Nosebo on kiehtova ilmiö. Olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin ja siitä on myös kirjassani Kauppatavarana Terveys.
Nosebo on lume-vaikutuksen negatiivinen vastine. Nosebo-vaikutukset ovat haittavaikutuksia, jotka eivät liity lääketieteellisellä mekanismilla itse hoitoon.
Marraskuussa New England Journal of Medicine julkaisi mielenkiintoisen tutkimusraportin, jossa nosebo-ilmiötä oli tutkittu kolesterolilääkkeen käytön yhteydessä.
Tutkimukseen valittiin 60 potilasta, jotka olivat saaneet lihasoireita statiineista (kolesterolia alentava lääke) ja sen vuoksi lopettaneet niiden käytön.
Kukin potilas sai neljä kpl kuukauden tarvetta vastaavaa pakkausta kutakin hoitoa: 1) statiinilääkettä, 2) lumelääkettä ja 3) tyhjän lääkepurkin. Kutakin pakkausta tuli käyttää kuukauden ajan satunnaisessa järjestyksessä.
Koehenkilöt raportoivat oireistaan päivittäin kännykällä. Jos oireet olivat voimakkaita, ”hoito” oli lupa lopettaa sen kuukauden osalta.
Oiretaso oli 8,0 (95% luottamusväli, 4,7 – 11,3) tyhjän lääkepurkin ”käytön” aikana, 15,4 lumehoidon aikana (95% luottamusväli 12,1 – 18,7; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön) ja 16,3 statiinin käytön aikana (95% luottamusväli, 13,0 to 19,6; P<0.001 verrattuna tyhjän purkin käyttöön).
Tilastollisesti merkittävää eroa ei havaittu statiinin ja lumelääkkeen välillä (P=0.39).
Kuvassa alla on esitetty kunkin 60 potilaan oireistoa eri ”hoidon aikana. Oikeassa reunassa potilaat, jotka lopettivat hoidon haittojen vuoksi.
Haittavaikutusten vuoksi hoidon keskeyttäneiden oireisto oli lumehoitoryhmässä 90% statiinihoitoryhmän oireiden tasosta.
Puolet tutkittavista jatkoi tutkimuksen jälkeen statiineja.
Pohdinta
Tämä tutkimus on mielenkiintoinen havainto nosebovaikutuksista ja sen merkittävyydestä. Lumelääke aiheutti samantasoiset haittavaikutukset kuin aktiivilääke, kun sitä verrattiin tyhjän lääkepurkin hoitoon.
Havainnon tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että tutkimukseen valittiin potilaita, jotka olivat saaneet statiinlääkitystä aikaisemmin mutta keskeyttäneet sen haittavaikutusten vuoksi.
Tutkimusasetelma on myös mielenkiintoinen. Kukin potilas toimi omana kontrollinaan ja hoito vaihteli kuukausittain. Mukana oli lumelääkkeen lisäksi myös tyhjän lääkepurkin ryhmä.
Havainnot sopivat myös kliinisiin havaintoihin, että useat potilaat kykenevät jatkamaan statiinilääkitystä vaikka ovat haittoja havainneet. Usein tämä onnistuu valmistetta vaihtamalla.
Tutkimuksen perusteella ei tietenkään voida väittää, etteikö statiinilääkitykseen liittyisi haittavaikutuksia taikka aiheuttaisi lihasoireita. Tutkimus on yksinkertaisesti liian pieni siihen tarkoitukseen.
Kuitenkin tämäkin tutkimus osoittaa, että nosebo-ilmiöllä on merkittävä rooli lääkehaittojen syntymisessä.
4 vastausta artikkeliin “Nosebo-vaikutuksesta lisänäyttöä”
Todellisuus on iänaikaista ”tulkintaa”; sekä placebo että nosebo ovat todellisuutta.
Nokkela tutkimus sai hieman enemmän eroa ennen ryhmittelyä, aikeena lienee ollut harmikaava statiini – tyhjä ja placebo-tyhjä, mutta kun tuloksena oli miinuslukuja… tyhjälläkin purkilla oireiltiin. Tämä voi tietenkin johtua carry-over puutteesta, siirryttiin kuun vaihteessa uuteen purkkiin, jonka tilille oireet kirjattiin real-time.
Tulos antaa ymmärtää, että ainakin puolet on noseboa tai hyödyt ylittävät harmit. Pari sanaa sivuvaikutuksista yleisellä tasolla.
CTT:n Collins, proffa, jonka kassakaapissa on yksityinen statiinitutkimuksen raakadata (lääketeollisuuden data, jonka analysoinnista maksetaan korvauksia), on kertonut julkisuuteen, että vain 1/10 000 kokee sivuvaikutuksia (lihassärky; diabetes). Tämä on huomattavan vähän, mutta sitä eivät pääse ulkopuoliset todentamaan. Jos pääsisi, niin suhde olisi silti hyvin pieni; ennen 2005 tutkimuksissa oli wash-out testiperiodi, joka mahdollisti oireilevien eliminoinnin varsinaisesta tutkimuksesta. Tehtiinkö näin, ulkopuoliset eivät voi arvioida ainoastaan arvailla…
Sunday times tutki 2016, että Collins oli yksi keksijöistä geneettiselle testille, joka paljastaa henkilön alttiuden lihaskivuille. Testi tunnetaan nimellä Statin Smart ja sitä markkinoidaan USAssa yksityisille väiteellä ”29% statiinien käyttäjistä kokee lihaskipua, -heikkoutta ja kramppeja”. Ero on iso välillä 1/1E5 ja 2900/1E5. Boston Heart Diagnostics pysyy väitteissään, ja patentista hyötyi rahallisesti sekä Oxfordin yliopisto että Collinsin osasto siellä. Siksi varmaan conflict of interest ilmaisujen kautta asia ei tullut julkiseksi, vaan tutkivan journalismin kautta.
”Tulkintani” on se, että on ihan mahdollista pitää kahta eri mielipidettä, jos saa molemmista korvauksen. Tosin toinen mielipide pitää olla julkinen, toinen kassakaapissa. Placebo ja Nosebo.
JR
Aika syväluotaava analyysi. Boston Heart Diagnosticsin omistajaksi tuli vuonna 2015 Eurofins Scientific;
https://www.medtechdive.com/news/boston-heart-to-pay-267m-to-settle-alleged-doctor-kickback-scheme/568165/
Yhtiön johto vakuutti 2017 toimivansa Teksasin liittovaltion lakien mukaisesti, mutta muistaakseni sairaala hoitaa myös muita kuin Yhdysvaltojen mannerjausta potilaita, joten potilasaineistoa voidaan myös valikoida, samoin kuin mihin tahansa tutkimuksiin voidaan näin ollen valikoida joukko tai se valikoituu vaikkapa OLOSUHTEIDEN johdosta.
No, se tieto löytyy kassakaapista tai on löytymättä.
Kyse voi olla siitä, aiheutuvatko haitat lääkkeestä vai sairaudesta jota hoidetaan?
Nosebo-ilmiö on todellakin mielenkiintoinen, hieman hämää että tuo tutkimus tehtiin ainoastaan 60 potilaalla. Ei taida otoskoko olla ihan viela riittävälla tasolla. Jokatapaukasessa lisää tutkimuksia on varmaan tulossa pian ja metatutkimuksilla sitten saadaan parempi ylätason kuvaus asiasta. Ihminen on erikoinen mutta samalla mielenkiintoinen.