Tutkitun tiedon käsittelyssä aivan keskeinen sääntö on, että näytön taakka on väitteen esittäjällä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. terveysväitteen esittäjän tulee kyetä perustelemaan väitteensä tutkitulla tiedolla. Mikäli perusteluja ei ole esittää, väite voidaan jättää omaan arvoonsa lähinnä villinä ajatuksena tai hypoteesina, joka vaatii tutkimista.
Missään tapauksessa ei voida lähteä siitä, että vastuu väitteen kumoamisesta tai todeksi todistamisesta siirtyisi kuulijalle. Vaikka vitsinä sanotaankin, että vastuu savolaisen puheista siirtyy kuulijalle, se ei todellisuudessa pidä paikkaansa edes savolaisten osalta.
Tätä sääntöä kuitenkin yritetään kiertää usein. Olen havainnut ainakin viisi erilaista tapaa.
Kiertoyritys 1: Näytön taakan siirtäminen ulkopuolelle
Hiljattain Paleo-piireissä kerättiin nimiä kysymyksen tueksi. Kysymys esitettiin suomalaisille tunnetuille ravitsemustieteilijöille Turpaduunarin blogissa.
Kysymyksessä pyydettiin ”esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna.”
Mikä kysymyksessä sitten on vikana?
Ensimmäinen virhe on se, että, jos kysyjillä on tietoa asiasta, miksi he eivät vastaa tuohon kysymykseen itse? Mikä velvollisuus ravitsemustieteilijän on lähteä vastaamaan johonkin satunnaiseen blogissa esitettyyn kysymykseen?
Toinen virhe on se, että tuollaisiin kysymyksiin tieteentekijä ei voi kunnolla vastata, jos tutkimusnäyttöä aiheesta ei ole riittävästi. Jos tutkimuksia aiheesta ei ole tehty, ei kukaan (ei varsinkaan asianmukaisesti toimiva tutkija) voi niihin selviä vastauksia antaa (itse kysymykseen liittyvää näyttöä käsittelen myöhempänä tässä kirjoituksessa).
Kysymys oli siis laadittu niin, että siihen ei voi vastata. Kun sitten kunnollista vastausta ei saatu, sen kerrottiin jälleen olevan osoitus ravitsemustieteilijöiden tietämättömyydestä.
Ymmärsin myös tulkinnan menevän tässä niin, että jos ravitsemustieteilijät eivät voi tähän kysymykseen kunnolla vastata, siitä seuraisi automaattisesti se, että viljaton ruokavalio olisi yhtä terveellinen kuin täysjyväviljainen. Niin ei voi kuitenkaan päätellä, jos kerran tutkimusnäyttöä ei ole olemassa.
Ei tietenkään voi myöskään ilman tutkimuksia todeta, että viljaton ruokavalio olisi haitallista. Lähtökohta kuitenkin on, että tämän hypoteesin (viljaton ruokavalio on terveellinen) esittäjän tulee itse osoittaa hypoteesinsa pitävän paikkaansa. Muutoin kysymys on vain uskomuksesta.
Kiertoyritys 2: Tieteelliseltä näyttävä jargon
Kaikista tavallisin näytön taakan kiertoyritys on esittää tutkimustuloksia mutta ne eivät kuitenkaan tarkemmin tarkasteltuna todellisuudessa tue väitettä. Harva jaksaa lähteä lukemaan tarkemmin, mitä viitteessä on tutkittu.
Esimerkiksi hiljattain kirjoitin Happy Ph –yrityksen suoranaisesta valehtelusta, jossa väitettiin veressä näkyvän matoja, loisia ja sieniä, joita sitten saatiin hävitettyä pH-ruokavaliolla.
Todellisuudessa lääketiede ei edes tunne mitään tuollaisia eliöitä, jotka majailisivat veressä kun ”happamuutta olisi liikaa” huolimatta huikeasta kehityksestä valo- ja elektronimikroskoopeissa.
Nyt Happy pH:n Facebook-sivuilla on postattu tieteellistä artikkelia, joka muka tukisi heidän väitteitään. Kirjoitus linkataan Jyväskylän yliopiston tutkijan FM Leena Meriläisen solu- ja molekyylibiologian väitöskirjaan ja todetaan, että tutkimuksen mukaan ”elämä yksinkertaisesti muuttaa muotoaan ympäröivän tilan mukaisesti ja me sen mukana, tai siten voimme valita toisin.”
Todellisuudessa kyseiset ansiokkaat tutkimukset ovat selvittäneet Borrelia-bakteerin suojautumiskeinoja immuunipuolustukselle. Näillä tutkimuksilla ei ole mitään tekemistä pH-ruokavalion kanssa eikä ne liity mitenkään Rauno Moilasen tulkintoihin lasilevyillä näkyvistä pölyhiukkasista.
Todellisuudessa kysymys oli vain yritys harhauttaa lukijoita tieteellisiltä näyttävillä väitteillä.
Kiertoyritys 3: Muutetaan musta valkoiseksi
Toisinaan uskomushoitojen aikana mm. lume- tai nosebovaikutuksen seurauksena hoidon kohde voi alkaa voida huonosti. Sen sijaan, että hoidon antaja alkaisi epäillä antamaansa hoitoa, otetaan käyttöön nokkela tulkinta.
Hoitokohteen huonoa vointia selitetään sillä, että se liittyy paranemiskriisiin. Siinä siis lähdetään siitä, että paranemisen alkaessa kehossa olevat myrkyt lähtevät liikkeelle ja poistuvat. Silloin ihminen voi luonnollisesti huonosti eli joutuu paranemiskriisiin.
Tässä siirretään vastuu hoidon tehosta hoidon saajalle. Mikäli hoidettava ei tilanteen vuoksi jatka hoitoa, voidaan todeta, että henkilö ei kestänyt paranemiskriisiä ja on sitten itse vastuussa hoidon tehottomuudesta.
Kyseinen kriisi on luonnon- ja lääketieteelle tuntematon ilmiö tässä muodossaan. Se lienee sukua uskomukselle, joka on tuttua detox-hoidoissa. Detoxissa lähdetään siitä, että kehoon kertyy erilaisia haitallisia kuona-aineita, joita sitten hoidoilla voitaisiin poistaa. Kyseiset hoidot ja niiden perusta ovat täyttä huuhaata.
Olen havaitsevinani samantyyppistä maagista selitystä liittyy myös homeopatiassa. Siinähän uskotaan, että tiettyjä oireita aiheuttava kemikaali parantaa sairauden, jossa on samanlaisia oireita.
Kiertoyritys 4: Hukutetaan kritiikki massiiviseen julkaisutulvaan
Melko tavallinen malli on myös yrittää lopettaa kritiikki tarjoamalla valtava listaus erilaisia tutkimusjulkaisujen linkkejä. Harvalla on aikaa perehtyä suureen määrään tutkimusjulkaisuja ja useimmiten seurauksena on kriitikon luovuttaminen.
Hyvin tavallista on, että nämä julkaisulistat ovat kirjoitusvirheitä myöten identtisiä saman aiheen käsittelyn yhteydessä. On ilmeistä, että joku on tehnyt suuren työn keräämällä omaa kantaa tukevia julkaisuja ja ne leviävät viraalisesti samanmielisten joukossa. Hyvin harvoin listat edustavat tasapuolista ja kattavaa tutkimusmateriaalia aiheesta.
Lisäksi useimmiten niiden kahlaaminen läpi johtaa aivan erilaiseen tulkintaan, kuin minkä väitteen puolustamiseksi ne ovat koottu.
Millainen olikaan tuo viljattoman ruokavalion tutkimusnäyttö?
Otan uudelleen esimerkiksi tuon edellä kerrotun viljattoman ruokavalion puolustajien kysymyksen. Alkuperäinen kysymys siis kuului: ”(pyydämme) esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna.”
Kun ravitsemustieteilijät eivät heidän mielestään tarjonneet oikeaa vastausta vaadittuun kysymykseen, suurieleisesti tuotiin esiin ”musertava” tutkimusnäyttö viljattoman ruokavalion puolesta.Tutkimuksia listattiin 8 kpl ja nämä ovat myös tämän kirjoituksen lopussa.
En siis oleta, että lista edustaa kattavaa ja tasapuolista tutkimusnäyttöä kysymyksen aiheesta. Oletan kuitenkin, että tuo lista on kattava valikoima niistä tutkimuksista, joissa viljaton ruokavalio on ollut kysymysten esittäjien perusteella parempi kuin tämän hetken kansainvälisten suositusten mukainen ruokavalio ja että tämä ”musertava” tutkimusnäyttö on ollut tuon mahtipontisen väitteen taustalla.
Yhdessäkään näissä tutkimuksessa ei seuranta-ajan lyhyyden vuoksi edes tutkittu ”sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ehkäisevää vaikutusta”. Niissä seurattiin lähinnä painon kehitystä sekä muutamia verimittaustuloksia, mm. veren rasvoja, sokeria ja insuliinia sekä kylläisyyttä.
Seitsemässä näistä tutkimuksista oli mukana 13-34 henkilöä ja ruokavalion kesto oli 2-16 viikkoa (pääsääntöisesti 12 viikkoa) ja valtaosa oli tehty ylipainoisilla diabeetikoilla.
Näistä seitsemästä tutkimuksesta 6:ssa saatiin hieman suurempi painon vähenemä normaaliin ruokavalioon verrattuna. Kuitenkin kaikissa näissä kuudessa tutkimuksessa myös ruoan energiamäärä oli viljattomassa ruokavaliossa pienempi. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa ruoan energiamäärä pyrittiin vakioimaan ja tässä 20 henkilön tutkimuksessa ei tullut eroa painossa 2 viikon (!) seurannan aikana.
Näistä kahdeksasta tutkimuksesta ainoastaan yhdessä oli edes kohtuullisen pitkä 2 vuoden seuranta. Siinä tutkimuksessa 70 henkilöä satunnaistettiin Paleo-ruokavalioon tai pohjoismaiseen suositusruokavalioon. Ruoan energiamäärää ei tässäkään kontrolloitu. Mainittujen sairauksien ehkäisemistä ei tässäkään tutkittu vaan seuratiin painoa ja em. verimuuttujia.
Ensimmäisen vuoden aikana Paleo-ruokavaliossa tapahtui enemmän painon laskua. Myös ruoan energiamäärä oli pienempi. Kaikki erot ryhmien välillä kuitenkin hävisivät kahden vuoden seurannan aikana. Ainoastaan veren triglyseridi-pitoisuus jäi hieman matalammaksi tutkimuksen lopussa.
Näiden tutkimusten mukaan Paleo-ruokavalio johtaa nopeammin painon laskuun ja tämä todennäköisesti liittyy suurempaan ravinnon energiamäärän pienenemiseen. Ajan kuluessa erot häviävät. Tämä sama ilmiö on havaittu myös VHH-dieettien osalta. Ruokaraportoinnin mukaan tiukka Paleo-dieetti näyttäisi myös löystyvän ajan kuluessa.
Mitä meille siis jää käteen tästä ”musertavasta” tutkimusnäytöstä? Muutama todella pieni muutaman viikon tutkimus, jossa pienentynyt ruokavalion energiamäärä selittää erot painon nopeammassa muutoksessa. Ainoa hieman pidempi tutkimus (jossa siinäkin vain 70 tutkimushenkilöä) kertoo, että pitkällä aikavälillä ruokavalioilla ei ole eroa ja kun alun pienentynyt energiansaanti tasaantuu, erot katoavat.
Yhdessäkään tutkimuksessa ei edes yritetty selvittää sydän- ja verisuonisairauksien, syövän tai kakkostyypin diabeteksen ehkäisyä.
Ei ole ihme, että ravitsemustieteilijät totesivat, että ”kysymykseen ei voi vastata suoraan, koska väestötutkimuksissa ei ole riittävästi ihmisiä, joilla on viljaton ruokavalio”.
Samaan aikaan näillä samoilla tutkijoilla on käsisään pitkäaikaista näyttöä laajoista tutkimuskoosteista siitä, että täysjyvävilja liittyy parempaan terveyteen (ks esim Boirie).
Tällä tutkimusnäytöllä ei siis todellakaan voi alkaa suosittelemaan väestölle viljatonta ruokavaliota. Riittävää tutkittua tietoa viljattoman ruokavalion terveellisyydestä ja turvallisuudesta ei yksinkertaisesti vain tällä hetkellä ole olemassa.
Nyt tutkimuksissa oli keskitytty vain painoon ja joihinkin veren rasva-arvoihin. On tietenkin totta, että noiden tehtyjen tutkimusten perusteella ja kyseisten mittausten perusteella Paleo-ruokavalio voisi olla terveellinenkin. Mutta kun tietoa pitkän ajan vaikutuksista ja niiden liittymisestä mainittuihin sairauksiin ei ole saatavilla, miten voimme suositella kyseistä ruokavaliota laajaan käyttöön?
On syytä myös muistaa, että ruokavaliosuositukset ovat vain suosituksia, eivät orjallisesti noudatettavia luetteloita ruoka-aineista, joita kaikkia tulee nauttia säännöllisesti. Niissä suositellaan sellaisia ruoka-aineita, joita tutkimusnäyttö pitää terveyttä edistävinä.
Kyllä suositukset antavat mahdollisuuden vaikka viljattomaankin ruokavalioon, jos niin haluaa ja itselle sopii. Tämänkin vuoksi on vaikea edes ymmärtää tällaista vastakkainasettelua.
Kiertoyritys 5: Valehtelu
Monissa tapauksissa on vaikea uskoa, että hyvinkin uskottavaa tekstiä tuottava henkilö voisi olla vain tietämätön asian oikeasta laidasta. Kysymys onkin usein silkasta häikäilemättömästä huijaamisesta ja valehtelusta. Eri blogeissa olevista päivänselvistä virheistä on kirjoitettu ansiokkaasti täällä ja täällä.
Varsin usein nettikirjoituksissa haukutaan asiantuntijoita valehtelijoiksi ja perusteena käytettään heidän sidonnaisuuksistaan. Erityisesti THL:n asiantuntijat ovat parjaamisen vakiokohteita. Väitän, että todellisuudessa näillä asiantuntijoilla on vähemmän sidonnaisuuksia, kuin näillä arvostelijoilla. Suomessa valtaosa asiantuntijoista saa palkkansa julkiselta sektorilta eivätkä itse ole millään tavalla taloudellisesti hyötymässä oman alansa tiedosta.
Kokemukseni perusteella väitän, että valtaosa tämän hetken seuratuimmista vaihtoehtotietoa ja uskomushoitoja tarjoavista nettikirjoittajista on hyvin vahvasti vain edistämässä omaa taloudellista hyvinvointiaan ja kirjoittavat puolitotuuksia tarkoituksellisesti.
Valehtelun motiivina voi olla a) maksullinen nettipalvelu, jonne hurahtaneet saadaan liittymään, b) kirjojen myynti c) suora erilaisten tuotteiden kauppa ja d) potilaiden houkutteleminen vastaanotolle.
(Lukijakommentin perusteella lisäys 12.6.klo 10.40: Voisi lisätä myös kohdan e) epäsuora tuotteiden myynti. Muutaman vuoden päästä esim. pelkästään gluteenittomien ja maidolle vaihtoehtoisten tuotteiden markkinat ovat 20 miljardia ja tähän sitten päälle kaikki muu vaihtoehtoravintoteollisuus, joka hyötyy siitä, että viljat ja maitotuotteet tai vaikka hiilarit rajataan pois.)
On käsittämätöntä, että tällaiset aivan päivänselvät sidonnaisuudet eivät herätä huomiota. Sidonnaisuudet eivät ilmeisesti muka vaikuta vinouttavasti tulkintoihin silloin kun on kysymyksessä ns. vaihtoehtokirjoittaja?
(Keräisin mielelläni listan niistä blogisteisteista, joilla ei ole mitään taloudellista intressiä kirjoituksiensa teemoihin. Niitä voi lähettää vaikkapa osoitteeseeni etunimi.sukunimi@tyks.fi)
Lisäksi tulee huomioida myös tietynlainen psykologinen sidonnaisuus: Blogisti on voinut laittaa vähitellen likoon koko identiteettinsä jokin asian puolesta ja peräytyminen tulee vähitellen mahdottomaksi.
Lopuksi
Toisin kuin uskotaan, asiantuntijoilla siis ei ole automaattista velvollisuutta olla netissä korjaamassa perustelemattomia terveysväitteitä. Kenelläkään ei myöskään riitä siihen aikaa. Sanonnan mukaan, kun kumoa yhden väitteen, on samana aikana syntynyt yhdeksän uutta kumottavaa väitettä.
Haasteena on myös, että tieteentekijän on vaikea astua ulos ajattelumallistaan, että väite pitäisi perustua tutkimuksiin. Kun tutkimusnäyttö on niukkaa, vastaukset ovat vain ehdotuksia asian tutkimisesta lisää. Henkilön, joka ei vaadi tutkittua tietoa omien väitteiden tueksi, on taas helppo olla selväsanainen ja jämäkkä.
Ainoa ratkaisu tilanteeseen on se, että me kaikki olemme hereillä ja vaadimme perusteluja väitteisiin. Tarkkailkaamme noita viittä ilmiötä. Näin huuhaa-väitteille jää vähemmän tilaa.
Viitteitä Paleo-aiheeseen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17583796
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18046594
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19604407
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21118562
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24473459
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25304296
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25828624
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26003334
121 vastausta artikkeliin “Näytön taakka – ja sen kiertoyritykset”
Niin Iltsille tuolta ylempää, Omalla äidillä samoin, tosin esim tuoreen kaupan ruisleivän kanssa. Tosin 3 – 4 päivää vanha ruisleipä ei enää aiheuta reaktioita.
itsellä aiheutti hajuhaittoja tuore lämmin ohrapiimärieskä, lämmin broileri ja piimä mukana. Muutoin noi ei aiheuta vaivoja.
Ehkä Knuutin kannattaisi uuden muodin mukaan ryhtyä sokeritutkijaksi,kun KTLn ent.johtaja Huttunenkin on kallellaan siihen suuntaan?
Hesari kirjoitti: Tieteessä on olemassa muotitutkimusalueita, joihin tutkijat keskittyvät, ja rasva oli aivan perustellusti sellainen”, sanoo emeritusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen.
Rasvat muotitutkimusta? No, niitähän on tutkittu jo 40 vuotta, joten on sitkeä muoti. Minusta se on muotia vain niissä piireissä, jotka haluavat kyseenalaistaa tutkimusnäytön.
Itse en ole ollut erityisesti rasva- tai sokeritutkijakaan.
Kiusallista, mutta totta:
Is Butter Back? A Systematic Review and Meta-Analysis of Butter Consumption and Risk of Cardiovascular Disease, Diabetes, and Total Mortality
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0158118
No randomized clinical trials evaluating butter and these endpoints were identified. Outcomes in each study were generally assessed by review of medical records, linkage to death certificates, or hospital registers.
Our results suggest relatively small or neutral overall associations of butter with mortality, CVD, and diabetes. These findings should be considered against clear harmful effects of refined grains, starches, and sugars on CVD and diabetes…
Tuossahan tutkijat kertovat, jotta on tarvetta lisätutkimukselle ja se koskee voin ja maidon terveys- ja metabolisia vaikutuksia..
Hieman ihmettelen johtopäätösten kohtaa jossa todetaan ettei ole (ravitsemuksellista) tarvetta vähentää tai lisätä voin käyttöä?
Jos ihmiset toimisivat bensiinillä, kuten autot toimivat, niin tämän tutkimuksen johtopäätösten mukaan tankin voi edelleen tankata täyteen turvallisesti eikä tankkausohjetta ole syytä päivittää puoleen tai toiseen.
Monissa autoissa on kyllä nakutuksen tunnistin, että toimivat, vaikka olisi tankannut väärää oktaanilukua.
Jos puolestaan tankkaisi tavanomaisen 95E:n sijaan 85:a on syytä varmistua että polttoainelinja (mm. putket ja tiivisteet) kestää viinamäärän.
Määritteleeköhän valmistaja tulevaisuudessa voin turvallisen käytön kuten bensiinin jakelija haluaa varmistaa soveltuvuuden tietyille automalleille?
Palaan vielä tuohon oktaanilukuun – kun keksin mielestäni hyvän vertailukohdan. Joissakin nakutuksen tunnistavissa autoissa voidaan käyttää esim. 91-99 oktaanilukuista bensaa. Näissä ajoneuvoissa korkeaoktaanista bensaa voi kulua vähemmän. Mutta hinnan ero huomioiden moni päätyy tankkaamaan halvinta laatua, mitä polttoainepumpulta saa. Suorituskyky voi tosin alentua.
Voin tutkiminen tässä terveyden palapelissä lienee hankalaa. Siihen kun vaikuttaa sitten metabolisten tekijöiden ohella ainakin; ansiot, koulutus, sukupuoli, työpaikka, sosiaaliset verkostot (kuten tämä blogi) ja fyysinen ympäristö.
Lisäksi terveydentila voi muuttua aamun ja illan välillä – ihan niin kuin autonkin tankki tuppaa tyhjenemään kun sillä ajetaan.
Ehkä kliinistä tutkimusta tarvitaan juuri siksi, että löydetään kullekin sopiva dieetti. Suosituksia taas sen vuoksi, että olisi olemassa joku runko, johon tätä terveyden palapeliä on mahdollista rakentaa.
Ilmeisesti Reinman, olet sitä mieltä, että rasvatutkimus perustellusti sellainen, mihin tutkijoiden pitääkin keskittyä. tai siis?
Oitis tutkimaan rypsipossua 😉
Kumma muuten, että rypsipossu on paha mutta muut possut hyviä, niin ne viljapossut. 🙂
Evira kielsi HK Ruokataloa vain mainostamasta itse tuotetta perusteettomasti parempana.
Näin jälkikäteen sielunsa makkaratehtaalle antaneita olisi ehkä voinut mainostaa ”sen paremman dieetin possuiksi…”
Eipä ole tullut kysyttyä mitä paikallisille High Tech -possuille syötetään. Kertoisivatkohan edes.
–
Tämän päivän Iltapäivälehdessä näkyi mm. Fogelholm saaneen palstamillimetrejä sokerin vastaisen tutkimusnäytön esilletuomiseen.
Pikaisen silmäilyn perusteella toimittajilta (ehkä tutkijoiltakin) jää usein lisäämättä yksi sana. Sokerin KÄYTÖN haitat. Ei siis itse aineen haitallisuudesta ole kyse – vaan annoskoosta. Tämä siis omasta mielestäni.
kiäh kiäh, niin ne possut syö, toivottavasti kylänpossusta saadaan syötettäväksi tännekin yksi vai?
Nuiin tai poikueesta.
p.s tai jotain.
Reinman toistaa some-legendaa:
”Sokeritutkimus (ja Yudkin) jäivät marginaaliin, kun kovasta rasvasta tuli lääkäreiden, ravitsemustieteilijöiden ja pian koko kansan suurin terveysvihollinen. Myös Suomessa.”
Sokerin vaikutusta terveyteen on tutkittu ihan Yudkinin päivistä saakka. Se vain on nostettu mediassa tapetille viimeisten vuosien aikana. Näyttö on kasaantunut normaaliin tyyliin, science as usual.
Sokerin vaikutusta terveyteen on tutkittu ihan Yudkinin päivistä saakka. Se vain on nostettu mediassa tapetille viimeisten vuosien aikana.
………………………………………………………………………………………………………………..
Taas kerran mien trollausyritys. Totuus on kyllä ihan toinen. Tässä aikalaiskommentti:
Kun itse opiskelin ravitsemustiedettä 80-/90-lukujen taitteessa niin sokeri nähtiin ravitsemustieteilijöiden piireissä lähinnä turhana kaloreiden lähteenä, joka on altis nostamaan painoa, lisäämään kariesta sekä kohottamaan triglyseridiarvoja. Sepelvaltiomotaudin, sen riskitekijöiden ja sokerin välisistä yhteyksistä en muista vakavasti ottaen keskustellun.
Lähde: Reijo Laatikaisen blogi
Reinman projisoi trollaustaan.
1) Kaikki kunnia Reijon anekdootille, mutta KENENKÄÄN anekdooteilla ei ole minkäänlaista todistusarvoa.
2) Nämä
”… altis nostamaan painoa, lisäämään kariesta sekä kohottamaan triglyseridiarvoja.”
lienevät terveyskysymyksiä? Eikö totta?
3) Tiede tuppaa olemaan luonteeltaan akkumuloituvaa, so. kasautuvaa. Sokerin ohella monta muutakin ruoka-ainetta tutkitaan julkaisujen määrällä mitaten nykyään enemmän kuin ennen. Esim. PubMed-haku ”saturated fat and heart disease” osoittaa, että julkaisujen määrä on seitsenkertaistunut 1970-luvun alusta tähän päivään (eräs hakufiltteri PubMedissä kun on julkaisuvuosi). Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kova rasva on tapetilla ja suurin terveysvihollinen.
Please.
Niin tuo kakkoskohta taitaa olla aikas tärkeä. Kun se lihominen aiheuttaa… ja sokeri on ihan turhaa energiaa… Niin ja ainakin Suomessa on sokeria pidetty ilmeisesti ainakin yhtä epäterveellisenä kuin tyydytteneitä rasvoja.
Hauska muuten tuo pubmed haku, sen mukaan sugar and heart desease haku antaisi olettaa, että trenditieteentekoa olisi nimenomaan sokeriin liittyvä tutkimus.
Paljonkohan tuossa tutkimuskatsauksessa oli sitten voin määrä 10g, 100g vai 200g/ päivä. Ehkä tyydyttyneen rasvan saannissa on pysytty suositusten rajoissa.
1) Kaikki kunnia Reijon anekdootille, mutta KENENKÄÄN anekdooteilla ei ole minkäänlaista todistusarvoa.
………………………………………………………………………………………………………………………..
Ajattelit trollata vielä toisen kerran?
”Sepelvaltiomotaudin, sen riskitekijöiden ja sokerin välisistä yhteyksistä en muista vakavasti ottaen keskustellun” kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Laatikainen
On siinä anekdottia kerrakseen,kun ei edes alalle opiskeleva saanut tietoa sokerin vaarallisuudesta 30 vuotta sitten….
Ent. KTLn johtaja pani vielä paremmaksi Hesarissa 23.6 2016
”On sokerin ongelmat tiedetty jo pitkään, mutta niihin ei vain ole keskitytty tutkimuksessa. Tieteessä on olemassa muotitutkimusalueita, joihin tutkijat keskittyvät, ja rasva oli aivan perustellusti sellainen”, sanoo emeritusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen.
Huttunen näyttää pitäneen omana tietonaan sokerin vaarallisuuden koko johtajakautensa ajan….
( Huttunen on seurannut sokeri-rasvakeskustelua muun muassa ollessaan Kansanterveyslaitoksen (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) pääjohtaja vuosina 1978–2003)
Taisi olla Paracelsus kun sanoi, että määrä tekee myrkyn. Määritelmä sokerin kohdalla voi tietysti täyttyä joidenkin ihmisten kohdalla kun otetaan huomioon käyttö ja haittavaikutukset.
Linkki Thomas Seyfriedin esitelmään:
https://m.youtube.com/watch?v=sBjnWfT8HbQ
NIH konferenssi mitokondrioetiologia ym..
https://m.youtube.com/watch?v=xDDFV7Sovvs
Ja sokerina pohjalla ”Biology Meets Disease”
https://m.youtube.com/watch?v=qpPl0PngAc8.
–
Jos tätä haluaisi tutkia oikein niin kaipa se tutkimus tulisi aloittaa dopamiinireseptoreista niin selviäisi miksi ihminen haluaa sokeria ja mikä on hamstrauksen lajityypillinen tarve.
Voi mennä aikaa.
Lisäihmettely, onko turpanuunari päästänyt sometodellisuuteen uuden sähläyksen? Niin se taisi olla britanniassa ollut ruokavallankumous, jota ei oltu uutisoitu suuresti Suomessa. niin kivalta kalskahtava virallinen nimi, jole saadaan riittävästi puntia vuodeksi, niin ollaan jotain. tai jotain.
Linkki..
olisko kuukkelia, turpaduunari ruokavallankumous englanti.
Pitäisikö nyt itkeä vai nauraa?
Sokeriverossa oli kyse siitä – että maidolle olisi tullut asettaa vastaava vero. Tätä ei kuitenkaan haluttu.
Entäs tuo kuva sitten, joka juttuun oli liitetty? Oma sukuni on ainakin dna -selvitysten mukaan peräisin Afrikasta – josta kuulemma lähtivät 60.000 vuotta sitten. Tuoden mukanaan Suomeen maanviljelyksen, rautaiset työkalut ja Suomen kielen.
Nyt taitaa loppua viljanviljely ja sokerijuurikkaan nosto. Ovat ne sellaista myrkkyä ettei paremmasta väliä. Täytyy kai jäädä odottelemaan menolippua Afrikkaan. Jos tulee joku kriisin poikanen niin täytyy jättää kunnan maaseutuviranomaiselle puhelinnumero että tietää soittaa rummuilla kotiin Afrikkaan että tiedän tulla laittamaan lantunsiemeniä maahan… 😉
Sillä eihän täällä vanhan tulivuoren juurella kasvanut edes peruna.
jaa että menolippu Mombasaan. Kumma ettei Suomen uusi diabetesyhdistys ole samalla tavalla julistanut mitään vallankumousta Suomeen. Tainnut olla hiljaista sitten perustamisen 2011.
No ehkä Britanniassa on helpompi perustaa säätiö, jolla pyörittää kyseistä toimintaa, ihan juoksukenka kauppiaan statuksella-
Knuuti kirjoitti:
Reinmanin trolli ei kaipaa vastausta. Kertoo enemmän Reinmanista kuin muusta ja lopuksi päästiin vielä Keysiinkin.
……………………………………………………………………………………………………
Aivan oikein. Hesari kirjoitti ihan asiaa
Sokeritutkimus (ja Yudkin) jäivät marginaaliin, kun kovasta rasvasta tuli lääkäreiden, ravitsemustieteilijöiden ja pian koko kansan suurin terveysvihollinen. Myös Suomessa.
Näytön taakka, niin eräs kalaöljykauppias, on joko myyjän tarkoituksellista sekoitusta tai sitten asiantuntemattomuutta. omega 3 tarve 2-3 grammaa, olisiko epa/dha:n sijaan kasvi omega 3:n tarve. Dha:n suositus taitaa olla 220 mg. No 2 g:a 500 mg:n epapillereistä niin kyllähän sitä saa syödä neljäkin kapselia päivässä että saa 2 g syötyä. Ei tainnut kauppias mainita ollenkaan omega 3:n tarvetta kasvisöljyistä sekä ruumiin kykä muuttaa kasvisöljyn omega 3 epa/dha:ksi, tosin pienellä kertoimella.
Omega 6, mainitaan optimaaliseksi suhteeksi 1-2:1. Rypsi ja rapsiöljyssä taidetaan päästä suhteeseen 2:1. Tosin omega 6:n liikasaantiin väitetään syyksi rypsimargariinin ja rypsiöljyn liikasaanti. No jos kasvi kolmosta syödään suositusten mukaan niin suhde pysyy lähellä 2:1. Niin ja kala-aterioiden omega 3 taitaa vielä tasoittaa eroa. Toki tätähän ei toki tietenkään mainita. Niin syömällä oliiviöljyä niin suhde taitaa kasvaa 10:1
”Samaan aikaan toisaalla jopa samat ihmiset puhuvat viljojen tärkeydestä… miksi siis ei vain esiteltäisi niitä yleisesti terveyttä edistävinä, mutta ei ”pakollisina”?”
Minä tiivistin Juhanin sanoman, en ottanut kantaa terveysvaikuttajien kuten Fogelholm kantaan.
”Käytäntö kertoo siis toista kuin te väitätte ja ruokavalioneuvonta keskittyy pitkälti viljojen käyttöön eikä niitä saa jättää pois, vaikka veren sokeri nousisi, vaan on otettava lääkettä.”
Niinkö? Nyt esität kyllä ihan mutua. Ruokavalioneuvonta diabeteksen, sv-tautien yms. suhteen on ”hiukan” muutakin kuin täysjyväviljojen puffaamista. Lääkehoidosta esität niinikään kyllä nähdäkseni ihan mutua.
”On melko inhimillistä, että ihmiset ovat suuttuneet ristiriitaisesta informaatiosta, se koetaan valehteluksi. Jos potilasta syyllistetään siitä, että hän ei syö ”oikein” eli suositusten mukaan, niin miksi te kutsuisitte sitä? Mihin katosivat ne vaihtoehdot? Tutkimusnäyttö ei ole niin vahvaa kuin annetaan ymmärtää, muutenhan asia olisi helppo selventää ja näyttää toteen.”
Ei tässä nyt ole nähdäkseni mitään sen kummempaa ristiriitaa kuin se, että tietyt tahot fokusoituvat nimenomaan niihin viljatuotteisiin & sitten vastapainoksi terveysvaikuttajat tuovat ilmi perustellun mielipiteensä (kys. tuotteet terveellisiä, ei väestötason perusteita eliminoida niitä ruokavaliosta). Jotkut jatkavat sitten spekulaation puolelle (poisjättäminen –> tilalle huonompia vaihtoehtoja) minkä voisi toki jättää tekemättä.
”Itämeren ruokavaliosta ei ole juuri niitä pitkäaikaistutkimuksia, samasta Knuuti kirtisoi esitettyjä paleotutkimuksia. Eikö hän juuri ole puhunut siitä, että yksi tai kaksi tutkimusta ei riitä..?”
Itämeren ruokavalio ei olekaan esim. diabetessuositusten ydin, eihän? Suositusten ydin on se, että tietyt ehdot täyttämällä on ”useita teitä onneen”.
”Itämeren ruokavaliosta on kyllä useita julkaisuja, mutta se on paljolti samasta aineistosta. Tiedät kyllä, että siitä ei ole pitkäaikaistutkimustuloksia, joissa sitä olisi verrattu vaikkapa terveellisenä pidettyyn ja paljon tutkittuun Välimeren ruokavalioon, jota se yrittää korvata. Eipä Välimeren ruokavaliossakaan tiedetä MIKÄ siinä itse asiassa on niin hyvää! Eikö se jo kerro, että emme yleisesti ottaen tiedä ravinnosta paljoakaan?!”
Hmm? Välimeren ruokavalion terveellisyydelle on kyllä useita selittäviä tekijöitä (kasvisten runsas käyttö, rasvan laatu, maitotuotteiden laatu yms. yms.). Mitä tarkoitat sillä ettemme tiedä ”mikä siinä on hyvää”?
”Sitä juuri esitin, että ei annettaisi ruokavaliomallia, ei ainakaan vain yhtä, kun ei tutkimustietoa ole riitävästi.”
Ja niin ei tehdäkään. Joten …?
”Se nippu paperia on melko paksu eikä sitä voi todellakaan sivuuttaa keskustelunpätkällä ja yhdellä lauseella. Eri ruokavaliot käsitellään siinä ihan nimeltä mainiten.”
No sinähän voit esitellä ne radikaalit erot selkeästi. Haavikon viesti käsiteltiin jo, lyhyesti kertaus sen ongelmista:
– Ruotsin mallissa ei ”suositella” vhh:ta käytännössä sen enempää kuin Suomen Käypä Hoito-suosituksissakaan, Suomessakin kun todetaan että
”Diabeetikolle suositeltava ruokavalio (ks. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 3) mahdollistaa varsin väljästi yksilöllisen ruokavalion koostamisen energiaravintoaineiden jakauman osalta. Suositus pohjautuu eurooppalaiseen näyttöön perustuvaan suositukseen”
– tiukka vhh mainitaan Ruotsissa ainoastaan painonpudotuskontekstissa, myös siellä mainitaan pitkäaikaisnäytön puutteesta sen terveellisyyden suhteen
– toisin kuin Haavikko esittää, niin tiukkaa vhh:ta ei puffata tuoreille diabeetikoille pl. tilanne jossa tarvitaan painonpudotusta
– myöskään Suomessa ei ”tiukkaa karppaajaa” ohjeisteta syömään täysjyväviljaa, tiukkaa vhh:ta kun ei suositella pitkäaikaiskäyttöön 🙂
Summa summarum? Näytön osalta ”tuttu” tilanne: vhh johtaa lyhyellä aikavälillä isompaan painonpudotukseen, pidemmälle aikavälillä etu häviää.
No joo, olishan se mukavaa, että nämä jotka ihannoivat Ruotsia ja virallisia VHH- ruokasuosituksia. Ongelma vaan taitaa olla se, että näitä suosituksia taitaa olla hyvin harvoin liitteenä.
Vähän sama tämä väite, että joku itäsaksalainen tiedemies on saanut 1930 luvulla nobelin siitä että syöpäsolut eivät syö muuta kuin sokeria. No itse asiassa kyseinen tiedemies on ilmeisesti saanut kaksi nobelia, tosin kumpikaan ei tainnut käsitellä syöpäsolujen energiankäyttöä. Sitä en tiedä, onko kyseinen henkilö esim tutkinut, kuinka syöpäsoluja paikallistetaan, helpoimmin varmaan valmiin radioaktiivisen glukoosiliuoksen kanssa, ehkä rasva- tai aminohappoliuos ei varmaankaan leviä niin helposti kuin glukoosiliuos esim PET-kuvauksissa. Ehkä jolla kulla ontäällä tietoo?
Nerokasta.. mutta meinasitko poloniumilla vai cesiumilla merkittyjä sokereita? Niidenhän tulisi levitä tasaisesti joka puolelle? Ja mitä sillä selviäisi? Jos käytettäisiinkin radiohiiliajoitusta ja selvitetään miten vanhaa sokeria elimistöstä löytyy… ; )
Muuten, wiki+VHH löytyy kaikkee mielenkiintoista. Ainakin pitkä linkkilista. Itseasiassa Juhanin blogikirjoituksen loppuun kuuluisi aina esiintulleen asian linkkilista/lähteet. Usein se löytyykin vaikka keskustelu harhautuu aiheesta tuon tuostakin.
MIE:n kommentin viimeisen osan voisi muotoilla myös siten, että pidempiaikaista tutkimusta ei löydy… mutta painonpudotus ei voi olla jatkuvaa ilman seuraamuksia? Selittävä tekijä olisi siten aika eikä itse dieetti (tästä varmaan joku kysyy mitä oikein tarkoitan).
Voikohan omaa mielipidettään muuttaa tutkimustiedon tarkentuessa vai leimaantuuko ajatuksia esittämällä jonkun tietyn suunnan ”puolustajaksi”? Miten pystyy esittämään mielipiteen naulaamatta kantaansa?
No toivottavasti Turun PET laitteessa ei käytetä mainitsemaasi poloniumia tau cesiumia, tai muissakaan mahdollisissa Suomes syöpä etsintälaitteissa. Se muuten ei taitaisi olla edes luvaiilista. Pitäisikö sinun Mr pain paljastaa nämä cesiumin ja polniumin käyttöpaikat.
Tuskinpa se on tarpeen. Taisi olla huono vitsi? Luin PET -kuvauksesta tarkemmin vasta äly-hoi-älä-jätä -kirjoitukseni jälkeen (soudellessa on aikaa miettiä asioita uudelleen).
Radioaktiivisia valmisteita on mm. joissakin kosteusmittareissa (aina STUK:n omaa autotallia myöten) ja niitä on ollut vaikkapa loisteputkien sytyttymissä.
Pet-tutkimuksissa ilmoitettu puoliintumisaika oli verrattain lyhyt, pisimmilläänkin vain 11 tuntia.
Alkoi kylläkin kiinnostamaan PET -tutkimus. Olisiko tästä tutkimuksesta apua CFS -potilaiden diagnostiikassa, sillä sekin näyttäisi olevan yhteydessä jollain tapaa sokereihin (CFS-verkon mukaan) – ainakin jos kyseessä on/olisi borrelioosin tavoin käyttäytyvästä nimeltä mainitsemattomasta aiheuttajasta. Laitteellahan kyettiin havaitsemaan aivotoiminnan muutoksia. Enkä tarkoita nyt tyypin nro 3 diabetestä kun semmoista ei ole. Tai jos on, niin se on vasta väite.
–
”CFS -verkon” taas löysin kun Juhani mainitsi ”kokemusasiantuntija” -nimikkeen ja aloin miettimään että mitähän ne oikeasti ovat.. Vastaus oli: Mm. sairaanhoitopiirien kouluttamia kokemusasiantuntijoita.
Tämmöisen asiantuntijan voi tilata ainakin Kokea -sivuston kautta. Sielläkään ei ollut mainintaa Polonium tai Cesium -kokemusasiantuntijoista.
Niin ja Radon on uraanin yhden hajoamislinjan lopputuote.
Krooniseen väsymysoireyhtymään (CFS) ei ole hyvää diagnostista tekstiä. Minulla ole tietoa, että edes PET-kuvauksella jolla voidaan havaita aivojen toimintaa ja välittäjäaineita, voitaisiin diagnosoida CFS. Syynä on tietenkin se, että me emme vielä ymmärrä oiraiston syntymekanismeja.
Kokemusasiantuntija on itse asiassa henkilö, joka on käyttänyt esim sairaalan palveluita ja voisi sitten antaa rakentavaa palautetta toiminnoista. Yhtään ei taida olla vielä nimetty TYKSiin.
Hmm.. tekstiä = testiäkö? Ehkä sitä ei ole edes tarvetta olla. Lähtisin siitä, että monille oireille tai sairauksille annetaan nykyään sinänsä hyvin tilaa kuvaavia nimiä – vaikka kyse olisi ihan tavallisista sairauksista.
Syntymekanismien pohtiminen voi olla myös turhaa, koska tulisi pohtia ennemminkin kullekin sopivaa hoitoa. Hoidetaanhan syöpäänkin sairastuneita vaikka syntymekanismeja ei täysin tunneta. On myös henkilöitä jotka eivät voi työskennellä tietyissä ammateissa infektioriskin vuoksi.
Tämä borrelioosi. Sen akuutti infektiovaihe osataan hoitaa, mutta onko lopulta kyse kuitenkaan infektiosta? Tämä käsitys minulle jäi, kun luin asiaa käsittelevää KHO:n päätöstä KHO:2015:189. Tai sitten on kyse hoidon poliittisista linjauksista jotka eivät edes perustu lääketieteeseen. Tähän viittaa mielestäni se, että lausunnon oli lopulta tilannut valikoimapalveluneuvosto. No. Ehkä tätä ei ole tarpeen pohtia täällä.
Alla muutama linkki hoidosta ja toteamisesta Norjassa.
Rituximab Study:
https://www.youtube.com/watch?v=Yw7VIyFNH50
Norjalainen 9v sairastanut ja parantunut;
https://www.youtube.com/watch?v=H4444F6B-9A&feature=youtu.be
Chemotherapy drug trial:
https://www.youtube.com/watch?v=petcvu53S0w
http://www.news.cornell.edu/stories/2016/06/indicator-chronic-fatigue-syndrome-found-gut-bacteria
–
Tässä artikkelissa (mikä olisi hyvä käännös sanalle noninvasible?) kerrottiin ensimmäistä kertaa löydetyn biologisia markkereita taudista vatsan bakteereista sekä inflammaatiota/tulehduksellisia löydöksiä verestä.
Tulevaisuudessa arveltiin hoidon liittyvän vatsan bakteerien toiminnan ymmärtämiselle, mahdolliselle dieetin vaihtamiselle (oletan, että parempaan..)ja probioottien sekä ravintovintokuitujen käytetään ja niiden avulla saataisiin hoito taudille.
”MIE:n kommentin viimeisen osan voisi muotoilla myös siten, että pidempiaikaista tutkimusta ei löydy… mutta painonpudotus ei voi olla jatkuvaa ilman seuraamuksia? Selittävä tekijä olisi siten aika eikä itse dieetti (tästä varmaan joku kysyy mitä oikein tarkoitan).”
Oikein arvattu. Mitä tarkoitit ”seuraamuksilla” ja tuolla viimeisellä virkkeellä? 🙂
Jatkuva laihduttaminen l. painon pudottaminen johtaa väistämättä vakaviin seuraamuksiin.
Syöttökokeiden eroja Suomessa ja USA:ssa voisi selittää tutkimusajan pituus (sairaudet kehittyvät pitkän ajan kuluessa).
Tämä taas tarkoittaisi että sekoittava tekijä, joita yhden, kahden tai vielä kuudenkaan vuoden tutkimuksissa ei saada selville – on aika. Siis aika, mikä vaaditaan, että sairastuu esim. SV -tauteihin.
Tästä syystä mikä tahansa ravintoa koskeva interventio (rasvojen vaihtaminen parempaan) voi osoittautua hyväksi.
En oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Jatkuva laihduttaminen on mahdottomuus, laihduttaminen ylipäätään on TODELLA vaikeaa (n. 90% laihduttajista palaa takaisin lähtöpainoonsa).
Syöttökokeista: laihdutustrialit eivät yleensä ole tällaisia enkä ole tietoinen siitä, että Suomessa oltaisiin tällaisia ylipäätään paljoa tehty. Tämän ketjun aiheeseen ne eivät liity muutoin kuin siten, että kun eri ruokavalioita vertaillaan syöttökoeasetelmassa (ateriat valmiina ja/tai nautitaan klinikalla) eikä ns. vapaasti elävien koehenkilöiden kautta niin esim. paleo osoittautuu yhtä hyväksi/huonoksi vaihtoehdoksi – nopeamman painonpudotuksen tuoma etu kun eliminoituu.
Mitä esim. rasvojen vaikutukseen sv-tautitapahtumiin tulee, niin näitä ei tietenkään voida tutkia syöttökokein. Moinen olisi jo pelkästään kustannukseltaan aivan tähtitieteellistä. Aika on toki yksi tekijä, toinen tietenkin tarvittavien koehenkilöiden määrä – plus sitten se, miten heidät saataisiin sitoutumaan tuollaiseen vuosien ajaksi yms. yms.
Raapustan jotain kun pääsen muistiinpanojen ääreen. Lähetin tätä aihetta sivuavaa Juhanille, olisiko ollut noin kuukausi sitten.
Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73)
doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i1246
–
Tässä laajassa tutkimuksessa oli pitkä kesto (tutkimus kesti 5 vuotta, tulosten julkistaminen vähän kauemmin..) ja suuri määrä seurattavia. Kyse on siis vanhan tutkimuksen uudelleen analysoinnista.
Tutkijat päättelivät, että tuomalla tyydyttyneitä rasvoja ruokavalioon – alentaa mm. linolihappo tehokkaasti seerumin kolesterolia, mutta tämä ei kuitenkaan tukenut oletusta, että tästä seuraisi alhaisempi riski kuolla sepelvaltimotautiin.
Sittemmin BMJ:n pääkirjoituksessa (doi: 10.1136/bmj.i1512) pohdittiin syitä moiseen ja todettiin ”Ideally, recommendations should be based on clinical outcomes, not surrogates such as cholesterol concentration”. Eli ideaalitapauksessa perustana tulisi olla kliininen tutkimus – ei ainoastaan veren kolesterolipitoisuus. No, Pääkirjoituksessa ei taidettu ottaa kantaa LDL ja HDL -suhteeseen sen tarkemmin.
Opimme jatkuvasti lisää rasvojen koostumuksesta. Monityydyttymättömien rasvojen käytössä voi olla tekijöitä, joita emme tunne? Millainen oli käytössä olleen kasvirasvan koostumus (linolihappo) vuosina 1968-73? Miten se tuolloin valmistettiin, miten säilytettiin? Miksiköhän tutkijat eivät paneutuneet tähän etsiessään vastausta ei-odotettuun-tulokseen?
Kasvissyöjillä on mahdollisesti alhaisempi painoindeksi?
http://puolikiloa.fi/kasvissyojien-kolesteroliarvot-verenpaine-ja-bmi/
Sivuston yhteenvedossa todetaan seuraavaa: ”…kasvissyöjillä on edullisempi kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde. Edullisemmat rasva-arvot selittävät todennäköisesti sitä, miksi kasvissyöjät sairastavat vähemmän sepelvaltimotautia kuin sekasyöjät.” Ja ”Useimmissa tutkimuksissa BMI on määritetty ainoastaan yhdessä aikapisteessä. Tällaiset tutkimukset eivät vielä kerro, lihottaako kasvisruokavalio pit(k)ällä aikavälillä vai johtaako se laihtumiseen.”
Päättelisin tästä, että kaiken perustana on huolellinen kliininen tutkimus. Selittävä tekijä sairastavuuteen ei välttämättä selviä tavanomaisista verikokeista joissa tutkitaan vain kolesteroli. Ratkaiseva tekijä voi löytyä muusta.
Lapsilla tehdyssä tutkimuksessa ravintointerventiosta (http://docplayer.fi/219547-Tyypin-1-diabeteksen-ehkaisyn-mahdollisuudet.html) oli ollut selvää hyötyä – olisiko hyöty tullut siitä, että osataan kiinnittää huomiota entistä enemmän ruoan laatuun kuin määrään?
”Varhainen ravintointerventio näyttää ehkäisevän diabetekseen johtavan tautiprosessin käynnistymistä noin puolella tapauksista”.
Ratkaiseva tekijä voisi siten olla ruoan määrä. ”Primääriehkäisy: Turvalliset hoidot, jotka vaikuttavat edullisesti oman puolustusjärjestelmän säätelyyn”.
Tarkoittaako tämä oikeastaan muuta, kuin, että nautitun ravinnon jälkeinen vaste elimistössä tulisi olla mahdollisimman matala?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Positroniemissiotomografia
Entäs ne statiinit -nmimerkille: Puhumme siis Ruotsin SBU:n (vähän THL:ää vastaava laitos) taannoisesta linjauksesta ja se löytyy tästä http://www.sbu.se/sv/publikationer/sbu-utvarderar/mat-vid-fetma-/ (vuodelta 2013)
Maltillinen karppaus todettiin yhdeksi vaihtoehdoksi myös vuonna 2011.
http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/enemman_vaihtoehtoja_diabeetikon_ruokavalioon_kannustaa_ruotsin_sosiaalihallitus.3492.news
Kuten kirjoitin, niin omakohtainen kokemus diabeteksen hoidosta ja ruokavaliosta ei ole sellainen kuin nimimerkki Mie väittää sen virallisesti olevan. Samaa olen lukenut sadoista kommenteista ja keskustellut muiden ihmisten kanssa, joilla on sama kokemus, aivan viime ajoilta. Vähärasvaista ruokavaliota viljoineen tyrkytetään edelleen, vaikka sen on osoitettu olevan suunnilleen huonoin kaikista vaihtoehdoista.
On totta, että diabeetikon ruokavaliosuositukset Suomessakin korostavat enemmän yksilöllisyyttä kuin aiemmin, mutta silti tukeudutaan siihen vanhaan loppujen lopuksi. Siis sanahelinää. Hiilihydraatteja kun neuvotaan syömään 60E%. Vaikka ne olisivat matalan GI:n hiilihydraatteja, niin ymmärtänet, että silloin niitä pitää syödä määrällisesti vieläkin enemmän, koska matala GI= vähän energiaa, yleensä. Eikä lvilja ole koskaan matalan GI:n tuote.
Diabeetikon virallisesti suositeltu ruokavalio on sama kuin muunkin väestön. mitenkään ei korosteta matalahiilihydraattisia. Mielestäni tuota energiaprosenttia voisi laskea melkoisesti, jolloin luonnollisesti rasvan osuus nousee.
”Hiilihydraateista puhuttaessa nostetaan suosituksissa vahvasti esille niiden laatu. Hiilihydraattien lähteeksi suositellaan täysjyväviljaa, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, juureksia ja vihanneksia. USA:n suosituksessa todetaan, että diabeetikoiden tulisi syödä vähintään se määrä täysjyväviljaa ja kuituja, mitä suositellaan koko väestölle.
USA:n suosituksessa todetaan, että kuidulla saadaan mitattava vaikutus verensokeritasoon vasta silloin, kun päivittäinen kuitumäärä on yli 50 g, mikä on lähes mahdoton toteuttaa tavallisilla ruoka-aineilla. Kuitenkin runsaan kuidun saannin on todettu olevan yhteydessä tyypin 2 diabeetikoiden pienempään kokonaiskuolleisuuteen. ”
http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/diabeetikolle_sopiva_syominen/diabeetikon_ruokavaliosuositukset
Kannattaisi kysyä silmälääkäriltä mitä hän näkee diabeetikon silmistä! Kuulemma ruokavalion.
Ruotsissa on niin paljon enemmän LCHF -ruokavalion noudattajia, että heidät on pakko ottaa huomioon. Suomessa usein VHH:lla tyydyttyneen rasvan osuus on pienempi kuin Ruotsin mallissa. Tutkimustakin Ruotsissa tehdään myös viljoista http://www.svt.se/nyheter/vetenskap/gluten-okar-risken-for-diabetes-typ-1 Meillä on tutkimuksissa todettu vain rukiin hyötyjä. kuidun hyöty on se, että se hidastaa sokerin imeytymistä. Jos ei syö sokeria, niin..?
Voisi pohtia MIKSI lihavuusleikkaus saattaa poistaa 2-tyypin diabeteksen? https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/ajankohtaista/lihavuusleikkaus-tuo-helpotusta-kakkostyypin-diabeetikoille Miksi mieluummin leikataan kuin suositellaan vähähiilihydraattista ruokavaliota?
Koska kommentti oli osoitettu nimimerkille ”entäs ne statiinit”, kommentoin vain tätä viimeistä asiaa: ”Miksi ennemmin leikataan kuin suositellaan vähähiilihydraattista ruokavaliota?”
Taitaa mennä asiat sekaisin. Lihavuusleikkaus on sairaalloisen lihavuuden hoitoa, (eikä esim diabeteksen hoitoa). Voimakas lihavuus ei ole VHH-ruokavaliolla eikä muillakaan ruokavalioilla muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta parannettavissa. Kysymys ei ole noin yksinkertaisesta ongelmasta. Sitä paitsi ei VHH:n teho laihdutuksessa ole pitkällä aikavälillä yhtään suurempi kuin muunkaan laihdutusruokavalion.
Tässäkin kommentissa, kuten monissa muissa VHH-kannattajien kommenteissa heijastuu suunnaton usko juuri VHH:n ylivoimaisuuteen. Se tuntuu olevan tarinoissa ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan. Ongelmana tässä on se, että keskitytään vain yhteen makroravinteeseen ja samalla unohdetaan muut. VHH hyvin toteutettuna on yksi hyvä ruokavalion vaihtoehto eikä tutkitun tiedon mukaan mikään mullistava ja kaiken korjaava taikavoima. Ja kuten on monesti todettu, kyllä VHH mahtuu myös suositusten mukaiseen ruokavalioon.
Lihavuusleikkauksen seurauksena kyllä tapahtuu monia muitakin muutoksia kuin painon pudotus. Yksi on diabeettisen aineenvaihdunnan korjaantuminen (siis Tyyppi 2 diabeteksen, kommentoijalta näyttää menevän sekaisin myös DM-tyypit). Tällä ei ole mitään tekemistä VHH-ruokavalion kanssa eikä yksin painon lasku näyttäisi sitä selittävän. Kyse on monimutkaisesta tapahtumasta, jossa leikkauksen seurauksena suolistohormonien toiminta muuttuu.
Knuuti kirjoitti:
Sitä paitsi ei VHH:n teho laihdutuksessa ole pitkällä aikavälillä yhtään suurempi kuin muunkaan laihdutusruokavalion.
Tässäkin kommentissa, kuten monissa muissa VHH-kannattajien kommenteissa heijastuu suunnaton usko juuri VHH:n ylivoimaisuuteen
…………………………………………………………………………………………………………………….
Nappasin nyt vain pari lausetta tästä Knuutin sanahelinästä. Tämä kuvastaa hyvin Knuutin pääkopan kuvitelmia koskien VHH-ruokavaliota. Mitä hän yrittää selittää?
1) VHH-ruokavaliota ei kannata kokeilla?
2) VHH-ruokavalio on uskonasia?
……………………………………………………………………………………………………………
Knuuti kirjoitti:
Kyse on monimutkaisesta tapahtumasta, jossa leikkauksen seurauksena suolistohormonien toiminta muuttuu.
………………………………………………………………………………………………………………………..
Mistä muuten Knuuti tietää, ettei VHH-ruokavalio vaikuta suolistohormoneihin? Sanahelinää?
Hesari paljastaa:
Hän oli amerikkalainen biologi Ancel Keys. Keys oli varma, että syyllinen sydänsairauksiin oli kova rasva, joka tukkii suonet.
Keysin kanta pääsi voitolle, ja mies kannattajineen valtasi yhdysvaltalaisten terveysjärjestöjen ykköspaikat. Sokeritutkimus (ja Yudkin) jäivät marginaaliin, kun kovasta rasvasta tuli lääkäreiden, ravitsemustieteilijöiden ja pian koko kansan suurin terveysvihollinen. Myös Suomessa.
”On sokerin ongelmat tiedetty jo pitkään, mutta niihin ei vain ole keskitytty tutkimuksessa. Tieteessä on olemassa muotitutkimusalueita, joihin tutkijat keskittyvät, ja rasva oli aivan perustellusti sellainen”, sanoo emeritusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen.
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1466562933733
Oletko muotitutkija Knuuti?
Reinmanin trolli ei kaipaa vastausta. Kertoo enemmän Reinmanista kuin muusta ja lopuksi päästiin vielä Keysiinkin.
Ei ole olemassa tutkimusta jossa joku yksittäinen dieetti ratkaisi kaikki mahdolliset terveysongelmat.
Amerikkalaisten vuosikymmeniä vanhaa tutkimusta pengottiin uudelleen ja siinä ei löytynyt eroa edes kasvi- tai eläinrasvojen välillä niin että edes rasvan lähde selittäisi päätetapahtumia.
Sen sijaan voitaisiin katsoa mitä tosiasiallisesti on tapahtunut Amerikkalaisille vuosikymmenten kuluessa:
a) paino on noussut?
b) liikkuminen vähentynyt joka myös iän kertyessä vähenee?
c) annos?
Suositteleeko joku vähä-liikunnallista dieettiä? Sillä mitä vähemmän liikkuu, sitä vähemmän tarvitsee syödä…
Juhani Knuuti, minulla ei mene sekaisin ykkös- ja kakkostyypin diabetekset. Mutta minusta tuntuu, että sinä et ole perhehtynyt ravitsemukseen ja diabeteksen hoitoon ravinnolla tai edes rasvamaksan hoitoon ravitsemuksella. Kaikki nämä liittyvät nimittäin lihavuusleikkauksiin.
Lihavuusleikkauksissa on saatu 2-tyypin diabetes poistumaan, samoin se saadaan pois vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Kumpikaan ei ole mikään lopullinen paraneminen, jos ihminen uudelleen lihoo väärällä ruokavaliolla. Se nimittäin on mahdollista sekä leikkauksen jälkeen että vhh-ruokavaliota noudattamatta jättämisellä.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mikään pelkkä laihdutusruokavalio. Laihtuminen itsessään tuo terveyshyötyä liikalihaville, mutta terveyden koheneminen ei perustu pelkästään siihen. Nimenomaan hormonitoiminta muuttuu. Nälkähormonit alkavat taas toimia. On aivan tyhmää tyrkyttää laihdutusruokavalioita, kun pitäisi opastaa ruokavalioon, joka kohdistuu nälänhallintaan eikä itsehillintään.
Tästä voi lukea jotain tutkimusta sinne päin, tosin ketogeenisenä ruokavaliona toteutettuna
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4313585/
Yksi ja sama ruokavalio, jonka voi koostaa silti erittäin monella eri tavalla, poistaa monta ongelmaa. 2-tyypin diabetes paranee tai lääkemäärät vähenevät, rasvamaksa paranee, suolisto-ongelmat vähenevät, rasva-arvot paranevat, kaikista näistä löytyy tutkimustulosta. Tässä ruokavaliossa ei pelätä rasvoja, mutta kylläkin vähennetään perunaa, viljoja, riisiä. Ihan sama millä nimellä siitä puhutaan. Tämä ruokavalio ei ehkä sovi kaikille, mutta sellaista ruokavaliota ei olekaan, joka sopisi. Vaihtoehtoja on esitettävä. Siitähän on kyse. (Itse olen kokeilemalla löytänyt ruokavalion, joka paransi minut, mutta en tiennyt, että sitä voisi kutsua nimellä VHH tai että se oli muotia, ei ollut vielä silloin.)
Mielenkiintoista uutta rasvamaksan poistosta, vain pilotti:
http://www.diabesityinpractice.co.uk/media/content/_master/4311/files/pdf/dip4-3-102-8.pdf
Ja rasva ei ole syypää:
http://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978
Tässä mielenkiintoinen tulos proteiinilisäyksestä
http://www.diabetesincontrol.com/improvement-of-glucose-metabolism-with-high-protein-diets/
Miten tämä suhtautuu vähärasvaiseen? Varsinkin eläinproteiinin ja kasviproteiinin eroja on tutkittu vähän. THL:n virallinen suositus suuntautuu ilmastopolitiikan mukaan eikä niinkään terveystutkimusten mukaan. Tämä lause ei tarkoita, että kannattaisin lihan syöntiä, minusta vain terveys on yksi asia ja ilmasto ja väestönkasvu toinen. Tämän valossa alkaa näyttää siltä, että mitä tahansa sitten syökin, ei hiilihydraatteja ainakaan kannata syödä runsaasti, vaikka ne olisivat ns. hyviä kokojyväviljoja.
Knuuti väittää, että laihdutustulos olisi pitemmällä tähtäimellä sama vähärasvaisella ja vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Niin, mitä sitten? Kun muut markkerit ovat kuitenkin vähähiilihydraattisen tai Välimeren ruokavalion puolella! Itse asiassa näiden yhdistelmistä onkin tehty tutkimuksia, jotka toistaiseksi ovat pienehköjä ja lyhyitä, vain vuoden kestäneitä, mutta ajatuksia herättäviä. Tai ainakin näiden pitäisi herättää ajatuksia.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24352095
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21992535
Pilvin pimein näitä on ja nämä pitäisi olla jo tuttuja.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25986079
Laitan uudelleen tämän meta-analyysin laihdutusruokavalioista, kun Knuutilla ei aiemmin ollut aikaa lukea sitä. Ehkä se nyt jo on tuttu. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0139817
Useissa tutkimuksissa oli syöty runsaasti myös tyydyttynyttä rasvaa.
”In conclusion, this trial-level meta-analysis of 17 randomized controlled trials shows that both LoCHO and LoFAT diets are effective in reducing weight. However, LoCHO diet appears to achieve greater weight loss and reduction in predicted risk of ASCVD events compared with LoFAT diet. On the basis of these results, we suggest that dietary recommendations for weight loss should be revisited to consider this additional evidence of the benefits of LoCHO diets.”
Tulkintasi asioista on tyypillisen valikoitunut. Lisäksi sinulta jää huomaamatta, että kirjoitusen aihe ei ollut se mikä ruokavalio olisi paras vaan se, miten näytön taakkaa kierretään. Miten sinun on niin vaikea ymmärtää sitä asiaa ja kommentoida sitä?
Mitä tulee VHH-ruokavalioon, olen kyllä todennut tässäkin blogissa monta kertaa, että VHH on ihan ok vaihtoehto diabeetikoille. Luotan tässä tutkittuun tietoon ja muiden asiantuntijoiden tulkintaan tutkimusmassasta. Misään ei kuitenkaan tule sellaista selvää tietoa että VHHn teho olisi mitenkään mullistava ja että sillä diabetes paranisi jotenkin erityisen tehokkaasti. Diabeteksen vähenemisestä on saatu ihan merkittäviä tuloksia myös ruokavaliolla, jossa on hiilihydraatteja.
Sitten vertaat VHH:n ja lihavuusleikkauksen vaikutuksia ja epäsuorasti annat ymmärtää, että ne olisivat kelpoja vaihtoehtoja. Suosittelen perehtymään kirjallisuuteen. Lihavuusleikkaus aiheuttaa mullistavia muutoksia suolistohormooneissa, eivät ne liity mitenkään VHH-ruokavalioon.
Lisäksi sinulla vielä menee asiat omituisesti sekaisin. Sanot: ”muut markkerit ovat kuitenkin vähähiilihydraattisen tai Välimeren ruokavalion puolella!” Miten ihmeessä tämä lause on selitettävissä? Välimeren ruokavaliohan on hyvin lähellä sitä mitä ravintosuositukset suosittavat ja siitä on tehty jopa omalle alueellemme soveltuva versio, Itämeren ruokavalio. Miten ne markkerit voivat olla sekä tuon suosituksen että VHH:n puolella?
Keskeisin ongelma kommentoinnissasi on, että heität yllä kuvatun kaltaisia markkeriväitteitä ilman mitään tutkimustukea ja sitten taas toisaalla yksittäisiä tutkimuslinkkejä toisista asioista.
Ilmeisesti olen blogisi kohderyhmää, jos tarkoituksesi on popularisoida tieteeseen ja terveyteen liittyviä aiheita. Silloin lukijoita vähättelevä ote ei toimi. Heille pitää selittää niin, että maallikko ymmärtää. Nyt vähän vaikuttaisi siltä, että useimmat lukijasi ovat jo kanssasi samaa mieltä -tai sitten ihan vastakkaista. THL:n tehtävä on kansan valistaminen, joten heille myös ilman muuta lankeaa selitysvelvollisuus, ei tässä voi katsoa vain tieteen tekemisen metodeja. Jos kansalle tehdään suosituksia, on kansalle selitettävä myös mihin suositus perustuu. Kansantajuisesti, vaikka se olisi vaikeaa. Mutta se on tärkeää.
Nähdäkseni ei ole pitkäaikaistutkimuksia, joissa viljatonta ruokavaliota olisi verrattu viljoja sisältävään ruokavalioon yleensäkään millään terveysmittarilla. Miten siis voidaan väittää, että jompi kumpi olisi parempi? Suositeltu. Suosittelu perustuu siis ainoastaan ja vain pitkään käyttökokemukseen, mutta ei vertailevaan tutkimukseen? Viljoissa on muitakin aineita kuin gluteenia eikä näiden vaiktuksista ole kunnon näyttöä. Tiedetään kuitenkin, että keliaakikoilla ei ole mitään terveyshaittaa siitä, että he eivät käytä viljoja. Tiedetään myös muita erityisryhmiä, joille jonkin aineen poisjättö tuo helpotusta oireisiin, mm. epileptikkolapsille tai autistisille vähähiilihydraattinen ruokavalio (jossa rasvaa lisätty). Näille erityisryhmille on ruokavalioita kokeiltu pitkäänkin. (Yleisesti on väitetty asiantuntijoiden toimesta, että ilman viljoja ei saisi riitävästi kuituja, yms.)
Ei tietystikään voida suositella kaikille samaa ruokavaliota erityisryhmien perusteella, mutta toisaalta turha varoittelukin on perustelematonta, se perustuu MUTUUN. Olisiko parempi, että ei esitettäisi yleisiä kaikille suunnattuja suosituksia, jos niille ei ole riittävästi perusteita? Ruotsin malli on tosiaankin sallivampi, esimerkiksi diabeetikko voi syödä monen eri ruokavalion mukaan.
Itämeren ruokavaliota on puffattu kovastikin. Mihin sen näyttö perustuu? Yhteen tutkimukseen! Siinä täysjyväviljoja verrattiin ”pullamössöön” ja yllättäin tulokseksi saatiin, että täysjyvä on terveellisempää! Ei sen perusteella voi vielä sanoa ruokavalion terveellisyydestä mitään, silti niin sanotaan! Tiedettä?
Epigenetiikka huomioon ottaen parinkaan vuoden ruokavaliotutkimus ei kerro mitään, joten voinemme riidellä asiasta vielä parin ihmisen eliniän verran. On kuitenkin esimerkkimaita, joissa viljoja ei perinteisesti ole syöty runsaasti, vaikkapa Japani. Kaikki sydän- ja verisuonitautien vähäisyyden edut on kuitenkin laitettu kalansyönnin ja vähäisen energian piikkiin. Onko se todellakin niin, vai onko tutkimuksia vain yksinkertaisesti liian vähän suhteessa liikkuviin osiin?
”Nähdäkseni ei ole pitkäaikaistutkimuksia, joissa viljatonta ruokavaliota olisi verrattu viljoja sisältävään ruokavalioon yleensäkään millään terveysmittarilla. Miten siis voidaan väittää, että jompi kumpi olisi parempi? Suositeltu.”
Käsittääkseni Juhani ei ole esittänyt muuta kuin sen, mikä tiedetään väestötutkimusten pohjalta: täysjyvävilja on terveellistä. Toisekseen, hän on todennut ettei se toki ole välttämätöntä.
Olen samaa mieltä. Terveellisen ruokavalion voi toki koostaa ilman viljojakin. Kuten myös ilman kalaa. Tai pähkinöitä. Tai sitrushedelmiä. Yms. yms. Mutta en vain keksi että MIKSI niitä kaikkia ei voisi olla mukana?
”Viljoissa on muitakin aineita kuin gluteenia eikä näiden vaiktuksista ole kunnon näyttöä.”
Kuten …? Et ilmeisesti laske myöskään epidemiologista näyttöä ”kunnon näytöksi”?
”Tiedetään kuitenkin, että keliaakikoilla ei ole mitään terveyshaittaa siitä, että he eivät käytä viljoja.”
Huonoja vertailukohtia. Minkä tiedät itsekin:
”Ei tietystikään voida suositella kaikille samaa ruokavaliota erityisryhmien perusteella”
Joten …?
”Olisiko parempi, että ei esitettäisi yleisiä kaikille suunnattuja suosituksia, jos niille ei ole riittävästi perusteita? Ruotsin malli on tosiaankin sallivampi, esimerkiksi diabeetikko voi syödä monen eri ruokavalion mukaan.”
Jos nyt viittaat ylipäätään diabeetikkojen ravitsemussuosituksiin, niin ne kyllä perustuvat näyttöön. Ruotsin mallin väitetyt erot käsiteltiin jo yllä, ovat luokkaa ”anekdotaalinen”.
”Itämeren ruokavaliota on puffattu kovastikin. Mihin sen näyttö perustuu? Yhteen tutkimukseen! Siinä täysjyväviljoja verrattiin ”pullamössöön” ja yllättäin tulokseksi saatiin, että täysjyvä on terveellisempää! Ei sen perusteella voi vielä sanoa ruokavalion terveellisyydestä mitään, silti niin sanotaan! Tiedettä?”
1) Itämeren ruokavaliosta on kyllä julkaistu enemmänkin tutkimuksia kuin vain yksi. Mihin niistä mahtanet viitata?
2) Toisekseen, samalla logiikalla (vertailukohta peruslänsimaalainen ruokavalio) voisimme myös hylätä myös käytännössä lähes kaikki muutkin ruokavaliomallit. Vertailukohtana kun ruokavaliotutkimuksissa useimmiten on juuri tämä.
3) Itämeren ruokavalio ei redusoidu täysjyväviljaan.
Kysyt ja vastaat minun sanoin. Mutta siinähän se tulikin.
Hoetaan samoja: ei redusoidu täysjyväviljaan (tarkoittanet suomeksi pelkisty tai kilpisty?) tai ettei niitä ole tarpeellista syödä, että kukaan ei tuputa niitä. Mutta tässä taas puhutaan ristiin. Samaan aikaan toisaalla jopa samat ihmiset puhuvat viljojen tärkeydestä… miksi siis ei vain esiteltäisi niitä yleisesti terveyttä edistävinä, mutta ei ”pakollisina”? Kyllä tämä on se kuva, joka yleisölle annetaan. Olisiko sitten vika viestinnässä? Miten huonoja siinä sitten ollaankaan, kun ei mene perille?
Käytäntö kertoo siis toista kuin te väitätte ja ruokavalioneuvonta keskittyy pitkälti viljojen käyttöön eikä niitä saa jättää pois, vaikka veren sokeri nousisi, vaan on otettava lääkettä. On melko inhimillistä, että ihmiset ovat suuttuneet ristiriitaisesta informaatiosta, se koetaan valehteluksi. Jos potilasta syyllistetään siitä, että hän ei syö ”oikein” eli suositusten mukaan, niin miksi te kutsuisitte sitä? Mihin katosivat ne vaihtoehdot? Tutkimusnäyttö ei ole niin vahvaa kuin annetaan ymmärtää, muutenhan asia olisi helppo selventää ja näyttää toteen.
Itämeren ruokavaliosta ei ole juuri niitä pitkäaikaistutkimuksia, samasta Knuuti kirtisoi esitettyjä paleotutkimuksia. Eikö hän juuri ole puhunut siitä, että yksi tai kaksi tutkimusta ei riitä..?
Kanervan väitöskirjasta itämeren ruokavaliosta uutisoitiin iltalehdessä 2014: ”Itämeren ruokavaliota noudattavat kertoivat syövänsä jopa kaksi kertaa enemmän pohjoismaisia viljoja kuin vähemmän ruokavalioon sitoutuneet. He saivat myös enemmän hiilihydraatteja, kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita ja toisaalta vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä alkoholia.
Erityisesti runsaasti pohjoismaisia viljoja syövillä havaittiin vähemmän vyötärölihavuutta, eli naisilla yli 90 senttimetrin ja miehillä yli 100 senttimetrin mittaisia vyötäröitä.
— Viljoissa on matala energiapitoisuus ja niiden korkea kuitupitoisuus vähentää näläntunnetta. Mahdollisesti juuri tämä ehkäisee painon kertymistä.”
Vertailu oli siis mihin?
Itämeren ruokavaliosta on kyllä useita julkaisuja, mutta se on paljolti samasta aineistosta. Tiedät kyllä, että siitä ei ole pitkäaikaistutkimustuloksia, joissa sitä olisi verrattu vaikkapa terveellisenä pidettyyn ja paljon tutkittuun Välimeren ruokavalioon, jota se yrittää korvata. Eipä Välimeren ruokavaliossakaan tiedetä MIKÄ siinä itse asiassa on niin hyvää! Eikö se jo kerro, että emme yleisesti ottaen tiedä ravinnosta paljoakaan?!
Sitä juuri esitin, että ei annettaisi ruokavaliomallia, ei ainakaan vain yhtä, kun ei tutkimustietoa ole riitävästi. Terveellisen ruokavalion voi koostaa monella eri tavalla. Ainakin on selvää, että se vähärasvainen runsashiilihydrattinen ruokavalio, jota aiemmin on julistettu ainoana oikeana, ei ole lainkaan oikea.
Mitä tarkoitit sanomalla: ”Ruotsin mallin väitetyt erot käsiteltiin jo yllä, ovat luokkaa ’anekdotaalinen’ ”? Se nippu paperia on melko paksu eikä sitä voi todellakaan sivuuttaa keskustelunpätkällä ja yhdellä lauseella. Eri ruokavaliot käsitellään siinä ihan nimeltä mainiten.
Laihdutuksesta ja ruuasta keskustelun sijaan pitäisi ehkä keskittyä nälänhallintaan, se toisi myös terveyttä. Toisten sovaamisen sijaan keskityttäisiin siihen omaan juttuun.
Kokonaisuus huomioiden Japanin tai Välimeren ”ruokavalio” saattaa erota pohjoismaisesta vain liikunnan osalta 😉
Valitustyötä pitää tehdä lisää..
Valistustyötä..
Jari:
”Täysjyvä on terveyttä edistävää vaaleaan viljaan tai keskivertokaloreihin verrattuna. Sen näyttö osoittaa. Ei muuta.”
No ei. Etua saavutetaan toki myös vaikkapa prosessoitujen lihatuotteiden kannalta. Täysjyvävilja yhdistyy konsistentisti pienempää riskiin vaikkapa sv-tautien suhteen, liha ei.
”Yksi selvä etu täysjyväviljan vaihtamisessa rasvaan (kalori kalorilta) on se, että kolesterolimarkkerit (myös apoB) paranevat. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sairastumisriskiin.”
Siis tyydyttymättömään rasvaan (etupäässä PUFA) vaihdettaessa. Tässä vain tulee vastaa sitten se, että missä määrin niitä kaloreita tulee siihen vaihtaa – ja se, MISTÄ ne kannattaa ottaa. Keskivertoihmisen ruokavaliota tarkastellessa ei todellakaan täysjyvätuotteista.
”Etua saavutetaan toki myös vaikkapa prosessoitujen lihatuotteiden kannalta. Täysjyvävilja yhdistyy konsistentisti pienempää riskiin vaikkapa sv-tautien suhteen, liha ei.”
Siinäpä hieno osoitus nimimerkki Mien tiedoista taas. Eivät vilja ja liha ole toistensa vaihtoehtoja ravitsemuksessa.
Kokeilepa ymmärtää lukemaasi. En kirjoittanut ”liha” vaan ”prosessoidut lihatuotteet”. Ne ovat nykytiedon valossa selkeästi haitallisia, täysjyvävilja taas selkeästi hyödyllistä.
Toki prosessoituja lihatuotteitakin voi olla ruokavaliossa mukana – kuten sokeriakin tai transrasvoja. Kuitenkin mitä vähempi niitä löytyy, sen parempi. Ja jos ruokavaliosta halutaan tehdä terveellisempää, silloin kannattaa ryhtyä karsimaan niitä epäterveellisiä vaihtoehtoja – so. mm. näitä lihatuotteita.
Täysjyvävilja on terveyttä edistää verrattuna niin vaaleaan viljaan kuin vaikkapa prosessoituihin lihatuotteisiin. Sen näyttö osoittaa.
”Tutkimusnäyttöä on, ja mielipiteesi siitä on tiedossa. Ja sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Se on melkein yhtä arvokas kuin kenen tahansa muun anonyymihuutelijan mielipide sillä erotuksella, että sinä vielä yrität esittää sen näytön keskusteluissa virheellisessä valossa.”
Melkein vaikutuin. Not.
Kokeilepa palata siihen tutkimusnäytön tarkasteluun tuossa ”viljaton vai ei” kysymyksessä. Jätä tällä kertaa ne Roskatieteen palstalla vetämäsi itkupotkuraivarit väliin, jookos? Ja täällä kun et pysty sensuroimaankaan viestejäni, niin …
Kokeile oi sinä arvokas omalla etunimelläsi kirjoittelija sitä asia-argumentaatiota. Onnistuuko? 🙂
Mie, ei tässä ole tarkoitus vakuuttaa sinua vaan keskustella Knuutin kanssa itse asiasta. Sinun mielipiteesi on jo ns. lukossa.
Sinuun meni luottamus siinä vaiheessa, kun vääristelit kaksi kertaa peräjälkeen tutkimuksen tuloksia. Ko. tutkijat kyllä tietävät omat tuloksensa sinua paremmin. Mielipide pitäisi muodostaa tutkimustuloksista eikä päinvastoin sepittää tutkimustuloksia omiin mielipiteisiin sopiviksi.
Rehtiä sinulta olisi ollut pyytää anteeksi ja olla tarkempi jatkossa. Joten suuntaa itkupotkuraivarisi jatkossa muualle kuin minulle. Minulla ei ole aikaa tarkastaa jokaista asiaa moneen kertaan, jos joku anonyymihuutelija niin vaatii.
Milloinkohan Knuutikin kyllästyy tuohon inttämiseesi…
Jokainenhan voi lukea itse tuolta Roskatieteen blogista mistä oli kyse: quotemainasit yhden virkkeen tutkimustekstistä & jätit asian siihen. Kävin vastauksessani läpi kys. asian tutkimuksen omista taulukoista ja selvitin miksi asia ei ole ”ihan” niin kuin kys. virkkeen perusteella näyttäisi olevan. Katsos Jari kun löydösten relevanttiuden selvittely EI lopu siihen mitä tutkija(t) kirjoittaa – se vasta ALKAA siitä. Tätä on nimenomaan mielipiteen muodostaminen tutkimustuloksista.
Ja mitä tuohon anonymiteettiin vetoamiseen tulee, niin please. Nimellä tai nimimerkillä, tällä ei ole merkitystä – paitsi tilanteessa jossa asiaosaaminen loppuu ja anonymiteetistä itkeminen alkaa.
Jos et halua jatkaa itse tutkimuksesta, fine. Metakeskustelu saa jäädä osaltani tähän.
Sanoin jo, että suuntaa itkupotkuraivarisi muualle. Minua ei kiinnosta. Älä turhaan kuvittele, että valehtelusi edustaisi asiakeskustelua.
Jarille ja Mielle, teillä on yhteistä historiaa ja aikaisempien kiistojen osalta ja se näyttää dominoivan asiakeskustelun edelle. Jospa jokainen yrittäisi nyt pysyä siinä linjassa, että vain asiat kiistelevät vaikka se ei ole aina helppoa. 😉
Kuten sanoin, jatkan mielelläni itse asiasta (tutkimusnäyttö paleon/viljattoman eduista).
Teepäs joskus kirjoitus ravintotieteen ja ”ravintotieteen” koulutuksesta tässä armaassa Suomenmaassamme. Tietääkseni ravitsemustieteestä voi suorittaa virallisen tutkinnon ainoastaan virallisessa yliopistossa (Kuopio), mutta näitä ”ravintoterapeutteja” koulutetaan yksityisesti (maksaa opiskelijalle ”mansikoita”, useita tuhansia tällainen ”koulutus”) muun muassa Jyväskylässä.
Eräs ystäväni, aiemmin ihan järkevä humanististen tieteiden maisteri päätti alkaa opiskella ravintoneuvojaksi, mutta päätyi Kuopion sijasta yksityiseen ”terveys”opistoon Jyväskylään. Sen jälkeen ystäväni alkoi höpöttää ihan ufoja siitä, miten kaikki viralliset tutkimukset on maksettuja (salaliittoteoriat) ja vain luontaishoidot detoxeineen ovat asiallista terveydenhoitoa. Sitä seurasi ph- ja kemikaaliluento, A1 – A2 –maitoluento, ihqutusta biodynaamisesta viljelystä ym ym, johon huuhaahan en kuuna päivänä olisi tämän maisterisnaisen uskonut hurahtavan. Eikö näitä ”musta tuntuu” –ravintokouluttajia todellakaan saada kuriin? Me nauramme keskiajan taikauskolle, mutta ihmiskunta ei näytä 1000-1500 vuodessa järkiintyneen yhtään, vaan aina löytyy nenästävedettäviä, jotka maksavat useita tuhansia euroja tällaisesta ”koulutuksesta” julistaakseen sitä sitten omana uskontonaan ja ainoana totuutena eteenpäin. Ja jostain syystä nämä nenästävedetyt vielä tuhansia euroja maksettuaankin uskovat, että yksityiset ”ravintokouluttajat” toimivat pelkkää hyvän hyvyyttään? Koska ihmiskunta putosikaan puusta?
Knuuti kirjoitti:
Mutta Reimanin asiaton ja asian vierestä menevä kommentointi on minulle liian kova pala ja sen sensuroin, en tutkimusta.
…………………………………………………………………………………………………………………………….
Vaikea on lukijoiden ymmärtää kommenttiani,jos Knuuti poisti sen? Se koski nimenomaan hänen tämänkertaista aihettaan ”näytön taakka”.
…………………………………………………………………………………………………………………………….
Knuuti kirjoitti:
Otan uudelleen esimerkiksi tuon edellä kerrotun viljattoman ruokavalion puolustajien kysymyksen. Alkuperäinen kysymys siis kuului: ”(pyydämme) esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna.”
Kun ravitsemustieteilijät eivät heidän mielestään tarjonneet oikeaa vastausta vaadittuun kysymykseen, suurieleisesti tuotiin esiin ”musertava” tutkimusnäyttö viljattoman ruokavalion puolesta
Kommentti: Voisiko saada vastauksen mihin ruokavalioon nähden täysjyvä on parempi vaihtoehto?
Eikö tässä ole vähän sama asetelma kuin Itämeren ruokavalion kohdalla?
Mitä tutkijat sitten tekivät? Ohjeistivat koeryhmän noudattamaan Itämeren ruokavaliota ja vertailuryhmän jatkamaan tavanomaisella ruokavaliollaan? Kuulostaa järkevältä, vai mitä? Niin ei kuitenkaan käynyt. Tutkijat käskivät vertailuryhmää syömään oikein epäterveellisesti.
https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/03/18/ita-suomen-yliopisto-taikoi-itameren-ruokavaliosta-terveellisen/
Blogin esimerkin idea oli osoittaa, että esitetty kysymys oli muotoiltu niin, että siihen oli mahdoton vastata (kun kerran tutkimuksia ei ole riittävästi). Sitten blogissa selostetaan, että näytön taakka on tämän viljattoman ruokavalion tyrkyttäjillä, eikä käännettynä lukijoilla.
Mitä tekeekään Reinman? Hän lukee blogikirjoitukseni ja sitten esittää minulle sen saman alkuperäisen kysymyksen uudelleen ihmetellen miksi en ole siihen vastannut!
Mitä mitä.. eikö determistien tarjoama ape olekaan parempaa?
Reinman satuilee:
”Uutta verensokerin mittaria ei tietojeni mukaan myydä yksityisille kansalaisille. Tämä on ilmeisesti totta,mutta todella kummallista?”
Luotettavuutesi on tasan tarkkaan nolla. Jos sinulla ei ole tarjota mustaa valkoisella sille, että VIRANOMAISET kieltävät tietynlaisen mittarin myynnin/käytön yksityishenkilöltä, niin tarjoile sitä.
Muussa tapauksessa sinut voisi jo pikkuhiljaa bannailla. Jatkuvaa spämmäilyä ja trollaamista.
”Mammanmussukka Knuuti vauhdissa:”
Miksiköhän sinun viestejäsi edelleen julkaistaan?
Jos Reinman lähettää asiallisen kommentin, hyväksyn tietenkin sen. Muuten hän on suljettu pois tästä kommenttiketjusta.
Nyt varmaan samanmielisten blogeissa kohistaan tällaisesta törkeästä sensuroinnista?
Tosin noissa 140 hyväksytyssä Reinmanin kommentissa on ollut massiivinen määrä saman toistoa, joten eiköhän ne viestit ole jo kuultu.
Joo, taas taitaa mennä ihmisiltä vähän niin kuin lukemisen ymmärtämättömyyden puolelle.
Jos ajatellaan markkereita, niin yleensähän ne paranevat enemmän nopeammin laihtuneilla. Yleensähän markkereiden erot pienentävät kun painoero vähenee. Muuten suomalaispaleo kannattaisi ulottaa ehkä jonnekin 1800- luvun talonpoikaiskulttuuriin. Talvella siirryttäisiin syömään säilöttyä kurkkua, punajuurta ja vastaavaa, suola tai säilöyytä kalaa, silloin tällöin tuoretta kalaa jne. Tiedä kuinka lihantuotanto riittäisi kattamaan ihmisten lihansyönnin.
Ai niin ja laihtumisesta, 90 prosenttia diettiä aloittaessa kaikissa dieteissä taitaa olla samat pahikset. Niin ja THL laihdutus, tuskinpa siellä vaaditaan aluksi heti syömään 9 annosta viljaa ja joka aterialla 2-3 perunaa/ annosta riisiä tai pastaa. No tuskinpa, ai niin ihmetyttää jos samaan aikaan lapetaan laihduttaessa ruokaa sisään ja ollaan kitudietillä. Vai onko tämä jauhodietti niiden alulle panema, joille on tarjottu esim huomattavan ylipainon takia muutaman viikon pussidiettiä painon alentamiseksi esim leikkauksen takia.
Kiertoyritys 6.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488
…väitteen esittämällä ei ole asianmukaista ammatillista tai tieteellistä pätevyyttä.
Tästä syystä ihmisiä koskevia terveysväittämiä voisi tehdä ja tutkia oikeastaan (ja onneksi) vain lääkärit.
Kiitos tästä 😉
No, nykyisin auktoriteettiin on turha vedota. Kokemusasiantuntemus näyttäisi olevan samanarvoista tiedon kanssa. 🙂
Tuo laki koskee kuitenkin vain lääketieteellisen tutkimuksen tekemistä. Laki ei estä ketä vain tulkitsemaan tutkimustuloksia.
Onkin siinä hilkulla, tekeekö Happy pH lääketieteellistä tutkimusta?
Muuten vähän yleisemmin, alun perinhän väite taisi olla että pitäisi todistaa täysjyvän paremmuus viljattomaan, vs sydänvaivat lihavuus ym. Kuitenkin näyttäisi, että peukuttajat peukuttavat viljatonta enimmälti siksi, että ovat saaneet vaivoihinsa parannusta, niin sellaisiin vaivoiin, jotka ilmeisesti aiheutuvat esim viljojen gluteiinista. Maitotuotteet, minullekin maitotuotteet aiheuttavat vatsavaivoja, jos tulee juotua illan aikana pari litraa suht tyhjään vatsaan.
Viljojen gluteeni lienee kuitenkin hervemmin vatsavaivojen syy ellei ole keliakiaa. Gluteenista on tehty vain syntipukki kaikkeen. FODMAPit taitavat olla parempi kohde.
jaa, niin no,l viljattomuudessa voi olla ongelma, etei lopulta tiedetä, mistä helpotus johtaa, syödäänkö pullat ja kahvit tietyillä mausteilla 2-3 kertaa päiväsä, niin kahviau brutaille, ja vesilasi tai jotain muuta.
Joskus olen huomannut, että jos ihmettelee esim maustelisiä, niin se on salaliitttoa,no samta teoriitikot niin kardemummat saatta olla pahasta jo ne on väärästä alkuperämaasta.
Hairahduin muutama vuosi sitten muuttamaan ruokavalioni vähähiilihydraattiseksi, kun tuli luettua erään puoskarin blogeja enemmän kuin ollisi pitänyt. Hämmästyksekseni aika ajoin ilmeentyneet vatsavaivat katosivat sen siliän tien. Kun sitten kävin verikokeissa ja olin saanut nostettua kokonaiskolesterolini yli kymmeneen (HDL 3, LDL 7,1), niin aloin miettiä syömisiäni uudelleen. Olinhan autuaasti vaihtanut hiilihydraattien tilalle runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja sitä rataa…
Aloin sitten (luettuani oikeiden asiantuntijoiden, kuten Knuuti, Ohukainen, Laatikainen) blogeja kokeilla uudelleen niitä ruoka-aineita, joista olin luopunut muutamaksi vuodeksi. Lopulta selvisikin, että itselleni vatsavaivoja aiheuttikin pelkästään ruis. Olin aivan suotta luopunut kaikista gluteenipitoisista tuotteista, kun aluksi luulin, että gluteeni aiheutti kyseisiä vatsaongelmia. Ilmeisestikin kyse on ollut juurikin Knuutin mainitsemista FODMAP-hiilihydraateista, joista Laatikainenkin on kirjoittanut blogissaan.
Nykyään pyrin syömään mahdollisimman hyvin virallisten suositusten mukaan. Pekoni ja voi ovat jääneet kaupan hyllylle.
Onkohan muillakin positiivisia kokemuksia siitä, että on vaihtanut karppauksen suositusten mukaiseen ruokavalioon? Aina vain kuulee siitä, kuinka kaikki muuttuu autuaaksi, kun siirtyy VHH-ruokavalioon (entisestä huonosta ruokavaliosta). Minä ainakin mielelläni tunnustan, että olen ollut väärässä ja LUULLUT tietäväni, millainen on terveellinen ruokavalio.
Kiitos palautteesta. Harvoin ihmiset valitettavasti tällä tavoin avoimesti kertovat kokeiluistaan.
Knuuti kirjoitti:
Reimanin mielestä on siis olemassa salaliitto, jossa tuollaisen ihmemittarin pääsy markkinoille on estetty mm. Diabetesliiton voimin
Luulisi jo Reinmanin kokevan edes jonkinlaista häpeää…
……………………………………………………………………………………………………………………
Äläs, Knuuti,pane suuhuni omia mielivaltaisia ajatuksiasi. Elät omassa mielikuvitusmaailmassasi niin,että ihan naurattaa!
Uutta verensokerin mittaria ei tietojeni mukaan myydä yksityisille kansalaisille. Tämä on ilmeisesti totta,mutta todella kummallista?
Mitä tulee häpeämiseen,Knuuti voi itse katsoa peiliin? Trolli mikä trolli…
Kielitaitoinen tilaa tuon laitteen (FreeStyle Libre Flash Glucose Monitoring System) helposti ulkomailta.
Ei tarvita mitään ”näyttöön perustuvan lääketieteen” tutkimuksia todistelemaan miten t2diabeetikon pitää elää, eikä VRNn huijaussuosituksia,jossa kerrotaan, että diabeetikko voi syödä kuten terve.
Heh, jokin syyhän varmaan sitten on sille, että se pitää tilata ulkomailta? Kuka sen on mahtanut estää Suomessa? Ei kai vain THL? 😉
Ja sitten kun jollakin on tuollainen mittari, kaikki tieteelliset kysymykset dieetin ja diabeteksen osalta ratkeavat. Siis vain seuraamalla verensokeripitoisuuta! En oiken tiedä itkeäkö vaiko nauraa.
”Uutta verensokerin mittaria ei tietojeni mukaan myydä yksityisille kansalaisille. Tämä on ilmeisesti totta,mutta todella kummallista?”
Mustaa valkoiselle, kiitos. Mistä ”tietosi” ovat lähtöisin? Lähde?
Voit hyvin itse tarkistaa pitääkö tieto paikkansa. Tieto on puhelinsoiton päässä..
Hyvä uutinen eilen YLE-uutisissa
Diabeteslääke estikin verisuonitauteja – suomalaiset mukana suurtutkimuksessa
http://yle.fi/uutiset/diabeteslaake_estikin_verisuonitauteja__suomalaiset_mukana_suurtutkimuksessa/8944792
Ja huono,että tuosta lääkkeestä voi saada syövän
Health professionals reportedly are receiving letters this week alerting them to an FDA warning just issued about risks of thyroid cancer and pancreatitis associated with the popular type 2 diabetes drug liraglutide (Victoza)
http://www.healthline.com/diabetesmine/newsflash-fda-issues-warning-on-victoza
Kannaattaa tiedustella Abbotilta, miksei ole tuotu Suomeen. Varmaan kannattavampaa lanseerata ensiksi Euroopan suurempiin maihin kuten Saksa, Britit, Alankomaat ym. Saakos tuolta netistä ostettua muut kuin kotimaan tai myyntiluvan saaneen maan asukkaat. Ai niin ja tiedoksi, laite taitaa olla tällä hetkellä koekäytössä Suomessa.
”Voit hyvin itse tarkistaa pitääkö tieto paikkansa. Tieto on puhelinsoiton päässä..”
Minun tehtäväni ei ole todentaa sinun väitteitäsi, se on SINUN hommasi.
Ennenkuin sen teet, en näe mitään syytä uskoa juttuihisi.
Matti Haavikko kirjoitti:
Christian Reinman: Verensokerin jatkuva seuranta (sensorointi) on Suomessakin yleisesti käytössä diabeteksen hoidossa. Nämä mittarit mittaavat verensokerin esim. 5 minuutin välein ja piirtävät siitä sitten käyrän jota voi ihmetellä
…………………………………………………………………………………………………………….
Toki on tiedossa, mutta uusi laite on huomattavasti helpompi asentaa kehoon(käsivarteen)
Näköjään uusi tutkimus oli liian kova pala Knuutille,kun hän sensuroi sen kommentistani? Ja vähän muutakin…
Laaja kansainvälinen tutkijajoukko kävi läpi noin 70 000 potilaan tiedot, ja tuli siihen tulokseen, ettei korkealla kolesterolilla ja sydänsairauksilla ole minkäänlaista yhteyttä. Erityisesti yli 60-vuotiaiden statiinihoito on täysin turhaa.
http://bmjopen.bmj.com/content/6/6/e010401.full
Reimanille: Toisin kuin haluat antaa ymmärtää, mikään odotuksista poikkeava tutkimustulos ei tietenkään tutkijalle voi olla liian kova pala. Ei todellisella tutkijalla ole valmista vastausta, joton tulos pitää pakottaa (toisin kuin joillakin muilla näyttää olevan.)
Mutta Reimanin asiaton ja asian vierestä menevä kommentointi on minulle liian kova pala ja sen sensuroin, en tutkimusta. Ehkä Reinmanin olisi hyvä erottaa oma höpinä ja tutkimustulokset.
Tuo Reinmainin tutkimuskinkki ei liity taskaan millään tavalla tämän blogin aiheeseen. Miksi hän sen postaa toistetusti tänne? Ilmeisesti on jumittunut vain tähän asiaan?
Tämä aihe on käsitelty täällä monta kertaa ja monlta eri kantilta ja sadoin kommentein. En siis nyt lähde tätä laajemmin perkaamaan vaan totean, että Reinman vain tyypilliseen tapaansa oikaisee tulkinnoissaan pahasti. Kohorttihan vain kertoo, että vanhuksilla korkea kolesteroli ei suoraan korreloi kuolleisuuteen. Tämä ei kumoa koko aikaisempaa tietomassaa kolesterolin ja ateroskleroosin yhteydestä mutta on mielenkiintoista pohtia miksi tässä kohortissa vanhemmilla tämä yhteys ei ole enää selvä. Mitään kantaa ei tietenkään voi ottaa siihen onko statiinihoito tässä ryhmässä hyödyllistä vai ei, sillä sitä ei edes tutkittu. Statiinihoitotutkimukset ovat asia erikseen eikä niihin nyt tässä yhteydessä kannata uudelleen palata.
Tuollaisen tuloksen saa toki aikaan kun jättää huomiotta keskeisen sekoittavan tekijän (iän yhdistyminen raihnaisuuteen/aliravitsemukseen ja mm. syövän kaltaisiin perussairauksiin) huomiotta – tai pikemminkin huomiotta sen, että liki kaikissa alkuperäiskohorteissa ei oltu tätä tarkasteltu. Uffe et co. toki viittaavat tähän ikäänkuin se, että murto-osassa näitä oli tarkasteltu asiaa jossain määrin (esim. ”terminal illness” ei ole aivan sama asia) jotenkin asiaa hyvittäisi. Loppuun sitten vielä muutama muukin syy-seuraus -suhteiden kanssa sekoilu ja avot! Keskiverto-denialistiläpyskä on valmis!
Ruotsin diabetesliitto esittelee mm. paleoruokavaliota tässä esitteessä, joka on suunnattu uusille diabeetikoille. PDF saatavissa netistä osoitteessa
http://www.diabetes.se/Butik/Produkter/Broschyrer-och-foldrar/Lat-dig-inspireras/
(ks esim s.29, ”Ät som på stenåldern!”). Muutenkin Ruotsin diabeetikoiden ruokavaliosuositukset ovat erilaiset, esimerkiksi vähähiilihydraattista ruokavaliota suositellaan yhtenä vaihtoehtona.
Diabeteksen hoitotulokset ovat Ruotsissa paremmat kuin Suomessa.
Pointtini on siis, että paleoruokavalion suhteen ihan vakavasti otettavat tahot ovat tulleet päinvastaiseen johtopäätökseen kuin blogisti. Ehkä paleoruokavalio ei kuulu samaan joukkoon ”happy ph” yms huiputuksien kanssa? Siitä kuitenkin olemme samaa mieltä, että heinänsiementen nauttiminen ei ole välttämätöntä hyvän terveyden saavuttamiseksi.
Olen kuullut tämän Ruotsi-väitteen ennekin. Kuitenkin pohjoismaiden välillä erot suosituksissa ovat varsin vähäiset ja myös pohjoismaiset suositukset ovat hyvin lähellä eri maiden suosituksia. Kyllä pienemmän hiilihydraattimäärän syöminen on myös suomalaisten suositusten mukaan aivan ok, jos vain perehdyt kotimaisiin diabeetikoiden ruokavaliosuosituksiin.
Olen eri myös mieltä siitä väitteestä, että minä olisin tullut eri mielipiteeseen Paleo-ruokavalion suhteen ns. vakavasti otettavien tahojen kanssa. Enhän edes kirjoituksessa ottanut kantaa Paleo-ruokavalion puolesta tai vastaan. Ainoa asia, mitä blogissani käsittelin, oli tuota tutkimusnäyttöä ja sen vakuuttavuutta viljattoman ruokavalion suosittelemiseksi. Se ei ole mielipideasia vaan kenen tahansa arvioitavissa. Kun tutkimuksia ei ole, niitä ei ole. On aivan sama, mitä mieltä minä tai joku ”vakavasti otettava” taho on. Asia ei muuksi muutu olemalla toista mieltä.
Lisäksi koko kirjoitus ei ollut edes fokusoitu viljatonta dieettiä varten vaan käytin sitä esimerkkinä niistä keinoista, joita somessa käytetään kun todistustaakkaa käsitellään. Jotenkin arvasin, että tietty porukka tähän reagoi niinkuin olisin nyt hyökkäämässä juuri Paleo-dieettiä vastaan.
Koska blogisi aiheena on netissä esitettävät paikkansapitämättömät väitteet, niin en toivottavasti eksy liian kauas aiheesta jos puutun väitteeseesi, että Ruotsin diabetes-ruokavaliosuosituksissa vähähiilihydraattista ruokavaliota käsitellään varsin samalla tavalla kuin Suomen vastaavissa suosituksissa.
Tyypin 1 diabeetikkona tunnen kyllä mainitsemasi Suomen diabetesliiton ruokavaliosuositukset. Diabetesliiton ravitsemussuosituksessa hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta on vähintään 45%. Tämä tarkoittaa yleensä yli 200g päiväannosta, joka ei oikeastaan edes ole vähähiilihydraattinen. Suosituksen mukaan täysipainoisessa ateriassa on ”perunaa, pastaa tai riisiä”, ja ”täysjyväviljavalmisteita lähes joka aterialle”. Suosituksessa kerrotaan että ”Pitkäaikaisesta suositeltua vähäisemmästä hiilihydraattien saannista saattaa olla haittaa.”
Yksilöllisyys hiilihydraattitarpeessa on huomioitu vain kahdessa kohdassa:
* Raskausdiabeteksessa alaraja on 40%, ja erityisesti aamupäivän hiilihydraattisaantia voi vähentää.
* ”Diabeetikot, joiden veren triglyseridipitoisuus on koholla, voivat hyötyä hiilihydraattien saannin pitämisestä suosituksen alarajalla”.
Diabetes-liitto ja Diabetes -lehti ovat eri yhteyksissä esittäneet myös, että hiilihydraattien vähentäminen tietyn rajan alle (esim. 150g, 130g tai 100g) aiheuttaa vaaran hypoglykemian lisääntymisestä.
Viesti on selkeästi se, että VHH-ruokavalio ei ole suositeltavaa. Liiton VHH-materiaaleissa varoitetaan VHH-ruokavalion riskeistä, ja kehotetaan joka tapauksessa syömään täysjyväviljatuotteita jos VHH-ruokavaliolle kuitenkin ryhtyy.
Käsitykseni mukaan Ruotsin ja Suomen diabetesliittojen erot VHH-ruokavalioon suhtautumisessa ovat:
* Ruotsin suosituksissa maltillinen VHH (30-40% hiilarimäärä) on samalla viivalla muiden suositeltujen ruokavalioiden joukossa.
* Ruotsissa tiukka (10-20% kaloreista) hiiliyhdraattirajoitus on mukana suosituksissa mutta se ei ole yhtä suositeltavaa koska siitä ei ole tutkimustuloksia. Suomessa diabeetikon ruokavaliosuositus kertoo, että pitkäaikainen 45% hiilihydraattiosuus ”saattaa olla haitallista”. Ruotsissa ei pelotella VHH:n haitallisuudella.
* Ruotsissa tiukka hiilihydraattirajoitus esitellään uusille diabeetikoille yhtenä vaihtoehtoisena ruokavaliona.
* Ruotsissa tiukkaa karppaajaa EI ohjeisteta syömään täysjyväviljaa ja nostamaan hiilihydraattimäärää. Suomessa ohjeistus on selkeästi tämä.
PS. Suomen diabetesliiton sivulla olevassa kirjoituksessa annetaan ymmärtää että Ruotsin suositukset ovat samalla linjalla muiden kanssa. Kuitenkin sama ravitsemusterapeutti kirjoitti Ruotsin suosituksista varsin kriittisen arvion silloin kun ne ilmestyivät. Mikäli olet muodostanut käsityksesi Ruotsin suosituksista Suomen diabetesliiton aineiston perusteella, virheesi on ymmärrettävä. Suosittelisin jatkossa kuitenkin alkuperäislähteisiin tutustumista.
PSS. Aivan äsken keskustelin aiheesta diabeteshoitajani kanssa, hän kyllä taisi ihmetellä kuinka Ruotsissa diabeetikon esimerkkiresepti koostuu 3-5 kananmunasta, voista ja mausteista!
Olen keskustellut tästä asiasta myös ravitsemusterapeuttien kanssa ja on totta, että tämän suhteen on jkv eroa eri instansseissa siitä mitä suositellaan. Suomalainen Käypä Hoito -suositus (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056) on se mihin lääkärit yleensä vetoavat ja siinä sanotaan seuraavasti:
”Diabeetikoille suositellaan pääpiirteiltään samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle. Tällainen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia (vihanneksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä) ja täysjyväviljaa ja mahdollisimman vähän ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja valkoista viljaa sisältäviä ruokia ja juomia niukasti kovaa rasvaa (tyydyttynyttä ja transrasvaa) ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa vähän suolaa ja enintään kohtuullisesti alkoholia.”
Ja myöhemmin: ”Diabeetikolle suositeltava ruokavalio (ks. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 3) mahdollistaa varsin väljästi yksilöllisen ruokavalion koostamisen energiaravintoaineiden jakauman osalta. Suositus pohjautuu eurooppalaiseen näyttöön perustuvaan suositukseen 77, 78.”
Hiilihydraateista sanotaan: ”Hiilihydraattien osuuden tulisi olla noin puolet kokonaisenergian saannista, ja niitä tulisi saada pääasiassa kuitupitoisista lähteistä (täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, vihannekset, hedelmät, marjat). Sokerin osuuden ei pidä olla yli 10 % energian saannista (enintään 50 g/vrk). Huonossa glukoositasapainossa tai ylipainoisella on syytä käyttää suosituksessa mainittua vähemmän sokeripitoisia elintarvikkeita. Myös muiden vähäkuituisten ja ravitsemuksellisesti vähäarvoisten hiilihydraattien, kuten valkoisen viljan, käytön rajoittaminen on hyödyksi 84, 85. Sokerin ja valkoisen viljan käytön rajoittaminen voi myös olla eduksi, jos veren triglyseridipitoisuus on suurentunut tai HDL-kolesterolipitoisuus on pieni. Virvoitusjuomia nautittaessa on suositeltavaa valita keinomakeutettuja vaihtoehtoja. Keinotekoiset makeutusaineet ovat kohtuullisesti käytettyinä turvallisia 86. Tavanomaisilla elintarvikkeiden käyttömäärillä (hiilihydraattien) niiden saanti ei kasva liian suureksi. Ruokien plasman glukoosipitoisuuden suurentamiskyvyn (ns. glykeeminen indeksi, GI) huomioimisesta saattaa olla pientä lisähyötyä suhteessa hoitotasapainoon B. Ruokavaliossa pieni GI näyttää suureen GI:hin verrattuna pienentävän HbA1c-pitoisuutta ja glykoituneiden proteiinien määrää diabeetikoilla, joilla hoitotasapaino ei ole optimaalinen. Pienen GI:n ruokien suosimisesta voi olla etua laihtumistuloksen ylläpitämisessä laihtumisvaiheen jälkeen 87. Jos ruokavalinnat tehdään yleisten suositusten mukaan, myös ruokavalion GI on suositellulla tasolla 70.
Vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle ei ole yksiselitteistä määritelmää, ja tutkimuksissa ruokavalioiden hiilihydraattimäärä on vaihdellut 84. Vähähiilihydraattisen ruokavalion (hiilihydraatteja alle 40 % energiansaannista) pitkän ajan terveysvaikutuksista on melko vähän tietoa. Vähähiilihydraattisen ja kohtuurasvaisen ruokavalion väliset laihtumistulokset eivät eroa kahden vuoden seurannassa lihavilla eivätkä vuoden seurannassa lihavilla tyypin 2 diabeetikoilla B, 79. Kun ruokavaliosta karsitaan huonolaatuisia hiilihydraatteja mutta tyydyttyneen rasvan määrää ei lisätä, ruokavalion laatu tavallisesti paranee. Suositeltava tapa vähentää hiilihydraatteja on välttää ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja valkoista viljaa sisältäviä ruokia ja juomia. Kasvisten (vihannesten, hedelmien, marjojen) tai täysjyväviljatuotteiden määrää ei yleensä ole syytä rajoittaa. Nämä ruokavalion hyvät hiilihydraattilähteet ovat myös kuidun ja useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Tiukkaa hiilihydraattirajoitusta (ns. ketogeenistä ruokavaliota) ei suositella diabeetikolle. Ks. www 3, 77. Niukasti hiilihydraatteja ja runsaasti eläinkunnan proteiinia sisältävään ruokavalioon on joissakin väestötutkimuksissa liittynyt suurentunut kuoleman riski 88, 89, 90, 91.”
Kyllä tällainen ohje antaa mahdollisuuden sovelta varsin monenlaista ruokavaliota. En ihan aina ymmärrä tätä kiihkoilua tämän VHH-asian osalta. Ei suositus määrää ketään syömään tiettyä ruoka-ainetta.
Matti Haavikko, eihän tässä tarvita kuin hyvä verensokerin mittauslaite ja Diabetesliiton k****tus selviää!
Nyt sellainen on kaupan sopuhintaan! Tosin ei Suomessa
FreeStyle Libre Flash
Glucose Monitoring System
https://freestylediabetes.co.uk/our-products/freestyle-libre
Kysyppä miksi sitä ei myydä vapaasti Suomessa? Sillä voi mitata vaikka joka minuutti,miten hiilihydraatit,mitkä tahansa, nostavat diabeetikon verensokeria raketin lailla ja pitävät sitä korkealla tuntikausia!
”Laitteen luokka tai jaottelu (IVD) määrittelee menettelyt, joita valmistaja voi käyttää tuotteen markkinoille saattamiseksi…”
Reimanin mielestä on siis olemassa salaliitto, jossa tuollaisen ihmemittarin pääsy markkinoille on estetty mm. Diabetesliiton voimin.
Ja tämä mittaus nyt sitten antaisi vastauksen johonkin kysymykseen, jota ei ole edes esitety.
Luulisi jo Reinmanin kokevan edes jonkinlaista häpeää…
Christian Reinman: Verensokerin jatkuva seuranta (sensorointi) on Suomessakin yleisesti käytössä diabeteksen hoidossa. Nämä mittarit mittaavat verensokerin esim. 5 minuutin välein ja piirtävät siitä sitten käyrän jota voi ihmetellä. Mittarin saa käyttöön diabeteshoitajalta esim. viikon ajaksi, joka on riittävä aika että siitä saa tuloksia irti. Minullakin on ollut muutaman kerran ja se on auttanut huomattavasti ymmärtämään verensokerin vaihteluita. Eli ei salaliittoa.
jaa miksiköhän diabeteskauppa myy:
Elastinen käsivarsivyö suojaksi insuliinipumpulle tai sensorille. Käsivarsivyö sopii esimerkiksi Freestyle Libren sensorin tai omnipod pumpun suojaksi.
Ilmeisesti sinulla Reinman vähän niin kuin vanhaa tietoa. Niin miksei aiemmin myyty, ehkä pitäisi kysyä valmistajalta/ maahantuojalta. Uusien laitteiden kauppa taitaa olla vaan sellaista, että niitä lanseerataan uusiin maihin pikku hiljaa ja pieniin maihin kuten Suomi pientäkin hiljemmin. Niin ja pitää sitä koekäyttääkin jne jne. Mutta ymmärrän että luulossa: ’ei myydä vapaasti Suomessa’ on tietenkin mukava elää.
Erinomainen kirjoitus. Voisi lisätä myös kohdan e) epäsuora tuotteiden myynti. Muutaman vuoden päästä esim. pelkästään gluteenittomien ja maidolle vaihtoehtoisten tuotteiden markkinat ovat 20 miljardia:
http://www.foodengineeringmag.com/articles/94728-gluten-free-market-to-reach-49-billion-by-2021
http://www.dairyreporter.com/Markets/Non-dairy-beverage-market-set-for-growth-Industry-Arc
Ja tähän sitten päälle kaikki muu vaihtoehtoravintoteollisuus, joka hyötyy siitä, että viljat ja maitotuotteet tai vaikka hiilarit rajataan pois.
Jostainhan se energia ihmisen pitää saada kun emme ole kasveja ja pysty yhteyttämään auringonvalosta sokeria. Ai niin, onneksi emme, sokerihan on myrkky 😉
Hyötyjiä voivat sitten olla myös mm. psykologit ja psykiatrit, joita tarvitaan jatkossa paljon ruokarajoitteisten ongelmia hoitamaan. Näitä esimerkkejä on jo valtaisasti, mutta valitettavasti potilassalaisuuden takia näitä tarinoita ei ole julkisuudessa.
Eli iso ja paha teollisuus lopulta voittaa.
Kiitos lisäysksitä. Teen näistä täydentävän lisäyksen artikkeliin.
Lisäksi on vielä ”Big Placebo”, joka ei toki ole Big Pharman kokoinen marketti vielä ole, mutta lähestyy:
http://rationalwiki.org/wiki/Big_Placebo
ja:
http://blog.skepticallibertarian.com/2014/03/20/big-pharma-vs-big-placebo/
Kuitenkin vaihtoehtopuolella halutaan myydä ideologiaa, että ”hyvää hyvyyttämme tehdään ja parannetaan maailmaa”. Todellisuudessa bisnes on sielläkin iso vaikuttava voima.
Minä olen koonnut nuo viljatonta ja täysjyväpainotteista ruokavaliota vertailevat kokeelliset tutkimukset, ja alkuperäinen kirjoitukseni niistä löytyy täältä:
Täysjyvää vai ei viljaa?
Toisin kuin oletat, en ole koonnut listalle pelkästään sellaisia tutkimuksia, joissa viljaton on ollut terveellisempi. Listalle pääsee ihan tutkimuksen lopputuloksesta riippumatta, kunhan kyseessä on satunnaistettu kontrolloitu koe, jossa verrataan viljatonta ja täysjyvää sisältävää ruokavaliota. On mahdollista, että listalta puuttuu joitakin tutkimuksia, ja olenkin lisännyt välillä uusia. Kommentointi on ollut vapaata jo yli viisi vuotta, eli tarkalla lukijallakin on mahdollisuus osallistua.
Jos joku on suositellut tämän näytön perusteella koko väestölle viljatonta ruokavaliota, niin Knuuti varmaankin kertoo, kuka niin on tehnyt, ettei lukijalle jää sellainen mielikuva, että Knuuti on rakentanut olkiukkoja.
Omat johtopäätökseni löytyvät kirjoituksen yhteydestä: ”täysjyvävilja ei ole keskeinen tekijä ihmisten terveydelle … varoittelu täysjyvän välttämisen haitallisuudesta alkaa olla jo melko suurella todennäköisyydellä aiheetonta”
Pari kysymystä vielä: 1. Onko (parempi kylläisyys ja) painonpudotus itsessään tärkeä vai merkityksetön asia? Laskevatko ihmiset kaloreita päivittäin ja tasaavat syömisensä johonkin tiettyyn kalorimäärään? 2. Knuuti antaa ymmärtää, että tutkimuksissa ruokavalion noudattaminen löystyy ajan myötä nimenomaan Paleo- ja VHH-ruokavalioilla. Onko tästä jotakin näyttöä, vai kertooko se lähinnä kirjoittajan omasta asenteesta?
PS. Muistuttaisin vielä lukijoille, että Juhani Knuuti on kirjoittanut kirjan. Jokainen pohtikoon itse, onko kirjan myynti valehtelun motiivi, kuten Knuuti tuossa itse vihjaa.
Kiitos tarkennuksesta. Lista on siis täydellinen. Hienoa.
Kun nyt sitten olet tämän listan takana niin millä tavalla voit noiden kahdeksan tutkimuksen perusteella väittää: ”täysjyvävilja ei ole keskeinen tekijä ihmisten terveydelle … varoittelu täysjyvän välttämisen haitallisuudesta alkaa olla jo melko suurella todennäköisyydellä aiheetonta”
Miten ihmeessä tällainen johtopäätös voidaan noista tehdä? Eihän meillä ole oikeasti mitään tutkimustietoa Paleo-ruokavalion vaikutuksesta sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja syöpään. En itsekään pidä viljoja välttämättöminä mutta miten ihmeessä voit perustella tuollaisen väitteen? Kysymys ei ole pelkästään viljoista vaan siitä, että kun viljat jätetään pois, ne yleensä korvataan muilla ruoka-aineilla juuri tässä Paleo-ruokavaliossa. Jos korvaaminen tapahtuu esim punaista lihaa lisäämällä, saattaa olla vaiktuusta esim suolistosyöpiin ja moniin sairauksiin. Muitakin esimerkkejä löytyy. Emme me oikeasti tiedä, onko viistasta yleisesti jättää pois kaikki viljatuotteet.
Vastaukset kahteen kysymykseesi:
1. Onko (parempi kylläisyys ja) painonpudotus itsessään tärkeä vai merkityksetön asia? Laskevatko ihmiset kaloreita päivittäin ja tasaavat syömisensä johonkin tiettyyn kalorimäärään?
Juhani Knuuti vastaa: Kylläisyyden tunne ei varmaan ole merkityksetöntä sillä aluksi Paleo-ruokavaliossa kalorit vähenivät spontaanisti ja hyvä niin. Ei tuo vaikutus sen ainoan tutkimuksen valossa, joka on olemassa, ollut kuitenkaan pysyvä vaan erot tasaantuivat. Painon pudoksen osalta ei ole siis pitkällä aikavälillä merkitystä, kumpaa ruokavaliota noudattaa, eikö totta?
2. Knuuti antaa ymmärtää, että tutkimuksissa ruokavalion noudattaminen löystyy ajan myötä nimenomaan Paleo- ja VHH-ruokavalioilla. Onko tästä jotakin näyttöä, vai kertooko se lähinnä kirjoittajan omasta asenteesta?
Juhani Knuuti vastaa: Mielestäni tässä kiteytyy kaikkien painon pudottamiseen liittyvien yritysten ydinongelma: Tiukkaa painoa pudottavaa ruokavaliota on vaikea jatkaa pitkää aikaa, oli se sitten mikä hyvänsä. Pelkästään subjektiivinen näkemykseni on, että muutokset olisi hyvä olla niin pieniä ja vähän rajoittavia, että niitä voisi jatkaa lopun elämää. Tämä on minun asenteeni, ei siis minkään tietyn ruokavalion puolesta tai vastaan.
PS. Muistuttaisin vielä lukijoille, että Juhani Knuuti on kirjoittanut kirjan. Jokainen pohtikoon itse, onko kirjan myynti valehtelun motiivi, kuten Knuuti tuossa itse vihjaa.
Kerrotko minkä kirjan ole kirjoittanut? Ja mitä minä tämän mahdollisen kirjan myynnistä saisin? Itse en keksi yhtään esimerkkiä.
Muutoinkaan en sanonut, että kirjan kirjoittaminen olisi automaattisesti valehtelun motiivi. Sanoin, että kirjan myynnistä saatavat tuotot voivat olla merkittävä sidonnaisuus sille millaisia mielipiteitä somessa aiheesta jakaa. Huomaan, että tulkitsit tämän omasta näkökulmastasi enkä enempää jatka kalikasta ja koirasta.
Koko ajatus alkuperäisessä tekstissäni kuului siis näin: ”Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan toki ajatella, että saavutetut terveysedut jokaisessa tutkimuksessa johtuivat jostakin muusta ruokavalion tekijästä kuin täysjyväviljan välttämisestä. Siinä tapauksessa tulisi kuitenkin johdonmukaisesti tunnustaa, että täysjyvävilja ei ole keskeinen tekijä ihmisten terveydelle.”
Olet ihan oikeassa siinä, ettei noissa lyhyehköissä kokeissa saatu tietoa vaikutuksesta sairastuvuuteen (tosin tunnetuista riskitekijöistä voi päätellä jonkin verran). Jos nyt kuitenkin ajattelee, että jonkin yksittäisen ruoka-aineryhmän pois jättämällä sairastuisi kaikenlaisiin tauteihin, niin olisihan sellaiselle oletukselle syytä olla jonkinlainen mekanismi tai tukea muun tyyppisistä tutkimuksista. Mutta tästähän me olemmekin lopulta samaa mieltä: ”En itsekään pidä viljoja välttämättöminä”
”Ei tuo vaikutus sen ainoan tutkimuksen valossa, joka on olemassa, ollut kuitenkaan pysyvä vaan erot tasaantuivat. Painon pudoksen osalta ei ole siis pitkällä aikavälillä merkitystä, kumpaa ruokavaliota noudattaa, eikö totta?”
Hyvä. Myönsit siis, että ruokavalion pitkäaikaisen noudattamisen vaikeus koskettaa kaikkia ruokavalioita. Siis tutkimuksissa. Varmasti kuvastaa kohtuullisen paljon myös todellista elämää, mutta uskon silti, että jos jokin ruokavalio tuntuu itselle sopivalta, niin sitä kannattaa jatkaa, vaikkei se joltakulta muulta onnistunutkaan tutkimuksessa. 🙂 Jos katsoo vain tutkimusten pitkäaikaisia laihdutustuloksia, niin samalla logiikalla voisi julistaa hyödyttömäksi minkä tahansa ruokavalion, joka nyt ei vaan satu sopimaan omaan maailmankuvaan.
Jos oikein muistan, niin viidessä tutkimuksessa kahdeksasta eroja viljattoman eduksi tuli myös painonpudotuksesta riippumatta, ja osassa näistä tutkijat ovat siis analysoineet tuloksista erikseen painonpudotuksen ja ruokavalion koostumuksen vaikutukset.
”Kerrotko minkä kirjan ole kirjoittanut?”
The ESC Textbook of Cardiovascular Imaging
Jose Luis Zamorano, Jeroen Bax, Juhani Knuuti – 2015
(Ellei sitten kirjoittaja ole joku muu samanniminen henkilö.)
Kiitos kommenteista. Näkökulmamme eivät siis olekaan lopulta kovin kaukana toisistaan.
Sanot: ”Jos oikein muistan, niin viidessä tutkimuksessa kahdeksasta eroja viljattoman eduksi tuli myös painonpudotuksesta riippumatta, ja osassa näistä tutkijat ovat siis analysoineet tuloksista erikseen painonpudotuksen ja ruokavalion koostumuksen vaikutukset.”
Vastaus: Siis 2-14 viikon aikana nähtiin joissakin verimittauksissa edullisia muutoksia, totta. Miten tämän oikeasti voi erottaa painon putoamisesta tilastollisin menetelmin, on kovin kiistanalaista, kun henkilömäärät ovat noin mitättömän pieniä.
Olennainen seikka on tietenkin se, että ruokavalion tulisi olla pitkäaikainen eikä pidempiä seurantoja ole kuin yksi kpl ja sekin vain pienellä henkilömäärällä ja vain 2 vuotta. Minusta muutaman viikon ohimenevä muutos jossakin verinäytteessä ei ole sellainen peruste, jolla jotain ruokavaliota voisi alkaa laajasti suosittelemaan. On lisäksi lukuisia muitakin verimittareita, joita ei ole edes mitattu saati sitten sairastavuutta eri sairauksiin, joka on kuitenkin se lopullinen sana.
En siis tyrmää laisinkaan vijatonta ruokavaliota tai väitä, että jokaisen on pakko syödä viljaa vaan väitän että meille ei ole riittävää tutkimusnäyttöä viljattoman ruokavalion turvallisuudesta saati sitten paremmmuudesta, että sitä voisi alkaa yleisesti suosittelemaan. Ei varmaan todennäköisesti ole mitään suurta ongelma jättää vaikkapa viljat pois, jos muuten huolehtii monipuolisuudesta ja vitamiinien ja hivenaineiden saannista.
Olen kyllä yksi tuon oppikirjan editoreista ja olen kirjoittanut siihen joitakin kappaleita. Olen saanut pienen kertakorvauksen editorina toimimisesta. Kirjan myynnistä en saa euroakaan. Jokainen voi päätellä onko tuo roolini eurooppalaisen sydämen kuvantamisen oppikirjassa vaikuttamassa blogissani käsiteltäviin aiheisiin.
Olisi tärkeää päästä eroon joidenkin asiantuntijoiden esittämistä uhkakuvista, joissa täysjyväviljan pois jättäminen on muka haitallista, vaikka tilalle ei tulisikaan vaaleaa viljaa. Seuraus voi olla sellainen, että metaboolikolta jää toimiva ruokavalio kokeilematta.
Siihen suuntaan ollaankin menossa, mutta vielä on jonkin verran vanhia jääriä, kuten vaikkapa Mikael Fogelholm, joka on joissakin asioissa hyvin ajan tasalla mutta tässä vilja-asiassa taantunut Leipätiedotuksen mainosmateriaalin tasolle. Fogelholm kun väittää, ettei täysjyvän pois jättämiselle ole tutkimuksissa *mitään* perusteita, ja vieläpä sanoo sitä haitalliseksi (”huono asia”). Siinä on jäänyt todistustaakka kantamatta, tämän haitallisuuden suhteen.
Ehkä kysymys on vain vastareaktiosta sille, että varsin vähäisin tutkimusnäytöin väitetään viljojen olevan pahasta ja vaaditaan niitä pois ruokavaliosta? Reaktiona on siis tämän ilmiön vastustaminen, jos/kun se ei perustu kunnolliseen näyttöön. On kyllä varmaan myös mahdollista saada riittävästi kaikkea ilman viljojakin, jos hoitaa muun ruokavalion kunnolla. Mutta miksi niin pitäisi tehdä ellei viljoista ole mitään ongelmaa? Lisäksi seurauksena voi olla se, että kun jättää kaikki viljat pois, tilalle tulee jotain vähemmän terveellistä. Ei kysymys kaiketi ole pelkästään siitä onko viljat hyvästä vai pahasta vaan siitä millainen viljaton ruokavalio on muuten.
Paleon tausta on käsittääkseni aika vahvasti juuri niissä uskomuksissa sille mitä esi-isämme söivät eikä tuo kyllä rehellisyyden nimissä käy minkäänlaiseksi uskottavaksi perusteluksi. Ihminen on sopeutunut ympäristöön aika nopeasti kuten laktoosin sieto pohjoisessa asuvilla osoittaa. Ei meidän tarvitse eikä kannata mennä arvailemaan kymmenien tuhansien vuosien taakse, mitä esi-isät söivät ja sen mukaan päättää mikä on tänään terveyttä edistävää.
”Paleon tausta on käsittääkseni aika vahvasti juuri niissä uskomuksissa sille mitä esi-isämme söivät eikä tuo kyllä rehellisyyden nimissä käy minkäänlaiseksi uskottavaksi perusteluksi.”
Itse veikkaan, että hyöty tulee pääasiassa viljan vähentämisen myötä glykeemisen kuorman laskusta (ja tämän hyöty on yksilöllinen). Täysjyväviljassa on pienempi GK kuin vaaleassa viljassa (lisäksi enemmän ravintoaineita, ja kuitu parantaa hieman kolesteroliarvoja), ja jos kaiken viljan jättää pois, niin GK voi laskea entisestään. Jos tilalle tulee juureksia ja hedelmiä, niin ero on vähäinen, mutta proteiinin lähteiden (lihat, maitotuotteet, kalat, pähkinät, tofut jne) vaihto rasvaisempiin ja mahdollisesti lisätty rasva pienentää GK:aa.
Kuten itsekin totesit, kyse oli veikkauksesta. 😉
No, nythän tuo hyödyn olemassaoleminen on juuri tutkimustiedon valossa varsin epäselvä, etenkin vähän pidemmällä aikavälillä. Mitään tietoa Paleon sairauksia ehkäisevästä tehosta ei siis ole.
GK on varmaan yksi seikka, joka vaikuttaa tuossa Paleo-ruokavalion alkuvaiheessa mutta vain yksi. Kyllähän energiamäärä pienenee selvästi kun poistaa viljat. En kuitenkin kyllä lähtisi ruokavaliota rakentamaan GK keskeisesti mielessä. En ole tietoinen mistään tutkitusta tiedosta, jossa olisi havaittu että GK on keskeinen riippumatta muusta ruokavaliosta. Kyllä tutkimusnäyttö on aika myös selvästi sen puolella, että täysjyväviljat ja monet muutkin ruoka-aineet voivat olla terveyttä edistäviä riippumatta GK:sta
Olen myös ollut havaitsevinani, että tämä GK-asia liittyy toisen uskomukseen eli siihen että insuliini on yksi pääpahiksista. Hiljattainhan kuitenkin tämä GK–insuliini–lihominen on kuitenkin aika selvästi kumottu.
Täysjyvä on terveyttä edistävää vaaleaan viljaan tai keskivertokaloreihin verrattuna. Sen näyttö osoittaa. Ei muuta. (Ja en ehdottanut, että pelkästään GK pitäisi ottaa huomioon ruokavaliossa.)
Yksi selvä etu täysjyväviljan vaihtamisessa rasvaan (kalori kalorilta) on se, että kolesterolimarkkerit (myös apoB) paranevat. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sairastumisriskiin.
Näistä ”viljaton-parempi” -jutuista tuli Jarin kanssa juttua taannoin täällä
https://roskatiede.wordpress.com/2016/03/28/tutkijoiden-kiusaajat-julkaisivat-nimilistan-itsestaan/
Lyhyestä virsi kaunis: on olemassa tasan yksi metodologisesti sen verran laadukas (post-hoc analyysi-tulokset voi tässä yhteydessä, tutkimusten luonteen & koon huomioiden, sivuuttaa) tutkimus, että sen avulla pystytään pureutumaan kysymykseen paleoruokavalion väitetystä paremmuudesta. Huom! Kyse EI siis ole VILJATTOMAN ruokavalion paremmuudesta per se.
Lopputulos: kys. tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja paleon ja verrokin välillä.
Ts. paleo on ihan yhtä toimiva – tai toimimaton – kuin moni muu terveellinen ruokavalio.
”Fogelholm kun väittää, ettei täysjyvän pois jättämiselle ole tutkimuksissa *mitään* perusteita, ja vieläpä sanoo sitä haitalliseksi (”huono asia”). Siinä on jäänyt todistustaakka kantamatta, tämän haitallisuuden suhteen.”
Mitään tutkimusnäyttöön pohjaavia terveydellisiä perusteita sille ei vaikuta olevan. Jos haluaa kokeilla viljatonta ruokavaliota, mikäpä siinä. Mutta kun a) tutkimusnäyttö täysjyvän eduista on kattava ja kun b) tutkimusnäyttöä viljattoman ruokavalion paremmuudesta ei ole, niin olisi syytä myöntää että kyse on omasta preferenssistä. Aivan kuten vaikkapa siinä, että käyttääkö maitotuotteita tai ei. Tai syökö kalaa vaiko ei. Jne. jne.
Tutkimusnäyttöä on, ja mielipiteesi siitä on tiedossa. Ja sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi. Se on melkein yhtä arvokas kuin kenen tahansa muun anonyymihuutelijan mielipide sillä erotuksella, että sinä vielä yrität esittää sen näytön keskusteluissa virheellisessä valossa.
Kiistaton näyttö SOKERIN nimenomaisesta vaarallisuudesta saatiin vuosina 1921-1923, kun koe-eläimiltä poistettiin HAIMA ja aiheutettiin näin koe-eläinten sairastuminen.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/banting.html
–
Mitähän muuta näyttöä tähän vielä vaadittaisiin.. mietitääs hetki..;)
Siis poistamalla haima, saatiin selville sokerin vaarallisuus. Toivottavasti tämä oli ironiaa?
Jos haima poistetaan syntyy tietenkin tyypin 1 diabetes. Ei siinä sokerin vaarallisuudesta saada mitään käsitystä, jos nyt ajattelet ravinnon sokeria. Jos taas pohdit veren sokeripitoisuutta niin sillä, kuten millä tahansa yhdisteellä veressä on tietty maksimi (tai minimi)pitoisuus. Se ei taas kerro mitään ravinnon sokerin myrkyllisyydestä.
Mietin lähinnä tätä ilmiötä siinä mielessä, että perusteettomat terveysväitteet aiheuttavat todennäköisesti jotain seurauksia?
Äärimmilleen vietynä se tarkoittaa varmaankin elinkauppaa.
–
Erikoislääkärilehdessä 3/2015 pohdittiin kausaalitekijöiden merkitystä ja niiden neutraalia tarkastelua. Tässä mielessä ironiaa sisältänyt vertaus haiman poistamiseen on selvässä syy-yhteydessä tästä toimenpiteestä aiheutuvaan sairauteen. Ei kuitenkaan sokeriin (tai VHH -dieettiin jota täällä jauhetaan varmaan hamaan maailman tappiin asti).
Kausaalitekijöiden oikea pohdinta sokerin osalta olisi mielestäni seuraava: Sokeri ravinnossa nautittuna aiheuttaa verensokerin nousua.
”tutkimusnäyttö täysjyvän eduista on kattava”
Jaa verrattuna viljattomaan? Ihan vapaasti saa esitellä väitteensä tueksi näyttöä jos väittää että täysjyväviljallinen on terveyden kannalta edullisempi ruokavalio kuin viljaton. Sitähän täällä yritetään väittää mutta väitteet on yhtä hyvällä logiikalla rakennettu kuin ”tutkimusnäyttö filtterillisten savukkeiden eduista verrattuna filtterittömiin on kattava ja on terveyden kannalta edullista polttaa filtterillisiä savukkeita”. Se on joko älyllistä epärehellisyyttä tai sitä ettei asiaa ole edes ajateltu loppuun asti. Toistetaan vain mitä on totuttu kuulemaan eikä nähdä valtavaa loogista aukkoa. Ei tutkimuksissa ole todettu että sellaisen, jonka ruokavalio ei sisällä viljatuotteita, kannattaisi lisätä viljatuotteita ruokavalioonsa (vaikka on toki niin että jos on joku joka syö pieniä kiviä, hattaroita ja kaniininkakkaa ravinnoksi ja hän vaihtaa osan ruokavaliostaan vaikka kaurapuuroon niin kyllä, terveys luultavasti paranee siinä tapauksessa, mutta jätetään se älyllinen epärehellisyys mielellään väliin kun ollaan jo kai kaikki aika isoja ihmisiä).
Huolestuttavaa että kieltäminen ja itsepetos on näin yleistä auktoriteettien keskuudessa, mutta toisaalta ymmärrettävää addiktiivisten substanssien kohdalla. Vaikka eihän addiktiivisuus toki ole ainoa mielipiteen muokkaaja viljatuotteiden kohdalla. Jos kyseessä olisi vaikka banaanista luopuminen niin ei se varmasti ottaisi yhtä pahasti mm. THL:ää – ja yllättävän monia muitakin – pattiin.
”Jaa että suuri osa kokeilleista on huomannut terveysongelmiensa helpottuvan huomattavasti poistamalla banaanin ruokavaliosta – ja he poistivat sen vaikka rakastivat banaanin makua ja kaikkia herkkuja joita banaanista saa tehtyä, mutta positiiviset muutokset kehossa ja mielessä veivät pidemmän korren? Jaa, kukin taaplaa tyylillään mutta sepäs on kyllä mielenkiintoista, ehkä sitä pitäisi tutkia tarkemmin ja selvittää mistä on kyse. Kyse on kuitenkin ihmisten terveydestä ja jos osa ihmisistä, varsinkin tiettyjen vakavien sairauksien kohdalla, saa huomattavaa apua banaanin ruokavaliosta poistamisesta niin sehän itse asiassa tarkoittaa että banaanin lisääminen ruokavalioon heikentää heidän terveyttään ja onhan se merkittävä juttu kansanterveydellisesti. Ehkä meidän kannattaisi valistaa ihmisiä ja kehottaa kokeilemaan olemaan vaikka pari viikkoa ilman banaania ja seuraamaan miten ololle ja mahdollisesti veriarvoille käy, nekin kun kuulemma usein paranevat.”.
Ehkä banaanin tai monen muun yleisen ruoka-aineen kohdalla noin voisi käydä mutta ei hyvänen aika viljatuotteiden.
Monet kulttuurit (ja eläinlajit) ovat eläneet ja elävät oikein mainiosti ilman banaania tai viljoja. Jos löydätte kulttuurin (tai vaikka nisäkäslajin) joka noudattaa kulttuurin (nisäkäslajin) perinteistä ruokavaliota joka ei sisällä viljoja, ja menette korvaamaan osan heidän ruokavaliostaan (gluteeni)viljatuotteilla, olen valmis lyömään vetoa että yleinen terveys tulee ennemmin heikkenemään kuin kohenemaan. Isokin summa saattaa olla mahdollinen koska olen aika varma että esimerkiksi sosiaalisen median viljattomien ryhmien tuhansista hyödyn löytäneistä voisi löytyä joukkorahoitusmahdollisuus. Omista voittorahoista puolet lahjoitan diabeteksen, reuman tai autoimmuunisairauksien ennaltaehkäisyn tutkimukseen.
Kiitos MS kommenteista. Ne valittavasti menevät kuitenkin pahasti ohi.
Ensinnäkin kysymys vallitsevasta ruokavaliosta perustuu siihen mitä nykyisin ylipäätään väestö syö ja mitä niistä ruoka-aineista tiedämme. Suositukset on laadittu niin, että niitä ruoka-aineita suositellaan, jotka on todettu terveyttä edistäviksi ja niitä taas ei, joita ei ole niin todettu. Lähtökohta on siis vallittseva tilanne. Varsin pitkän historian aikana väestö on käyttänyt myös viljoja ravinnon lähteenä ja käyttää nytkin kautta maailman. Kun sitten joku esittää, että ihmisten pitäisi luopua jostakin ravintoaineesta, vaikkapa nyt viljoista, tulee tämän väitteen esittäjän perustella tämä vaatimus tutkitulla tiedolla. Eli nyt päästään koko kirjoituksen ytimeen, jota kommentoija ei ole ymmärtänyt. Näytön taakka on on tämän uuden suosituksen antajalla. Kun sitä ei ole antaa, on kyseinen suositus vain mielipide, ei sen enempää.
Toiseksi, ruokavaliosuositukset eivät kiellä jättämästä mitään sellaista ruoka-ainetta pois, minkä huomaa vaikkapa aiheuttavan oireita. Kommentoija käyttää esimerkkinä banaania mutta ihan yhtä hyvin voi jättää myös viljat vähemmälle, jos niin haluaa ja huomaa vointinsa parantuneen. On kuitenkin aivan eri asia alkaa suosittelemaan jotain ruokavaliota muille ilman, että on mitään todellista näyttöä. Tällaisia suosituksia tietenkin tutkijat vastustavat. Tämä tulkitaan usein väärin niin, että tutkijat olisivat viljojen puolella. He ovat tutkitun tiedon puolella ja sen vuoksi puolustavata tässä tapauksessa viljoja, joita mollataan ilman kunnon tutkimusnäyttöä.
Voisin ottaa esimerkin nyt vaikkapa tästä banaanista. Jospa perustaisin banaanin kieltävän ravintoryhmän, joka alkaisi nyt lobbaamaan banaanin haitallisuudesta ja vaatisin, että ravintosuosituksiin pitäisi lisätä, että banaania pitäisi varoa. Miten tutkijat tähän reagoisivat? He vaatisivat tutkimusnäyttöä ja siten olisivat sitten tämän ravintoryhmän mielestä banaanin puolustajia vaikka todellisuudessa he vain puolustavat tutkittua tietoa (olkiukko-arvostelu). Kaikesta huolimatta kuka tahansa voi jättää banaanin pois, jos se ei tunnu hyvältä eikä tutkijat sitä tietenkään ole kieltämässä.
Kommentin addiktiivisuudesta jätän omaan arvoonsa.
Hyvä yritys Knuuti, mutta juna meni jo! Ei tarvitse kuin lukea tämä artikkeli The Telegraph lehdestä ja ymmärtää minne se on menossa…
Low-fat diets and exercise are pointless for losing weight, warns surgical expert
Low fat diets and exercise are pointless for those wanting to lose weight and obese people should simply eat less, a former shadow health minister told the House of Lords yesterday.
Lord McColl, emeritus professor of surgery at Guys Hospital in London, warned that current health advice to avoid fat was ‘false and misleading’ and was fuelling the obesity epidemic.
In May the National Obesity Forum and the Public Health Collaboration called for a major overhaul of dietary guidelines saying 30 years of urging people to adopt low-fat diets was having ‘disastrous health consequences.’
Their report claimed the low-fat and low-cholesterol message, which has been official policy in the UK since 1983, was based on “flawed science” and had resulted in an increased consumption of junk food and carbohydrates.
Lord McColl said eating fat was important because it kept people feeling fuller for longer, and advised overweight people to start adding fat into their diet.
“Fat enters the small intestine and greatly delays the emptying of the stomach,” he told peers.
“As the stomach emptying is delayed it gives the feeling that one has had enough to eat. Later when the fat has been absorbed the stomach then starts to empty again, It’s a beautifully balance mechanism which tends to prevent us from eating too much and prevents us from getting obese.”
http://www.telegraph.co.uk/science/2016/06/09/low-fat-diets-and-exercise-are-pointless-for-losing-weight-warns/
Mitähän oikein yrität tällä Daily Telegraphin artikkelilla väittää? Voiko sillä todistaa vijattoman ruokavalion eduista tai haitoista jotain?
Kysymyksessä näyttäisi olevan kiertoyritys mallia numero 2?
No luitko tuon artikkelin..et varmaan? Täällä on jatkoa:
Government will review advice on cutting back on butter, cream and cheese in biggest overhaul of diet advice in a decade
Current advice suggests eating a daily amount of 10 per cent saturated fat
Saturated fats were previously thought to increase risk of heart disease
But studies in 2014 and 2015 found this is not necessarily the case
Some experts also claim sugar, not fat, is biggest threat to nation’s health
Review will look at Eatwell Guide, which suggests reducing dairy foods
Guide criticised as it was produced by members of the food industry
Another report last month from the National Obesity Forum similarly came under fire, after recommending people should actually increase fat and reduce carbohydrate.
http://www.dailymail.co.uk/health/article-3637630/Have-fatty-foods-wrongly-demonised-Government-review-advice-cutting-butter-cream-cheese-biggest-overhaul-diet-advice-decade.html
Englannissa Hallitus ottaa Eatwell Guide-ravitsemussuositukset uuteen syyniin. Rasvaa on turhaan demonisoitu arvellaan.
Lisää rasvaa dieettiin tarkoittaa luonnollisesti vähemmän viljatuotteita,joilla on nyt hirveä osuus tuossa ruokaympyrässä. Hyvin ovat viljalobbarit onnistuneet Brittein saarella vai mitä?
Reiman, usko jo että oikea tieto, josta olemme täällä keskustelemassa, ei löydy uutisista tai Daily Mailista. Mitä tahansa sanomalehdessä sanotaankin, tutkimustulokset ovat ne jotka merkitsevät, ei uutislehden artikkelit. Jos tutkimuksia ei ole, ei niitä uutisoimalla synny lisää. Palaisitko asiaan, kiitos.
Luulisi tämän olevan jo selvä. Kun se jatkuu, kyse on trollauksesta.
Entä löytyykö ”oikea tieto” arvostetusta BMJ-tiedejulkaisusta? Ei varmaan Knuutin mielestä,kun asialla on tutkija Zoe Harcombe? Selvä trolli tietysti vai mitä Knuuti?
Designed by the food industry for wealth, not health: the ‘Eatwell Guide’
http://www.zoeharcombe.com/2016/06/eatwell-guide-bjsm-editorial/
Hellanduudeli sentään. Reinman ei vieläkään ymmärtänyt mikä ero on pääkirjoituksella ja itse tutkimuksella!