Antidootti

Tutkitun tiedon puolesta

Miten mielipide eroaa tieteellisestä kannasta?

Olen käsitellyt tässä blogissa ja kirjassani satoja terveysväitteitä. Olen pyrkinyt muodostamaan kannan noihin väitteisiin tieteellisen tiedon perusteella. Tämä tapahtuu niin, että ensiksi perehdytään tutkimusnäyttöön mahdollisimman kattavasti ja sitten sen pohjalta muodostetaan kanta.

Koska me kaikki olemme alttiina erilisilla harhoille, tulee tiedonkäsittelyn aikana välttää tavallimpiin harhoihin ja riskeihin lankeamisen. Keskeisimmät näistä ovat vahvistusharha, kompromissiharha ja kirsikanpoiminta, joita olen sivunnut aikaisemmin.

Tieteellinen tieto on jatkuvasti muuttuvaa. Mutta se ei muutu sillä perusteella, että joku on eri mieltä. Se myöskään ole huutoäänestyksen tulos. Se muuttuu, kun saamme uutta tutkittua tietoa.

Tästä syystä kannan muuttaminen on täysin normaalia silloin, kun tutkittu tieto muuttuu. Takinkääntöhän on ilmiö, jota tutkijat koko ajan tavoittelevat haastamalla aikaisempaa tietoa tutkimuksin.

Covid-19 epidemiaan liittyvän D-vitamiinikeskustelun aikana olen saanut paljon myönteistä palautetta siitä, että olen nostanut esiin D-vitamiinin riittävän saannin epidemian aikana. Toki olen tällaisesta palautteesta mielissäni mutta se kertoo myös, että edellä kuvattua tieteellisen ajattelun logiikkaa ei ole sisäistetty.

Seuraavassa esimerkkejä palautteesta:

Olet niin paljon esillä mielipiteidesi johdosta, että arvostan, että voit pikkuhiljaa antaa periksi. 

Kiitos kun rohkenit sanoa ainakin 50ug TV haastattelussa.

Knuuti on konservattiivinen mutta on nyt muuttanut mielipiteensä….

… on mahdollisuus, että voit saada huonon maineen jos järjestelmä ja media hyökkää vastaan kun et seuraa ylhäältä ohjeita mutta mietit itsenäisesti.

Kommenttien perusteella käy esiin, että kommenoijat eivät ole erottaneet kahta kokonaan eri ilmiötä: mielipiteeni ja tutkimustiedon tuottama kanta.

Toki minulla on mielipiteitä ja toisinaan niitä on vaikea itsekin erottaa tieteellisestä kannasta, jota pyrin tuomaan esiin. Mutta kommenteista voi päätellä, että mielipiteeni muuttuminen nähdään myönteisnä asiana.

Haluan korostaa, että en ole muuttanut mielipidettäni. Minulla on hyvin vahva ja vakaa mielipide siitä, että oikea luotettava tieto lisääntyy tutkimusten kautta. Olen edelleen sitä mieltä, että asiantuntijan kanta ja yksittäiset kokemukset ovat huonompia tiedon lähteitä kuin kunnolliset tutkimukset – tiedostaen tieteen rajoitteet.

Kommenteista käy myös esiin varsin yleinen virheellinen uskomus siitä, että olisi riski tuoda esiin tutkimustietoa, joka on ristiriidassa viranomaisten suositusten kanssa. Ei tieteellisen tiedon asiallinen esittäminen ole koskaan todellinen riski tutkijalle.

Toisinaan tieteelliset havainnot tukevat yleistä käsitystä, toisinaan ne ovat sen kanssa ristiriidassa ja toisinaan ne jäävät puutteelliseksi. Jokaisessa tilanteessa asiallisen tieteellisen viestin tuoja voi olla aivan rauhassa maineensa ja viranomaisten suhteen.

Tieteellisestä tiedosta viestiminen on hyvä asia mutta se ei ole sankarillista.

D-vitamiinista

Mitä tulee itse D-vitamiinikantaan, se on luettavissa edellisessä kirjoituksessani. Siinä tuon esiin, että on olemassa epäsuoraa näyttöä, että veren matala D-vitamiinin pitoisuus on yhteydessä Covid-19 -infektioon sekä vakavaan tautimuotoon. Toin myös esiin, että varsinainen näyttö D-vitamiinin antamisen vaikutuksista puuttuu.

Tämän perusteella kykenin ilman mitään riskiä totemaan, että vaikka suomalaisten D-vitamiinitilanne on kohtalaisen hyvä ja vaikka tutkimusnäyttö on puutteellista, D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa erityisesti nyt pitää huolta. Toin myös esiin ilman mitään imagoriskiä, että monissa Covid-19-tutkimuksissa suositeltu D-vitamiinin ehkäisevä annos on ollut 50 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Viranomaiset eivät voi tämän hetken näytön perusteella muuttaa suosituksiaan sen enemmän ehkäisyn kuin hoidonkaan osalta. D-vitamiinin lisäantamisen hyödystä ei ole näyttöä ja suomalaisilla D-vitamiinin varsinainen puute on nykyisin harvinaista.

Yksinkertainen tosiasia on, että väestötutkimustan ja tapaus-verrokki-tutkimusten perusteella ei hoitotehoa voi todeta, olipa tutkimuksen ihmismäärä kuinka massiivinen hyvänsä.

Tästä vinkin antaa myös tuore vielä julkaisematon ja vertaisarvioimaton esijulkaistu käsikirjoitus satunnaistetusta kaksoissokkotutkimuksesta. Siinä massviivisella D-vitamiinin annoksella sairaalahoidossa olevilla 240 Covid-19-potilailla ei saatu vaikutusta sairauden kulkuun eikä kuolleisuuteen vaikka vitamiinitaso nousi lähes kaikilla hyvälle tasolle. Eroa ei havaittu myöskään niillä, joilla oli lähtötilanteessa D-vitamiinin puute.

Tästä huolimatta viesti on edelleen, että kannattaa pitää huolta riittävästä D-vitamiinin saannista, vaikka sairastuttua D-vitamiini ei näytä olevan mikään taikaluoti, mikä asian toin esiin jo edellisessä kirjoituksessa.

Tarvitsemme enemmän näyttöä hoitotutkimuksista ja myös D-vitamiinin käytöstä ehkäisevästi, ennen kuin virallisia suosituksia voi muuttaa.

22 vastausta artikkeliin “Miten mielipide eroaa tieteellisestä kannasta?”

  1. Aarne Jylhä avatar
    Aarne Jylhä

    Ai että se on mukava lukea Knuutin rauhallinen vastaus kaikkeen törkyyn mitä hänestä kirjoitellaan. Toki jätän jo lukematta . Sellainen kysymys jäänyt kiertämään mieltä että mitä on tapahtunut niille sikainfluenssan aikaan narkolepsiaan sairastuneille, ja paljonko heitä on. Niin paljon kuulee kuinka ihmiset puntaroi eri rokotteiden ottoa niin mielessä pyörii myös suomen tasolla haittoja saaneet ja niiden vakavuus ?

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      En mitään. Ei kaikkea huuhaata kannata edes lukea.

  2. Martti R avatar
    Martti R

    ”Kannattaa päivittää tieto. Viruksen RNA oli kokonaan selvitetty muistaakseni jo alkuvuodesta.”

    Mielestäni lehtijutussa oli aika hyvä päivitys aiheesta. (14.10.2020). Yli 60 000 korona-aiheista julkaisua oli käyty läpi ja vielä oli paljon opittavaa, niiden lisäksi, kirjoituksen mukaan. Kyse on nyt kai viruksen muutoksista. Tämän toteamiseksi tarvitaisiin se viruksen alkuvuoden RNA, että nykykantojen RNA. Ainakin itse ymmärrän alla olevan lainauksen siten.

    ”Yksi merkittävä, mutta tällä hetkellä auki jäänyt olettamus on se, että virus olisi muuttunut. Tällä hetkellä ei täydellisesti tiedetä mitä koronaviruksen kantoja Suomessa liikkuu, mutta virusten evoluutiopaine suosii kiltimpiä viruksia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kiistatonta todistusaineistoa, joka tukisi edellä mainittua evoluutio-olettamaa. Tästä xxxxxx moittii tutkijoita, koska viruksen genomia ei ole sekvennoitu, eli analysoitu tarpeeksi.” (Lainaus lehdestä)

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Virus on hieman muuttunut ja muutokset on dokumentoitu. Niillä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä taudin vaikeusasteen, leviämisen ja rokotusten suhteen.
      Minä en seuraa asiaa sanomalehdistä enkä netistä vaan tieteellisistä lehdistä.

      1. Martti R avatar
        Martti R

        Kirjoitit: ”Minä en seuraa asiaa sanomalehdistä enkä netistä vaan tieteellisistä lehdistä.”

        Eiköhän myös mainitsemani solu-ja kehitysbiologian professori xxxxxx ole seurannut asiaa tieteellisistä lehdistä: ”Hihastaan ei professori väittämiään ravistele. Xxxxxx opettamat lääketieteen opiskelijat ovat kahlanneet syksyn aikana suuren otoksen koronavirusta käsitteleviä julkaisuja….”

  3. M avatar
    M

    Korruptio ei ole varmaan uutta valtion sisäisissä asioissa eri asiayhteyksissäkin. En pidä siitä, että rokotekriittisyys olisi vain yhdestä lokerosta. Media luo kuvia, että he ovat jotenkin hulluja, uskonlahkoisia tai jollakin muulla tavalla vajaita. Löytyy kyllä heitäkin jotka perustelee asiat hyvin ja voi olla ikävä kokemus taustalla. Esim. rotarokote voi tuhota suolistoa, voi pahimmillaan aiheuttaa suolen tuppeuman. Useissa rokotteiden haittavaikutuksina Quillan- barren syndrooma ym.
    Terveydenhoitajalta toivoisi tilannetajua eri lasten kanssa, onko turvallista rokottaa. Joskus tarvittaisiin myös geenitestiä varmistamaan rokottamisen turvallisuus.

    Rokotetutkimus vaikuttaa epämääräiseltä, kun niitä verrataan aikaisempiin rokotteisiin keskenään eikä suolaliuokseen.

    Laumasuoja saavutetaan kyllä kun tauti on sairastettu, mutta onko tieteellistä todistusta aiheesta, että rokotteella saavutetaan laumaimnuniteetti? Immunologia on monimutkainen tieteenala eikä voi oikein vetää mustavalkoisia ja kulmikkaita johtopäätöksiä.

    Kyllä arvelluttaa koronarokotekin, virus jota ei ole varsinaisesti eristetty. Kuitenkin ollaan voitu kehittää jostain sen osasta silti rokote (adjuvanteista ym puhumattakaan) ja miten tässä ajassa voidaan tietää, miten se eri ihnisillä edes toimii.

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Kommentista puuttuu suhteellisuudentaju. On totta, että harvinaisia vakaviakin haittoja ilmenee mutta tässä tulee suhteuttaa tilanteeseen, jossa rokotusta ei annettaisi. Esimerkiksi tuhkarokko tappoi lapsia takavuosina massoittain ja edelleen tekee sitä niissä maissa missä kattavuus on heikko.

      Rokotustutkimuksissa on sekä lumekontrolloituja vaiheita että väestön seurantoja, joissa verrataan rokottamatomia rokotettuihin. Kaikki käytössä olevat rokotteet ovat hyvin selvästi hyäty-haitta-suhteeltaan rajusti hyödyllisiä.

      Virusta ei ole eristetty? Hetkinen, mitä ihmettä puhut? Onhan se eristetty kun koko genomikin on selvitetty. Viruksia toki ei voida viljellä samalla tavaoin kuin bakteereita sillä ne tarvitsevat elävän solun.

      1. Mmak avatar
        Mmak

        Tuo väite ”virusta ei ole eristetty” leviää somessa koronarokotetta koskevissa keskusteluissa. Joku keksii kai tyhjästä väitteitä, joita ihmiset uskoo eivätkä selvitä mitä faktat ovat.

        1. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Niinhän ne leviävät. Joku tekee virheellisen väoitteen ja muut jakavat tarkistamatta, jos väite tukee omia ajatuksia.

      2. Martti R avatar
        Martti R

        Kirjoitit: ”Onhan se eristetty kun koko genomikin on selvitetty.”

        Ainakin vielä lokakuun puolivälissä oli lehdessä moite tutkijoille siitä, että puuttuu viruksen genomin sekvennointi viruksen muutoksen todentamiseksi.

        1. Juhani Knuuti avatar
          Juhani Knuuti

          Kannattaa päivittää tieto. Viruksen RNA oli kokonaan selvitetty muistaakseni jo alkuvuodesta.

  4. JW avatar
    JW

    M, sinä ihmettelet lokerointia esim. salaliittoteorioihin, mutta silti itse jatkat ko. teemoissa; korruptio – terveydenhuolto ei välitä lapsestasi?

    Onko näissä kirjoissa esitetty sitä puolta, että myös rokottamattomuus voi vaurioittaa lasta? Voihan asian toki silloin yrittää selittää itselleen, että se onkin sairaus, joka vaurioittaa ja sehän ei ole oma valinta. Kannattaa varautua kuitenkin siihen, että se saattaa silloin tuntua valinnalta?

  5. M avatar
    M

    On se kumma juttu, että 2020 vuonna vielä lokeroidaan rokotteita vastustavat samaan lokeroon kuten Sanna mainitsee salaliittoteoriat ym.

    Olisiko mitään omasta lapsesta aito välittäminen yli terveydenhuollon ja valtioiden suositusten. Totuuden löytäminen on vain hankalaa ja sitä varmasti sekoittaa mm. korruptio ym.

    Voit Sanna saada perspektiiviä mm. kirjoista Rokotteet ja vaiettu tieto (Elina Hytönen) sekä Dissolving Illusions (Suzanne Humphries ym.). Varmaan rokotevaurioisten vanhemmilta voit saada näkemystä kolikon kääntöpuolesta. Rokotteet ja vaiettu tieto on hyvä sekä monipuolinen palkittu teos ( ei huuhaa-palkinnolla 😉 ).

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Valitettavasti mainitsemasi kirjat ovat sisällöltään pahasti virheellisiä ja asenteellisia. En jatkoon.

  6. Sanna Reima avatar

    Kannattaa katsoa illan MOT, jossa rokotevastaiset….no, sanon nyt kauniisti että – ihmiset – perustavat kantansa salaliittoteorioilla, mikrosiruilla, myrkyillä jne.
    Kyse kun ei ole pelkästään omasta ”turvallisuudesta”, vaan omasta perheestä, työkavereista ja kanssaihmisistä. Rokottamatta jättäminen on erittäin suurta itsekkyyttä – ellei muuta kuplan sisälle asumaan loppuelämäkseen.

  7. Else-Maj Suolinna avatar
    Else-Maj Suolinna

    Periaatteessa jako on selvä, mutta kun tästä Sars-Cov-2 viruksesta on nin paljon ristiriitaista tietoa ja julkaisuja on tuotettu aivan liikaa, niin miten erottaa nuo kaksi? Jos vetoaa sellaiseen vitamiini-D tutkimukseen, joka tukee omaa ajattelua, niin onko se mielipide vai kanta? Vai huonoa tieteellistä ajattelua? Esimerkiksi tämän tulokset näyttävät selviltä, mutta ymmärrän, että aina tarvitaan paljon enemmän kuin yksi tutkimus.
    https://www.nature.com/articles/s41598-020-77093-z

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Kysymys on tutkimustiedon hierarkian unohtamisesta. Kohortti ei voi osoittaa syy-seuraus-suhdetta

    2. Sami avatar
      Sami

      ”Jos vetoaa sellaiseen vitamiini-D tutkimukseen, joka tukee omaa ajattelua, niin onko se mielipide vai kanta?”

      Eikös se ole kirsikanpoimintaa?

      1. Juhani Knuuti avatar
        Juhani Knuuti

        Pitää tietenkin vedota kaikkiin tutkimuksiin, ei vain sellaisiin, joihin valmiiksi uskoo. Kokonaisnäyttö ratkaisee.

  8. Kari Rossinen avatar
    Kari Rossinen

    Olen syönyt D-vitamiinia 50mikrog päivässä jos vuosien ajan, varmaankin jo 10 vuotta. Syön myös mielestäni hyvin monipuolista ruokaa eri ravintoaineista. Olen seniori kansalainen työeläkkeellä jo kohta 4 vuotta täynnä. Onko tuo D-vitamiini määrä minkä syö purkista liian suuri tai onko siitä haittaa?

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Tuo on ihan turvallinen määrä, ei ole haittaa ellet vedä rasvaista kalaa joka päivä.

error

Pidätkö blogistani? Viesti tästä muille.

LinkedIn
LinkedIn
Share
Instagram
RSS
Follow by Email