Nosebo on placebon vähemmän tunnettu pikkuveli, joka huonontaa hoitoon sitoutumista
Useimmille on placebo- tai lume-vaikutus tuttu termi. Termi viittaa hyödyllisiin vaikutuksiin, jotka syntyvät esimerkiksi lääkehoidon aikana mutta jotka eivät ole itse lääkkeen aiheuttamia.
Lume-vaikutuksen vuoksi lääketieteellisissä tutkimuksissa pyritään aina ottamaan mukaan myös potilasryhmä, joka saa vaikuttamatonta hoitoa. Vertaamalla lume-hoitoon kyetään havaitsemaan hoidon todellinen teho. Tehokkaan hoidon tulisi olla parempi kuin lume-hoito.
Lume-vaikutus on selvä ja toisinaan hyvinkin voimakas hoitotilanteissa. Nosebo on lume-vaikutuksen negatiivinen vastine. Nosebo-vaikutukset ovat haittavaikutuksia, jotka eivät liity lääketieteellisellä mekanismilla itse hoitoon.
Nosebo-vaikutus on toki tunnettu pitkään, sillä se näkyy haittavaikutuksien kokemuksina lume-hoitoryhmässä. Ilmiön mekanismit ovat huonommin tutkittu ja ymmärretty.
Nosebo-ilmiö tuoreessa tutkimuksessa
Tuoreessa Lancet-tiedelehdessä oli mielenkiintoinen tutkimus (tutkimusjulkaisu löytyy kirjoituksen lopusta), jossa voitiin havainnoida nosebo-vaikutuksen ilmaantumista. Tutkimuksessa nosebo voitiin havaita, sillä sokkoutetun lääketutkimuksen jälkeen samat potilaat osallistuivat avoimeen jatkoseurantaan. Jatkoseurannassa hoidettavat tulivat tietoisiksi siitä, käyttivätkö he vaikuttavaa lääkettä vai lumehoitoa. Sokkoutetun hoidon aikana koettuja haittavaikutuksia voitiin verrata avoimeen hoitotilanteeseen.
Ascot-tutkimukseen valittiin aikanaan (1998-2002) 40-79 –vuotiaita potilaita, joilla oli verenpainetauti ja vähintään 3 muuta verisuonitaudin riskitekijää sekä veren kolesterolipitoisuus oli alle 6,5 mmol/l. Heillä ei saanut olla ennestään kolesterolilääkehoitoa, sydäninfarktia eikä todettua sepelvaltimotaudista johtuvaa rintakipuoireistoa.
Tutkimuksen 10180 potilaista puolet satunnaistettiin statiinihoitoon (atorvastatin 10 mg) ja puolet lume-hoitoon. Tämä seurantavaihe keskeytettiin noin 3 vuoden jälkeen koska hoitoryhmässä oli merkittävästi vähemmän päätetapahtumia.
Tämän jälkeen tutkimusta jatkettiin avoimena, jolloin kaikille potilaille tarjottiin statiinihoito. Jatkovaiheeseen osallistui 9899 potilasta, joista 6409 (65%) käytti statiinia ja 3490 (35%) ei.
Sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että jatkoseurannassa kerättiin tieto mahdollisista haittavaikutuksista vastaavalla tavalla.
Haittavaikutusten ilmaantuminen
Alla näkyvässä taulukossa on raportoitu neljä statiineihin liitettyä keskeistä haittavaiktusta sokkoutetun tutkimuksen aikana (randomized phase) ja siinä vaiheessa kun potilaat olivat tietoisia hoidosta (Non-blinded non-randomized ohase). Kaikki havaitut haittavaikutukset sekä varsinaisen tutkimuksen aikana että seurantavaiheessa löytyvät kirjoituksen lopussa olevasta julkaisusta.
Seurannan tulokset kertovat mielenkiintoisen viestin nosebo-vaikutuksista. Silloin kun tutkittavat eivät olleet tietoisia käyttivätkö he vaikuttavaa lääkettä vai lume-lääkettä, he eivät raportoineet enempää lihaksiin liittyvistä oireista. Sen sijaan hoitoryhmässä oli vähemmän uniongelmia.
Kun he tiesivät käyttävänsä vaikuttavaa statiinihoitoa, he kokivat useammin lihaksiin liittyvistä oireista. Toisaalta he kokivat statiinien auttaneen kognitiivisissa oireissa.
Tulkintaa
Tämä tutkimustulos antaa erinomaisen esimerkin nosebo-vaikutuksista. Lihasongelmat ovat hyvin tunnettu mahdollinen haittavaikutus statiinihoidossa. Sekä lääkärit että potilaat ovat tästä hyvin tietoisia.
Ascot-tutkimuksen seurannan perusteella näitä oireita näyttäsi esiintyvän vain silloin kun sekä lääkäri että potilas ovat tietoisia, että käytetty lääke on statiinia ja voi aiheuttaa kyseisiä oireita.
Johtopäätökset
Nosebo-ilmiö on suuri haaste lääketieteessä sillä se heikentää potilaiden sitoutumista hoitoon. Asiasta on keskusteltu täällä ja täällä
Tässä kirjoituksessa esimerkkinä käytettiin statiinia-hoitoa, sillä sen osalta kyettiin tutkimaan nosebo-ilmiötä riittävän suuressa potilasryhmässä. Satiinit ovat myös oiva kohde sen vuoksi, että sen käyttöön liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia on laajalti käsitelty mediassa ja ne ovat yleisesti tunnettuja.
Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, että tämän kirjoituksen kohteena on nosebo, ei statiinien vaikutukset sinänsä. En siis käsittele statiinihoitoa tässä muutoin lainkaan ja toivon myös, että mahdollisessa kommentoinnissa pidättäydytään nosebo-linjalla.
Tämä tutkimus osoittaa, että erilaisten hoidon aikana koettujen oireiden ja itse hoidon välillä ei ole aina syy-seuraus -suhdetta. Hoidettavien uskomukset sekä ympäristön viestit todennäköisesti ovat mukana vaikuttamassa siihen millaisia haittavaikutuksia eri hoidosta koetaan. Tämän perusteella voi myös olettaa, että median kohuotsikoilla voi olla ilmiötä synnyttävä tai ainakin vahvistava vaikutus.
Ilmiö toimii kaikissa hoidoissa esim kirurgisissa hoidoissa, tai vaikkapa liittyen rokotuksiin tai lisäravinteisiin silloin kun mitään objektiivista mitattavaa ilmiötä ei ole käyttää mittarina hoidon hyödyistä tai haitoista.
Alkuperäinen julkaisu Lancetissa: PIIS0140673617310759
23 vastausta artikkeliin “Nosebo”
Noseboa ei pitäisi tarkastella pelkästään lääketieteen valossa vaan lääkefirman business ja markkinointistrategian valossa. Lääkefirma sanoo: ”Osta lääke, se parantaa! Vain yksi miljoonasta saa sivuvaikutuksia – tutkittu on – joten jos sua kolottaa, niin sulla on varmasti vain nosebo (=luulosairas), joten ethän tee itsestäsi aasia puhumalla kolotuksesta ääneen – syöt vaan ne napit.”. Lääkefirmalle se on onnenpotku, jos oman lääkkeen yleisin sivuvaikutus on populaatiossa yleinen vaiva, kuten lihassäryt. Silloin erkkikään ei ota selvää, mikä johtuu mistäkin. Nosebokohusta tulee mieleen tupakkateollisuuden viestintäkampanjat (vedätykset) menneiltä vuosikymmeniltä. Niiden idea oli yksinkertainen: kylvettiin vain epävarmuutta siitä, tuleeko tupakanpolttoon liitetyt sairaudet oikeasti tupakasta vai jostain muusta (korrelaatio vai kausaaliteetti). Sillä epävarmuudella teollisuus sai sai ostettua 20-30 vuotta lisää peliaikaa. Aikaa tahkoa voittoa ja miettiä rauhassa, mille toimialalle kanavoida investointeja eli siirtyä, kun kujanjuoksu päättyy.
Nosebossa on varmaan jotain perää, mutta luulosairaus on tuskin paras selitys. Oma arvaukseni on, että ihmiset eivät aina usko kokevansa kolotusta, elleivät keksi sille mielessään mitään selitystä (järkevää tai vähemmän järkevää, riippuu ihmisestä). Kun lääkekokeessa olleet kuulevat käyttäneensä lääkettä, selitys löytyy ja oire uskalletaan sanoa ääneen. Luulosairaus on yksi pahin stigma, jota ihmiset välttävät kuin ruttoa. Jos sen stigman saa, menettää uskottavuuden laajalti.
Blogisti JK kertoo, että kun potilas kuulee ahtaumasta, hän alkaa kokea rintakipua ja vaatia toimenpiteitä. Hän uskoo kysymyksessä olevan nosebon, vaikka kysymyksessä voi olla myös kuvailemani ilmiö, eli tieto validoi tuntemuksen. Toisaalta noseboa todennäköisempi selitys on kikkabo, eli kun sanot lääkärille kokevasi rintakipua, saat hoidon. Totuuden venyttämisen motiivina voi olla toive lisävuosista. Aika inhimillistä.
Tässä nosebotapauksessa jäljet oman arvaukseni mukaan johtavat lääkefirman kabinettiin, jossa paikalla on ollut business strategit sekä markkinoinnista ja viestinnästä vastaavat. Kun strategia on valmis, ei muuta kuin ottamaan yhteyttä ystävällisiin toimittajiin. Ehkä laitetaan käsittelyyn mukava viini-illallinenkin, ellei kustanneta ”haastattelumatkaa” karibialle. Lopputuloksena on paljon artikkeleita eli laaja nosebo-tietoisuus, joka puolestaan syö sivuvaikutusvalittajien ja muiden lääkekielteisten uskottavuutta. Lääkäritkin ostavat nosebon tyytyväisellä huokauksella, koska jos jotakuta potilasta ei ole pystynyt parantamaan, niin vika on ollut potilaan noseboilussa, ei oman osaamisen rajallisuudessa. Sekin on inhimillistä.
Pahoittelut lievästä kärjistämisestä ja siitä, että en vaivautunut kaivamaan esiin lähteitä esim. tuosta tupakkateollisuuden kampanjasta. Ongelmana on myös se, että tuollaisia kampanjoita koskevia tietoja ei juurikaan kiikuteta kauppatieteellisille tutkijoille julkaistavaksi tieteellisissä journaleissa 🙂
Kiitos kommentista, johon en kaikilta osin voi yhtyä. Ei nosebolla kyllä selitetä mitään lääketutkimuksissa. Se on vain selitys sille miksi myös lumeryhmässä syntyy haittavaikutuksia. Kun lääketutkimuksessa verrataan hoitoryhmää lumeryhmään, sivuvaikutukset, joita tulee hoitoryhmässä enemmän, voidaan liittää lääkkeeseen.
Saadakseen väitöksen hyväksynnän pitää haittavaikutustutkimuksen abstarktissa toistaa fraasit:
ALUSSA:
Statins are the most effective drugs used in the treatment of hypercholesterolemia and prevention of cardiovascular disease.
LOPUSSA:
In spite of the diabetogenic effects of statins, their benefits in preventing cardiovascular outcomes outweigh the risk of new-onset diabetes mellitus.
Hieman huvittaa tutkijoiden loogisuus: Statiinin koko hyötyä verrataan yhteen haittaan kerralla. Me pöljätkin ymmärrämme, että koko hyötyä pitäisi verrata kaikkiin haittohin. Sama ongelma oli minullakin pikkumullina. Pajatsopelissä laskin voitoksi kaikki mitä alareiästä ulos kilisi, enkä huomioinut menoksi, mitä yläreiästä sisään syötin. Vaikka näin laskien voitin pelissä, rahat kuitenkin loppuivat aina.
Onhan se hyvä, että meillä on tuollainen tieteentekijä kuin Utriainen neuvomassa väittelijää.
JUHANI KILTTI
Nyt kehut minua katteettomasti. En ole tieteen tekijä ollenkaan, vaan kapea-alaisesti statiinitieteen suurkuluttaja. Erityisesti kiinnostaa statiinitieteen teorian ja suomalaisten statiinin käyttäjien arkielämän vertailu. Nehän poikkeavat toisistaan kuin Sinun ja minun mielipiteet.
Myönnän kyllä, että Nosebo-sanaa olen nyt käyttänyt vain ”tehokeinona”, jotta et moderoisi pois kaikkia tekstejäni.
Olen hyvin tarkkana, kun siteeraan muiden ihmisten kommentteja. Lähes kaikki niistä löytyvät tarvittaessa sähköpostiarkistostani.
Jos olen kuunnellut asiantuntijaluentoja, olen yleensä tehnyt niistä itselleni muistioita.
(tästä on poistettu linkit)
P.S.
KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS-selvitykseni on valmis. Vertaisarvionnin suoritti nuorehko kardologianprofessori ja sydänsairaalan osastonylilääkäri. Heiltä sain myös arvokasta käytännön lisätietoa, jota en saanut muuten kiinni. Nyt odottelen sopivaa ärsykettä/ tilannetta selvitykseni julkaisemiseksi. En pidä kiirettä, koska asia on aina ajnkohtainen.
Minä puolestani en tee enää muistiinpanoja. Paitsi niistä asioista, jotka saattaisin unohtaa.
Palveluvalikoimaneuvosto olisi varmaankin oikeampi foorumi kustannusvaikuttavuuden selvityksen ja vertaisarvioinnin ajankohtaisuutta pohtimaan.
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/blogi/kustannustehokkuus-vai-kustannusvaikuttavuus/
Dyslipidemian Käypä Hoito-ryhmän puheenjohtaja kertoi sähköpostitse vuoden 2010 lopulla, että lääkkeen haittavaikutus hyväksytään KäypäHoito-suositukseen aidoksi haittavaikutukseksi vasta sitten, kun haittavaikutuksen syntymismekanismi on luotettavasti todistettu. Tämä johtaa siihen, että käytännön kokemusten jälkeen menee ainakin 10 vuotta ennenkuin haitta hyväksytään Käypä Hoito-suositukseen. Suurin osa haittavaikutuksista sen sijaan jää ikuisiksi ajoiksi Noseboksi, koska haittavaiktuksien tutkimiseen ei riitä rahaa. Sehän ei lisää lääkkeen myyntiä.
Nyt kuitenkin lähes kolmekymmentä vuotta statiinin ensimmäisen myyntiluvan jälkeen statiinidiabeteksen syntymekanismi on aika pitkälle selvitetty Kuopiossa. Seuraaava tohtoriväitöstilaisuus tästä aiheesta on Kupiossa ylihuomenna 13.5.2017 klo 12. Vastaväittelijänä on nyt jo entinen Käypä Hoito-ryhmän jäsen. Väitöstekstin on tarkastanut nyt jo entinen Käypä Hoito-ryhmän puheenjohtaja (Nuorennettu dyslipidemian Käypä Hoito-ryhmä on jo aloittanut hoitosuosituksen päivitystyön.)
Siis statiinidiabetes on jo siirretty Nosebo-kategoriasta luotettavasti mekanismin osalta todistetulla tavalla todelliseksi haittavaikutukseksi. Sairastumisriski on nyt 46 suhteellista prosenttia.
https://www.uef.fi/-/simvastatatiini-lisaa-diabetesriskia-ja-aiheuttaa-hairioita-solunsisaisessa-signaloinnissa
Kuopiossa lauantaina 13.5. tavataan äitienpäivän aattona.
Sekoitat taas asiat:
Satunneistetuissa tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset eivät ole Noseboa. Vain ne, jotka eivät liity lääkkeeseen. Ei haittavaikutuksen hyväksymiseen vaadita mekanismin ymmärämistä, jos se on selvä ilmiö.
Statiinin aiheuttamaa diabetesta ei ole myöskään koskaan väitetty noseboksi.
Hyökkäät olkinukkeja vastaan eli laitat muiden suuhun väitteitä, joita ei ole koskaan todellisuudessa esitetty ja hyökkäät niitä vastaan. Toivoisin, että oppisit jotain käytöstapoja myös netin kommentoinnissa.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen nosebo vaikutus on käsikauppasärkylääkkeillä. Onko huonosti nukutun yön jälkeen pään- tai niskasärkyyn otettu tabletti lopultakaan hyödyksi? Huonoksi tabletit taitavat olla ainakin lompakolle, maksalle ja sydämelle.
Aika harva raportoi nosebosta mutta hyvä kysymys on mikä on lumevaikutuksen osuus särkylääkkeissä?
Mikäli OLP -havaintoon on uskominen, niin lumevaikutuksen osuus voisi olla hyvinkin merkittävä, kun vaikuttavana aineena on…
..lääkkeen antamisen/ottamisen ”rituaali”.
Tutkimuksen esitteli Erkki Kauhanen joku aika sitten Tieteenmaailma palstallaan.
Särkylääkkeiden Nosebo voisi olla jotain lieveilmiöiden tyyppisiä juttuja; Ergonomiaan, liikuntaan, pakkaus- ym. teollisuuteen ja Kela-korvauksiin liittyvää.
Kela maksaa kait nykyään mieluummin lääke- ym. korvauksia kuin näyttöön perustuvaa ja yhtälailla vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Toimintaterapiasta en tiedä.
Tiedän toki, ettei särkylääkkeiden käsikauppavalmisteista saa Kelakorvausta.
Tätä voisi tosin kehittää lainsäädännöllä siihen suuntaan, että budjetista tietty osa tulisi käyttää valistukseen. Vähän niin kuin Alkolla on velvoitteena.
Poliitikot kuitenkin ratkaisisivat asian särkylääkeverolla ja Tallinnanlaivoilta olisikin tuomisina sitten 30 kiloa Buranaa (omaan käyttöön). Taksivapaasti. Sekä tuki- ja liikuntaelinten ennaltaehkäisyn lievempinä arvonlisäverokantoina. Vaikuttavuudesta viis.
LUULOTAUTI ELI NOCEBO
Luulotauti on tunnettu ainakin 1950-luvulta lähtien. Nyt sitä tässäkin blogissa lämmitetään uudelleen hienolla NOSEBO-termillä. Ei haittaa. Nyt se täten tieteellisesti todistettu.
Alla on kertomus omista statiinikivuista. Niitä ei kukaan kipujani tutkinut ja hoitanut asiantuntija väiittänyt luulotaudiksi, koska kukaan ei tuntenut statiinin haittavaikutuksia siihen aikaan.
Selkäkipujani tutkittiin tai hoidettiin lihashieronnalla, hermoratahieronnalla, fysioterapialla, naprapatialla, kiropraktiikalla, röntgentutkimuksilla, magneettikuvauksella, 19 vrk kestäneillä KELA:n kustantamilla kuntoutuskursseilla Ikaalisissa, ortopedian ja fysiatrian erikoislääkäreiden tutkimuksilla sekä kortisonipistoksilla lannenikamien väliin. Tämä selvittely ja hoito kesti yli 5 vuotta. Minkään alan lääkärit tai hoitajat eivät osanneet edes epäillä kipujani statiinilääkkeen aiheuttamiksi. Mikään hoito ei poistanut vaivaa, mutta poisti lihaskireyttä muutamaksi päiväksi. Keräsin vähitellen itselleni venyttely- ja voimisteluohjelman, millä yritin ylläpitää jonkinlaista toimintakykyä. Keinot olivat vähissä. Hoitovaihtoehtoja mielessä oli enää kaksi. Ensimmäisenä oli psykiatri, koska selkäkivut ovat usein psykosomaattisia. Koska minulla ei ollut mitään masennus-, stressi- tai burnout-oireita, en uskonut psykiatrian apuun tapauksessani. Viimeisin vaihtoehto oli patologia. Patologi ei käsittääkseni anna primaaripreventioita eli ennakkoehkäisevää apua vaan on erikoistunut sekundaaripreventioon eli jälkihoitoon.
Muitakin lihaskipuja alkoi tulla vähin äänin. Ranteet olivat niin herkät, että en kyennyt nostamaan vesikannua yhdellä kädellä. Koneinsinöörikoulutukseni perusteella olen ruuvitieteen asiantuntija. Osaan tarvittaessa erottaa ruuvin ja mutterin toisistaan niiden erilaisten käyttäytymisten perusteella enkä ainoastaan esineen muodon perusteella. Puuruuvejakin olin vääntänyt ruuvimeisselillä kuin olisin syntynyt meisseli kädessä. Nyt ruuvin vääntäminen oli riskipeliä. Jos väänsin vähänkään lujemmin, iski kipu yläselkään lapaluiden välissä. Tämäkin kipu kesti pari viikkoa niin kuin muutkin kuuriluonteiset kivut. Niskalihakset olivat niin kireät, että en kyennyt kääntämään päätäni autolla peruuttaessa. Piti luottaa siihen, että peruutuspeili ei valehtele.
Lihaskireydet ja -kipeydet tekivät ajoittain normaalit toiminnat vaikeiksi. Sukkien vetäminen ei aina aamuisin ollut helppo nakki vaan asennusprojekti. Koska en kyennyt kumartumaan jalkoihin päin riittävästi, oli jalkojen tultava vastaan. Ensin nosti toisen jalan tuolille ja sain ujutetuksi sukan jalkaan. Sama toistui toisen jalan kohdalla. Liikkuminen erityisesti liukkaalla kelillä vaati tarkkuutta. Pienikin jalan lipsahdus saattoi merkitä pari viikkoa kestävää kurinpalautusta kivun merkeissä. Näiden jaksojen aikana autoon piti mennä perä edellä. Autotallissa auton ovi ei mahdu auki kokonaan ja autoon hivuttautuminen oli taitolaji.
Kun myöhemmin haimatulehduksen jälkeen jouduin lopettamaan statiinilääkitykset, selkäkivut ja muut lihasvaivat loppuivat kokonaan. Toistan, loppuivat kokonaan, vaikka olin niin huonossa kunnossa että en kyennyt tekemään omaa venytys- ja voimisteluohjelmaani.
Kukaan lääkäri tai muu hoitaja ei osannut edes epäillä, että lihaskivut voivat olla statiinin aiheuttamia. En syytä heitä, koska he luottavat statiiniauktoriteettien sanaan vielä nyt vuonna 2013. Esimerkiksi dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-ryhmän sihteeriprofessori korostaa, että statiinin käyttäjät ovat enimmäkseen siinä iässä, että lihaskipuja tulee muista syistä.
Leino & nocebo
Effects of acute psychological stress on placebo and nocebo responses in a clinically relevant model of visceroception. Rederico et al (2017).
Huonot tulokset lisäävät kiireellisyyttä ja hyvät vähentävät sitä. Eikun kielteiset TIEDOT lisäävät kiireellisyyttä. Kielteinen tieto oli haimatulehdus. Lihaskipuja ei pidetty silloin niin merkittävänä indikaattorina.
Toisinaan tietämys etenee, kuin mentäisiin perä edellä puuhun tai sinne autoon. Liukuovi on yllättävän kätevä ahtaissa tiloissa. Lokinsiipiovet saattaisivat kuulostaa pröystäilyltä 🙂
Leino hyvä,
Omat tarinasi ovat sinulle kyllä varmasti kokemuksesi mukaan totta eikä niitä kukaan voi mitenkään kyseenalaistaa eikä kritisoida sillä niitä eivät voi muut varmistaa. Eikä siihen ole tarvettakaan.
Haukut nyt kuitenkin aivan väärää puuta. Tämän nosebo-kirjoituksen tarkoituksena ei ole väittää, että statiineihin ei liittyisi lihasvaivoja. Kyllä ne on havaittu muissa satunnaistetuissa tutkimuksissa vaikka Ascotissa niitä oli yhtä paljon kuin lumeryhmässä. Ne ovat kuitenkin todellisuudessa paljon harvinaisempia kuin avoimista seurantatutkimuksista saa käsityksen juuri nosebo-ilmiön vuoksi. Varsinaisia merkittäviä lihasongelmia on alle 1 / 1000.
Koko kirjoituksen ja tutkimuksen viesti on vain siinä, että kun olemme voimakkaasti alttiina lume-vaikutukselle ja saamme siitä positiivisia vaikutuksia, jotka eivät liity itse (lääke)hoitoon on myös olemassa vastaavan ilmiön negatiivinen puoli, jolloin saamme myös kokemuksia haittavaikutuksista vaikka ne eivät suoraan johtuisikaan (lääke)hoidosta. Tämä on selvä ilmiö ja olen sen itse havainnut monta kertaa konkreettisesti mm kun lumeryhmään osallistuva tutkittava kertoo voimakkaista haittavaikutuksista ja on sitten yllättynyt, kun saa tietää kuuluneensa lume-ryhmään. Sama ilmiö näkyy kun potilas, jolla ei ole ollut rintakipua, saa tietää, että hänellä on ahtauma sepelvaltimossa (vaikka ei olisi vielä merkittävä) alkaa kokea rintakipuja ja vaatii ahtaumaansa toimenpiteitä.
Tämä on todella inhimillistä eikä siinä ole todellakaan kysymys luulotaudista. Näihin kokemuksiin varmasti vaikuttaa mediassa tapahtuva kohu. Tämä mediakohu on varmasti vaikuttanut esim. statiinien ja rokotusten haittavaikutuskokemuksiin. Sen näkyvyyden perusteella mitä väitteesi ovat saaneet, voin myös uskoa, että olet omalta osaltasi pahentanut nosebo-kokemuksia statiinien osalta.
Tällä ei ehkä ole merkitystä – mutta montako ”sielua” sokkoutetun tutkimuksen jälkeen menetettiin siitä ryhmästä, joka alunperin sai (lääke)hoitoa, mutta avoimeen tutkimukseen siirryttyä EI (lääke)hoitoa enää halunnut?
Alunperin luvut olivat 50-50. Jatkotutkimuksessa 65-35. Tapahtuiko siirtymää miten paljon?
–
Mielestäni (lääke)hoidon tiedottamisessakin on petrattavaa. Statiinilääkityksen tarkoitus näyttää olevan päätetapahtumien vähentäminen;
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00315
Rokotuksissa puolestaan pääpaino näyttäisi olevan rokotuskattavuudessa. Tämä siksi, että vain riittävällä kattavuudella voidaan varmistaa niiden henkilöiden terveys, joita ei voida rokottaa.
Totta on varmaankin se, ettei vaikuttavuuden positiiviset seikat saa yhtä paljon huomiota kuin koetut haitat.
Ei ole silti Leinon vika että niin tapahtuu. Yhtä lailla tutkijat voisivat kertoa mistä koetut haitat johtuvat että (lääke)hoidon kattavuus parantuisi koetuista haitoista huolimatta ja että päätetapahtumat vähenisivät.
Miten alkuperäinen Ascot -tutkimus onnistui (lääke)hoidon kattavuudessa siirryttäessä jatkotutkimukseen? Vain pelastettujen sielujen määrää arvioimalla voitaisiin arvioida todellisista Noseboa – ei niinkään koettujen haittojen perusteella? Tutkimuksen tarkoitus oli mielestäni hyvä. Lääkehoitoa tarjottiin kaikille, kun huomattiin, että päätetapahtumat hoitoryhmässä olivat pienemmät kuin EI (lääke)hoitoa saaneilla.
Miksi tutkijat etsivät vastausta koetuista haitoista – eikä päätetapahtumien määrästä, kuten alunperin oli?
Siirtymä oli siis tuonne 65 bs 35%. Tutkimusjulkaisusta näkee, että 5000 aktiivihoitoryhmästä n 3400 jatkoi ja 1600 lopetti. Lumeryhmän 5000:sta 3000 aloitti statiinin.
Tottakai sitoutuminen hoitoon on monisyinen juttu eikä sitä selitä yksikään yksittäinen seikka.
Jostakin syystä päätetapahtumia ei ole saatu mukaan.
JUHANI HYVÄ
Mainitsemasi selvitys on pääosin Pfizerin rahoittama. Lääkekin oli Pfizerin Lipitor. Itse tutkimus tehtiin jo aikavälillä helmikuu 1998 – joulukuu 2002. Silloin ainakaan Suomessa ei puhuttu statiinin haittavaikutuksista mitään. Me statiinia käyttävät potilaat ihmettelimme omituisia kipujamme ja kuljimme niiden takia lääkäreillä ja tutkimuksissa. Syitä ei löydetty. Eivät lääkäritkään osanneet arvat kipujamme statiinin aiheuttamiksi, kun hekään eivät tunteneet statiinin haittavaikutuksia. Vasta lokakuussa 2010 YLE1:n MOT-ohjelma KOLESTEROLIPOMMI käynnisti julkisen keskustelun statiinin haittavaikutuksista.
VOIKO NOCEBO-ilmiö tulla, vaikka potilas ei ole kuullutkaan statiinin haittavaikutuksista.
”Tuoreessa” Lancet-tiedelehdessä oli siis mielenkiintoinen lähes 20 vuotta vanha tutkimus. Ei siis kovin tuore.
Jutun vahva vaikuttaja oli Sir Professor Rory Collins, joka saa pääosan tutkimustensa rahoituksesta edustamansa Oxfordin yliopiston kassan kautta. Näin pestään riippuvuudet pois, kun rahat eivät tule suoraan Collinsin tutkimusryhmälle.
…….Rory Collins was supported by the University of Oxford and British Heart Foundation in the writing of this paper, drawing on expertise developed during research funded by both commercial and academic funders. He reports grants to the University of Oxford from Abbott/Solvay/Mylan, AstraZeneca, Bayer Germany, Cancer Research UK, Merck, the Medical Research Council, and the Wellcome Trust, grants and salary from the British Heart Foundation and UK Biobank, and a prize to his institution (the University of Oxford) from Pfizer….
Ensinnäkin pyysin ihan erikseen, että emme keskustelisi itse statiineista sillä tässä se ei ollut pointti.
Toiseksi itse julkaisu Lancetissa on vain viikon vanha eli kyse on uudesta julkaisusta mutta toki itse Ascot-tutkimus on tehty aiemmin, kuten kerroin kirjoituksessa.
Otat jälleen esiin sidonnaisuudet ikään kuin ne nyt sitten voisivat kumota tutkimuksen havainnot. Toki itse Ascot-tutkimus oli lääkkeen valmistajan tukema. Mutta olisit kyllä voinut lukea itse artikkelin, jossa kerrotaan tämän tutkimuksen rahoituksen taustat seuraavasti:
”Role of the funding source ASCOT was conceived, designed, and coordinated by an investigator-led independent Steering Committee with two non-voting members from the principal funding source (Pfizer). Data collection, analysis, and interpretation and preparation of all reports were done independently of the funding sources. All authors had full access to all the data in the study and had final responsibility for the decision to submit for publication.”
Ilmeisesti mielestäsi kaikki kirjoittajat ovat Pfizerin lahjomia valehtelemaan. Saat tietenkin pitää mielipiteesi mutta se jää vain sellaiseksi.
Jaa, taitaisi ihmisten kuolleisuus olla nykyistä suurempi, jos yritykset eivät olisi rahoittaneet tutkimusta. Taitaisi lisäksi olla vanhuusongelmakin ratkaistu.
Olisikohan nosebo vaikutus ollut huomattavasti suurempi 2010- luvulla tehtynä, kun on tiedossa valmiiksi lihasvaikutukset, kun taas tuolloin 2000 luvun vaihteessa ei ollut yleisessä tiedossa. Eli tässä tapauksessa helpommin krampit ja muut saatetaan laittaa lääkkeiden syyksi. Sen sijaan että esim hoidetaan lihakset kuntoon -> syödään lopulta 1000mg:n buranaa jne jne.
Nosebo alkaa vaikuttamaan nenääni vaaralliselta. Varsinkin, jos luotetaan siihen, ettei otettuaan tabletin tarvitse liikkua…
Luin muuan Tapani Kilpeläisen suomentamaa tekstiä kriittisestä ajattelusta ja älyllisestä itsepuolustuksesta; ”…voidaan ymmärtää, miten suuri uskomisen ja tietämisen ero on.” Siitähän Nosebossa taitaa olla kyse?
Nosebossa ei olisi siten kyse siitä, mitä kukin tietää – vaan siitä, mitä kukin ajattelee tiedoistaan.
Tätähän voisi tutkia masennuksen hoidon yhteydessä kuvantamalla erilaisia hoitometodeja;
http://www.medicalnewstoday.com/articles/66840.php
Artikkeli on niin ”today” että on vuodelta 2007 😉
Kun haittojen ei kuitenkaan käsitykseni mukaan ole osoitettu olevan syy-seuraus -suhteessa hyötyihin niin millä perusteella tutkimuksessa on osoitettu että erilaisten hoidon aikana koettujen oireiden ja itse hoidon välillä ei ole aina syy-seuraus -suhdetta.
Tutkijat päättelivät sen johtuvan Nosebosta?
Siitä, että sokkoutetussa vaihessa samat potilaat eivät saaneet oireita mutta saivat sitten kun tiesivät käyttävänsä lääkettä eikä lumetta.
Minusta tämä Open-label placebo havainto oli mielenkiintoinen;
DOI: 10.1097/j.pain.0000000000000700