”Big Pharma on ostanut kaikki lääkärit tutkimaan ja myymään tuotteitaan”
”Sairaaloiden lääketieteellinen tutkimustoiminta palvelee vain lääketeollisuutta”
Tuollaisia tai vastaavia väitteitä näkee varsin usein some-keskusteluissa. Väitteillä pyritään antamaan kuva, että lääketeollisuus kontrolloisi lääketieteellistä tutkimustoimintaa ja että valtaosa lääkäreiden ja sairaaloiden tutkimustoiminnasta olisi teollisuuden sponsoroimia lääketutkimuksia.
Millaisia tutkimuksia sairaaloissa tehdään?
Alla olevassa kaaviossa on Tyksissä vuonna 2018 aloitettujen tutkimusten jakauma. Vuonna 2018 aloitettiin yhteensä 306 tieteellistä tutkimusta.
Kliinisiä tutkimuksia oli 137, joista 24 oli toimeksiantajalähtöisiä ja loput tutkijalähtöisiä. Muita lääketieteellisiä tutkimuksia oli 58, joista 7 oli toimeksiantajalähtöisiä ja loput tutkijalähtöisiä. Hoitotieteellisiä tutkimuksia oli 66 ja laatuhankkeita 6 kpl. Toimeksiantajalähtöinen tutkimus tarkoittaa hankkeita, jotka ovat osa isompaa kokonaisuutta, kuten EU-hankkeet jne.
Varsinaisia lääketutkimuksia oli 39 kpl (12% tutkimusten kokonaismäärästä). Näistä tutkijalähtöisiä oli kolmannes (4% tutkimusten kokonaismäärästä) ja kaksi kolmannesta teollisuuslähtöisiä (8% tutkimusten kokonaismäärästä).
Vaikka käsitellyt luvut ovat peräisin vain Tyksistä, ei ole syytä olettaa, että tilanne jakauman osalta olisi olennaisesti erilainen muissa yliopistosairaaloissa. Koko Suomen lääketutkimusten määristä voi hakea tietoa FIMEAn sivuilta.
*muu lääketieteellinen tutkimus tarkoittaa esim rekisteritutkimuksia.
Tyksissä vuonna 2018 aloitetuista tutkimuksista 81 % on tutkijalähtöisiä
Lääketutkimusten määrissä on jonkin verran vaihtelua eri vuosina mutta mitään selvää trendiä ei niiden määrissä ole havaittavissa. Tutkijalähtöisten lääketutkimusten suhteellinen osuus vaikuttaisi jopa hieman lisääntyneen.
Lääketieteellisten tutkimusten teollisuudesta riippumaton rahoitus
Tutkijalähtöistä lääketieteellistä tutkimusta tehdään sekä valtion tutkimusrahoituksella (ns. VTR-rahoitus) että sairaaloiden omalla tutkimusrahoituksella. VTR on tässä keskeisin, sillä sairaaloiden oman rahoituksen osuus on ollut vielä melko pieni.
Alla olevassa kuvassa on esitetty kliiniseen tutkimukseen ohjatun VTR-rahoituksen (aikaisemmin tunnettu EVO-rahoituksena) kehittyminen viimeisten 20 vuoden aikana koko Suomessa.
Kaaviosta käy esiin, että teollisuudesta riippumaton tutkimusrahoitus sairaaloille on Suomessa pienentynyt tasolta 91 MEUR/vuosi tasolle 21 MEUR/vuosi. Tämä tarkoittaa 77% pienenemistä viimeisen 20 vuoden aikana.
Kliinisen tutkimuksen teollisuudesta riippumattoman rahoituksen määrä on romahtanut
Tässä valossa on mielenkiintoista tarkastella, miten sairaaloiden tutkimustoiminta on muuttunut tuona aikana kun rahoitus on selvästi vähentynyt. Tutkimushankkeiden määrien perusteella ainakaan mitään selvää vähenemistä ei Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) ole vuoden 2011 jälkeen tapahtunut.
Tutkimushankkeiden määrät eivät suoraan kuitenkaan kerro tutkimuksen laadusta, koosta taikka merkityksestä.
Lääketieteellisten tutkimusten viittausten määrissä suhteessa muihin maihin Suomi on ollut poikkeuksellisen menestynyt 90-luvun alusta lähtien. Vuoden 2005 jälkeen sijoituksessa on kuitenkin nähtävissä selvä heikentyminen.
Rahoituksen voimakkaasti laskeva käyrä lienee yksi selittäjä sille miksi nimenomaan kliinisen lääketieteen osalta Suomen sijoitus viittauksissa on heikentynyt. Laajempi analyysi Suomen tieteen kilpailukyvystä löytyy täältä.
Onko teollisuuden rahoittama kliininen tutkimustoiminta demoni?
Somessa lääketeollisuus nähdään valtavana ja ahneena pahantekijänä. Pahimmissa salaliittoväitteissä puhutaan Big Pharmasta, joka kontrolloi koko terveydenhuoltoa ja tässä mukana ovat myös THL, yliopistot, sairaalat ja tietenkin kaikki lääkärit.
Hiljattain eräs itse itsensä ravitsemusasiantuntijaksi nostanut ortopedi väitti yliopiston palvelevan Saatanaa – vain sen perusteella, että juuri aikaisemmin oli julkistettu tutkimussopimus yliopiston ja lääketehtaan välillä.
On tietenkin totta, että lääketeollisuus on liiketoimintaa siinä missä muukin teollisuus. Teollisuuden tavoitteena on tuottaa taloudellista voittoa ja tuottoa omistajilleen.
Se, mikä erottaa lääketeollisuuden muista aloista, liittyy toiminnan, tuotteiden ja mainonnan poikkeuksellisen tiukkaan sääntelyyn. Sääntelyn tarkoituksena on tietenkin estää virheellinen ja haitallinen lääkkeiden markkinointi ja myynti mutta myös taata lääkkeiden turvallisuus.
Vaatimuksista ja sääntelystä johtuen uusien lääkkeiden synnyttämisestä on tullut todella kallista (miljardeja euroja) ja sen myötä liiketoiminnassa liikkuu valtavasti rahaa ja riskit ovat suuret.
Asioita yksinkertaistettaessa kuitenkin tuntuu unohtuvan, että monissa vakavissa sairauksissa lääketieteellisessä hoidossa tehdyt merkittävät edistysaskeleet perustuvat juuri uusiin diagnostisiin testeihin, lääkkeisiin ja hoitovälineisiin.
Nämä ovat usein syntyneet tieteellisen perustutkimuksen avulla, mutta niiden jatkotutkimus ja –jalostaminen ovat todella kallista toimintaa, jolloin ainoastaan suurilla yrityksillä on mahdollista ottaa niin suuria riskejä. Varsin pieni osa alun lupaavista innovaatioista lopulta täyttää asetetut vaatimukset tehosta ja turvallisuudesta ja pääsevät myyntiin.
Harva pystyy kuvittelemaan realistisesti sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana kehitetyt lääkkeet ja hoitovälineet olisivat jääneet kehittämättä. Siitä saisi käsityksen tutkimalla millaista oli esimerkiksi syövän, valtimotaudin, mahahaavan tai vaikkapa tavallisen närästyksen hoito 50 vuotta sitten.
Onko teollisuuslähtöisten tutkimusten osuus sairaaloissa liiankin pieni?
Lääketieteen edistymisessä uudet lääkkeet ovat myös olennaisia. Kannattaako sairaaloiden ylipäätään osallistua lääketutkimusten tekemiseen? Saako terveydenhuolto hyötyä lääketeollisuuden sponsoroimien tutkimusten toteuttamisesta? Kannattaisiko määrää pyrkiä lisäämään eikä demonisoimaan?
Näihin kysymyksiin ei blogissa ole mahdollista tyhjentävästi vastata. Teollisuuden (sekä lääke- että laiteyritysten) sponsoroimien tutkimusten tekemisen voidaan ajatella tuottavan suoran rahan lisäksi mm. seuraavia hyötyjä:
- Saadaan kalliita lääkkeitä käyttöön ilmaiseksi ja säästetään lääkekuluissa. Esimerkiksi uudet biologiset syöpälääkkeet ovat kalliita, joten muutamankin potilaan ilmainen hoito voi olla merkittävää taloudellisesti.
- Saadaan uusia lääkkeitä ja laitteita käyttöön ja tämä mahdollistaa sekä parantuneen diagnostiikan ja hoidon että tieteellisen tutkimuksen.
- Tutkimuksen tuoma myönteinen näkyvyys ulospäin sekä Suomessa että kansainvälisesti.
- Parhaimmillaan teollisuusyhteistyö voi luoda myös uusia innovaatioita ja patentteja.
Yhteenveto
Toisin kuin usein väitetään, teollisuuden rahoittamien lääketutkimusten osuus tyypillisen yliopistosairaalan tutkimuksista on vain 8% eli varsin pieni. Siten teollisuus ei todellakaan ole määräävässä asemassa sairaaloissa tapahtuvassa tutkimustoiminnassa. Merkittävä osa myös lääketutkimuksista tehdään tutkijalähtöisesti ilman teollisuusrahoitusta.
Toisaalta teollisuudesta riippumattoman tutkimusrahoituksen määrä on vähentynyt 77% viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka aloitettujen tutkimusten määrät eivät näytä ainakaan Tyksissä vähentyneen, Suomen kliinisen tutkimuksen kilpailukyky suhteessa muihin maihin on selvästi heikentynyt. Tutkimusrahoituksen väheneminen voi olla yksi selitys.
Koska osa lääketieteen edistyksestä perustuu myös uusien tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden ja hoitovälineiden kehittymiseen, tässä kehitystoiminnassa mukana oleminen voi edesauttaa terveydenhuollon kehittymistä Suomessa.
”Ilonpilaajakappale”
Koska arvaan, että tämä kirjoitus tulkitaan niin, että olen lääketeollisuuden ostamalla asialla, haluan pilata väitteet jo etukäteen: En ole. En ole saanut kirjoituksiini taikka tähän toimintaani senttiäkään rahaa teollisuudelta enkä tule saamaan.
Voin kuitenkin ennalta arvata, että tätä kirjoitusta kritisoivilla henkilöillä on itsellään jokin seuraavista sidonnaisuuksista, joita ei haluta julkisesti tuoda esiin:
- Kirjamyynti, joka perustuu tämän kirjoituksen kanssa ristiriidassa oleviin kohuväitteisiin.
- Verkkosivut, joissa annetaan neuvoja maksua vastaan ja jossa on mukana tämän kirjoituksen tiedon vastaisia väitteitä.
- Verkkosivut, joissa samalla mainostetaan taikka myydään tuotteita.
- Henkilökohtainen profiili, jonka ydin perustuu tämän kirjoituksen tarjoaman tiedon vastaisiin väitteisiin.
Pyydänkin kaikkia kommentoijia heti kommentin alkuun kertomaan, onko olemassa kohtien 1-4 sidonnaisuuksia, jotta se asia tulisi kaikille selväksi. Mikäli ei tätä kerro, kommenttia ei hyväksytä.
35 vastausta artikkeliin “Big Pharma tahdittaa sairaaloiden tutkimustoimintaa?”
Terho Tamminen: En hyväksy enempää sähkötupakan mainostusta kommenttipalstalla tähän artikkeliin liittyen. Uskon, että kaikki mitä asiasta haluat sanoa on jo sanottu eikä toistaminen muuta mitään. Jos kirjoitan jotain sähkötupakasta, tietenkin silloin aiheesta saa kommentoida enemmän.
Mitkä niitä parempia menetelmiä ovat? Ensinnäkin lääketehtaiden vieroitustuotteet kiinnostavat vain kourallista tupakoijia eikä niiden teho näytä realisoituvan elävässä elämässä juuri mitenkään. Selvää, ettei koko totuus selviä perehtymällä pelkästään kliinisiin tutkimuksiin.
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3286
Vaikutusten tuntemattomuus alkaa olla tänä päivänä jokseenkin heikko argumentti. Sähkötupakan ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia on tutkittu intensiivisesti jo 10 vuotta eikä vieläkään olla löydetty kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia, tai jotain yllättävää toksisuuden suhteen. Käyttäjien määrä on kasvanut 15 vuodessa jo kymmeniin miljooniin eikä myöskään heidän keskuudessaan ole havaittu mitään hälyttävää. Onkohan yhdestäkään lääkkeestä ollut saatavilla yhtä valtavaa määrää tietoa ennen sen markkinoille tuloa?
Suomessa kuolee terveysviranomaisten mukaan tupakoinnin takia suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä kuin vuosikymmeniä sitten ja tupakoijia on edelleen n. 900 000. Lääkkeiden ja vieroituspalveluiden tarjonnan kasvu ei ole muuttanut tilannetta juuri miksikään. Näissä oloissa on kohtuutonta pelkästään vastustaa perinteistä tupakkapolitiikkaa täydentäviä toimintamalleja. Harm reductionin vastustus kertonee lähinnä siitä, ettei tupakkaongelmaan suhtauduta vakavasti, vaikka sen laajuutta on tapana päivitellä alituiseen. Tämän rinnalla lienee kyse myös takapajuisesta puritanistisesta asenteesta nikotiinia kohtaan. Huomiotta ei voida jättää sitäkään, että tupakoijista hyötyvät taloudellisesti valtio, tupakkateollisuus, lääketeollisuus ja tupakkakontrolli. Mikä vaakakupissa painaa loppujen lopuksi eniten? Vaikuttaa siltä, ettei ainakaan tupakoijien terveys. Irrationaalista olettaa, että he kaikki onnistuisivat mystisesti lopettamaan tupakoinnin perinteisin keinoin ennen hautaan päätymistä (quit-or-die). Tupakoinnin lopettamisen yleisyys vuositasolla on Suomessa todella surkeassa jamassa.
Nuorison sähkötupakoinnista on olemassa tilastotietoakin, joten ei ole tarvetta tyytyä pelkkiin anekdootteihin. Sähkötupakointi on käytännössä olematonta entuudestaan tupakoimattomien keskuudessa. Luonnollisesti kokeilut yleistyvät tuotteen yleistyessä, mutta ne eivät näytä johtavan säännölliseen käyttöön. Syytä ottaa huomioon myös, että sähkötupakka ensimmäisenä nikotiinituotteena saattaa vaimentaa mielenkiintoa kokeilla tupakkatuotteita. Miksi vaihtaa hyvänmakuinen nikotiinituote pahanmakuiseen savuun?
Käypä hoito-suosituksista ei ole hyötyä pyrittäessä määrittämään yhteiskunnallisten muutosten, kuten esim. harm reduction-tuotteiden suosion kasvun, vaikutusta kansanterveyteen. Aineistona ovat pelkästään kliiniset tutkimukset, joita teetättää ja tekee pääasiassa lääketeollisuus, joten KH-suosituksia ei voida pitää sähkötupakka vastaan puhuvana näyttönä. Sähkötupakkailmiön vaikutuksista on paljon observoivaa tutkimusta, ja se puhuu pelkästään myönteisten kansanterveysvaikutusten puolesta. Sähkötupakka näyttää kirittäneen tupakoinnin vähenemistä kaikkialla missä sitä on saatavilla. Päinvastaisesta kehityksestä ei ole näyttöä, joten sähkötupakointi on ainoastaan kohentanut kansanterveyttä.
Kiitos kommentista. Nyt kuitenkin tämä sähkötupakka-aihe saa riittää. Sinulla on oma näkökulmasi, ja muilla aika erilainen. Jos se, että ”Käyttäjien määrä on kasvanut 15 vuodessa jo kymmeniin miljooniin” kertoo sen mistä tässä on kysymys: Korvataan yksi haitallinen tuote toisella, jonka väitetään olevan vaaraton. Tupakoinnin lopettaminen olisi kuitenkin vaarattomampi ja halvempi keino.
Parjaat nyt kliinisiä tutkimuksia ja sitä, että ne olisivat muka lääketeollisuuden rahoittamia (ei siis pidä paikkaansa) mutta kukas näitä sähkötupakkatutimuksia oikein mahtaa rahoittaa? Mitä tulee lääketeollisuuden osuuteen kliinisten tutkimusten osalta suosittelen lukemaan edellisen blogikirjoitukseni.
BRFSS: ”Compared with non-users, e-cigarette users… had HIGHER RATES OF CIGARETTE SMOKING (78.7% vs 37.4% [P <0.0001])."
Minkä riskejä tutkimus itse asiassa mittasi, tupakoinnin vai sähkötupakoinnin? Sähkötupakoijista 78,7% poltti myös savukkeita (rinnakkaiskäyttö). Lisäksi on todennäköistä että lopuillakin oli takanaan tupakointitausta, koska sähkötupakointi ei juurikaan kiinnosta tupakoimattomia. Tällöin on mahdotonta erottaa sähkötupakoinnin seurauksia tupakoinnin seurauksista. Kaiken kaikkiaan hyvä esimerkki sähkötupakkaa vastustavien aktivistitutkijoiden tavoista lietsoa hysteriaa vailla perusteita. Eikä todellakaan ole lajissaan ensimmäinen. Tutkimukset, joissa pyritään tuomaan esiin sähkötupakoinnin haittoja ovat olleet järjestään ala-arvoisia esityksiä metodologisten puutteidensa tai yliampuvien johtopäätöstensä takia.Tiedeyhteisön olisi aika havahtua ongelmaan ja tehdä asialle jotain sen sijaan, että annetaan huuhaan ruokkia vääristyneitä ennakkoasenteita harm reductionia kohtaan.
Tutkimukset joissa tutkitaan tupakasta sähkötupakkaan siirtymisen seurauksia kertovat vaikutuksista luotettavammin, koska tutkimuskohteena on erotettavissa oleva muutos, jota tupakointi ei ole sotkemassa myötävaikuttavana tekijänä. Esimerkki: https://www.dovepress.com/health-effects-in-copd-smokers-who-switch-to-electronic-cigarettes-a-r-peer-reviewed-fulltext-article-COPD Sähkötupakkaan siirtyminen pysäytti keuhkoahtauman etenemisen ja lievitti sen oireita siinä missä tupakoinnin lopettaminen perinteisin keinoin. Tutkimuksessa on puutteensa, mutta ne eivät oikeuta sivuuttamaan sitä, mikä tuntuu olevan vakiokäytäntö nykyään, jos tutkimuksessa tuodaan esiin sähkötupakan potentiaalisia hyötyjä. Jostain syystä siteerataan mieluummin epärehellisten tutkijoiden levottomia höpinöitä popcornkeuhkoista, rasvakeuhkoista, ja milloin mistäkin.
Sähkötupakan terveysvaikutuksista on tehty laadukkaita sähkötupakoinnin vaikutuksia kokonaisvaltaisesti tarkastelevia raportteja arvovaltaisten tutkimuslaitosten toimesta (Royal College of Physicians, Public Health England, National Academies of Sciences Engineering and Medicine…). Jokaisessa niistä todetaan sähkötupakoinnin olevan huomattavasti tupakointia haitattomampaa. Olisi fiksumpaa rakentaa oma näkemys niiden pohjalta ja olla varuillaan yksittäisten hömppätutkimusten suhteen.
Vastaus Mr Painille. Olennaista on hiukkasten koostumus eikä pelkkä ilmaantuvuus. Sähkötupakka-aerosoli koostuu ilmaan hajoavista pisaroista (droplets) eikä kiinteistä partikkeleista, jotka kertyisivät elimistöön höyryttelyn myötä. Pisarapartikkeleiden terveysvaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä (olemattomia?).
Tupakoitsijoille on parempiakin menetelmiä kuin korvata tupakka toisella nikotiinivalmisteella. Minulla on kyllä tietoa sähkötupakoinnin yleistymisesti nuorilla, jotka eivät ole aikaisemmin polttaneet. En jaksa nyt kyllä innostua tästä promovoinnista sähkötupakan suhteen. Kaikki tupakkatuotteet ovat haitallisia ja yritykset pitäisi kohdistaa siihen, että se vähenisi eikä korvata toisella vielä osin vaikutuksiltaan tuntemattomalla tuotteella.
Otetaanpas ote eurooppalaisesta käypä hoito ohjeesta:
All forms of nicotine replacement therapy (NRT), bupropion, and varenicline are more effective in increasing smoking cessation than control, and combining behavioural and pharmacological approaches are effective and highly recommended.120 A network meta-analysis of 63 clinical trials (including eight trials in CVD patients) found no major adverse CV events associated with NRT, bupropion or varenicline. NRT was associated with minor events such as arrhythmias and chest pain, and bupropion appeared to have a protective effect against major adverse cardiac events (MACE).122
The use of e-cigarettes is considered to be a reduced harm alternative to conventional cigarettes, but not harm-free. Newer devices can deliver higher nicotine content, and e-cigarettes emit other constituents such as carbonyls and fine and ultrafine particulates.123 Systematic reviews have found very limited and inconsistent evidence that e-cigarettes (primarily first-generation devices) may be useful to improve smoking cessation compared to placebo and NRT.124–127
Tuoreessa artikkelissa on ilmaistu;
”…uusien lääkkeiden tulemisesta markkinoille siihen, että ne saavat korvattavuuden, kuluu aikaa.”
Yhteistyötä tarvittaisiin nykyistä enemmän?
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006017132.html
Sähkötupakoinnin lisäämästä nikotiiniriippuvuudesta nuorison keskuudessa ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Käytännössä kaikki sähkötupakoivat nuoret ovat entuudestaan tupakoivia. Sähkötupakasta ei ole löydetty kliinisesti merkittäviä haittoja, vaikka sitä on tutkittu intensiivisesti yli kymmenen vuotta, ja käyttäjiä on kymmeniä miljoonia. Kukaan ei kuitenkaan pidä sähkötupakkaa täysin haitattomana. Laadukkaimpien arvioiden mukaan haitat vastaavat korkeintaan 1 – 5% tupakoinnin haitoista (Royal College of Physicians, Public Health England…). https://www.rcplondon.ac.uk/projects/outputs/nicotine-without-smoke-tobacco-harm-reduction-0
Pyrkimys vaikuttaa siihen mitä tutkitaan ja kenen rahoilla on sopimatonta asiantuntijalle. Kyse yrityksestä rajoittaa tieteellistä vapautta. Myös disinformaation levittäminen on tuomittavaa (popcornkeuhko-höpinät). Kumpikaan näistä esimerkeistä ei edusta kriittisyyttä, vaan puhdasta denialismia. Ollaan haluttomia selvittämään oman sidosryhmän tarjoamien ratkaisujen kanssa kilpailevien vaihtoehtojen hyötypotentiaali, vaikka käytettävissä on roppakaupalla laadukasta tutkimustietoa. Objektiivisuuden puute viittaa siihen, että asiantuntijuutta ohjaa toisinaan jokin muu kuin tiede. Lisäksi denialismia voivat ruokkia myös ideologiset syyt (THR:n osalta puritanistinen suhtautuminen nikotiiniin).
Nikotiinilaastareita on puolustettu asiantuntijoiden toimesta vuosikymmeniä (vaadittu jopa kelakorvattaviksi), vaikka niiden tehottomuus on käynyt selväksi empiiristen havaintojen perusteella. Kliinisissä tutkimuksissa saadut positiiviset tulokset eivät realisoidu käytännössä mitenkään. Tämä on tiedostettu myös asiantuntijapiireissä, mutta siitä huolimatta laastareiden promoaminen jatkuu vuodesta toiseen. Aika vaikea hahmottaa tällaista minään muuna kuin lääketeollisuuden intressien ajamisena. Linkkaamassani Kelan tutkimusblogissa kerrotaan, että Suomessa kulutetaan vuosittain 50 milj. euroa nikotiinikorvaushoitoihin, ja todetaan, ettei niillä ole juuri minkäänlaista vaikutusta tupakoinnin yleisyyteen. Paradoksaalista, että lääkkeeksi tarkoitettu tuote pelkästään lisää kansallista nikotiinikuormitusta.
International Stroke Conference 2019 -tapahtumassa esitelty BRFSS -tutkimus oli tiettävästi suurin selvitys sähkötupakan käytön ja aivoinfarktin yhteydestä tähän mennessä.
Helmikuussa ISC 2019 -kongressissa esitellyn tutkimuksen mukaan myös sähkösavukkeen käyttöön liittyy kohonnut aivohalvauksen ja kardiovaskulaarisairauksien riski. Behavioral Risk Factor Surveillance System – eli BRFSS -tutkimukseen vastasi yli 400 000 ihmistä, joista lähes 66 800 raportoi käyttäneensä e-savuketta. Tutkimuksesta uutisoi ensin Medscape.
Lue myös
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat yleistyneet – taustalla usein raskausajan verenpaineongelmat
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että e-savukkeen käyttäjillä oli 71 prosenttia suurempi aivohalvausriski kuin niillä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet e-savuketta. Myös sydäninfarktin riski oli 59 prosenttia suurempi, ja rintakivun ja sepelvaltimotaudin riskit noin 40 prosenttia suuremmat. Lisäksi e-savukkeen käyttäjät käyttivät kaksi kertaa muita todennäköisemmin myös tavallista tupakkaa.
Tutkijoiden mukaan tämä oli suurin selvitys, mitä tähän mennessä on tehty e-savukkeen ja aivohalvauksen yhteydestä. Tulokset eivät tulleet yllätyksenä, sillä vastaavia viitteitä on saatu pienempien observaatiotutkimusten tuloksista, joissa on yleisimmin tutkittu e-savukkeiden käytön vaikutusta sydänkohtausriskiin.
– Tähän mennessä kukaan ei ollut todistanut e-savukkeiden käytön ja aivohalvauksen yhteyttä, tutkimusta johtanut apulaisprofessori Paul M. Ndunda kertoi Medscapen haastattelussa.
Mekanismi sähkötupakan haittoihin menee kait jotenkin näin;
-hengitetään pienhiukkasia, jotka haitallisia
-pienhiukkasten mukana kulkeutuu elimistöön myös muita haitallisia aineita – jossa hiukkasen muodolla voi olla merkitystä
Pari esimerkkitapausta, jotka nakertavat lääketieteellisen asiantuntijuuden uskottavuutta ja mahdollisesti kertovat jotain lääketeollisuuden vaikutusvallasta.
Miten pitäisi suhtautua tobacco harm reductionia (THR, savukkeiden korvaaminen vähemmän haitallisella, viihdekäyttöön suunnatulla, nikotiinituotteella) vastustavan lääkäriasiantuntijan paimenkirjeisiin yliopistoille, joissa opastetaan tutkijoita kieltäytymään teollisuuden tarjoamasta rahoituksesta THR:n tutkimiseen? Onko hän vilpittömästi huolissaan jostakin vai puolustaako lääketeollisuuden monopolia tupakkavieroituksessa yrittämällä estää muiden ratkaisumallien tutkimisen?
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/vetoomus-yliopistoille-ei-tutkimusta-tupakkayhtion-rahoilla
Miten pitäisi suhtautua lääketeollisuuteen sidoksia omaavan käypä hoito-tupakkavieroitusraadin jäsenen lausuntoon, jossa levitetään huuhaata tupakkavieroituslääkkeiden kanssa kilpailevasta tuotteesta (sähkötupakointi aiheuttaa ”popcorn-keuhkoa”)? Toimiiko lääkäri vilpittömässä mielessä vai ajaako lääketeollisuuden intressejä yrittämällä karsia kilpailua suosittelemiltaan (tehottomilta) vieroituslääkkeiltä lietsomalla aiheettomia pelkoja?
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/345465-suomeksi-sanottuna-paa-tauti-hs-laakari-varoittaa-sahkotupakasta
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3286
Olen nyt sitä mieltä, että en ala keskustelemaan sähkötupokoinnista tämän kirjoituksen yhteydessä. Totean vain, että sähkötupakka voi olla terveydele vaarattomampi vaihtoehto tupakoijille, jotka eivät kykene lopettamaan. Mutta todellisuudessa sähkötupakkaa käyttävät myös nuoret, jotka eivät tupakoi. Se synnyttää nikotiiniriippuvaisia nuoria, jotka kuvittelevat sähkötupakan olevan vaaratonta vaikka näin ei ole.
Eikö juuri tämä kriittisyys kerro enemmänkin siitä, että lääkärit eivät ole teollisuuden talutusnuorassa? Muutenhan heidän pitäisi lähteä tupakkateollisuuden rahan perässä suosimaan tätä tupakoinnin muotoa. Ajatuksesi siitä, että lääkärit jotenkin puolustaisivat nikotiinilaastarivalmistajia, on kyllä omassa sarjassaan jotain aika äärimmäisen omituista. Ideahan on päästä eroon tupakasta eikä lisätä nikotiiniriippuvaisten määrää.
Lääkeyritykset siis tahdittavat TYKS:in lääketutkimustoimintaa tehdessään siitä suurimman osan eli noin 70% (26/39). Asian voi muotoilla eri tavoin. Ymmärrettävästi, yliopistosairaaloissa tehdään muutakin kuin lääketutkimusta.
Otetaan toinen näkökulma. Tällä hetkellä ClinicalTrials.gov- rekisterin mukaan 62 prosentissa (1795/2883) Suomeen tai osittain Suomeen rekisteröidyistä tutkimuksista teollisuus on ollut ainakin osin rahoittajana.
Tekstissä myös todetaan, että lääkkeiden kehittäminen on ”todella” kallista. Onko tähän antaa jotain lukua?
Tuo 62% on kiinnostava luku. Se ei välttämättä tarkoita tutkimuksen sponsorointia. Nimittäin useammin kuin varsinaisissa lääketutkimuksissa, jokin tukija voi olla osaltaan mukana vaikka ei suoraan sponsoroikaan. Mitkähän kaikki tukijat ja millä perusteella luokitellaan teollisuudeksi? ClinicalTrials.gov- rekisterin tutkimukset ovat valtaosin juuri lääketutkimuksia, toki muitakin sinne rekisteröidään, lähinnä monikeskustutkimuksia.
Lääkkeen kehityskulut ovat kokonaisuutena miljardeja euroja. Pääosin kulut syntyvät kliinisissä Faasi III ja IV -tutkimuksissä.
ClinicalTrials.gov- rekisterissä on neljä eri vaihtoehtoa rahoittajalle, joista yksi on teollisuus. Rekisterin määritelmän mukaan organisaatiot, jotka ovat listattuina sponsoreina ja yhteistyökumppaneina lasketaan tutkimuksen rahoittajiksi. Eli jos teollisuus on tutkimuksen yhteistyökumppanina, niin tutkimus lasketaan myös teollisuuden rahoittamaksi.
Tämän tutkimuksen (Prasad V ym. JAMA Intern Med 2017;177:1569-75) mukaan kymmenen syöpälääkkeen kehityskustannukset olivat keskimäärin 650 miljoona dollaria (vaihteluväli 160 miljoonasta 2 miljardiin) ja tuotot olivat keskimäärin 1,7 miljardia dollaria (vaihteluväli 200 miljoonasta 22 miljardiin).
minulla ei ole sidonnaisuuksia 1-4 kohtien mukaisesti.
olen työskennellyt terveyden ja hyvinvoinnin alalla useita vuosikymmeniä, mutta pidän silti itseäni lähinnä maallikkona näissä asioissa.
Kysymys: kuinka suuri joukko asiantuntijoita ( lääkäreitä, ravitsemusterapeutteja ja muita oikeasti asioihin perehtyneitä) on mukana siinä joukossa joihin lääkefirmat tai ravintojätit ovat vaikuttaneet lahjomalla, pelottelemalla tai muuten niin, että he eivät voisi ilmaista todellista kantaansa?
kuinka suuri on se joukko jolla on selvästi edellisitä poikkeava kanta?
Kokemukseni mukaan tuo joukko on varsin pieni, joihin mahdolliset edut vaikuttavat. On kuitenkin varmaan olemassa ja olen itsekin tuollaisia henkilöitä kansainvälisissä Käypä Hoito -työryhmissä joskus havainnut. Kyllä hekin kantansa saisivat ilmaista rehellisesti, mutta eivät varmaan halua.
Pelottelun vuoksi ei kenenkään tarvitse kantaansa piilotella. Enkä oikein edes tunnista ilmiötä, jossa merkittävisä määrin pelottelemalla tai lahjomalla lääkäreitä saisi kertomaan jotain ihan muuta kuin mitä tutkittu tieto kertoo.
Tuota viimeistä kysymystä en ymmärrä. Kenen kantaan nähden heillä olisi poikkeava kanta?
Ajatuksena minulla on tuossa edellä yrittää hahmotta kuinka valtava joukko asiantuntijoita olisi pitänyt lääke- ja ravitsemusteollisuuden pystyä lahjomaan tai muuten vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä. Lisäksi vielä todella pitkän ajan. Ravitsemussuositukset ovat käsittääkseni samantyyppiset usean vuosikymmenen ajan.
Olisi tullut järjettömän kalliiksi / mahdottomaksi tehdä niin.
tarkoitin sitä että kuinka suuri mahtaa olla se joukko joka on sitä mieltä että viralliset ravitsemussuositukset ovat selvästi pielessä.
Vai onko se yhtenäinen joukko? kooste useita eri teorioita?
Mistä sen voi tietää, millainen vaikutusvalta lääketeollisuudella on käypä hoito-suosituksiin? Asiaa ei ole tutkittu eikä sitä voi järkevällä tavalla edes tutkia, koska lääkäreiden ja tutkijoiden sidokset teollisuuteen ovat rakenteellinen osa asiantuntijajärjestelmää. Heitä aletaan pommittaa lääketeollisuuden toimesta jo koulunpenkillä ja jatkokoulutuskin on pitkälti teollisuuden käsissä. Myöhemmin saadaan palkkioita mm. esiintymisistä teollisuuden järjestämissä tilaisuuksissa jne. Selvää, ettei kaikki tämä voi olla vaikuttamatta asiantuntijoina käytettyjen henkilöiden näkemyksiin.
Entä itse asiantuntijoiden siteeraamat tutkimukset? Ei niidenkään ”puhtaus” ole mikään itsestäänselvyys. Minkä verran jää jäljelle totuudesta, kun sidonnaisuuksien rasittamat asiantuntijat siteeraavat sidonnaisuuksien rasittamia tutkimuksia, joista suurin
osa näyttää olevan mitä sattuu (John Ioannidis)? https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1182327/
Ei tietenkään asian selvittäminen ole helppoa. Tiedän kuitenkin miten homma toimii. Tiedän käytännöistä, joilla asiantuntijat valitaan ja millaisia sidonnaisuuksia heillä voi olla. On selvää, että ohjeiden laatijoiksi valitaan aiheen asiantuntijoita. He luonnollisesti ovat pitäneet esimerkiksi luentoja eri tilaisuuksissa.
Ei niiden perusteella ketään saa tehtyä jääviksi. Tällainen sidonnaisuus kuitenkin julkistetaan vaikka se ei johtaisi jääviyteen. Jos on todellinen sidonnaisuus taikka odotettavissa taloudellista hyötyä suosituksista, ei työryhmään pääse.
Työryhmä on myös yleensä niin suuri, että yhden henkilön rooli ei yleensä ole ratkaiseva.
Nämä käytännöt on perusteellisesti kuvattu esim suomalaisessa Käypä Hoito -kuvauksissa. Päättelen, että sinä et prosessiin luota. Minä taas pidän siitä niin hyvänä kuin vain suinkin on saavutettavissa ilman, että asiantuntijuus jää ryhmästä puuttumaan.
Mistä tahansa aiheesta löytää provokatiivisia kirjoituksia. Aina ei voi mennä takuuseen provokatiivisen kirjoittajan motiiveista.
Ei sidonnaisuuksia.
Olennaista on lääketeollisuuden vaikutusvalta kaiken kaikkiaan eikä se kuinka paljon se rahoittaa suomalaisissa sairaaloissa tehtävää tutkimusta. Vaikutusvallan laajuutta ja intensiteettiä tuskin kukaan vakavissaan kiistää. Kyse todellisesta ongelmasta eikä lapsellisista salaliittoteorioista. Valtaa käytetään lobbareiden, lääkäreiden, terveysalan järjestöjen, ja myös lahjonnan välityksellä (esim. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/pfizer-tuomittiin-miljardikorvauksiin/316ad90f-ebb7-37a7-95e6-f53d468bbb58).
On tietenkin totta, että vaikutusvaltaa on muutakin kuin tutkimuksen rahoittaminen. Mutta, usein on ollut tuo tutkimusrahoitus, tutkimusten teettäminen ja tutkimuksiin luottaminen ollut juuri kritiikin perusteena. Kirjoituksellani halusin vain kertoa, että tuollaiset väitteet eivät pidä paikkaansa.
Kukaan ei ole kiistämässäkään, että lääketeollisuus, kuten kaikki muukin teollisuus yrittää lisätä myyntiään markkinoinnilla. Kukaan ei myös ole kiistänyt, että myös rikoksia tehdään. Nämä eivät kuitenkaan todista muusta kuin mistä ne kertovat. Koska kaikilla aloilla ovat nuo samat lieveilmiöt olemassa, tutkimuksen, lääkäreiden ja teollisuuden salaliittoväitteet ovat aika poikkeuksellisesti tulkittuja ja pääasiassa perättömiä ilmiöitä.
Esimerkiksi väitteet lääketeollisuuden ohjauksessa olevista Käypä Hoito -ohjeista ovat pötyä.
Hei Tuomo
Mielestäni mitään salaliittoa näissä asioissa ei ole olemassa vain money talks.
Jos oltaisiin diktatuurissa, olisin pian häkissä. Sinun arvioimasi rangaistus olisi liian lievä.
Hei, kommentoijat, kertokaa sidonnaisuutenne artikkelin luokituksen mukaan ennen kommentointia.
Leino, oletko siis sitä mieltä että suuri salaliitto on olemassa?
jos oltaisiin diktatuurissa tai neukuissa, niin sinun kirjoitusta ei olisi julkaistu
Hyvä Juhani
Nyt Sinulla taitaa mennä asiat yhtä sekaisin kuin esitelmäkalenterisi. Sekoitat isot ja pienet asiat reippaasti keskenään. Big Pharma vaikuttaa kansainvälisesti ja suomalaisetkin kansalliset hoitosuosituksen t.s. Käypä Hoito-suositukset nojaavat näihin Big Pharman eli ”tieteen valtavirran” tutkimuksiin. Rahan vaikutus ei siis kulje Suomeen suomalaisten lääketutkimusten rahoituksen kautta vaan kansainvälisten Big Pharman julkaisujen kautta. Niissä Big Pharman raha puhuu. Suomalaisen lääketutkimusten vaikuttavuus suomalaisten terveyteen ja hoitoon on pientä piperrystä. Sinun kannattaisi siis kirjoitella lääketutkimuksista kansainvälisestä näkökulmasta eikä pelkästään kansallisista pikkujutuista.
Toinen juttu
Suljet näköjään ”sisäänottokriteerien” kautta jo etukäteen pois mielipiteitäsi vastaan esitettävät näkemykset. Näin menetellään myös diktatuurimaissa. Näin tehtiin esim. edesmenneessä Neuvostoliitossa. Näin myös tarvittava bias saadaan syntymään.
Lääketieteen tutkimuksissa sisäänottokriteerien jälkeen on myös poissulkukriteerit, joilla väärät potilaat suljetaan pois. Ehdotankin, että neljän kriteerisi lisäksi otat vielä yhden poissulkukriteerin käyttöön. Vaikka näin: ”Jos Sinun ansaintalogiikkasi sisältää tuloja lääkemyynnistä tai lääketeollisuuden rahoituksesta (kuten esim. Orionin tutkimussäätiön rahoitus) vaikkapa tohtoriväitöstutkimuksessa, pitää Sinun ilmoittaa tämä sidonnaisuus. Näissä tapauksissa blogikommenttisi poistetaan, jotta blogikeskustelu on objektiivista.
Hyvä Leino, olet taas aktivoitunut, ja edelleen samalla linjalla. Hoitosuositukset nojautuvat kaikkeen tieteelliseen näyttöön, ei vain lääketeollisuuden tutkimuksiin. Koska valtaosa tutkimuksista on edelleen lääketehtaista riippumatonta (kuten tilastot kertovat Turussa ja myös muualla maassa sekä myös kansainvälisesti, vaikka niitä tilastoja en esitellyt) on myös vastaava tietomassa vaikuttamassa suosituksiin.
Vaikka tutkimus olisi teollisuuden tukema, se ei tee siitä automaattisesti väärää tai virheellistä, tätä väärintulkintaa olen sinun osaltasi jo lukuisia kertoja tuloksetta korjannut.
Tämä on minun blogini. Minulla on 100% oikeua päättää millaisia kommentteja täällä esitetään. Se, että on eri mieltä, on ok, mutta se, että on selviä sidonnaisuuksia, ei ole. Päästin sinutkin läpi vaikka et omia sidonnaisuuksia maininnut. Toista kertaa en päästä.
Hyvä Juhani
Valitettavasti minulla ei ole muita sidonnaisuuksia kuin golfseuran jäsenyys. Esim. jo vuonna 2013 ilmestyneestä kirjastani en ottanut euroakaan kirjoituspalkkiota.
Ainoa tulo on eläketulo Ilmarisesta. Se riittää.
Sinä taas ansaitsit villasukat ”esitelmästäsi” Jyväskylässä viime viikolla, vaikka yllättäen et tullutkaan paikalle noin 300 ihmisen valtavaksi pettymykseksi.
Noh, luettelossa ei mainittu sidonnaisuutta, joka koskee sinua erityisesti. Kun ihminen on toiminut julkisuudessa yhden asian ajajana kirjoin, haastatteluin ja kommentoinnein jo kymmenen vuoden aikana, hän on kaulaansa myöten henkisesti sitoutunut tuohon ”totuuteen” niin, että mikään fakta ei hänen näkemystään enää kykene horjuttamaan (kyseessä on siis vahvistusharhan äärimmäinen muoto). Koska nyt aiheena eivät olleet statiinit, en tuon sidonnaisuuden ilmoittamisen vaatimista pitänyt tarpeellisena sinun osaltasi.
Totta, sain villasukat.
Vaikka tiedonkulun ongelmista huolimatta en ollut fyysisesti paikalla, pidin tunnin esitelmän, joka Jyväskylän lisäksi striimattiin kymmenelle muulle paikkakunnalle. Noilla paikkakunnilla en tietenkään muutoinkan olisi ollut fyysisesti paikalla, eikö totta? Luulen, että ansaitsin villasukat. Ihan en ymmärrä miksi sana ”esitelmä” oli lainausmerkeissä. Ainakin muiden palautteen perusteella kyse oli laadukaasta ja kiinnostavasta esitelmästä.
Itse en kuulu mihinkään noista neljästä kriteeristä. Tosin ole saanut joskus BigPharman suosituksissa olevia rokotteita, mutta niitä ei kait katsota enää lahjuksisksi.
Niin pitäisikö myös maisteriohjelmissa olevat lääketieteen henkilöt kieltää objektiivisuuden takia varsinkin jos eivät vastusta Big Pharmaa ja mitä näitä nyt onRuokateollisuus ja muut, ruokateollisuuden lobbauksen takia juuston ja lihan kulutukset on ovat moninkertaistuneet, Big bad Food.
Enhän ole ketään kieltänyt kommentoimasta. Olen vain vaatinut läpinäkyvyyttä sidonnaisuuksien osalta. Kun kerran lääkärit tänään ainoana ammattikuntana vapaaehtoisesti ja siis ilman mitään pakkoa julkaisevat sidonnaiosuuksiaan, miksi sitä ei voi vaatia muilta?
Lääketeollisuus on mukana kliinisissä lääketutkimuksissa erityisesti sen vuoksi, että mm. uusien lääkkeiden teho ja turvallisuus on osoitettava, ennen kuin niille voi saada myyntiluvan. Koska myyntiluvan hakijana toimii nimenomaan lääkeyritys, jää tehon ja turvallisuuden osoittaminen siis sen vastuulle. Tätä on kuvattu hyvin seuraavassa artikkelissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2006/8/duo95670 Fimean sivuilla: https://www.fimea.fi/vaestolle/laakkeiden_turvallisuus.
Koska tehon ja turvallisuuden osoittamiseen tarvitaan usein nimenomaan potilaita, lienee melko luonnollista, että tällaisissa tutkimuksissa tehdään yhteistyötä hoitoyksiköiden kanssa. Tämä on siis yhteiskuntamme lääkeyrityksille osoittama vastuu ja velvollisuus, eikä sairaaloiden osallistumista sen hoitamiseen tulisi demonisoida. Minä olen aina nähnyt sen myös osana yhteiskuntavastuun hoitamista.
No minusta siinä sanotaan että teollisuuden rahoittamien lääketutkimusten osuus kaikista yliopistosairaalan tutkimuksista on 8%. Tutkijalähtöisten lääketutkimusten osuus on 4%. Mikä tekee yhteensä lääketutkimusten osuudeksi 12% kaikista tutkimuksista yliopistosairaalassa. Joko selvää kuin pläkki tai sitten minä en ymmärtänyt jotain oikein. Eli mikä se virhe tuossa on? Kansakoulussa puolestaan opetettiin että 12/3=4 ja 12/3×2=8. Eikö se päde edelleen? Onhan siitä tosin aikaa rapiat 50v.
Muokkasin vielä tuota tekstiä hieman, kun kaikille luvut eivät ilmeisesti avautuneet.
Termit lääketieteellinen tutkimus ja lääketutkimus näyttävät joillakin menevät sekaisin. Lisäksi %-lukujen osalta on aina mahdollisuus väärinymmärtämiseen siinä, puhutaanko absoluuttisista %-luvuista vai jonkin alaryhmän %-osuuksista.
Hei
Minulla ei ole kohtien 1-4 sitoumuksia 🙂
Mahtoikohan yhteenvetoon lipsahtaa virhe?
”Toisin kuin usein väitetään, teollisuuden rahoittamien lääketutkimusten osuus tyypillisen yliopistosairaalan tutkimuksista on vain 8% eli varsin pieni.”
Kun ylempänä artikkelissa ja kuviossa kerrotaan: ”Lääketutkimuksia oli 39 kpl (12%). Näistä tutkijalähtöisiä oli kolmannes (4% kokonaismäärästä) ja kaksi kolmannesta teollisuuslähtöisiä (8% kokonaismäärästä)”.
Eli teollisuuden rahoittamien _lääke_tukimusten määrä on kaksi kolmannesta, joka kuitenkon on vain 8% lääketieteellisen tutkimuksen _kokonais_määrästä.
Vai ymmärsinkö jotain väärin?
Timo Ahonen
12% on lääketutkimuksia ja niistä 2/3 eli 8% kaikista tutkimuksista on teollisuuden rahoittamia. Siis prosentit ovat absoluuttisia. Jos on epäselvä, minun täytyy varmaan tuota selventää. Kiitos kysymästä.