Nykyiseen valtion hallitusohjelmaan on kirjattu ”Selvitetään vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi.”
Nyt on siis oikea aika pohtia tähän ohjelmaan liittyviä ilmiöitä, haasteita ja ratkaisuja. Näistä hoidoista käytetyt termit herättävät voimakkaita kannanottoja. Jotta emme käyttäisi tarpeettomasti aikaa termeistä kiistelyyn, käytän tässä kirjoitussarjassa mahdollisimman neutraalia termiä lääketieteen ulkopuoliset hoidot.
Tämä kirjoitussarja koostuu 4 erillisestä blogikirjoituksesta:
- Osa 1: Terveydenhuollon, lääketieteellisen hoitojen ja lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomessa nyt. (tämä kirjoitus)
- Osa 2: Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen määrittely ja käyttö Suomessa (tässä linkki kirjoitukseen).
- Osa 3: Ehdotus lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntelyksi Suomessa (tässä linkki kirjoitukseen)
- Osa 4: Mitä sääntely sisältää ja mitä ei? Kysymys-vastaus –artikkeli (tässä linkki kirjoitukseen).
Terveydenhuoltoa ja lääketiedettä koskevat lait
Suomessa hoitojen tarjoaminen on valvottua vain, kun niitä tarjoaa terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanut ja rekisterissä oleva henkilö. Valvira valvoo Suomessa terveydenhuollon ammattilaisia ja voi myös rajata oikeuksia havaitessaan puutteita tai riskejä toiminnassa.
Lakien mukaan ainoastaan laillistettu lääkäri saa päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen annettavasta hoidosta.
Käytännössä henkilöitä on kuitenkin tuomittu laittomasta lääkärintoimen harjoittamisesta ainoastaan silloin, kun lääketieteen ulkopuolisten hoitojen tarjoaja on avoimesti kertonut tekevänsä diagnooseja tai kehottanut potilaita jättämään lääketieteellisen hoidon pois.
Näitä tapauksia on vähän, kun ottaa huomioon lääketieteen ulkopuolisten hoitojen laajan kentän. Esimerkiksi bioresonanssimittauksilla tehdyt matodiagnoosit ja niiden hoito vaikuttavat kyllä laittomalta lääkärintoimen harjoittamiselta, mutta toistaiseksi ketään ei ole edes asetettu syytteeseen siitä.
Lääkärinvalassa jokainen Suomessa toimiva lääkäri sitoutuu muun muassa seuraavaan: ”Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.”
Käytännössä Valvira valvoo vain tekoja. Lääkärin virheellisiin puheisiin, kirjoituksiin tai väitteisiin ei Valvira ota kantaa. Se puuttuu lääkärin toimiin vain ja ainoastaan, jos tämä hoitaa potilaita selvästi virheellisesti ja vastoin edellä kuvattua sitoumusta.
Terveydenhuollon ammattilainen voi siis huoletta julkaista vaarallisiakin terveysväitteitä joutumatta sanoistaan juridiseen vastuuseen. Tähän ongelmaan nyt suunniteltu lainsäädäntö ei kuitenkaan tuone mitään muutosta vaan kyseessä on nykyisen terveydenhuollon ammattilaisten sääntelyn yksi ominaisuus.
Kuluttajansuojaa vahvistavat lait ja asetukset
Mikäli hoitoja tarjoava henkilö ei kuulu terveydenhuollon ammattirekisteriin, hoitojen tarjoaminen ei ole samalla tavoin valvottua. Tukes valvoo erilaisten palveluiden turvallisuutta ja voi puuttua toimintaan, jos siitä on selvää vaaraa.
On hyvä pitää mielessä, että Tukes ei ota kantaa siihen, tehoaako tarjottu palvelu luvatusti tai onko sen perusteena asiallinen tieto.
Mikäli kuluttaja saa haittoja hoidosta tai tuotteesta, hänen on näytettävä toteen kärsitty vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä sen ja vahingon välinen syy-yhteys. Vahinko korvataan silloin vahingonkorvauslain mukaisesti.
Tämä tarkoittaa, että asiakas on käytännössä omillaan, kun hän ostaa terveydenhuollon palvelun tai tuotteen henkilöltä, joka ei ole rekisteröity terveydenhuollon ammattilainen, sillä tuollaisen todistusketjun rakentaminen ei käytännössä onnistu kuin päivänselvissä tilanteissa.
Suomessa lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin ei ole erillistä sääntelyä
Suomessa ei ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. Muissa Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa sellainen on. Koska erityislainsäädäntöä ei ole markkinoinnistakaan, siihen sovelletaan kuluttajansuojalain yleisiä markkinointisäännöksiä.
Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen alat eivät ole sillä tavalla järjestäytyneet, että olisi näitä elinkeinonharjoittajia edustava taho, joka luvittaisi, seuraisi ja valvoisi toimijoita ja jonka kautta kuluttaja-asiamies voisi ohjeistaa. Samasta syystä alalla ei ole myöskään samanlaista itsesääntelyä kuin monilla muilla aloilla.
Miksi tarvitsemme sääntelyä?
Toisin, kuin halutaan uskotella, lääketieteen ulkopuolisia hoitoja ei vastusteta periaatteellisista syistä, filosofian eroista taikka reviirisyistä. Syynä on vain se yksinkertainen vaatimus, että tutkitun tehon lisäksi hoitojen tulee olla turvallisia.
Jokaisella hoidolla, jolla on tehoa, on myös haittoja. Hyötyjen tulee vain olla suurempia kuin haittojen. Tämä pätee myös lääkkeettömiin hoitoihin kuten esim. psykoterapiaan taikka toimenpiteisiin.
Aivan vastaavasti kuin lääketieteellisistä hoidoista, myös lääketieteen ulkopuolisista hoidoista voi olla merkittävää haittaa. Ongelma tietenkin korostuu, jos teho puuttuu.
Luin hiljattain eräästä blogista seuraavan väitteen: ”…täydentävien hoitojen käytöstä johtuvasta kuolemanvaarasta, lääkärinhoidon viivästymisestä tai muista vakavista haitoista ei ole olemassa tutkimusnäyttöä….”.
Väitteen esittäjä lienee aktiivisesti valikoinut, mitä tutkimuksia löytää. Esimerkkejä erilaisista haitoista on runsaasti. Niistä löytyy omassakin blogissa lukuisia esimerkkejä esim:
Luontaistuotteet voivat aiheuttaa maksavaurioita
Turvallisena pidetty akupunktio voi aiheuttaa hengenvaarallisia ilmarintoja. (lisäys 13.9.2023) Tässä meta-analyysissä on koostettu akupunktion aiheuttamia haittoja kiiinalaisessa kirjallisuudessa.
Auyrveda tuotteissa 20%:ssa on niin paljon raskasmetalleja, että ne voivat aiheuttaa myrkytyksen.
Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että lääketieteen ulkopuoliset hoidot eivät ole useimmiten suoraan haitallisia, vaikka haitat eivät ole harvinaisia. Suurin ongelma syntyy hoitojen epäsuorista haitoista.
Epäsuora haitta tarkoittaa sitä, että mahdollisesti saatavilla oleva lääketieteellinen hoito viivästyy tai pahimmassa tapauksessa jää kokonaan saamatta ja tästä voi vakavissa sairauksissa tulla merkittävä haitta. Edellisissä esimerkeissä oli mukana sekä suoria että epäsuoria haittoja.
Myös WHO:n perinnehoitojen strategia 2014-2023 kertoo, että sekä hoitojen teho että mahdolliset haitat tulisivat olla tiedossa silloin, kun ne halutaan saada osaksi terveydenhuoltoa. Alla on WHO:n strategian taulukko haitoista, jotka tulisi korjata, jos perinnehoitoja tulee osaksi terveydenhuoltoa.
Näiden edellä kuvattujen seikkojen lisäksi, pelkästään yleisen oikeuskäsityksen mukaan asiakkaille tarjottavat palvelut tulisivat olla turvallisia ja perustua asialliseen tietoon. Palvelujen tuottajan tulisi olla myös vastuussa antamansa hoidon turvallisuudesta.
Näiden seikkojen vuoksi tarvitsemme lääketieteen ulkopuolisia hoitoja sääntelevän lainsäädännön.
ps. (lisäys 4.9.2023 ja 14.9.2023) Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, että tämä kirjoitussarja käsittelee lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. Ravintolisien ja rohdosten tuotannosta maahantuonnista, markkinoinnista ja myynnistä on olemassa lainsäädäntöä. Kuitenkaan niiden käyttämisestä esim sairauksien hoidossa ei ole sääntelyä. Konkreettinen esimerkki ovat antioksidanttituotteet. Itse tuotteet eivät sisällä mitään luvattomia tai toksisia yhdisteitä. Kuitenkin tutkimusnäyttö on osoittanut että niiden käyttö sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon on haitallista. Juuri tästä käytön lainsäädännöstä on tässä kirjoitussarjassa kysymys.
2 vastausta artikkeliin “Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen sääntely Suomeen! Osa 1.”
Onko kommentointi “rikki” – nämä 4 juttua ovat olleet esillä 4 viikkoa, mutta ei kommentteja.
Ei ole. Pääsethän sinäkin kommentoimaan.
Nyt näemmä on tullut uusi ilmiö, kommentit ja valitukset menevät päätoimittajalle vaatimuksina sen sijaan, että laittaisivat kommentteja tänne.