Antidootti

Tutkitun tiedon puolesta

Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomeen! Osa 4. 

Tämä kirjoitussarja koostuu 4 erillisestä blogikirjoituksesta:

  • Osa 1: Terveydenhuollon, lääketieteellisen hoitojen ja lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomessa nyt. (lue kirjoitus tästä)
  • Osa 2: Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen määrittely ja käyttö Suomessa (lue kirjoitus tästä).
  • Osa 3: Ehdotus lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelyksi Suomessa (lue kirjoitus tästä).
  • Osa 4: Mitä sääntely sisältää ja mitä ei? Kysymys-vastaus –artikkeli. (tämä kirjoitus)

Tässä osassa käsittelen sääntelyehdotuksen sisältöä kysymys-vastaus –muodossa toivoen, että tämä konkretisoisi ehdotusta.

Valmisteilla oleva laki lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelystä herättää aivan varmasti alan toimijat tuottamaan erilaisia väitteitä blogien, lobbauksen ja kansalaisaloitteiden muodossa. Tässä kirjoituksessa vastaan noihin väitteisiin etukäteen, jotta säästymme tarpeettomalta väittelyltä.

Kyseessä on siis osan 3 katekismus. 

Tullaanko kaikki lääketieteen ulkopuoliset hoidot kieltämään?

Ei tulla. Sääntely ei tule määrittämään kaikkia lääketieteen ulkopuolisia hoitoja huuhaaksi eikä niitä tulla kieltämään.

Voiko potilas edelleen päättää mitä hoitoja käyttää?

Potilas saa siis edelleen itse suvereenisti päättää, mitä hoitoja ottaa vastaan ja mitä ei olipa kyse lääketieteellisestä tai lääketieteen ulkopuolisesta hoidosta. Hoidon tarjoajaa säädäntö sitoo kertomaan hoidostaan säädösten mukaisesti ja esimerkiksi perusteettomat väitteet hoidon sairauksia parantavasta vaikutuksista eivät olisi sallittuja.

Voiko edelleen tarjota bioresonanssilaitteella diagnostiikkaa ja hoitoa?

Bioresonanssilaitteen diagnoosien luotettavuudesta ei ole mitään näyttöä, ei myöskään sillä annettavasta hoidosta, joten bioresonanssilaitteella ei voisi enää tehdä diagnooseja eikä antaa hoitoa.

Kielletäänkö homeopatia?

Ehdotuksessa homeopatiaa ei kielletä, mutta sillä ei voisi enää hoitaa sairauksia, vaan vain oireita voisi lievittää. Homeopatia on tietyssä mielessä erikoistapaus, sillä siitä on paljon tutkimusnäyttöä ja sitä käytetään joissakin maissa myös terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Tutkimusten mukaan homeopatia on kuitenkin lumehoitoa eikä sillä voi hoitaa sairauksia. Homeopaattiset tuotteet ovat pääasiassa turvallisia (sillä niissä on lähinnä ravistettua vettä) joten sairauksien hoitamisessa ainoastaan epäsuorat haitat ovat todennäköisiä.

Kielletäänkö energiahoito?

Energiahoitoa ei kielletä mutta sillä ei voi hoitaa sairauksia, vain oireita ja hyvinvointia.

Poistuuko hoitojen valinnanvapaus ja tasavertainen saatavuus?

Jokaisella aikuisella täysivaltaisella kansalaisella säilyy suvereeni itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus sekä lääketieteen että myös lääketieteen ulkopuolisten hoitojen suhteen. Säädännöllä puututaan hoitojen tarjoajien väitteisiin ja markkinointiin. Mikäli tutkimusnäyttö puoltaa kyseisen hoidon tehoa ja turvallisuutta, sitä voidaan käyttää sairauksien hoitoon ja se todennäköisesti siirtyy automaattisesti yhdeksi osaksi terveydenhuollon hoitoarsenaalia.

Kielletäänkö akupunktio?

Ei kielletä. Mutta koska perinteisessä neula-akupunktiossa kehoon pistetään neuloja, jotka lävistävät kaikki ihon kerrokset, ja koska akupunktioon liittyy myös osaamattomissa käsissä vakavia haittavaikutuksia, olisi asianmukaista, että akupunktion antaja on rekisteröity terveydenhuollon ammattilainen vaikka varsinaisesti kudoksiin ei injisoida mitään. Akupunktion käyttö sairauksien hoitoon rajattaisiin vain niihin käyttöaiheisiin, joihin on riittävä tutkimusnäyttö. Oireiden lievittämiseen akupunktiota voisi edelleen käyttää muissakin käyttöaiheissa.

Miksi juuri lääketieteen ulkopuolisia hoitoja pyritään nyt sääntelemään?

Toisin kuin monissa muissa maissa, kuten Pohjoismaissa, Suomesta puuttuu lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely kokonaan. Terveydenhuoltoa, lääketiedettä ja lääketeollisuutta sen sijaan säädellään hyvin tiukasti. Sääntelyn tavoitteena on pääasiassa varmistaa myös lääketieteen ulkopuolisten hoitojen turvallisuus. Lisäksi verorahoja käytettäessä resurssien tehokas ja asianmukainen käyttö on myös sääntelyn tavoitteena.

Varmistaako tulevaan lääketieteen ulkopuolisten hoitojen rekisteriin kuuluminen, että hoito on tehokasta?

Ei. Rekisterin tavoitteena ei ole akkreditoida toimijoita, heidän pätevyyttään, koulutustaan ja hoidon laatua, tehoa ja turvallisuutta. Rekisterissä oleminen ei siis tarkoita, että valvova viranomainen olisi arvioinut toiminnan olevan tehokasta ja tutkitun tiedon mukaista, sillä tämä vaatisi valtavasti resursseja.

Rekisteröitymisprosessissa hoidon antaja sitoutuu noudattamaan lääketieteen ulkopuolisten hoitojen lainsäädännön periaatteita ja muita viranomaisten antamia ohjeita sekä ilmoittaa hoitomuodot, joita käyttää. Rekisteröiminen ei tässä vaiheessa edellytä selvitystä alan koulutuksesta eikä varsinaisia koulutusvaatimuksia. Hoitoja ei kuitenkaan saisi tarjota, ellei olisi rekisterissä.

Rekisteröityminen antaa mahdollisuuden viranomaisille seurata lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antajien määrää ja hoitojen luonnetta sekä tarvittaessa myös rajaamaan toimintaa ja sanktioimaan asiatonta toimintaa. Rekisteröinti mahdollistaa toimijoiden ohjeistamisen ja valvonnan erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Miksi kosmeettiset hoidot ovat sääntelyn piirissä?

Osassa kosmeettisissa hoidoissa kudoksiin ruiskutetaan erilaisia aineita lävistämällä iho kokonaan. Pääasiassa näitä hoitoja annetaan kasvojen alueelle. Näihin toimenpiteisiin liittyy riskejä, jotka korostuvat, kun hoidon antajalla ei ole asianmukaista tietoa anatomiasta ja injektioiden riskeistä. Sen vuoksi ihon lävistävän injektiohoidon antamisen edellytyksenä olisi terveydenhuollon ammattirekisteriin kuuluminen.

Mitkä sairaudet kuuluvat sääntelyn piiriin?

Ehdotuksessa 1 esitin, että kaikki vakavien sairauksien hoito tulisi keskittää terveydenhuollon ammattilaisille mutta en määritellyt, mitkä ovat vakavia ja mitkä ei-vakavia sairauksia. Kysymys siitä, miten vakavat sairaudet määritellään ja tulisiko sääntely kattaa kaikki sairaudet ovat vielä pohdinnassa itsellenikin tässä vaiheessa.

Pitäisikö lääketieteen ulkopuolisia hoitoja kustantaa verorahoilla?

Mm. kansalaisaloitteessa on vaadittu, että lääketieteen ulkopuoliset hoidot tulisivat arvonlisäverottomiksi, tuotettavaksi julkisessa terveydenhuollossa tai että niistä saisi sairauskulukorvausta. Perusteluna on, että ihmiset niitä kuitenkin käyttävät ja kokevat, että niistä on hyötyä.

Valitettavasti nämä perustelut eivät riitä. Hoitojen teho ja turvallisuus tulee osoittaa tutkimuksin. Niitä ei voi ottaa käyttöön vain sen perusteella, että niitä halutaan käyttää ja että niistä koetaan oleva hyötyä.

Lääketiede on muutoinkin kovaa vauhtia karsimassa ja uudelleenarvioimassa hoitoja nykyisestä valikoimastaan ja tämäkin tämä tapahtuu tutkimusnäytön perusteella. Mikäli jokin tänään ei-lääketieteellinen hoito osoittautuu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, se ilman muuta kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon, ei kuitenkaan ennen sitä.

Ehdotettu säädäntö ei akkreditoi näitä hoitoja osaksi terveydenhuoltoa vaan rekisteröinnin tarkoituksena on saada tietoa toimijoista ja samalla sitouttaa ja ohjeistaa toimijoita toimimaan säädösten mukaisesti.

4 vastausta artikkeliin “Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomeen! Osa 4. ”

  1. Elina Vuorenmaa avatar
    Elina Vuorenmaa

    Mielenkiintoista, että yhdellä lääketeollisuuden promoottorilla on mielettömästi resursseja (koko elämä?) käyttää ei-allopaattisten hoitojen alasajoon. Vaikuttaa siltä, että tri Knuuti on suorastaan pakkomielteinen. Huvittavaa on, että hän estää avoimen keskustelun aiheesta esittämällä itse jo etukäteen kaikki ”vastapuolen” kysymykset ja antamalla niihin vastaukset. Hän haluan antaa lukijoilleen kuvan kattavasta lähdetietojen keräämisestä ja ”unohtaa” mainita, että esim. homeopaattiset valmisteet luokitellaan lääkeaineiksi ja ovat tarkan viranomais (Fimea) säännöstelyn alaisina. Tutkimusnäyttö ja terveydenhuollon ammattilaisten käytännön kokemus esim. homeopatian ja akupunktion osalta ei riitä ilmeisesti Knuutille perusteeksi siitä, että ko. hoitojen vaikutukset ovat todellisia, pääasiassa täysin haitattomia ja suhteellisen pysyviä.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, millainen on tri Knuutin mittari potilaiden karsimiseen ei-vakaviin ja vakaviin, ei-hoidettaviin ja hoidettaviin sekä kiireellisiin ja ei-kiireellisiin. Onko jossain niiden kriteerien ulkopuolelle jäävien potilaiden ”kaatopaikka”, jossa heille voidaan katsoa oikeutetuksi myöntää myös täydentäviä hoitoja niin laajassa mittakaavassa kuin mahdollista? Milloin voidaan avoimesti puhua potilaiden heitteilejätöstä? Milloin lääkärit myöntävät, että heidän lääkekokeilujensa vahingoittamia potilaita on Suomi täynnä ja usein näiden potilaiden viimeinen oljenkorsi ja apu löytyy lopulta ihan muualta kuin terveydenhuollon vastaanottoilta.

    Terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan ollessa kovassa mylleryksessä kaikenlaisten resurssien, mutta ensisijaisesti ´ taloudellisten resurssien riittämättömyyden vuoksi, on täydellistä verorahojen haaskausta estää potilaita hakeutumasta hoidettavaksi virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle. Olisiko lääketiedettä kynsin ja hampain puolustavien syytä nyt katsoa peiliin ja todeta, että emme kykene enää auttamaan kaikkia potilaita. Ja samalla myöntää, että toimivan hoidon arvioinnin mittarina voi olla myös ihmisen oma kokemus oireiden helpottumisesta. Elämänlaatua, terveyden ja toimintakyvyn kohentumista täydentävien hoitojen avulla voidaan myös tutkia tieteellisin tutkimusmenetelmin, jos siihen on halua.

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Kiitos purkauksesta. Jätän huomiotta lapselliset parjaukset ”lääketeollisuuden promoottorista” ja ”pakkomielteisyydestä” mutta haluaisin kommentoida muutamaa asiaa.

      Pelkästään se, että sinä (Elina Vuorenmaa) saat vapaasti kertoa oman kantasi blogissani kumoaa väitteesi, että ”estää avoimen keskustelun aiheesta esittämällä itse jo etukäteen kaikki ”vastapuolen” kysymykset ja antamalla niihin vastaukset.”

      Kysymys-vastaus-artikkelien tavoitteena ei todellakaan ole estää keskustelua vaan välttää perusteettomia väitteitä nimenomaan tahallisen väärinymmäryksen avulla sekä myös konkretisoida yleisemmällä tasolla olevia ehdotuksia.

      Homeopaattiset valmisteet eivät olle samalla tavalla säädeltyjä lääkkeitä kuin oikeat lääkkeet. Tiedät sen vallan hyvin. Homeopaattisten tuotteiden hyväksynnän edellytyksenä ei ole osoittaa tuotteen vaikutukset ja hoidon teho. Pitoisuuden pitää olle niin pieni, ettei sen edes oleteta omaavan mitään vaikutusta. Tällä perusteella riittää vain turvallisuuden varmistaminen eli ettei tuote sisällä mitään haitallisia aineita liian paljon.

      Mitä tulee potilaiden luokittamiseen vakaviin ja ei-vakaviin, juuri sen asianhan kirjoituksessani jätin avoimeksi ja jatkossa pohdittavaksi. Varmaan tällaista luokittelua ei edes kannata tehdä vaan kaikkien sairauksien hoito tulisi olla sääntelyn alla.

      Toisin kuin väität, ehdottamani säädännön tavoitteena ei ole ”estää potilaita hakeutumasta hoidettavaksi virallisen terveydenhuollon ulkopuolelle” vaan varmistaa, että perusteettomia väitteitä sairauksien hoidosta ei esitetä tutkimattomista hoidoista. Kyseessä on nimenomaan potilasturvallisuuden parantaminen ja selviän huijaamisen estäminen. Olen samaa mieltä, että ”toimivan hoidon arvioinnin mittarina voi olla myös ihmisen oma kokemus oireiden helpottumisesta.” mutta se ei voi olla ainoa kriteeri silloin kun hoidetaan sairauksia. Kokemus- ja hyvinvointihoitoina myös tutkimattomia hoitoja voidaan edelleen antaa mutta silloin väitteet sairauden hoidosta ilman tutkimusnäyttöä eivät tulisi olla sallittuja.

  2. Tieteellisen tiedon vakaa kannattaja avatar
    Tieteellisen tiedon vakaa kannattaja

    ”…bioresonanssilaitteella ei voisi enää tehdä diagnooseja eikä antaa hoitoa.” Jäin miettimään että kielletäänkö sääntelyllä esim. juuri tuon bioresonanssilaitteen käyttö kokonaan, kun sillähän annetaan ”hoitoa”? Voi olla muitakin pseudotieteellisiä härpäkkeitä, joilla ”hoidetaan” ihmispoloista, mutta mitään tutkimusta niiden vaikuttavuudesta ei ole. Eli jos yrittäjän bisnes on juuri tuo laite ja sillä annettava hoito, niin lain mukaan sen käyttö olisi kiellettyä vai miten yrittäjä voi markkinoida palveluaan? Ja miten energiahoitaja saa markkinoida palveluaan, kun tutkimusta vaikuttavuudesta ei ole (muuten kuin placebon kautta)? Olen kyllä itse 100%:sti tuon tulevan lainsäädännön kannalla.

    1. Juhani Knuuti avatar
      Juhani Knuuti

      Laitehuuhaa tulisi jollain tavalla saada myös poistettua.
      Bioresonanssi on yksi kaikista törkeimmistä huijauksista sillä ensiksi sillä doagnsoidaan olematon sairaus (matoja kohdussa) ja sitten muka hoidetaan tuo olematon sairaus.
      Monissa muissa on hieman ovelammin huijattu kuten vaikka Bemer.

error

Pidätkö blogistani? Viesti tästä muille.

LinkedIn
LinkedIn
Share
Instagram
RSS
Follow by Email