka lähtöön, joten niissä pitäisi ilmaista lähtökohdat/olettamukset, niin sitten on helpompi ymmärtää vastakkaisilta näyttävät tutkimustulokset.
Kiitos kommentista. Voisin juurikin todeta tuohon viimeiseen asiaan, että tähän blogiin on juuri haettu mahdollisimman kattavasti näyttö tuohon kysymykseen, johon blogi vastaa. Se, että poimit jotain yksittäisiä abstrakteja taikka Terveyssummitissa jonkun sanomia lauseita ei muuta asiaa. Haimme juuri kokonaisnäytön eikä yksittäisiä poikkeavia tutkimuksia. Tässä ei maailmankuva paina.
Lause: ”…..viimeaikaiset tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että itseasiassa elimistön solukyky tuottaa energiaa, jota siis varastoidaan ATP:ksi, niin se olisi tämän hapen kautta tuotettu energia olisi, se mekanismi olisi heikentynyt……mä sanoisin myös että me puhutaan myös asiasta, joka avaisi lääketieteen kehityksessä ihan uuden luvun, eli tämmöinen energiavaje sairaus.” on aikamoista jargonia, vähän kuin puppulausegeneraattorilla tuotettua.
Syötin kokeeksi sanan ”energiavaje” puppulausegeneraattoriin ja sain tulokseksi vastaavan lauseen: ”Ei sovi unohtaa, että energiavaje johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti huomaamattomia haittatekijöitä.”
#Kiitos kommentista. Voisin juurikin todeta tuohon viimeiseen asiaan, että tähän blogiin on juuri haettu mahdollisimman kattavasti näyttö tuohon kysymykseen, johon blogi vastaa. Se, että poimit jotain yksittäisiä abstrakteja taikka Terveyssummitissa jonkun sanomia lauseita ei muuta asiaa. Haimme juuri kokonaisnäytön eikä yksittäisiä poikkeavia tutkimuksia. Tässä ei maailmankuva paina.#
Kiitos samoin sinulle, että olet jaksanut kärsivällisesti. Terveyssummitissa pääpointti mainitsemissani on ollut oikeaan diagnoosiin pääsy ja hoito on sitten sen mukaista, käytännön lääkärin työssä, potilaiden ollessa niitä, jotka eivät käyttäydy lääketieteen ennustusten mukaisesti.
”Tästä on kovasti ollut kiistelyä, että saako kokeellisia hoitoja ylipäätänsä käyttää ja lähtökohtaisestihan pitää käyttää sellaisia hoitoja, jotka perustuvat näyttöön. Mutta sitten taas yksilön kohdalla, kaikki näyttöön perustuvat hoidot eivät toimi, päinvastoin, saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, ja silloin pitää olla herkkä kuulemaan niitä potilaan palautteita, koska se tekee sen, että potilas ei kuulukaan isoon ryhmään, jota on tutkittu tieteellisesti, vaan hän on sitten sieltä poikkeava yksilö ehkä geneettisesti tai muilta ominaisuuksiltaan ja silloin on pakko käyttää jotain muuta hoitoa joka hänelle toimii. (lähde: Tervessummit luento)
Mielestäni maailmankuvaa voidaan soveltaa tässä siten, että lasketaanko kattava näyttö koskemaan kaikkia ihmisiä, vai jätetäänkö tietyt ihmiset sen ulkopuolelle, kuten ylläolevassa lainauksessa on menetelty.
#Syötin kokeeksi sanan ”energiavaje” puppulausegeneraattoriin ja sain tulokseksi vastaavan lauseen: ”Ei sovi unohtaa, että energiavaje johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti huomaamattomia haittatekijöitä.”#
Lainaukseni oli huonosti esitetty, katkoviiva sisälsi liian kaukana tekstillisesti olevat asiat, toki aihe oli aika sama. Yritetäämpä uudestaan, kahtena osiona.
Haastattelijan kysymys: No, luokitellaanko tämä sairaudeksi niin kuin yleisesti vai pidetäänkö tätä enemmänkin toiminnallisena häiriönä?
Lääkärin vastaus: No, meillä Suomessa on ollut halu ymmärtää nämä toiminnallisena häiriöinä. …Nyt ajatellaan niin, että päässä on joku vika, joka sitten aiheuttaa kehoon. Ja minun oma lähtökohtani on ollut, että on mahdollista, että myös kehossa on vikaa ja kun kehossa on vikaa niin se sitten aiheuttaa päähän oireita. Eli, suunta voi olla molempiin suuntiin. Ja se, että kehossa voi olla verenkiertohäiriöitä, hapenkuljetushäiriöitä ja sen korjaaminen saattaa sitten korjata sen vian siellä päässä myös. Tämä on hyvin haasteellinen siinä mielessä, kun yleensä perinteisesti sairaudet on jaettu fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin, niin tässä on niin kuin oikeastaan mahdotonta lähteä siltä pohjalta liikkeelle. Tämä sairaus on sellainen, joka ei todellakaan sovellu mihinkään nykyaikaiseen erikoisaloihin jakaantuneeseen lääketieteeseen, koska tämä koskee elimistöä kokonaisvaltaisesti. Kaikki elimistön toiminnat ovat häiriintyneet ja yksi, mikä on erittäin kiinnostava ajatusmalli on se, että viimeaikaiset tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että itseasiassa elimistön solukyky tuottaa energiaa, jota siis varastoidaan ATP:ksi, niin se olisi tämän hapen kautta tuotettu energia olisi, se mekanismi olisi heikentynyt…..
Hyvä vertaus on se, että meillä kaupungissa olisi käytettävissä ehkä 10% siitä sähköstä, mitä on tarjolla, niin se näkyisi monissa toiminnoissa ja on hyvin vaikea ymmärtää sellaista häiriötä, jossa raitiovaunut eivät toimi, televisio ei toimi, pesukone ei toimi, lämpö ei toimi. Eli mikä voisi olla yhdistavänä tekijänä, joka selittäisi, että vika on niin monessa eri paikassa, jos ei ymmärrä, että kaikki toimii sähköllä.
Pointti tässä on mielestäni se, että lääkäri etsii vikaa ”elimistä”, eikä löydä, koska vika on energian puutteessa, jota hän ei edes tutki, koska siihen ei ole ”mittausvälineitä”. Diagnoosi, passitus psykiatrille.
Haastattelijan kysymys/kommentti: Ja jotekin kun potilaita kuuntelee, niin sieltä just nousee esiin se, että tätä ei otetta tosistaan, eli tätä ei luokitella sairaudeksi. Eli, ikäänkuin sä jäät sitten tämän kaiken ulkopuolelle……osa ei pääse edes sängystä ylös, mutta silti ne jää kaiken sosiaaliturvankin ulkopuolelle, koska tätä ei luokitella sairaudeksi, niin puhutaan isosta asiasta.
Lääkärin vastaus: Kyllä, ja mä sanoisin myös että me puhutaan myös asiasta, joka avaisi lääketieteen kehityksessä ihan uuden luvun, eli tämmönen energiavaje sairaus. Nyt se energiavaje sairaus voisi selittää hyvin paljon muitakin sairauksia. Ensisijaisesti tulee mieleen autoimmuunisairaudet eli nämä tulehdukselliset suolistosairaudet. Yleensä sellaiset sairaudet, mitkä ovat viime aikoina kovasti lisääntymässä selittämättömistä syistä. Myös unitutkimuksen puolella mä sanoisin, että CFS on kaikkien unisairauksien äiti. Sanoisin, että jos me ymmärrettäisimme tätä virkistämättömän unen mekanismia, me ymmärrettäisiin myös unihäiriöitä ihan uudella tavalla. Jopa uniapnea, levottomat jalat, itseasiassa kaikki tiet johtavat Roomaan, eli eri sairaudet itseasiassa niissä on paljon liittymä/yhtymäkohtia ja kun nyt meiltä puuttuu vaan ne palapelin osat, jotka rakentavat sen koko kentän…..
Mutta me ei olla ihan ymmärretty, että se pohjimmainen sympaattisen hermojärjestelmän tehtävä on huolehtia kunkin yksittäisen solun riittävästä enegian saannista. Jos me ymmärretäisiin, että tämä sympaattinen hermosto säätelee elimistön verenkiertoa, hengitystä, kudosten hapensaantia ja glykoosin saantia millimetrin murto-osan tarkkuudella, niin silloin me ymmärrettäisiin, että mikäli tämä säätelyjärjestelmä häiriintyy, niin silloin järjestettävä enegiantuotanto myös häiriintyy.
Vaikuttaisi, että systemaattisesti vaietaan erilaisille kemikaaleille ja myrkyille altistumisen vaaroista. Onhan niitä toki vaikea tutkia ja mallintaa, mutta on aivan typerä oletus etteikö vaikutus olisi suuri. Ihan esimerkiksi fluorin tiedetään vaikuttavan aivoihin ja sitä useimmat saavat päivittäin pienen annostuksen hammastahnasta. Lisäksi nykyaikainen kapitalismi on hyvin suureksi osaksi rikollinen järjestelmä. Yritykset kilpailevat tuotteiden ja palveluiden hinnoilla ja varsinainen voittomarginaali perustuu rikoksiin. Tämäkin varmasi masentaa ihmisiä, mukanaan tuomillaan ristiriitaisilla odotuksilla.
Mikähän oli pointtisi nyt tähän blogin aiheeseen?
Gluteeniton korvikeaines aiheutti minulle vielä pahempia oireita, koska ne ovat pääasiassa hiilihydraattien ja nostatusaineiden seosta. Sama kuin söisin pelkästään hiivaa ja sokeria. Psyllium on myös allergisoiva aines, etenkin heille, jotka kärsivät siitepölystä. Parempi olo nyt täysin ilman viljoja.
Allergia on yleensä yhdelle viljalle – ei kaikille
Ihokeliakikoiden keliakia ei useinkaan näy suolesta otettavassa koepalassa eikä verikokeista. Kuitenkin he saavat gluteenista kaikkein rajuimmat oireet. Voi olla myös mahdollista, että he vaistomaisesti välttelevät gluteenia, koska oireet ovat niin rajut. Tutkimuksista ja keliakialiiton ruokavalioista ei ole ihokeliaakikoiden kohdalla mihinkään. Pitäisikö ihosta otettavaa koepalaa käyttää laajemmin testauksessa? Sekään ei tosin kerro mitään, jos ei ole vuosikymmeniin pystynyt syömään gluteenia yhtään.
.
Hei, mihin käsityksesi perustuu. Kyllä ihokeliakian mekanismi on aika lailla sama eli veren keliakiavasta-aineeiden pitäisi olla koholla vaikka taudinkuva onkin erilainen. Ihokeliakiassa ihon paraneminen voi kestää pidempään, jopa vuosia gluteenittoman ruokavalion aikana. Ruokavalio, josta on gluteeni eliminoitu on tietenkin sama, olipa oirekuva ihokeliakia tai tavallinen keliakia.
Jokainen on Itse vastuussa omasta terveydestä , periaatteessa se on ihan se ja sama mikä niitä oireita aiheuttaa , ei joka asian kanssa kuulu lääkäriin mennä. Ihmisetkin on niin yksilöllisiä , toisella joku ruoka esim nostaa sokereita toisella ei , (tutkittiin Israelissa) lähde YLE Dokkari.
Jos tunnet olosi selvästi paremmaksi ilman jotain ruokalajia , älä syö .
Mikäli joku vaiva poistuu parin kokeilujakson jälkeen , niin älä ihmeessä syö.
Kukaan lääkäri ei pysty selvittämään onko joku herkkä johonkin tiettyyn ruoka-aineeseen pääsääntöisesti , riippuu tietenkin oireista , mutta itse voit sen helpolla todeta.
Olen monesta samaa mieltä mutta keliakiaruokavalion aloittamista ennen on kyllä syytä käydä testeissä. Kyllä keliakiaruokavalion saa terveelliseksi mutta se vaatii parehtymistä ja huolellisuutta. Summissa tehdyt rajoittavat ruokavaliot eivät ole ainakaan terveyttä edistäviä.
Helppo testi , on täysin ilman vaikka muutaman kuukauden , mikäli oireet mitä ne onkin poistuu , toistaa tämän uudestaan vaikka pari kertaa ja mikäli oireet taas poistuu , ole ilman jos haluat voida hyvin. Itse ollut ilman 7-8 vuotta , siitepölyallergia loppui täysin , verensokeri normalisoitui, eturauhastulehdus kierre katkesi, vatsan pömpötys hävisi , rasvaprosentti laski selvästi, kannattaa kokeilla ja muutenkin virkeämpi hyvä olo 24/7.
Juuri tätä tarkoitettiin, kun todettiin, että näin EI kannata toimia. Gluteeniton ruokavalio ei ole ilman ongelmia ja on hyvin rajoittava. Jos gluteeniton ruokavalio helpottaa oireita, se EI todista, että oireiden aiheuttaja olisi ollut gluteeni, koska ruokavalio vaikuttaa laajalti moniin muihinkin ruoan ominaisuuksiin mm FODMAPit vähenevtä merkittävästi. Juuri FODMAPit ovat olleet tutkimuksissa oireiden aiheuttajia, ei gluteeni, silloin kuin ei ole keliakiaa.
Ilman muuta kannattaa ensiksi tehdä keliakitutkimukset ja sen jälkeen käydä ravitsemusasiantintijan luona ennen kuin siirtyy gluteenittomalle ruokavaliolle. Vaarana on, että keliakia jää diagnosoimatta sillä se diagnoosi vaikutuu, jos on ollut pitkään gluteenittomalla ruokavaliolla.
En tiedä mistä on syntynyt ajatus, että gluteeniton ruokavalio olisi hyvin rajoittava. Tietysti jos siinä samalla kieltää kaikki muutkin ihmisen näköiset ruoat. (Kuten helposti ehkä käy.) Iso ongelma on myös se, että normaali ihminen ymmärtää lähinnä vain puuron, leivän ja pullan tms päälle..
Oma havainto on täysin päinvastainen, kun ihan oikeasti joutuu ja viitsii katsoa mitä lautasella on, niin ruokavalio munopuolistuu ihan hurjasti.
Ei se ole pelkkä ajatus. Gluteeniton ruokavalio on tutkimuksissa helposti huono terveydelle. Se ei tarkoita, etteikö sitä saisi terveelliseksi mutta se jää huonosti toteutettuna huonoksi.
Mutta ei ”huono terveydelle” johdu siitä, että gluteeniton ruokavalio olisi rajoittava vaan siitä, että tavallisen ihmisen mielikuvitus rajoittuu lähinnä puuron, leivän, pullan, pizzan ja hampurilaisenten kaltaisiin ruokiin. Monestihan vastaavat gluteenittomat korvikkeet ovat paljon huonompia vaihtoehtoja.
Gluteeniton ruoka(valio) ei siis millään tavalla ole rajoittava, mutta siitä on todella helppo sellainen kyllä saada.
En sanonut, että gluteeniton ruokavalio olisi huono terveydelle. Sanoin, että sen toteuttamisessa pitää olla tavallista huolellisempi sillä tutkimusten mukaan osalla sen rajoittavuus johtaa kuidun ja tiettyjen ravintoaineiden puutokseen. Minusta on aivan selvää, että gluteeniton ruokavalio jos mikä on selvästi rajoittava, asuipa missä päin maailmaa hyvänsä.
Tässä on ehkä erilaisia ajatuksia siitä, mitä tarkoittaa, että ruokavalio on ”rajoittava”. Gluteeniton ruokavalio on toki siinä mielessä rajoittava, että siitä puuttuu sellaisia ruoka-aineita, jotka tyypillisesti ovat iso osa päivän ruoista. Nykyään Suomessa gluteenittomia tuotteita on kuitenkin niin hyvin saatavilla, että gluteenittomuus ei juuri rajoita elämää. Jos on pelkästään gluteeniton eikä mitään muita rajoitteita, voi kävellä sisään käytännössä mihin tahansa ruokakauppaan tai ravintolaan, ja sopivaa syötävää löytyy runsaasti. Esimerkiksi keskimääräisen lounasravintolan viikon tarjoomuksista voi helposti 80% tai enemmänkin olla G-merkittyjä. Tässä mielessä gluteenittomuus on aika helppoa, sekä verrattuna siihen mitä se on ollut aiempina vuosikymmeninä, että verrattuna elämään harvinaisempien ruokarajoitteiden kanssa. Myös terveellisyys on parantunut, koska gluteenittomien leipien valikoimissa vehnätärkkelyshöttö on selvästi vähentynyt ja erilaisia kuitupitoisempia tuotteita on myynnissä enemmän.
Juuri niin. Se, mikä hyöty gluteenin välttämisestä laajemmin kuin vain keliakiaa sairastavien osalta on, että tarjonta on parantunut ja hinnatkin ehkä enemmän kohtuullisia. Tämä on ilman muuta koitunut keliaakikoiden hyödyksi.
Legendaarinen ”väärin sammutettu”!
Gluteenissa ei ole mitään ihmiselle välttämätöntä.
Eihän tässä sammutettu mitään ja sammutusta kritisoitu. On olennaista perustaa esim ruokavaliomuutokset oikeaan tietoon eikä mielikuvitukseen.
Ei tietenkään gluteeni ole välttämätöntä, eikä kukaan ole niin edes väittänyt. Tuollainen kommentti on olkinukke. Mutta gluteeniton ruokavalio ei ole terveyttä edistävä, varsinkaan jos sitä ei toteuteta huolellisesti. On olemassa tutkimusnäyttöä, että osalla gluteenittomalla ruokavaliolla olevilla on puutetta kuidusta ja tietyistä ravintoaineista.
Ihminen on elänyt miljoonia vuosia – käytännössä koko olemassaolonsa ajan – gluteenittomalla ruokavaliolla. Kärsivätkö esi-isämme kaikki nämä vuosimiljoonat kuitujen ja tiettyjen ravintoaineiden puutteesta? Muuttuiko heidän ruokavalionsa terveyttä edistäväksi, kun gluteeni lopulta astui kuvioihin?
Perustele väitteesi, kiitos.
Paleo-ruokavalio on myytti, joka ei pidä paikkaansa. Jo kivikauden ihmisten hampaista on löytynyt jyviä ja ruokavalion on sisältänyt tuotteita, joissa on ollut gluteenia. Kivikaudella ja viime vuosisadalle saakka ei ollut diagnostiikkaa käytettävissä, eikä kukaan tiennyt sitä sairastavansa. Koska keliakia lisääntyy iän mukana ja koska kivikaudella elinikä oli alle 50 vuotta, oli tautikin joka tapauksessa harvinaisempi.
Keliakialla on selvä geneettinen pohja ja sen on levinnyt muuttoliikkeen seurauksena kuten monet muutkin autoimmuunitaudit.
Ihanko vakavissasi uskot, että viljat olisivat kivikaudella olleet niin keskeisessä roolissa, että ilman niitä ihminen olisi kärsinyt kuitujen ja tiettyjen ruoka-aineiden (minkä?) puutteesta ja että täten paleo-ruokavalio on myytti?
Perustelen joskus paremmalla ajalla, jos jaksan.
Keksit sanoja suuhuni ja arvostelet niitä. En puhunut kuitujen puutteesta Paleoruokavalion yhteydessä. Jos haluat keskustella, opettele välttämään olkinukkeja. Seuraavan olkinuken poistan.
Sanoin, että on virhe ajatella, että ravinto olisi ollut gluteenitonta viime aikoihin saakka. Kivikauden ihmisten ruokavaliosta on lähinnä mielikuvituksen tuottamia kuvitelmia ja niiden pohjalta on keksitty muka kivikautinen Paleo-ruokavalio. Kun kysyn asiantuntijoilta, jotka ovat tutkineet ihmisten varhaishistoriaa, he eivät kyllä allekirjoita Paleoruokavalion kannattajien väitteitä. On oikeasti vaikea tarkkaan sanoa mitä syötiin sillä ruokavalio on ollut paikkakuntakohtaista. Ei ole olemassa mitään yhtä ja samaa Paleoruokavaliota, jolla ihmiskunta olisi kehittynyt.
Erilaisia kasveja ja siemeniä on ollut varsin pitkään ruokavalion osana, toisissa paikoissa enemmän, toisissa vähemmän. Joka tapauksessa gluteenia sisältäviä ruokia on ollut pitkään. Maanviljelystäkin on tehty jo todella pitkään ja kun maanviljelys keksittiin, väestö alkoi kunnolla lisääntyä kun ravintoa tuli enemmän saataville.
Minusta ei olemassa tukea väitteellesi, että ihmiskunnan ruokahistoria olisi ollut gluteenitonta viime aikoihin saakka.