Jooga, mindfulness ja meditaatio auttavat sairauksissa?

Meditatiiviset harjoitukset ja liikkeet ovat suosittuja rentoutumiseen ja stressin laukaisemiseen. Tällaisia metodeja ovat mm. jooga, mindfulness, Tai Chi ja Qigang. Niitä on tutkittu myös erilaisten sairauksien hoitoon tai hoidon tukena.

Menetelmien moninaisuuden vuoksi kunkin menetelmän vaikutusta erilaisiin vaivoihin erikseen ei ole kunnolla tutkittu. Olen tähän kirjoitukseen poiminut ne, joiden osalta tutkimusnäyttöä suuntaan tai toiseen on olemassa jonkinlaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Yleensä tutkimuksissa on ollut mukana useita metodeja. Ilmeisesti metodien keskinäisten erojen oletetaan olevan suhteellisen vähäisiä. Seuraavissa luetteloissa on kooste meditatiivisten liikkeiden vaikutuksista eri sairauksiin.

Syöpäpotilaiden elämänlaatu ja meditaatio

• Rintasyöpää sairastavilla naisilla havaittiin joogalla olevan elämän laatua, uupumusta sekä lyhytaikaisesti unen laatua parantava vaikutus verrattuna passiiviseen kontrolliryhmään 17 tutkimuksen koosteanalyysissä. Masennukseen, ahdistuneisuuteen ja uupumukseen saatiin myös merkitsevä parannus verrattuna tavanomaisiin psykososiaalisiin toimenpiteisiin.
• Vuonna 2019 julkaistussa systemoidussa katsauksessa analysoitiin erilaisten ei-lääketieteellisten hoitojen vaikutusta syöpäpotilaiden elämänlaatuun (fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, unen laadun sekä uupumuksen mittareita). Merkitsevää hyötyä ei havaittu. Mukana analyysissä oli 7 joogatutkimusta ja 2 tutkimusta mindfulnesista. Joogalla oli itse asiassa hieman unen laatua heikentävä vaikutus. Tämä havainto sopii myös siihen, että syöpäpotilaiden uniongelmiin kävely oli tehokkaampaa kuin jooga 25 tutkimuksen meta-analyysissä.
• Mindfulnesin ja joogan vaikutuksia miespuolisten syöpäpotilaiden elämänlaatuun ja masennukseen analysoitiin 17 tutkimuksen perusteella. Selvityksessä havaittiin pieni myönteinen vaikutus. Vaikutus näyttäisi olevan pienempi miehillä kuin naisilla. Hyötyä ei havaittu, jos vertailuryhmässä sai jotain muuta aktivoivaa hoitoa.

Mielenterveys, aivosairaudet ja meditaatio

• Terveiden unettomuuteen erilaisilla meditatiivisilla liikkeillä näyttäisi olevan myönteistä vaikutusta 49 tutkimuksen meta-anlyysissä. Tässäkin tutkimuksissa muutos oli merkitsevä, kun vertailuryhmä ei saanut muuta unettomuuden hoitoa mutta ei enää, jos muutakin hoitoa oli saatavilla. Hyöty näytti olevan myös selvempi terveillä kuin potilailla.
• Masennuspotilailla hoidot vaikuttivat merkittävästi vähentävästi masennuksen ja ahdistuneisuuden oireisiin 15 tutkimuksen meta-analyysissä.
• Toisaalta terveiden opiskelijoiden osalta masennukseen ja ahdistuneisuuteen käytettynä saatiin epävarmempi hyöty 24 tutkimuksen meta-analyysissä. Kun tutkimuksissa vertailuryhmä sai muuta aktiivista tukea, eroa ei taaskaan havaittu. Analyysin tekijöiden mielestä tulokseen tulee suhtautua kriittisesti tutkimusten heikkouksien vuoksi.
• Joogalla ja meditaatioilla saattaa meta-analyysin perusteella olla vaikutusta joihinkin kognitiivisten toimintojen osiin muistihäiriöpotilailla. Meta-analyysiin sisällytettiin kuitenkin myös satunnaistamattomia ja vertaisarvioimattomia tutkimuksia ja nämä heikentävät tulosten luotettavuutta.
• Yli 60-vuotiaiden perusterveiden kognitiivisiin toimintoihin havaittiin myönteinen vaikutus 19 tutkimuksen meta-analyysissiä.
• MS-taudissa joogalla ei ollut vaikutusta, kun taas liikunnalla ja fysioterapilla saatiin hyötyjä 18 tutkimuksen meta-analyysissä.

Tuki-ja liikuntaelinvaivat ja meditaatio

• Fibromyalgiaan liittyvään kipuihin saatiin myönteistä vaikutusta 22 tutkimuksen meta-analyysissä.
• Polven nivelartroosissa havaittiin joogalla edullinen vaikutus kipuun, toimintaan ja jäykkyyteen 9 tutkimuksen meta-analyysissä verrattuna sekä muuhun aktiiviliikehoitoon tai passiiviseen ryhmään. Kuitenkaan vaikutusta ei havaittu elämänlaatuun, masennukseen eikä käden artroosiin. Tutkimusnäytön melko heikon laadun vuoksi kirjoittajat olivat varovaisia suosituksissaan.
• Joogan vaikutuksista nivelreumassa löytyi 23 tutkimusta, joista tehdyssä meta-analyysissä havaittiin merkittävä vaikutus yleiseen elämänlaatuun, toiminnalliseen kapasiteettiin sekä fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin mittareihin. Kirjoittajien mielestä joogan käytöstä voi antaa heikon myönteisen suosituksen.
• Joogan vaikutusta jännityspäänsärkyyn tai migreeniin on tutkittu 5 satunnaistetussa tutkimuksessa ja sillä on havaittu vaikutusta päänsäryn yleisyyteen, kestoon ja voimakkuuteen. Hyöty näkyi jännityspäänsäryssä mutta ei migreenissä. Tutkimusten rajoitteena oli niiden lyhyt kesto.
• Mindfulness näyttäisi auttavan krooniseen selkäkipuun 17 tutkimuksen meta-analyysissä. Toisaalta joogaan havaittiin liittyvän myös haittavaikutuksia 5 tutkimuksessa.

Muut sairaudet ja meditaatio

• Verenpaineeseen joogalla saatiin pieni laskeva vaikutus 49 tutkimuksen meta-analyysissä ihmisillä, joilla oli lievästi koholla oleva verenpaine. Laskeva vaikutus oli keskimäärin alle 1 mmHg. Muutos oli kuitenkin suurempi, kun jooga sisälsi sekä hengitysharjoituksia että meditaatiota.
• Krooniseen ahtauttavaan keuhkosairauteen 11 tutkimuksen meta-analyysissä joogasta havaittiin hyötyä elämänlaatuun, suorituskykyyn ja keuhkotoiminnan mittareihin, kun verrattiin passiiviseen kontrolliryhmään. Vaikutus tuli esiin vain joogaan liittyvien hengitysharjoitusten mutta ei asentojen vaikutuksesta.
• Joogan vaikutusta suuressa diabetesriskissä olevien henkilöiden sokeria- ja rasva-arvoihin selvitettiin systemoidussa katsauksessa, johon oli löydetty 12 satunnaistettua ja 2 satunnaistamatonta tutkimusta. Paastosokeriin, pitkäaikaissokeriin, veren kolesterolitasoihin ei havaittu merkitsevää muutosta (vaikka abstraktissa niin väitettiin). Veren triglyseriditasossa havaittiin minimaalinen (0,002 mmol/L) lasku ja ruokailun jälkeisessä veren sokeritasossa olematon nousu (0,004 mmol/L). Yhteenvetona voi todeta, että joogalla ei ollut olennaista vaikutusta aineenvaihduntaan tässä ryhmässä.
• Mindfulnessin ja joogan vaikutuksia tulehduksellisiin suolistosairauksiin selvitettiin 8 tutkimuksen meta-analyysissä ja niiden havaittiin vähentävän stressiä ja masennusta ja vaikuttavan myönteisesti elämän laatuun mutta niillä ei havaittu vaikutusta sairauden fyysisiin oireisiin.
• Vaihdevuosioireisiin joogalla saatiin samanlainen teho kuin liikunnalla.
• Meditatiivisten liikkeiden hoitojen vaikutuksista naisten virtsankarkailuun ei löytynyt tutkimusnäyttöä Cochrane-analyysissä.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että joogalla, mindfulnessilla ja muilla meditatiivisilla liikehoidoilla on tutkitusti myönteistä vaikutusta elämänlaatuun useissa sairauksissa. Hyödylliset vaikutukset tulevat esiin somaattisiin sairauksiin liittyvissä subjektiivisissa oireissa ja tuntemuksissa, masennuksessa ja ahdistuneisuudessa. Vaikutukset syntynevät osittain meditaation kautta, osin taas liikkeiden kautta sairaudesta riippuen.

Syöpäpotilailla nämä harjoitukset muun hoidon tukena paransivat elämänlaatua yhdessä koosteanalyysissa mutta ei toisessa. Hyöty näyttäisi tulevan selvemmin naisille. Syöpäpotilaiden uniongelmiin joogasta oli enemmänkin haittaa ja siihen liikunta kuten kävely on hyödyllisempää.

Terveiden unettomuuteen nähtiin myönteistä vaikutusta, joka tosin ei enää tullut esiin, kun vertailuryhmä sai muuta hoitoa. Masennuspotilailla hyötyä masennusoireisiin havaittiin mutta taas ei terveiden masennustuntemuksiin. Näistä harjoituksista saattaisi olla jonkin verran hyötyä myös muistihäiriöpotilaiden tiedollisiin taitoihin.

Kun sairauksiin liittyviä biologisia muutoksia on mitattu, meditatiivisten liikkeiden vaikutuksia ei ole selvästi havaittavissa vaan hyödyllinen vaikutus elämän laatuun näyttäisi syntyvän stressin lievityksen ja mielialan kautta. Tosin joogan hengitysharjoitukset voisivat olla hyödyllisiä keuhkosairauksissa. Joogan vaikutus verenpaineeseen on vähäinen.

Meditatiivisten harjoitusten haitat ovat vähäisiä. Ainoat raportoidut haitat olivat joogasta selkäkipupotilailla sekä syöpäpotilaiden uniongelmien paheneminen. Siten meditatiiviset liikehoidot näyttäisivät olevan turvallinen täydentävä tukihoito moniin sairauksiin.