Juhani Knuuti, Antti Karlsson*, Tommi Kauko*, Mikko Pietilä*
Kun covid-19 virusepidemia käynnistyi Suomessa, sairaaloissa jouduttiin rajaamaan ajanvaraukseen perustuvaa sairaanhoitoa. Tavoitteena oli varata resursseja tulossa olevien covid-19-infektiopotilaiden hoitoon sekä myös vähentää infektion leviämistä vähentämällä ihmiskontakteja sairaalassa.
Vakavien sairauksien tavanomaisen hoidon vähenemisen voi olettaa johtavan niiden huonompaan hoitoon. Tämän taas on ajateltu johtavan päivystyskäyntien lisääntymiseen.
Hypoteesimme oli, että epidemian aiheuttama kiireettömän hoidon väheneminen johtaisi kiireellisten hoitojen lisääntymiseen.
Selvitimme Auria tietopalvelun avulla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitoon turvautuneiden sydänoireisten potilaiden käyntimäärät epidemian huipun aikana (10.3.-10.4.2020) sekä vastaavana aikana edellisenä vuonna (10.3-10.4.2019).
Keräsimme tiedot potilaiden ensihoitokäyntien syistä, diagnooseista, sydänpysähdyksistä, kuolemista, hoidon kestosta ja jatkohoidosta.
Keskeiset tulokset ovat esitetty alla olevassa kaaviossa ja taulukossa.
Keskimäärin sydänsairauden vuoksi ensihoitoon hakeutuneiden potilaiden määrä oli epidemia-aikana 30 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Muutokset ovat samansuuntaisia kaikissa sydänpotilaiden diagnoosiryhmissä.
Ei ole todennäköistä, että potilaat olisivat kuolleet äkilliseen sydäntapahtumiin kotonaan, sillä sairaalaan saapuneiden sydänpysähdyspotilaiden lukumäärissä ei ollut olennaista eroa (katso alla oleva taulukko).
Hoidettujen potilaiden kuolemien määrät olivat pieniä ja muutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla. Otoksen kuolleisuus oli 0,2 ja 1 prosenttia vuosina 2019 ja 2020. Vain yhdellä potilaista oli positiivinen Covid-19 PCR-virustesti. Tämä potilas ei kuollut.
Potilaat eivät myöskään olleet vaikeampihoitoisia. Osastohoitopäivissä oli vähintään saman suuruinen vähenemä kuin potilaiden määrissä (-44 prosenttia).
Pohdinta
Selvityksen tulokset olivat hypoteesin vastaisia. Epidemian aikana sydänpotilaiden äkillisen sairaalahoidon tarve on vähentynyt eikä lisääntynyt.
Sairaaloissa on jo aiemmin todettu, että potilaiden virta ei-kiireettömiin hoitoihin on vähentynyt. Tämän on ajateltu viestivän siitä, että potilaat jättävät tulematta, vaikka tarve hoidoille olisi olemassa. Tämän taas on pelätty johtavan päivystyskäyntien lisääntymiseen. Näin ei siis ole käynyt.
Mikä selittää potilasmäärien vähentymisen? Covid-19-infektiot eivät sitä selitä, sillä virukseen sairastuneiden potilaiden määrät ovat olleet varsin pieniä.
Todennäköisin selitys on, että epidemian seurauksena tehdyt rajoitustoimet vaikuttavat potilaiden käyttäytymiseen niin huomattavasti, että sydänpotilaiden äkilliset tapahtumat vähenevät. Sepelvaltimotaudin ja rytmihäiriöiden osalta selitys tuntuu uskottavalta. Sydämen vajaatoiminnan osalta hyvää selitystä ole helppo havaita.
Toinen, epämiellyttävä mahdollisuus on se, että tapahtumat eivät ole todellisuudessa vähentyneet näin paljoa. Se tarkoittaisi, että potilaat eivät ole hakeutuneet hoitoon tarpeesta huolimatta. Onko ”sairasta kotona” ymmärretty väärin, kattamaan myös tilanteet joissa tulisi hakeutua sairaalaan? Tästä on viitettä, mutta ilmiön todentaminen on vaikeaa.
Kun yhteiskunnan rajoitustoimet ovat tehokkaasti hillinneet epidemian leviämistä, on koronainfektiopotilaiden määrät jääneet pieniksi. Kokonaisuutena tämä on johtanut sairaaloiden kapasiteetin alikäyttöön sekä ajanvarauspotilaiden että äkillisten sydäntapahtumien virran pienenemisestä johtuen.
On mahdollista, että sydänsairauksien hoidon viivästyminen näkyy viiveellä. Tämän vuoksi on perusteltua toistaa analyysi syksyllä.
——————————-
*Antti Karlsson toimii Auria biopankissa.
*Tommi Kauko toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Auria tietopalvelussa.
*Mikko Pietilä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja koulutukseltaan kardiologi.
Auria tietopalvelu teki tietojen poiminnan ja Antti Karlsson toteutti lukujen puhdistamisen ja laskemisen.
5 vastausta artikkeliin “Covid-19 epidemia on yllättäen vähentänyt sydänsairauksien äkillisen hoidon tarvetta”
Tai miten olisi hypoteesi että vaarattomiksi oletetut subliiniset hengitystieinfektiot jotka rasittaisivat sydänvikaisia ovat nyt jääneet tarttumatta – jolloin alenema on todellista, ja kertoisi kuinka paljon niiden vältteleminen nyt tehdyin hygieenisin toimin parantaisi kansanterveyttä yleisestikin.
Ei tule sydän osastolle asti kun neuroloogit Nappa välistä ja keksi uusia sairauksia,
Itse olin ambulanssilla ensi avussa 6 nitroja sydänsairana otin, diagnoosi jonka sain on epilepsiä sydän osasto on ollut väärässä seitsämän sentin kanssa…..
Tai lisääntynyt hygienia vaikuttaa jollain lailla myös.
Voisko olla niin, että koronakaranteenin aikana ,kun mummat ja papat ovat leppoisammin kotona, ei tule niin paljon tunnekuohuja joita varmasti tulee eri ”mummu- ja ukkokerhoissa” . Monet ikäihmiset on aika kiukuttelijoita , vaikka eivät voi sitä aina näyttääkään niissä kerhoissaan. ( voisko aiheuttaa rytmihäiriöitä ja sydäntapahtumia?) En tiedä kun en harrasta näitä.
Toinen asia ,mitä olen ikäisiltäni kuunnellut , on mielestäni liiallinen ramppaaminen liikentarannekkeen voimalla( se kun on lunastettu, pitää paljon osallistua) . Siis muorit käy lähes joka päivä jossakin tapahtumassa ympäri kaupunkia. Liika on aina liikaa.
Vaikka itselläni ei ole mitään vaivoja ja päivittäin leppoisasti lenkkeilen / joskus juoksen ja kotona harrastan lihaskuntojumppia, en jaksaisi sitä menoa ( olen muuten tosi pirtsakka) . 2x pallolaajennettu kyllä.
Tämä olisi yksi, ja tietysti positiivinen selitys