Kirjoitin viime talvena kirjan Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa. Kirjan on kustantanut Minerva kustannus oy.
Osa kirjan teemoista on käsitelty aiemmin blogissani mutta valtaosa kirjan sisällöstä on uutta. Aiemmin käsitellyt aiheet ovat kirjaan päivitetty.
Terveyteen liittyvää tutkittua tietoa tuotetaan runsaasti. Tiedon epäluotettavuus on kuitenkin haaste. Terveystiedon käsittely julkisuudessa voi parhaimmillaan vahvistaa terveysviestejä, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa terveysaiheista ja jopa saada aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa.
Koska terveysviestinnällä on vaikutusta kaikkiin terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin aina terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä elämänlaatuun, tarvitsemme oikeaa ja luotettavaa terveystietoa.
Kirjassani arvioin erilaisia suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Analysoin 71 terveysteemaa ja hoitoa ja niihin liittyviä satoja erillisiä terveysväitteitä. Analyysini perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin.
Kirjassa lainatut terveysväitteet ovat todellisia. Olen halunnut pitää väitteet anonyymeinä, sillä tavoitteenani ei ole arvioida ihmisiä vaan terveysväitteitä.
Tavoitteenani on myös pohtia tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä ilmiöitä. Miksi terveyttä koskevat erikoiset väitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten syntymistä? Miten tiede toimii?
Haluan myös välittää oman kokemukseni kolmenkymmenen vuoden ajalta lääkärinä ja tutkijana sekä reilun viiden vuoden ajalta tutkitun terveystiedon yleistajuistajana.
Tavoitteenani on kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen.
Tavoitteenani on myös, että kirjan luettuaan lukija kokee ymmärtävänsä hieman paremmin terveysväitteiden luotettavuutta, terveystiedon käsittelyn ilmiöitä, motiiveja, harhoja, keskustelun haasteita sekä terveysviestinnän ilmiöitä.
Tiedän jo ennakolta, että kirjani synnyttää kysymyksen, miten saatan olettaa olevani kaikkien tässä kirjassa käsittelemieni lukuisten ilmiöiden ja hoitojen asiantuntija. En oleta sellaista. Pidän sen sijaan itseäni tutkitun terveystiedon hakemisen ja analysoinnin asiantuntijana.
Kirjassa esittämäni tulkinnat perustuvat olemassa olevaan tieteelliseen tietoon eivätkä omaan kokemukseeni erilaisten hoitojen antajana. Ei tietenkään ole tarpeen olla tarjoamassa itse noita lukuisia hoitoja voidakseen analysoida niihin liittyvää tutkimusnäyttöä.
Kirja ei ole täydellisesti viitteistetty tieteellinen kirjoitus, vaan pyrkimyksenä on yleistajuistaa tutkittua tietoa. Terveysväitteiden käsittelyn osalta lähteet (568 kpl) on kuitenkin sisällytetty mahdollisimman kattavasti, joskin ne painottuvat tutkimuskoosteisiin aiheiden suuren määrän vuoksi.
Vaikka olen toiminut lääkärinä ja tutkijana jo pitkään, en perusta väitteitäni omiin kokemuksiini potilastyöstä, vaan tulkinta perustuu vain ja ainoastaan julkaistuun tietoon. Omilla mielipiteilläni ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta.
Kirjan sisällön on vertaisarvioinut kolme eri alan asiantuntijaa. Vastuu kirjan tietojen oikeellisuudesta on silti kokonaan minulla. Vaikka olen pyrkinyt tuomaan esiin mahdollisimman neutraalin tulkinnan, on mahdollista, että mukana on virheellisiäkin yksityiskohtia, tai joitakin tutkimushavaintoja on voinut jäädä huomioimatta.
Luotan kuitenkin siihen, että mahdolliset puutteet yksityiskohdissa eivät vaikuta kunkin teeman pääviestiin. Tutkijalle luonteenomaisesti suhtaudun kriittisesti omiin kirjoituksiini. Toivotan asiallisen ja perustellun kritiikin tervetulleeksi, ja olen valmis korjaamaan havaitut puutteet verkkosivuillani sekä kirjan mahdollisiin seuraaviin painoksiin.
Tämän tavoitteen mukaisesti olen julkaissut blogissani erikseen ns. erratum-kirjoituksen, johon olen koostanut kaikki havaitut ja perustellut virheet kirjassa. (linkki Erratum-kirjoitukseen lisätty 24.9.2020)
Kirjan sisällysluettelo on alla kuvina.
4 vastausta artikkeliin “Kauppatavarana terveys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa”
Mistä olet kerännyt nämä anonyymit terveysväitteet? Lehdistä, ihmisten puheista, somesta, mainoksista…? Miten olet arvioinut niiden yleisyyttä ja kuinka yleinen väitteen on pitänyt olla, jotta se on päässyt kirjaasi?
Kirjan johdannossa kerrotaan mistä terveysväitteet ovat peräisin ja millä tavalla ne on valittu.
Oletko kuinkakin käsitellyt no/plasebo -ilmiötä? Kuvittelisin, että näistä on lähes pääasiassa kyse tässä yhteydessä.
On niistä hyvin paljonkin mutta ne eivät näy sisällysluettelossa omina lukuinaan.